Jatkoajan virallinen homoketju

[Fordél]

Mitä muuten tarkoitat tällä? En siis epäile väitettäsi, mietin vaan että mistä oikein on kyse?

Tästäkin on täällä jauhettu eläinmaailman esimerkillä, kuinka homoseksuaaliyksilöillä on ollut/on oma hyödyttävä paikkansa ja roolinsa yhteisössä. Mutta koska en näistä eläinkuvioista jaksaisi jauhaa tässä keskustelussa, kun kyse on ihmisistä ja heidän oikeuksistaan niin tämä tästä.

 

[MustatKortit]

Tästäkin on täällä jauhettu eläinmaailman esimerkillä, kuinka homoseksuaaliyksilöillä on ollut/on oma hyödyttävä paikkansa ja roolinsa yhteisössä. Mutta koska en näistä eläinkuvioista jaksaisi jauhaa tässä keskustelussa, kun kyse on ihmisistä ja heidän oikeuksistaan niin tämä tästä.

Joo, siis vlad ja kumppanithan tuossa yllä jo linkittivät teemaan liittyvää matskua, eli eiköhän se riitä.

 

[erku]

Nyt vastaat näihin kysymykiin:
- perustuiko tuo uuden suomen juttu tosiasioihin?
- Niinistön puheenvuorosta ilmenee, että hän ei vastustanut lakia, miten hän mielestäsi oli kiihkeästi vastustamassa sitä? Sinun historiallasi, tähän tarvitaan sitten muutakin kuin sinun sanasi
- Aiotko tunnustaa olevasi väärässä?

- perustui
- Niinistön puheenvuorosta ilmenee, että hän kyseenalaisti lakimuutoksen mielekkyyden, yhtenä harvoista kansanedustajista. Jostain mystisestä syystä hän siis halusi siihen anteeksiantopykälän eli ei halunnut avioliiton sisäisen raiskauksen edelleenkään olevan samanlainen rikoslainsäädännössä kuin muun raiskauksen.
- en tunnusta olleeni väärässä. Missään kohtaa en ole väittänyt hänen vastustaneen/kyseenalaistaneen kriminalisointia. Sen sijaan väitin hänen vastustaneen/kyseenalaistaneen tehtyä lakimuutosta, johon siis tämä Niinistön kaipailema käsittämätön anteeksiantopykälä ei millään tapaa kuulunut. Se on oma häpeäsi, jos et ymmärrä näin yksinkertaisia perusasioita.

 

[dana77]

Joku aiemmin pelkäsi, että mitä jos minun oma, ensi kesänä alkava liittonikin päättyy eroon. Tuhannen varmaksi tätä en voi sanoa, mutta sanotaanko näin, että asiaa on harkittu pari vuotta, kaikki opinnot käyty loppuun puolin ja toisin, sovittu ettei lapsia ennen avioliittoa jne. Tämän lisäksi minun ja morsiameni kummankin vanhemmat ovat yhä yhdessä ja samaten kummankin isovanhemmat. Tämän mainitsen siksi, että ymmärtääkseni meillä on tätä taustaa vasten myös tilastollisesti paremmat mahdollisuudet onnistua.

Pidetään peukkuja, mutta hyvä on ymmärtää, että ei kaikki muutkaan eroajat ole mitään Las Vegasissa kännipäissään avioliiton solmijoita tai teffeillä alttarille -tyyppejä. Elämä tapahtuu, ihmiset muuttuvat ja yllätyksiä tulee. Toki lähtökohdat ovat paremmat jos ovat yhdessä asuttu vuosia ja harrastettu syntistä, esiaviollista seksiä vastoin kirkon ohjeita yms yms. Tuo lasten hankinta on tyyppiesimerkki sellaisesta asiasta, joka muuttaa elämää radikaalisti ja johon ihminen ei vain välttämättä ole valmis vaikka kuinka kuvittelisi. Jos koliikkilapsosten takia ei kumpikaan osapuoli ole saanut kunnon yöunia kuukausiin, seksiä on harrastettu kolme kuukautta sitten ja töissä on stressiä, niin siinä on varmasti parisuhde koituksilla vaikka kuinka olisi ideaalilähtötilanne. Niitä on muitakin mahdollisia tilanteita. Pitkään jatkuva työttömyys, toisen osapuolen terveysongelmat (mahdollisesti MT tai masennus), lapsettomuus. Näiden asioiden suhteen kannattaa aika nöyrä olla etukäteen.

