Jatkoajan viininystävät

[Pöyristyttävä]

Tänään täytyy ottaa testiin tälläkin palstalla paljon kehuja saanut Tommasi Ripasso Valpolicella.

Alkon kassaneiti lausui (kysymättä) ylistäviä adjektiiveja tästä viinistä: "upea" ja "loistava". Tässähän alkaa odotukset olemaan melko korkealla. Sattumaa? Ehkä, mutta ei minun viiniostoksia kukaan aikaisemmin ole kommentoinut.

 

[Maila]

Tänään täytyy ottaa testiin tälläkin palstalla paljon kehuja saanut Tommasi Ripasso Valpolicella.

Suosittelen kokeilemaan myös Zenaton Ripassoa. Itse olen enemmän tykästynyt Zenaton tuotteisiin, joskaan Venetossa ei niin hyvä vuosia ole hetkeen ollut.

Pienellä porukalla kannattaa ottaa testiin koko Zenaton kolmikko, valpolicella, ripasso ja amarone. Rinnakkain maistellessa huomaa viinien valmistus- ja laatueron. Tiivistäen; amaronen rypäleitä kuivatetaan auringossa ennen puristamista, ripasso on valpolicellaa, jonka rypälemehu puristetaan amaronemäskin läpi.

Amaroneen jotenkin tiivistyy kuva puulattialla olevasta karhuntaljasta, jonka toisella reunalla kohoaa jyhkeä takka tulineen ja toisella reunalla muhkea nojatuoli, jossa istuu herra viinipunaisessa aamutakissaan pitäen toisessa kädessä viinilasia ja toisessa kädessä tupruaa sikari. Nautintoviini siis.

Itselläni on lasissa Viikkarin valikoimista löytyvää Etelä-Afrikkalaista kuoharia, Pongracz Rosé Cape Classique'ta. Mielettömän tasapainoinen rose, Pinot Noir tuo erinomaista ryhtiä viiniin, toimii hyvin myös ruuan kanssa. Tai ihan näin irtisanoutumisen kunniaksi tissuteltavaksi. Toimii hyvin shampanjan korvikkeenakin.

-Maila

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pienellä porukalla kannattaa ottaa testiin koko Zenaton kolmikko, valpolicella, ripasso ja amarone. Rinnakkain maistellessa huomaa viinien valmistus- ja laatueron. Tiivistäen; amaronen rypäleitä kuivatetaan auringossa ennen puristamista, ripasso on valpolicellaa, jonka rypälemehu puristetaan amaronemäskin läpi.

Amaroneen jotenkin tiivistyy kuva puulattialla olevasta karhuntaljasta, jonka toisella reunalla kohoaa jyhkeä takka tulineen ja toisella reunalla muhkea nojatuoli, jossa istuu herra viinipunaisessa aamutakissaan pitäen toisessa kädessä viinilasia ja toisessa kädessä tupruaa sikari. Nautintoviini siis.

Nuo Zenatot joita Alkosta tällä erää saa ovat laadukkaita tuotteita ja niitä voi huoletta suositella. Tosin Amarone on, no amarone, eli sen verran vahvaa tavaraa että se vaatii ruoalta aika paljon. Sikareista olen luopunut jo kauan sitten, mutta voin kuvitella että joku voi tykätä yhdistellä laadukasta sikariakin Amaroneen.

 

[Tpip]

Punkuista tällä hetkellä suosiossa uudesta viinistä viiniin kirjasta bongattu Norton Barrel Select Cabernet Sauvignon. Alle kympin viiniksi kyllä aivan loistavaa tavaraa. Muutenkin argoviinit ja sitä kautta tietysti Malbecit ovat löytäneet viime aikoina jostain syystä useamman kerran nautittavaksi meidän perheessä. Don Davidin Malbec Reserveä voi varauksetta suositella. Samoin kokeeksi ostettua Ciclosin Malbec-Merlotia, joskin hinta on omaan tottumukseen jo vähän liian suolainen (karvan alle 20e).

