Jatkoajan viininystävät

[CuChulainn]

Löytyihän se oikea ketju tällekkin kysymykselle.

Elikkäs, idea olisi neidin kanssa tutustua tarkemmin erilaisiin viinehin ja oppia maistamaan/tunnistamaan makuja. Ollemme molemmat aika aloittelijan tasolla, vaikka viinejä on kyllä tullut nautittua ruuan kanssa ja ilmankin jo kymmenisen vuotta. Mutta varmasti saisi enemmän irti kun osaisi vähän paremmin analysoida juomaansa...

En ole viiniasiantuntija -viinimaistelussa ja viinimessuilla on tullut kyllä käytyä. Itse tykästyin viinimaistelun kevyeen infotarjontaan kun kävin. Viinimessut eivät taas kovin paljoa tarjonneet.

Jos järjestää viinimaistelua niin kannattaa esimerkiksi ensin tutustua erilaisiin rypäleisiin. Esim. punaviineissä valitsee rypälelajikkeiksi cabernet savignon, pinot noir, syrah/shiraz ja siis sekoittamatonta rypäleitä.

Katso, haista, maista. Valitse rypälelajike mistä pidit eniten ja tee seuraava vertailu rypälelajikkeen viinien mukaan. Kaikki mitä huomaat ovat luultavasti oikeita päätelmiä rypälelajikkeista: tummuus, hapokkuus=ryhti, herukkaisuus, tammisuus, kiristyvätkö ikenet jne... Jussih:lla oli jo hyviä pointteja.

 

[Anselm Raato]

Tässä just kotiviiniä suodattelen... Aktiivihiilienläpi pönikkään. Ihan vitun vahvaa tuli ja pahaa, mutta kai tätä voi jossain opiskelijakinkereillä tarjoilla. Hah, no mitäs laittoivat täyden amatöörin viinintekovastuuseen. :P

 

[Tulppu]

Juu en ehkä heti lähtisi minäkään kurssille, vaan ostaisin jotakin (suositeltua?) viiniä ja lähtisin siitä haarukoimaan.

Punaista/valkoista? Mikä rypäle maistuu parhaalta? Uutta/vanhaa maailmaa? Siitä sitten pikkuhiljaa kohti eri alueita ja tuottajia. Se oma suosikki löytyy ajan kanssa ja rohkeasti kokeillen.

Tällä hetkellä oma viiniharrastus on hieman jäänyt mutta edelleen suosikkeja ovat Saksan Moselin kuivat Rieslingistä valmistetut valkoviinit sekä uudempana tuttavuutena italialainen Verdicchio. Punaisista eniten miellyttää talvi-iltoihin sekä hieman raskaammille aterioille loistavasti sopiva Malbec sekä aina yhtä monivivahteinen, vaikeampi, Pinot Noir.

Viininmaistelua aloittaessa tulee muistaa, että hyvä viini maistuu omassa suussa hyvälle, ja huono huonolle, eikä tule tuijottaa arviointeihin tyyliin "kai tää on hyvää kun maksoi 20€ ja on kehuttu?" Viinistä viiniin on toki hyvä hakuteos esim. kun etsii tietylle ruoalle viiniä, mutta muuten se ohjaa ostokäyttäytymistä mielestäni liikaa.

Vinkki: Kokeilkaapa joskus jälkiruoan asemesta portviiniä, Graham's LBV Port n. 20€ Alkossa. Itse olen totaalisen rakastunut tähän pullotteeseen.

 

[Ted Raikas]

Itse diggailen sellaisesta punaviinistä kuin: Sunrise Merlot (chileläinen). Todella täyteläinen ja helposti avautuva omiin makuaistimuksiini. Kerran ihan sattumalta ostin ja se maku vei mukanaa. Osassa punaviineissä menee siten, että joutuu totuttelemaan makuun, mutta tuossa se tuntuma löytyi heti. Eli aika tavalla viini meikäläiselle ja rakkautta ensimaistamisella. Hintaluokka ei nyt ole ihan pahimmasta päästäkään, joten... suosittelen!

Tuota saman valmistajan viiniä taitaa olla Cabernet Sauvignonina, en osaa eroa juuri sanoa. Pitää joskus ostaa molempia ja maistella ja arvioida sitten.

 

[Tpip]

J
Vinkki: Kokeilkaapa joskus jälkiruoan asemesta portviiniä, Graham's LBV Port n. 20€ Alkossa. Itse olen totaalisen rakastunut tähän pullotteeseen.

Totaali herkkua. Usein tulee kuitenkin ostettua Ferreiran LBV, ihan vaan näppärämmän pullokoon (0,375) johdosta vaikka tuo Graham onkin omaan makuun hitusen enemmän namia.