 

[MustatKortit]

Pidetään peukkuja, mutta hyvä on ymmärtää, että ei kaikki muutkaan eroajat ole mitään Las Vegasissa kännipäissään avioliiton solmijoita tai teffeillä alttarille -tyyppejä. ...

Juu, tämä tietysti selvää. Hieman hävettää tuo laaja avautumiseni näistä aviosuunnitelmista, jotenkin sitä on vain ollut niin innoissaan, että tuli kirjoiteltua enemmän kuin oli tarkoitus. Huonoa harkintaa, mutta mikäs teet.

 

[erku]

Niin, siis juuri tämä minusta on nykyään avioliitossa pielessä, avioliitolla ei ole edes sellaista arvoa, että ihmiset harkitsisivat sen kummemmin siihen lähtemistä tai lähtemättä jättämistä. Samaten eroprosessi on sen verran yksinkertainen, että avioliitto on sitten helppo foldata, heti ensimmäisen kriisin kynnyksellä.

Kuitenkin tilastojen mukaan ihmiset menevät tänä päivänä huomattavasti iäkkäämpänä naimisiin kuin aiemmin. 50 vuotta sitten nainen meni keskimäärin avioon 24-vuotiaana ja mies 26-vuotiaana. Tänä päivän lukemat ovat 30 vuotta ja 32 vuotta. Ja tässä on huomioitu vain ekat avioliitot, ei eron jälkeen uudelleen solmittuja. Minusta tämä ilmineeraa nimenomaan sitä, että ihmiset tänä päivänä harkitsevat enemmän ja kauemmin avioliittoon ryhtymistä kuin aiemmin.

Joskus 1960-luvulla suvun painostus mennä avioliittoon oli jo sitä luokkaa, että heti kun tuotiin vävy- tai miniäkokelas näytille, kysyttiin jo, että oletteko kihloissa ja milloin pidetään häät. Tänä päivänä onneksi tuota painostavaa ja ahdistavaa ilmapiiriä ei enää juurikaan ole. Tai jostain Pohjanmaan lessupiireistä en ole varma.

Edit: floikkari näköjään edellisellä sivulla asiaa käsittelikin.

 

[Morgoth]

Juu, tämä tietysti selvää. Hieman hävettää tuo laaja avautumiseni näistä aviosuunnitelmista, jotenkin sitä on vain ollut niin innoissaan, että tuli kirjoiteltua enemmän kuin oli tarkoitus. Huonoa harkintaa, mutta mikäs teet.

Ehkä oli hieman halpamaista minulta iskeä tuohon, mutta ajattelinpa että jos se herättäisi sinua ajattelemaan hieman toiselle tavalla avioeron vaikeuttamiseen. Itselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta muuta kuin vaimon vanhempien kautta, jotka erosivat aikana jolloin avioeroon piti esittää syy eikä eroaminen muutenkaan ollut niin hyväksttyä. Ei se ainakaan sitä eroprosessia helpommaksi tee yhdellekään osapuolelle (varsinkaan lapselle) ja edesauta yhtään mitään.

Muutenkin minun on vaikea ymmärtää miten se oman avioliiton merkitystä vähentää, jos Matti&Mervi menevät naimisiin kymmennettä kertaa tai on pariskuntia joissa mies pahoinpitelee vaimonsa kerran viikkoon ja poliisi korjaa isännän talteen ja taas ollaan sen jälkeen muutama päivä rakastavaisia kyyhkyläisiä. Kannattaisikohan vain enemmän keskittyä omaan elämäänsä?

 

[MustatKortit]

Jos saa homoketjussa puhua muustakin homouteen liittyvästä, kuin avioliitosta, niin tässä ihan mielenkiintoinen uutinen alla linkitettynä. Eli Jari Sillanpää on kertonut alunperin homoudestaan jo vuonna 1995 HS:n toimittajalle, eikä asia muutenkaan ollut iso salaisuus silloisen poikaystävän kiertäessä Jarin mukana keikkapaikoilla ympäri maata.

Asia päätettiin kuitenkin jättää kirjoittamatta, sillä Jari pelkäsi tämän vievän fokusta pois musiikkiuralta, medialle hetero-Jari taas oli nähtävästi parempi bisnes, kuin homo-Jari.

linkki IL:n juttuun: http://www.iltalehti.fi/viihde/2014120518894216_vi.shtml

 

[jussi_j]

.... Ei se ainakaan sitä eroprosessia helpommaksi tee yhdellekään osapuolelle (varsinkaan lapselle) ja edesauta yhtään mitään.
...