Kausi-ihmisenä valkkarit alkavat itseltäni taas jäädä vähän taustalle, mutta suositellaan nyt Chileläistä Adobe Reserva Gewürztramineriä. Tuli aikoinaan ostettua ihan nimen perusteella (sattuu aika hyvin ihmiselle joka toimii graafisen ja painoalan hommissa). Toki rypäle on yksi suosikeista ja viini sattuu olemaan vielä luomutuotantoa Rapelin laaksosta, niin pystyi melko huoletta ostamaan "sokkona".

 

[Red Label]

Tosin Amarone on, no amarone, eli sen verran vahvaa tavaraa että se vaatii ruoalta aika paljon.

Itselleni Amarone on nimenomaan nautiskeluviini ihan sellaisenaan. Tupakka ja Amarone, siinä lepää sielu.

 

[ms.qvist]

Tänään tuli tutustuttua vaihteeksi itävaltalaiseen viiniin. aika harvoin olen Itävallasta tulevia tuotteita nauttinut, mutta itseasiassa jokaisella kerralla viini on ollut hintaansa nähden oikein kelvollista, niin oli tänäänkin. Hintaluokka ei päätä huimannut eli reilut 9 € pullolta, mutta kyllä Steinschaden Grüner Veltliner Riede Steinia pullollinen sujahti oikein mukavasti illanratoksi näin netissä surffailun ohella, ja olisi sujahtanut vaikka olisin tehnyt jotain muutakin - kuten seurustellut jonkun mielenkiintoisen henkilön kanssa, mutta sellaista ei nyt tänään osunut kohdalle. Rypälelajike oli minulle uusi: Grüner Veltliner, joten sekin oli oikein mieluisa yllätys. Voisinpa joskus kokeilla miltä viini maistuu vaikkapa kalan kanssa.

vlad.

 

[Maila]

Rypälelajike oli minulle uusi: Grüner Veltliner, joten sekin oli oikein mieluisa yllätys. Voisinpa joskus kokeilla miltä viini maistuu vaikkapa kalan kanssa.

vlad.

Onnittelut hyvästä valinnasta.
Itävaltaiset viinit ovat pikkuhiljaa saamassa jalansijaa todesta otettavien viinien joukossa. Grünerin vihertävä ja raikkaan hapokas maku sopii erinomaisesti kalalle, kanalle, makkaralle, spätzlelle ja (äyriäis)risoton keittoon. Tuo mainitsemasi Steinschaden on meillä päässyt talon valkkariksi, sitä on aina viinikaapissa.
Arkiviininä Grünereistä menee myös Unkarilainen St. Stephan's Crown Grüner Veltliner, alle seitsemän euroa. Toimii erittäin hyvin paellassa ja risotossa ja kokin viininä ennen ruokapunkun avausta. Ja koska hinta noinkin halpa ja viini Unkarista, voi sitä grillillä juoda suoraan pullonsuusta paellamatskuja paistellessa.

Onpa muuten talomme punainenkin Itävallasta, Muenzenrieder Zweigelt. Talon viinin statuksen ylläpitämiseksi hinta ei saa kyllä nousta enää senttiäkään...

-Maila

 

[Jussih]

Onnittelut hyvästä valinnasta.
Itävaltaiset viinit ovat pikkuhiljaa saamassa jalansijaa todesta otettavien viinien joukossa.

Juurikin näin. Itse olen pikkuhiljaa alkanut lämmetä itävaltalaisille versioille Rieslingistä. Alkostakin sai yhtä ihan siedettävää (nimeä en nyt muista, enkä ole Suomessa, että voisin tarkistaa, mutta ehkä joku muu).

Edellä joku myös kehui Zenon tuotteita. Tähän on yhdyttävä, vaikka yleensä Veneton maakunnan viinit eivät Pohjois-Italian valikoimassa edustakaan parasta A-ryhmää. Anyway, Alkon puusilmien (ja muovikurkkujen) sisäänostajien jäljiltä Zeno on yllättävän onnistunut. Etenkin Pohjois-Italian osalta tuppaavat aina osumaan ns. tyhjään arpaan.

