Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Pelkäätkö, että tulet ulos kaapista, jos liikaa homostelua on näkyvillä?Minusta tuo homostelu ylitti "hyvän tv maun rajan."
Pelkäätkö, että tulet ulos kaapista, jos liikaa homostelua on näkyvillä?Minusta tuo homostelu ylitti "hyvän tv maun rajan."
En. Olen tiukka hetero =)Pelkäätkö, että tulet ulos kaapista, jos liikaa homostelua on näkyvillä?
En. Olen tiukka hetero =)
Niin varmaankin. Tai sitten jollekin "Helsinki city boylle" tuo homoilu on kotona arkipäivää, ja toiselle taas ei. Taikka jollakulla on vieraana pieniä lapsenlapsia, joille 3 miehen kimppahomoilun näkeminen telkusta, ei vielä ole ajankohtaista katsoa.Taas on tuputettu homoilua liikaa ja tiukan heteron piti vähän älähtää.
No kyllähän ne tiukat heterot ensi alkuun vähän älähtääkin. Enemmän liukastetta ja muutama alustava työntö hitaammin niin kyllä se siitä.Taas on tuputettu homoilua liikaa ja tiukan heteron piti vähän älähtää.
Pienet lapsenlapset ja Salkkarit kuulostaa aika huonolta yhdistelmältä jo lähtökohtaisesti. Ihan ilman homoiluakin.Niin varmaankin. Tai sitten jollekin "Helsinki city boylle" tuo homoilu on kotona arkipäivää, ja toiselle taas ei. Taikka jollakulla on vieraana pieniä lapsenlapsia, joille 3 miehen kimppahomoilun näkeminen telkusta, ei vielä ole ajankohtaista katsoa.
Tämä tältäerää homoilusta.
Tästä tulee joka kerta tämä mieleen. Sisältää huumoria ja linkin YouTubeen. https://youtu.be/6xxiK6Z4eXsNo kyllähän ne tiukat heterot ensi alkuun vähän älähtääkin. Enemmän liukastetta ja muutama alustava työntö hitaammin niin kyllä se siitä.
No siis jos nyt huumorilinjalle mennään (ja onhan tämä sikäli topicin mukaista), niin aivan mahtava lyhytelokuva: KAVERI / A MATETästä tulee joka kerta tämä mieleen. Sisältää huumoria ja linkin YouTubeen. https://youtu.be/6xxiK6Z4eXs
Ihan tosissaanko väität ettet koskaan pukeudu naisten alusvaatteisiin, korkokenkiin, katsele itseäsi peilistä ja kuuntele samalla Queenin "I want to break free" kappaletta?Niin varmaankin. Tai sitten jollekin "Helsinki city boylle" tuo homoilu on kotona arkipäivää, ja toiselle taas ei.
Psykoanalyytikot pyrkivät vuosikymmeniä muuttamaan homoja heteroiksi, ja nyt psykologi Gustaf Molander vaatii julkista anteeksipyyntöä
Psykoanalyytikot pyrkivät vuosikymmeniä muuttamaan homoja heteroiksi, ja nyt psykologi Gustaf Molander vaatii julkista anteeksipyyntöä
No nyt. Itse en anteeksipyyntöä todellakaan kaipaa. Mutta jos kysytään esim eilen kuolleelle ystävälle, joka pakotettiin eheytysterapiaan? No, hänelle se on jo myöhäistä, mutta varmaankin 60+ ikäluokasta löytyy porukkaa joille se ois ihan hyvä sanoa ”sori siitä”.
ja ongelma muka on ettei pyydellä anteeksi kun ”psykoterapialle voi olla vahingollista tunnustaa että on tehty virheitä”. No shit. Missä muka ei olis tehty virheitä?
Tätä mä huonosti ajoin takaa. Se, että minä - yksilönä - en anteeksipyyntöä kaipaa, ei toki tarkoita ettei se sinällään olisi tarkoituksenmukaista. Psykoterapeutti tuossa vain väittää ettei kannata mitään ”sori siitä” -juttuja sanoa, koska se on haitallista tieteelle. No, psykologia nyt on epätarkkaa tiedettä, joten ois ihme ettei virheitä olis tehty? Sen vois myös myöntää. Ns. Kovissa tieteissäkin virheitä tehdään jatkuvasti.Mutta kollektiivinen tieteenalan anteeksipyyntö on siinä mielessä yksilöä syvempi, että silloin tunnustetaan julkisesti a) aiempi väärä toiminta ja b) asetetaan tiedeyhteisöön kestäviä normeja joiden puitteissa tieteenharjoittajien tulee toimia.