Mainitaan nyt tässä vielä, kun olen aiemminkin kertonut, että vanhempani erosivat 70-luvulla, ollessani ala-asteella ehkä kolmannella, niin ei se eroprosessi näkynyt minulle mitenkään. Muistan vain kun tulimme mökiltä, niin faija ei enää ollut himassa ja mutsi sanoi, ettei tulekaan. He olivat keskenään kyllä riidelleet rahasta, huoltajuuksista yms. mutta ei perheen lapset olleet siinä mitenkään osallisia. Minulta taidettiin kysyä, että kenen luona haluan asua.

Että sikäli lasten eroprosessi on ihan eri kun aikuisten, eikä liity tähän.

 

[Migron]

Mitä mieltä Klose16 Oscar Wildestä?

 

[Klose16]

Mitä ihmettä? Eli siis kun luet jotain niin siihen pitää myös uskoa? Eli kun esimerkiksi tutkiessaan Kalevalaa pitää uskoa, että Väinämöinen oli olemassa? En oikein ymmärrä tätä ajattelutapaa. Eikö tutkimisen kannalta olisi parasta juuri kyseenalaistaa?

Sanoin, että kannattaa uskoa. Jostain syystä nimittäin esim. ateistit eivät ole keskimäärin kovin hyviä Raamatuntutkijoita. Kristinuskoon taas on aina sisältynyt myös epäily, se on aivan olennaista.

Kalevalakin vaatii aika paljon eläytymiskykyä. Vähän eri asia kyllä kun se on kulttuurintutkimusta.

 

[Klose16]

Mitä mieltä Klose16 Oscar Wildestä?

I never travel without my diary. One should always have something sensational to read in the train.

Turhan nuorena lähti.

 

[Klose16]

Jos saa homoketjussa puhua muustakin homouteen liittyvästä, kuin avioliitosta, niin tässä ihan mielenkiintoinen uutinen alla linkitettynä. Eli Jari Sillanpää on kertonut alunperin homoudestaan jo vuonna 1995 HS:n toimittajalle, eikä asia muutenkaan ollut iso salaisuus silloisen poikaystävän kiertäessä Jarin mukana keikkapaikoilla ympäri maata.

Asia päätettiin kuitenkin jättää kirjoittamatta, sillä Jari pelkäsi tämän vievän fokusta pois musiikkiuralta, medialle hetero-Jari taas oli nähtävästi parempi bisnes, kuin homo-Jari.

linkki IL:n juttuun: http://www.iltalehti.fi/viihde/2014120518894216_vi.shtml

Vielä suurempi ihmetys oli aikoinaan Bjurströmin "salaisuus". Melkoinen ristiriita kaverin avoimen auran takia.
Tietysti monet arvostaa myös yksityisyyttä. Julkisuuteen hakeutuvalla nuo mietityttää.

 

[MustatKortit]

Sanoin, että kannattaa uskoa. Jostain syystä nimittäin esim. ateistit eivät ole keskimäärin kovin hyviä Raamatuntutkijoita. Kristinuskoon taas on aina sisältynyt myös epäily, se on aivan olennaista...

Kyllähän raamatuntutkijoiden - ihan arvostettujenkin sellaisten - joukossa on myös ateisteja ja agnostikkoja. Tämä kävi ilmi taannoisen Historiallinen Jeesus-väittelyn aikana, aika paljon tuli matskua selattua ja paljon oli muitakin kuin uskossa eläviä tutkijoita.

Raamatuntutkimuksen saralla mieleeni jäi se mielikuva, että näiden tutkijoiden usko/epäusko vaihtelee hirveästi heidän elämänsä aikana, patavanhoillisesta kristitystä saattaa tulla ateisti, ateistista sittenkin Jumalaan uskova ja oli joukossa sellainenkin herra, joka uskoi alunperin Kristukseen, mutta alkoi ajan kuluessa uskoa johonkin universaaliin jumaluuteen.

 

[jussi_j]

Sanoin, että kannattaa uskoa. Jostain syystä nimittäin esim. ateistit eivät ole keskimäärin kovin hyviä Raamatuntutkijoita. Kristinuskoon taas on aina sisältynyt myös epäily, se on aivan olennaista.
...

Voitko kertoa jotain näistä "ei kovin hyvistä raamatuntutkijoista". Etsi vaikka joku lähde missä olisi näin todettu. Luonnollisesti, kun kerran tieteellinen metodi on lähellä sydäntäsi, niin löydät oikein jonkun tutkimuksen.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Sanoin, että kannattaa uskoa. Jostain syystä nimittäin esim. ateistit eivät ole keskimäärin kovin hyviä Raamatuntutkijoita. Kristinuskoon taas on aina sisältynyt myös epäily, se on aivan olennaista.

Kalevalakin vaatii aika paljon eläytymiskykyä. Vähän eri asia kyllä kun se on kulttuurintutkimusta.

Sinun höpinöissä välillä on ja välillä ei ole tolkkua. Yrität selvästi saada lukijoita uskomaan, mikä on järjetöntä. Kun luet ufoista ja alieneista tai esim 9/11 salaliittoteoirioista, niin mielestäsi niihin kannattaisi uskoa. Itse olen juuri toisella kannalla. Kaikki pitäisi ottaa subjektiivisesti ja tutkia ennemminkin, voiko se olla mahdollista. Jumalan läsnäolosta ei ole yhtään tieteellisesti todistettua faktaa. Itse uskon karmaan ja se on toiminut helvetin hyvin tähän asti ja olenkin omalla alallani sekä ihmissuhteissa pärjännyt enemmän, kuin hyvin. Uskokaa tai älkää. Jopa uskiksien kanssa tullut hyvin juttuun ja tästäkin on hyviä esimerkkejä, jopa eräästä KooKoossa vaikuttaneesta hienosta herrasta. Hänkin kävi juteltuaan kanssani miettimään kirkkoa ja sen toiminta tapoja.

Itse en ole ev.lut.ista saanut muuta kuin hyvää keskustelua ja mielestäni kirkko poimii kaksin käsin rusinoita pullasta. Siksi arkkipiispa on mielestäni oikeilla raiteilla. Kun kerran muutetaan normeja esim naispappeudessa, niin miksi ei tässä homo-gatessa? Mielestäni Jeesuksenkin suurin sanoma oli lähimmäisrakkaus ja muiden kunnioitus ja hyväksyminen. Olihan hänellä itsellään mukanaan 12 kusettajan lisäksi Maria "huora" Madgaleena, vaikka 10:n käskyn yksi kohta oli Marian ammatin kritisoiminen. Se siintä uskontopolitiikasta.

En edelleenkään ymmärrä, mitä kahden samaa sukupuolta olevien avioliitto on heteroilta pois. Avioliitto on instituuiona muuttunut niin paljon jo kauan sitten, että sen merkitys ilman tätä lakialoitetta on tippunut kuin lehmän hännän . Mitä kihlat tarkoittaa? Vastaan teille itse, lupaus avioliittoon. Varsinkin viime vuosikymmeninä kihloihin mentiin parin viikon seurustelun jälkeen, koska se siistiä ja saadaan ostaa sormukset. Ennen sekin oli toisin.

Miksi on väärin, että homoparit saavat adoptoivat lapsia, koska tutkimusten ja omien kokemusten mukaan tästä ei ole lapselle haittaa. Toki niin homoparien, kuin myös heteroparien lapsilla ilmenee ongelmia, mutta mikään tilasto ei tue sitä väitettä, etteikö homoparien lapsista tule tasapainoisia. Myös luonnossa esiintyy eläinlajien adoptiota jopa eläinlajien rajojen yli.

Myös minua ihmetyttää väitteet ja itkut, että kun homoliitot sallittiin, niin Venäjä ei antaisi lapsia Suomeen adoptioon. Kyllä sieltä Ruotsiinkin menee. Jos ne ovat vähentyneet, niin uskon syyn olevan Euroopan ja Venäjän välisten suhteiden tulehtuminen. Toisekseen, meidän ei todellakaan pidä miettiä, mitä mieltä joku toinen valtio on tekemisistämme. Jos me oltaisiin kaikessa mieliksi Venäjälle, puhuisimme venäjää ja olisimme joku Venäjän provinssi.

Toki ymmärrän, että uskovaisille tämä on kova paikka, mutta pitäisi myös miettiä, mitä avioliitto ja perhe tänä päivänä Suomessa edustaa. Nykyään on niin paljon erilaisia perheitä, joten pitää myös miettiä mitä perhe nykyään tarkoittaa. Oma perheeni omasta mielestäni on hieman kaksijakoinen. Se koti, missä perheeni asuu, on minä, avovaimoni ja koiramme. Onnellisesti saman katon alla jo yli 8:n vuotta. Sitten Kouvolan perheeseeni kuuluu vanhempani lapsuuden kodissaan. Myös veljeni kuuluu perheeseeni uuden kihlattunsa ja heidän yhteinen lapsensa sekä veljeni edellisestä avioliitosta olevan veljenpoikansa kanssa. Tällä "perheellä" myös tulemme viettämään esimerkiksi Joulun aaton.