 

[Footless]

Juurikin näin. Itse olen pikkuhiljaa alkanut lämmetä itävaltalaisille versioille Rieslingistä. Alkostakin sai yhtä ihan siedettävää (nimeä en nyt muista, enkä ole Suomessa, että voisin tarkistaa, mutta ehkä joku muu).

Edellä joku myös kehui Zenon tuotteita. Tähän on yhdyttävä, vaikka yleensä Veneton maakunnan viinit eivät Pohjois-Italian valikoimassa edustakaan parasta A-ryhmää.

Näkemys tuokin, mä taas arvostan Amaronet, Valpolicellat ja Soavet( classicot) melko korkealle. Toki Toscana on loistava alue, mutta en silti Venetoakaan noin kovasti löisi. Kyse taisi olla Zenaton viineistä, vai ymmärsinkö väärin? Rose on myös laadukas tuote, kuten muutkin ainakin Suomessa myynnissä olevat tuotteet.

 

[Jussih]

Näkemys tuokin, mä taas arvostan Amaronet, Valpolicellat ja Soavet( classicot) melko korkealle. Toki Toscana on loistava alue, mutta en silti Venetoakaan noin kovasti löisi. Kyse taisi olla Zenaton viineistä, vai ymmärsinkö väärin?

Juu, Zenato hyvinkin. Puhuin Pohjois-Italiasta johon en laske Toscanaa (josta en viinialueena itse ole niin hirveän innostunut, hieman liikaa jenkkien ja brittien hypetystä Chiantin suhteen). Pohjois-Italian kuningas on ehdottomasti Piemonte (Barolo, Barbaresco etc.) ja kiinnostavia viinejä löytyy myös Etelä-Tirolista sekä Venetsia-Giulian maakunnasta (johon siis Venetsian kaupunki ei liity mitenkään).

Jos puhutaan Keski-Italiasta, katse kannattaa kääntää Umbriaan, jossa tuotetaan todella hyviä punkkuja, ehdottomana ykkösenä Montefalcon pikkukaupungissa ja sen ympäristössä tuotettava Sagrantino (jota Alko -tietenkään - ei tuo Suomeen). Myös Lazion maakunnassa tuotetaan nykyään hyviä punaviinejä, parhaana ehdottomasti Cesanese-rypäleestä tehdyt viinit, joita tuotetaan maakunnan itä osissa kolmen kunnan alueella (Olevano Romano, Affile ja Piglio). Ei kai kenellekään ole uutinen, että Alko ei näitä Suomeen tuo....

Jos italialaisten shoppailu rajoittuu Alkoon, parasta vastinetta rahalle tarjoaa Etelä-Italia, erityisesti punkkujen osalta Apulia (primitivot ja Salice di Salentino) sekä Sisilia. Valkoviineistä kannattaa kokeilla Campanian maakunnan kärkihyökkääjiä Greco di Tufoa ja Lacrima Christi del Vesuviota (molempia saanee edelleen Alkosta?).

 

[ms.qvist]

Olen tässä miettimässä joulunajan viinivalikoimaa ruokapöytään. Koska kinkkua ei ole, eikä tule, valinta tulee pysymään valkoviineissä. Nyt ajattelin poikkeuksellisesti rohkaistua ja tutustua unkarilaisiin viimeihin pääosin, lisäksi pöytään tulee yksi tai kaksi pulloa ranskalaista tai saksalaista viiniä - jollen sitten valitse itävaltalaista unkarilaisten rinnalle.

Mutta unkarilaisiin, kalan kanssa ajattelin kokeilla seuraavaa viiniä: Disznókö Tokaji Dry Furmint. Onko kokemusta, ja jos on, millaisen aistimuksen viini teissä herätti?

Jälkiruoan kanssa ajattelin kokeilla unkarilaista: Patricius Tokaji Aszú 5 Puttonyos'ia.

Riskihän tässä piilee, koska aiempaa kokemusta unkarilaisista viineistä ei juurikaan ole. Kerran pari olen maistanut (ja muistaakseni ketjuunkin kommentoinut) ja ne ovat olleet positiivisia kokemuksia. Mutta Patricius on täydellinen tuntemattomuus minulle.

vlad.

