Olen samaa mieltä. Mutta olen myös sitä mieltä, että homoparien lapset kasvavat näistä haasteistaan huolimatta terveiksi ja hyvinvoiviksi (mahdollisesti motivoituneempien ja sitoutuneempien vanhempiensa takia). Tätä näkemystä tukee tuo aiempi tutkimus.
Aivan, tutkimusten mukaan asiat sujuvat keskimäärin hyvin. Ja toistetaan nyt tässä välissä, etten ole kiistänyt tutkimustuloksia.
Ymmärsinkö oikein? Sinun mielestäsi siis adoptio-oikeuden (ja täyden tasa-arvon) antaminen homopareille olisi yksi keino vähentää mainittujen lasten leimautumista ja kiusaamisesta seuraavaa kärsimystä? No, sittenhän me ollaan täysin samaa mieltä.
Yksi, mutta en pidä sitä parhaana kuten sinä tai edes oikeana välineenä asennemuutoksen tavoittelussa, vaikka olenkin adopto-oikeuden vaikutusten osalta samoilla linjoilla.
Jälkimmäistä lausetta taas ihmettelen kovasti. Eikö se ollut aika selvä, että ongelma, josta puhuin oli nimenomaan tuo stigmasta homoparien lapsille aiheutuva kärsimys?
Näin oletinkin. Minulle vain tuli sellainen käsitys, että vähättelet ongelmia ja kuitenkin on äärimmäisen tärkeää välittää tuota hyväksynnän signaalia adoptio-oikeuden myötämisen avulla.
Se, mikä minua tässä koko asiassa häiritsee, on adoption ja lasten käyttö asennemuutoksen välineenä. Riippumatta siitä, että tämä juuri nyt käytävä keskustelu pyörii samaa sukupuolta olevien parien ympärillä.
Se, että heteroparit adoptoivat ulkomailta lienee hyväksyttävä vertailukohde, koska sitä käytettiin eilen adoptio-oikeuden myöntämisen kannalla olevan toimesta.
Muutenhan Suomen pitäisi lopettaa adoptiot mm. Afrikasta ja Aasiasta, sillä sieltä tulevat lapsethan eroavat valtaryhmästä ja joutuvat sinun ajatusmallissa automaattisen kiusaamisen kohteeksi.
Kuinka sinä suhtautuisit siihen, että joku esittäisi ajatuksen, jonka mukaan Suomen tulisi vaikka vain suosittaa adoptointia Afrikasta ja Aasiasta, koska tällöin yhteiskunta antaisi signaalin erilaisuuden hyväksynnästä ja tukisi jo ulkomailta adoptoineita vanhempia ja heidän lapsiaan?
Minusta kummassakin tapauksessa puhutaan, hyvän tavoittelusta vähintäänkin kyseenalaisella keinolla tai välineellä.