Jotenkin vanhoillista ja tyhmää yrittää painottaa nykypäivänä avioliiton merkitystä ja sen pyhyyttä sekä vetää kristinusko mukaan tähän keskusteluun. Elämmä 2000-lukua ja jopa uskovaisten tulisi pikkuhiljaa tajuta tämä, jos ev.lut. haluaa vielä pysyä mukana Suomalaisessa yhteiskunnassa ja pitää uskontoaan mukana menossa.

Anteeksi jos viestissä ilmenee virheitä tai asiat pomppivat, mutta kirjoitan WP:llä ja tämä on silkkaa itsensä kiduttamista.

 

[MustatKortit]

...

Myös minua ihmetyttää väitteet ja itkut, että kun homoliitot sallittiin, niin Venäjä ei antaisi lapsia Suomeen adoptioon. Kyllä sieltä Ruotsiinkin menee...

Tämä ei muuten pidä paikkaansa, vaan Venäjältä ei enää tule lapsia Ruotsiin adoptoitaviksi.

Uusia adoptioita Venäjältä Ruotsiin ei enää tehdä. Vireillä olleet adoptiot saatiin toteutettua ja perheille jo nimetyt lapset pääsivät Venäjältä Ruotsiin. Lähde on niinkin uusi, kuin Hesari, 29.11.2014

Ymmärtääkseni Suomessa on nyt ollut suunnitteilla, että tulevaisuudessa pitää alkaa keksimään uusia maita tätä adoptio-tarkoitusta varten. Mikä muuten on Kiinan suhtautuminen tähän homoasiaan?

 

[Fordél]

Ymmärtääkseni Suomessa on nyt ollut suunnitteilla, että tulevaisuudessa pitää alkaa keksimään uusia maita tätä adoptio-tarkoitusta varten. Mikä muuten on Kiinan suhtautuminen tähän homoasiaan?

Pelastakaa Lapset -järjestöstön edustajan mukaan homoseksuaaleille on vaikea saada adoptiolasta ulkomailta, joten homojen kohdalla katse täytyy suunnata kotimaahan.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Okei, silti kannatan adoptio-oikeutta homoseksuaaleille. Ei se maailma muutu, ellemme me muuta sitä. Toivottavasti Venäjälläkin sekä muualla maailmassa asenteet muuttuvat. Emme kuitenkaan voi jämähtää heidän tasolleen, vaikka Venäjä ei enää antaisi adoptiolapsia Suomeen.

 

[Kirjoittelija]

Kun kerran muutetaan normeja esim naispappeudessa, niin miksi ei tässä homo-gatessa?

Koska naisia on suunnilleen puolet ihmisistä, mutta homoja vain muutama prosentti. Siksi homoja on helpompi kyykyttää. Tosin valitettavasti tämä irstailuun taipuvainen aikamme on sellainen, että suurin osa heteroistakin hyväksyy nykyään homostelun. Siksi kirkon täytyy pitkin hampain siirtää jälleen yksi raamatun ohje roskakoppaan niiden kymmenien aiemmin sivuutettujen rinnalle, jotta jäsenkatoa saataisiin hieman suitsittua.

 

[Klose16]

Okei, silti kannatan adoptio-oikeutta homoseksuaaleille. Ei se maailma muutu, ellemme me muuta sitä. Toivottavasti Venäjälläkin sekä muualla maailmassa asenteet muuttuvat. Emme kuitenkaan voi jämähtää heidän tasolleen, vaikka Venäjä ei enää antaisi adoptiolapsia Suomeen.

Sinun mielestä homojen itsekäs oikeus lapseen ja maailmanparannus suomalaisen (joita ihmisistä n. 0,07%) käytännön kautta on tärkeysjärjestyksessä edellä kodin ja turvallisen elämän järjestämistä osalle orpolapsista.

Selvä. Tuollaisen takia en kyllä tule tässä elämässä äänestämään punavihersuvaitsevaisia. Enkä ole kyllä äänestänytkään.

Olen itse luultavasti homoadoption kannalla, mikäli se tarkoittaisi kotia useammalle yksinäiselle lapselle. Mutta koska sen takia menetetään valtavat alueet kokonaan (kuten ilmeisesti Venäjä, Kiina) joista ei tulisi yhtään lapsia enää, ei tuota voi kannattaa. Miksei hommaa voisi järjestää niin, että homoille lapsia kotimaasta ja muille ulkomailta? Mutta tuohan olisi syrjintää...

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Itsekäs oikeus lapseen? Millä tavalla homot itsekkä? Mitenkäs yh:t? Ovatko hekin itsekkäitä ottaessaan lapsen tietäen, että heillä on tod. näk. rankempaa, koska ei ole kuin yksi vanhempi. Lisäksi omien kokemusten mukaan yksinhuoltajien lapset ovat todellisia mammanpoikia, toisin kuin homopariskunnan lapset, jotka ovat omien kokemusten mukaan vahvoja sekä suvaitsevaisia. Eikö jokaisella perheellä pitäisi olla oikeus lapseen?

 

[vsmo]

Itsekäs oikeus lapseen? Millä tavalla homot itsekkä? Mitenkäs yh:t? Ovatko hekin itsekkäitä ottaessaan lapsen tietäen, että heillä on tod. näk. rankempaa, koska ei ole kuin yksi vanhempi. Lisäksi omien kokemusten mukaan yksinhuoltajien lapset ovat todellisia mammanpoikia, toisin kuin homopariskunnan lapset, jotka ovat omien kokemusten mukaan vahvoja sekä suvaitsevaisia. Eikö jokaisella perheellä pitäisi olla oikeus lapseen?

Boldasin tuon kohdan josta tullaan huutelemaan tilastoja/tutkimuksia/dokumentteja ja ehkä muutama sormenjälki.

Kyllä jokaisella lapsella, joka toivoo jouluksi pissivää nukkea, pitäisi olla oikeus oikeaan vanhuuteen.

 

[Klose16]

Itsekäs oikeus lapseen? Millä tavalla homot itsekkä? Mitenkäs yh:t? Ovatko hekin itsekkäitä ottaessaan lapsen tietäen, että heillä on tod. näk. rankempaa, koska ei ole kuin yksi vanhempi. Lisäksi omien kokemusten mukaan yksinhuoltajien lapset ovat todellisia mammanpoikia, toisin kuin homopariskunnan lapset, jotka ovat omien kokemusten mukaan vahvoja sekä suvaitsevaisia. Eikö jokaisella perheellä pitäisi olla oikeus lapseen?

"Oikeus lapseen" on aina itsekäs, sellaista kun ei yksinkertaisesti ole olemassa, muutenhan se olisi jokin ihmisoikeus. Heterot voivat sentään saada lapsia luonnollisesti. Yksinhuoltajia on moneen lähtöön.

Lapsettomuushoidot voitaisiin ja kenties pitäisi kieltää turhina. Jos ei kello käy niin aina voi hakeutua adoptiojonoon, jos sinne kelpaa.

 

[erku]

Otetaas nyt havainnollistava esimerkki:

Sannalla ja Karilla on pieni lapsi. Sanna ja Kari kuolevat auto-onnettomuudessa ja lapsi jää orvoksi. Sannalla on veli Petri, joka on lapsen kummi ja ollut kiinteä osa lapsen elämää. Petri on homo ja on elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa Jannen kanssa jo kymmenen vuoden ajan. Petri rakastaa kummilastaan ja haluaa kantaa vastuun hänen hyvinvoinnista ja täten kasvattaa hänet. Myös Petrin puoliso Janne tykkää kovasti lapsesta ja haluaisi olla lapsen toinen huoltaja. Janne ja Petri ovat nuhteettomia ihmisiä ja molemmilla kokoaikainen työ eli täten taloudelliset edellytykset kasvattaa lapsi. Sannan ja Karin suvussa ei ole muita perheitä, joilla olisi halua tai mahdollisuutta ottaa lapsi huollettavaksi.

Nyt kysyisin, että mikä olisi teidän mielestänne lapsen edun kannalta paras ratkaisu?
a) Petristä tulee lapsen yksinhuoltaja
b) Petristä ja Jannesta tulee yhdessä lapsen vanhemmat.
c) lapsi annetaan adoptoitavaksi jollekin ventoveraalle heteroparille

Erityisesti homoparien adoptio-oikeuden vastustajilta kuulisin mielelläni näkemykset.