 

[Tulppu]

Alkostakin sai yhtä ihan siedettävää

Steininger Riesling on ainakin loisto-ostos, sillä on juhlittu monet illalliset ja on saanut ylistystä monelta taholta. Hyvä kesäviini, ei oikein istu tähän pimeään vuodenaikaan.

Seuraava kokeilu itselläni on Graham's "Six Grapes" Port. Onko jollakulla tästä kokemuksia? Ajattelin tätä ihan meditointitarkoitukseen, ei ole tarkoitus yhdistää jälkiruokiin.

Uudesta-Seelannista muuten tulee loistelias Pinot Noir, katsokaapa mistä tuottaja on kotoisin...

 

[Katto]

Eikös Itävaltalaisten viinien suosiota vähän laskenut se kohu kun 80-luvun puolessavälissä ne lisäsi sinne jotain "pakkasnestettä" (etyleeniglykolia), jotta viinien "laatu" paranisi. Ilman tätä Itävaltalaiset viinit ois varmaankin suositumpia ja tunnetumpia.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Eikös Itävaltalaisten viinien suosiota vähän laskenut se kohu kun 80-luvun puolessavälissä ne lisäsi sinne jotain "pakkasnestettä" (etyleeniglykolia), jotta viinien "laatu" paranisi. Ilman tätä Itävaltalaiset viinit ois varmaankin suositumpia ja tunnetumpia.

Kyllä. Itselleni tulee edelleen tämä asia päällimmäisenä mieleen kun puhutaan itävaltalaisista viineistä. Olihan tuo "pakkasnesteytys" todella iso skandaali silloin kauan sitten. Imagoasiat ovat vaan kovin herkkiä tällä alalla. Itävaltalaisten huolella hankkima huono maine pysyy tiukassa ja pitkään.

 

[Alvajärven Urho]

Steininger Riesling on ainakin loisto-ostos, sillä on juhlittu monet illalliset ja on saanut ylistystä monelta taholta. Hyvä kesäviini, ei oikein istu tähän pimeään vuodenaikaan.

...
Uudesta-Seelannista muuten tulee loistelias Pinot Noir, katsokaapa mistä tuottaja on kotoisin...

Steininger on mahtava tuote, nykyään aina talon viini täälläpäin. Sen sijaan tuo Uuden-Seelannin tuote ei kolahtanut vaikka lempirypälettäni onkin. Suosittelen enemmän Leydaa jos laadukasta kohtuuhintaan haluaa Pinot Noirista.

 

[Footless]

Juu, Zenato hyvinkin. Puhuin Pohjois-Italiasta johon en laske Toscanaa (josta en viinialueena itse ole niin hirveän innostunut, hieman liikaa jenkkien ja brittien hypetystä Chiantin suhteen). Pohjois-Italian kuningas on ehdottomasti Piemonte (Barolo, Barbaresco etc.) ja kiinnostavia viinejä löytyy myös Etelä-Tirolista sekä Venetsia-Giulian maakunnasta (johon siis Venetsian kaupunki ei liity mitenkään).

Sekoilua kartan kanssa, yleensä mulla on tosi hyvä kartta muisti, mutta jotenkin sain tällä kertaa Toscanan pohjoisemmaksi. Mä taas olen aina pitänyt Chiantista, mutta onhan tuossa sun sanomassa pointtinsa. Mua lähinnä on ärsyttänyt tuo super-Toscanalaisten hehkutus ja siitä johtunut älytön hinta kyseisille tuotteille. Jenkkien ansiota tuokin pitkälti. Chianti ehkä kärsii vieläkin menneiden päivien ylituotannosta (vähän kuten Alko tuhosi Soaven maineen Suomessa), kyllähän jotkut Chianti Classicot ovat loistavia pääsääntöisesti, tosin hintaahan niillä monesti on. Mutta ei noissa vielä mitään älytöntä ylihintaa ole, jos vertaa vaikka Bordeauxin tai Burgundin viineihin.