Kovan tieteen edustajille tällaiset asiat ovat jonkin verran tuntemattomampia. Tekniikan tohtori tai matemaatikko ei omalla alallaan kohtaa samanlaisia lähestymistapoja. Kun kova data antaa lisätietoa se jaetaan yhteisössä suhteellisen kiihkottomasti ja jatkossa uutta tietoa pyritään parhaan mukaan soveltamaan. Esim. erilaiset asiantuntijat jotka käyttävät lääketiedettä työssään ovat kautta historian tehneet tietämättömyyttään (tai joskus tietäen) toimenpiteitä jotka ovat olleet kanssaihmisille haitallisia. Joissain toimenpiteissä on kertautuva vaikutus, kuten esimerkiksi homoseksuaalien korjaamisessa. Olivat motiivit hyvät taikka huonot, kollektiivinen irtiotto aiemmista toimintatavoista auttaa yhteisöä eristämään tällaiset toimintatavat.
Tätä mä huonosti ajoin takaa. Se, että minä - yksilönä - en anteeksipyyntöä kaipaa, ei toki tarkoita ettei se sinällään olisi tarkoituksenmukaista. Psykoterapeutti tuossa vain väittää ettei kannata mitään ”sori siitä” -juttuja sanoa, koska se on haitallista tieteelle. No, psykologia nyt on epätarkkaa tiedettä, joten ois ihme ettei virheitä olis tehty? Sen vois myös myöntää. Ns. Kovissa tieteissäkin virheitä tehdään jatkuvasti.
Pyydän anteeksi toisen pöydän puheluun tarttumista, mutta olen kärkkäinen välillä:
puhe oli ns kovista tieteistä.
Miten ns. kovan tieteen maine ansaitaan?
Altistumalla vuosisatojen kriittiselle ns. perinteiselle tieteelliselle arvioinnille. Tylytykselle.
Onko ns. perinteinen tieteellinen arviointi perseestä? Nykyään tuntuu siltä, että on hyvin paljonkin silleen niinku noin näin.
Koska siinä ei painoteta oikein tunnetta, tutkijan tunnetta että oikein hyvän paperin pukkasin. Ja samantasoista tutkimusta jatkan koko urani siis.
Tylytys on ikävää, eihän sellaista pidä akateemisessa kivassa ympäristössä ikinä kokea. Omien ajatusten kyseenalaistamista.
Kova tiede on setämiesten luoma maskuliininen käsitekonstruktionäennäistodellisuus. Eiku ei ,miten se nyt menikään,
Kova tiede on tunteetonta. Kritiikille koko ajan innokkaana altis oivallusten ketjuilu. Ketjut haarautuvat yleensä toivottovasti moniin suuntiin ja useimmat rönsyistä nauretaan näivetykseen.
Se nauraminen eli typeryyden huomiointi on kovaa tiedettä, tylyä mutta älykästä, järkevää ihmiskunnan kannalta.
Pehmeä tiede on yleensä nuotiopiirissä harrastettua kohteliasta saman ikivanhan biisin kierrätyksen hymistelyä, gumbajaa joota.
The origin of the terms "hard science" and "soft science" is obscure. The earliest attested use of "hard science" is found in an 1858 issue of the Journal of the Society of Arts,[16][17] but the idea of a hierarchy of the sciences can be found earlier, in the work of the French philosopher Auguste Comte (1798‒1857). He identified astronomy as the most general science,[n 1] followed by physics, chemistry, biology, then sociology. This view was highly influential, and was intended to classify fields based on their degree of intellectual development and the complexity of their subject matter.[5]
The modern distinction between hard and soft science is often attributed to a 1964 article published in Science by John R. Platt. He explored why he considered some scientific fields to be more productive than others, though he did not actually use the terms themselves.[18][19] In 1967, sociologist of science Norman W. Storer specifically distinguished between the natural sciences as hard and the social sciences as soft. He defined hardness in terms of the degree to which a field uses mathematics and described a trend of scientific fields increasing in hardness over time, identifying features of increased hardness as including better integration and organization of knowledge, an improved ability to detect errors, and an increase in the difficulty of learning the subject.[5][20]
@vdx mua zorbas
En sillai miellä itseeni homoks tai bisseks. Saattaa tavata vaan yksinkertaisesti kivan ihmisen ja yksi asia johtaa toiseen, joskus vahingossa kuten mulla erään palstatoverin kanssa kesällä josta myös mainitsi eräässä ketjussa.
MIten muuten määrittelisit historiantutkimuksen tällä ihanaisen binäärisellä asteikolla?Pehmeä tiede on yleensä nuotiopiirissä harrastettua kohteliasta saman ikivanhan biisin kierrätyksen hymistelyä, gumbajaa joota.
Tuohon väitteeseen haluan todisteita. Miten esim. vauvoista tai pienistä lapsista voidaan todeta, kuka on homoseksuaalinen? Entä onko löydetty jokin geeni, joka on vain homoseksuaaleilla?Homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus