Miksi ihmeessä pitäisi tyytyä johonkin kompromissiin?
Varmaan monelle miehelle olisi ok jos sanottaisiin että saat kyllä ajokortin, mut autoa et kuitenkaan saa ajaa. Sen tekee vain nainen, sori.
Jos järkevästi ajattelee niin eikö kuitenkin ole parempi, että tyytyy edes siihen kompromissiin kuin ettei saa yhtään mitään (kts. aiempi viestini tältä päivältä)?
Tulevina vuosina keskustelua voisi sitten luontevasti laajentaa ja nostaa esille adoptio-asian, siis jos tilannetta ajatellaan yksintein rationaalisesti ja tunteetta. Tällä hetkellä monella voi "hirttää kiinni" juuri adoptiokysymykseen vaikka muutoin kannattaisikin tasa-arvoista avioliittolakia (tai tasa-arvoisempaa avioliittolakia, jota termiä mielusti käyttäisin).
vlad.