Pohjoisesta pitää muistaa myös Alto Adigen alue, josta saa loistavaa valkoviiniä. Etelä-Tirolinahan tuo alue myös tunnetaan, vuoristoista saksaa puhuvaa seutua ja kulttuuriltaan käytännössä täysin itävaltalaista. Ei niin yllättäen alueelta tuleekin todella hyvää Rieslingiä sekä Grüner Veltlineriä, myös Müller-Thurgauta ja Sylvaneria löytyy. Toki myös Pinot Grigiota, Sauvignon Blancia ja Chardonnayta viljellään.

Muutenkin sun viestistä melkein kaikesta samaa mieltä, hyviä vinkkejä ja hakuja. Sisilian Nero d'Avolat ovat Alkon valikoimassa todella laadukkaita ja hinta/laatu-suhteeltaan todella onnistuneita valintoja. Itse en rypäleestä ihan hirveästi innostu, mutta kyllähän noi ihan ruokaviineinä menee oikein mainiosti.

 

[Footless]

Kyllä. Itselleni tulee edelleen tämä asia päällimmäisenä mieleen kun puhutaan itävaltalaisista viineistä. Olihan tuo "pakkasnesteytys" todella iso skandaali silloin kauan sitten. Imagoasiat ovat vaan kovin herkkiä tällä alalla. Itävaltalaisten huolella hankkima huono maine pysyy tiukassa ja pitkään.

Tuo skandaali on varmaan pitkässä juoksussa parasta mitä Itävallan viinintuotannolle on tapahtunut. Sen jälkeen vasta maahan saatiin kunnon luokitukset ja säännöt viinin tekemiselle, ja viinin laatu on parantunut huomattavasti sen jälkeen. Toki huono maine kesti pitkään, mutta siitä alkaa olemaan jo sen verran aikaa, että harva sitä enää muistelee.

Nykyäänhän Itävallasta tosiaan tulee maailmalle muutakin kuin niitä makeita litkuja mitä aiemmin ja varsinkin kuivissa valkkareissa on todella loistavia viinejä. Grüner tosiaan on kansallisrypäle maassa, ja nousi kesän aikana yhdeksi mun suosikkivalkoisista. Maistoin jossain messuilla myös todella loistavaa Itävaltalaista Sauvingnon Blancia, harmittavasti jonkun pikkuisen firman maahantuoma, joten sitä ei saa käsiinsä mistään.

 

[Footless]

Steininger on mahtava tuote, nykyään aina talon viini täälläpäin. Sen sijaan tuo Uuden-Seelannin tuote ei kolahtanut vaikka lempirypälettäni onkin. Suosittelen enemmän Leydaa jos laadukasta kohtuuhintaan haluaa Pinot Noirista.

Jos Leyda toimii, niin kannattaa kokeilla Llei Llei Pinot Noiria, etelä-Chilestä Bio Bion alueelta. Kyseinen alue on muutenkin ihan mielenkiintoinen Pinot Noirin ja esmes Sauvignon Blancin kannalta, viileämpi ilmasto ja runsaat sateet muistuttavat paljon Burgundin olosuhteita (toki sataa vielä runsaammin kuin Burgundissa, mutta jos tarhat ovat rinteessä, ei se haittaa) ja viineistä pitäisi tulla todella aromaattisia. En ole vilelä muihin Bio Bion alueen tuotteisiin päässyt tutustumaan, mutta yleisesti odotetaan että ko. alue on seuraava nouseva alue Chilessä.

Uudesta-Seelannista kannattaa testata sitten Martinboroughin alueen Pinor Noirit jos vastaan tulee. Tuolla myös on mikroilmasto, joka on huomattavasti muuta saarta viileämpi. Yhdessä kuivien syksyjen kanssa päästään taas lähelle Burgundin oloja ja Pinot Noir viihtyy. Laatuviinejä siis luvassa, toki myös Uusi-Seelantilaisten hinnat rupeavat nykyään olemaan melko kohdillaan, varsinkin Marlboroughin alueen Sauvignon Blancien kanssa tuon huomaa, ottavat pian Sancerren kiinni hinnoissa...

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tuo skandaali on varmaan pitkässä juoksussa parasta mitä Itävallan viinintuotannolle on tapahtunut. Sen jälkeen vasta maahan saatiin kunnon luokitukset ja säännöt viinin tekemiselle, ja viinin laatu on parantunut huomattavasti sen jälkeen. Toki huono maine kesti pitkään, mutta siitä alkaa olemaan jo sen verran aikaa, että harva sitä enää muistelee.

Näin olen kuullut puhuttavan, ja voisinkin ottaa itävaltalaisiin viineihin tutustumisen oikein agendalle. Mutta kuten huomaat, niin aika pitkän varjon on muinainen skandaali heittänyt kaltaiseni tavallisen viininautiskelijan ylle, kun jaksan sitä vieläkin muistella.

 

[Footless]

Mutta unkarilaisiin, kalan kanssa ajattelin kokeilla seuraavaa viiniä: Disznókö Tokaji Dry Furmint. Onko kokemusta, ja jos on, millaisen aistimuksen viini teissä herätti?

Jälkiruoan kanssa ajattelin kokeilla unkarilaista: Patricius Tokaji Aszú 5 Puttonyos'ia.

Tokaji on varsin turvallinen valinta jälkkäriviiniksi, varsinkin tuollainen 5 Puttonyos on varmasti tarpeeksi makea ja laadukas. Eipä noita alkossa ole kuin hyviä.

Kuivista Unkarilaisista ei juuri kokemuksia ole, mutta itse kyllä ruokaviinit hakisin jostain muusta maasta ja turvallisemmista vaihtoehdoista. Kyllähän Unkarin viinintuotannon maine lepää melko pitkälti tuon makean Tokajin harteilla ja ihan aiheesta. Toki sieltäkin kuivista löytyy kelpo viinejä varmasti, mutta en niitä välttämättä lähtisi jouluna sokkona metsästämään.

 

[Footless]

Mutta kuten huomaat, niin aika pitkän varjon on muinainen skandaali heittänyt kaltaiseni tavallisen viininautiskelijan ylle, kun jaksan sitä vieläkin muistella.

Totta, ja olihan kyseinen keissi aivan älytön. Ja mä olen ollut siis silloin noin neljä-vuotias... Nuoremmille viininharrastajille toivottavasti ei tuollaista mielikuvaa enää Itävallan viineistä tule, koska tosiaan nykyään laatu on hyvää. En mäkään tuosta olisi kuullut, ellen olisi viinejä opiskellut. Eräs viinikauppias mulle sanoi, että kymmenen vuotta sitten olisi ollut aivan turha yrittää tuoda itävaltalaisia viinejä maahan, ei ne olisi kelvannut kellekään. Nythän alkossa on jo Grüneriä pahviboksissakin, joten ehkä tuo maine on pikkuhiljaa unohtumassa, ainakin suuren yleisön muistissa.

 

[ms.qvist]

Tokaji on varsin turvallinen valinta jälkkäriviiniksi, varsinkin tuollainen 5 Puttonyos on varmasti tarpeeksi makea ja laadukas. Eipä noita alkossa ole kuin hyviä.

Kuivista Unkarilaisista ei juuri kokemuksia ole, mutta itse kyllä ruokaviinit hakisin jostain muusta maasta ja turvallisemmista vaihtoehdoista. Kyllähän Unkarin viinintuotannon maine lepää melko pitkälti tuon makean Tokajin harteilla ja ihan aiheesta. Toki sieltäkin kuivista löytyy kelpo viinejä varmasti, mutta en niitä välttämättä lähtisi jouluna sokkona metsästämään.

Tokajia lähti tänään matkaan pullollinen. Vaikka Tokajista ei henk.koht. ole varsinaista kokemusta, uskalsin luottaa "laadun" tuomaan maineeseen ja ottaa matkaani pullollisen Patricius Tokaji Aszú 5 Puttonyos'ia.

Kokeeksi otin myös kalaruoan kanssa nautittavaksi unkarilaista Disznókö Tokaji Dry Furmintia, mutta jotta välttäisin laadun surkeuden muassaan tuoman mahdollisen yllätyksellisen katastrofin mukaan lähti myös tutumpi ostos. Tulen ketjuun sitten aikanaan kertomaan millaisen tuntemuksen kyseinen viini minussa herätti. Positiivisen vai totaalisen negatiivisen makunautinnon.

vlad.

 

[Footless]

Kokeeksi otin myös kalaruoan kanssa nautittavaksi unkarilaista Disznókö Tokaji Dry Furmintia, mutta jotta välttäisin laadun surkeuden muassaan tuoman mahdollisen yllätyksellisen katastrofin mukaan lähti myös tutumpi ostos. Tulen ketjuun sitten aikanaan kertomaan millaisen tuntemuksen kyseinen viini minussa herätti. Positiivisen vai totaalisen negatiivisen makunautinnon.

Ainakin tuo on hyviä arvioita saanut, joten tuskin mikään varsinainen pettymys tulee olemaan.

Kävin hakemassa jouluviinit anopin luo joulupäiväksi, viimeksi siellä tarjottiin ruoan kanssa halpaa ranskalaista roseta, joten päätin pelata varman päälle ja tarjouduin hoitamaan juomapuolen, tekosyynä opiskelut.

Vähän kaikenlaista tarttui mukaan:

Prinz von Hessen Riesling Brut, Saksa (kuohari)
Riesling Lieu-Dit Muehlforst, Alsace, Ranska
Brancott Estate South Island Pinot Noir 2009, Uusi-Seelanti
Rabl Blauer Zweigelt Vinum Optimum 2009, Itävalta

Noista kaikki muut oli valittu etukäteen, neljäntenä oli tarkoitus ostaa Llai Llai, mutta sepä olikin jo loppu Arkadian Alkosta, enkä jaksanut enää lähteä hakemaan Hesarilta. Rabl Blauer tarttui sitten mukaan Alkon myyjän suosituksesta, uskoisin ihan hyväksi valinnaksi joulupöytään ja on saanut ihan hyviä arvosteluja muutenkin.

Noissa siis ideana se, että kaloille ja muutenkin alkuun kuohuvaa ja valkoista, kinkulle ja laatikoille sitten Pinottia ja Zweigeltiä. Toivottavasti ei ihan metsään mene, mutta ainakin kaikkien viinien pitäisi lähtökohtaisesti olla laadukkaita tuotteita. Ja Prinz von Hessen tietysti on hieno viini senkin takia, että viinitalon omistaa Suomen kuninkaan (Fredrik Kaarle, aikomukseksi se toki jäi) pojanpoika.

 

[Tulppu]

edellä luetellut Joulupöydän viinit kuulostavat omaan korvaani hyviltä valinnoilta. Olisin ehkä vaihtanut tuon Prinz Von Hessenin Cavaan tai jopa shampanjaan mutta ei tuokaan huono ole.

Tänä vuonna nautin jouluateriaa absolutistisukulaistemme vieraana joten viinit jäävät pöydästämme kokonaan pois. Uudeksi vuodeksi on kuitenkin jo pääosan esittäjä hankittuna joten palataan asiaan kuoharikeskusteluiden merkeissä jahka Joulut on juhlittu.

 

[Footless]

edellä luetellut Joulupöydän viinit kuulostavat omaan korvaani hyviltä valinnoilta. Olisin ehkä vaihtanut tuon Prinz Von Hessenin Cavaan tai jopa shampanjaan mutta ei tuokaan huono ole.

Kyllä mäkin shampanjaa ensin mietin, mutta päädyin tuohon, kun pitäisi kuitenkin laittaa parikymppiä lisää rahaa, jotta saisi tarpeeksi hyvää (lue= tarpeeksi kuivaa) shampanjaa mun makuun. Tuo Hessen on jotain 18e pullo, joka on ihan ok hinta laadukkaasta kuoharista. Ja kiehtoi tuo Riesling+kupla-kombo, pitäisi toimia melko hyvin etikkaisten ja suolaisten kalojen kanssa.