Tämän hetken suosikkeja viineistä on argentiinalaisen Michel Torinon viinitilan Rosé kuohari joka (tietysti viilennettynä) on todellista karkkia ja tuo vähän kesää näin talven keskelle. Saman tilan punaviineistä löytyy myös toinen aktiivisessa kulutuksessa oleva Don David Malbec Reserve, joka on todella tuhti "lämmittäjä" talvi-iltoihin.

 

[mice]

Eipä voi sanoa olevansa asiantuntija, mutta kyllä punaviini ja portviini maistuvat.

Chilessä tuli viime vuoden lopulla käytyä kahdella viinitilalla Central Valleyssä (tarkemmin ottaen Maipo-valleyssä), Undurragan ja Santa Ritan tiloilla. Molempien tilojen viinejä löytyy myös Alkosta. Undurragan tila oli selvästi pienempi verrattuna Santa Ritan massiiviseen tilaan. Toisaalta Undurragan tilalla kierros oli selkeästi parempi ja viinin valmistuksesta oppi kummasti uutta. Maultaan taas Santa Ritan viinit olivat selkeästi parempia. Santa Ritan Carmenere maistui lihan kanssa paremmin kuin hyvin.

Portviinin valmistuksen oppeja on taas tullut käytyä katsomassa Portossa. Calemin portviinejä ei tosin tunnu Suomesta harmi kyllä löytyvän, mutta muita merkkejä kylläkin.

 

[TQoFE]

Tuota saman valmistajan viiniä taitaa olla Cabernet Sauvignonina, en osaa eroa juuri sanoa. Pitää joskus ostaa molempia ja maistella ja arvioida sitten.

Eikä myöskään sovi unohtaa Sunrise Carmenerea, joka sopii melkein ruoan kuin ruoan kumppaniksi.

Samalta lafkalta on myös valkkarit, ihan kelvollinen Sauvignon blanc ja Chardonnay, joka on rypäleenä boikotissa ja niin ollen maistamatta.

Chardonnayt upposivat joskus jopa hyvin, ja niitä tuli juotua "liikaakin". Esmes espanjalaiset Nekeas Chardonnay ja Raimatin kalliimpi vuosikerta sekä italialainen Tenuta Rapitala olivat oikeinkin maistuvia, mutta sitten tuli täydellinen hylkimisreaktio. Jotenkin vain sain tarpeekseni siitä chardonnaylle tyypillisestä, voimaisesta ja tammisesta mausta. Viimeinen tikki oli, kun kohteliaisuussyyt pakottivat juomaan lasillisen argentiinalaista Trivento Tribua. Hyi helvetti. Oikein malliesimerkki siitä, mitä chardonnay voi pahimmillaan olla: tylsä, tunkkainen ja sivumaussa aavistus jopa härskiintynyttä voita. Ja ei, viini ei ollut pilalla. Jäätävä kokemus, pysykää kaukana tuosta liemestä.

Myös punkut ovat alkaneet tökkiä, tai oikeammin ovat tökkineet jo pidemmän aikaa. Niitäkin tuli joskus juotua liikaa. Mutta silti piti ostaa Leyda ja Vistaña, kun niitä niin kehuttiin - ja edelleen muuten ovat avaamatta...

Eniten on viime aikoina tullut ostettua Les Fumées Blanchesia, La Vieille Ferme Blancia ja Nederburgin Sauvignon Blancia. Seuraavana testilistalla olisivat Leydan Sauvignon Blanc, Neissin Pinot Grigio ja Jacques Lurtonin Sauvignon Blanc. Saa toki suositella, jos tulee mieleen muita samantyyppisiä. Kuivaa, hapokasta ja "melkein mitä muuta vaan paitsi hedelmäistä" haetaan, eli yrttiä, nokkosta, herukkaa ymv.

 

[U2]

Saa toki suositella, jos tulee mieleen muita samantyyppisiä. Kuivaa, hapokasta ja "melkein mitä muuta vaan paitsi hedelmäistä" haetaan, eli yrttiä, nokkosta, herukkaa ymv.

Onko Jackson Estate Sauvignon Blanc jo tuttu? Varsin mustaherukkainen maku ja etenkin tuoksu. Kuiva ja hapokaskin tuo on. Tykkään.

 

[Rod Weary]

Saa toki suositella, jos tulee mieleen muita samantyyppisiä. Kuivaa, hapokasta ja "melkein mitä muuta vaan paitsi hedelmäistä" haetaan, eli yrttiä, nokkosta, herukkaa ymv.

En tiedä, onko samantyyppinen, mutta eräs oikea viinintuntija suositteli minulle vaalean kalan kaveriksi Vicarage Lanea. En ole ehtiny pulloa vielä avata, mutta uskoakseni voisi sopia sapluunaan.

 

[Maila]

Saa toki suositella, jos tulee mieleen muita samantyyppisiä. Kuivaa, hapokasta ja "melkein mitä muuta vaan paitsi hedelmäistä" haetaan, eli yrttiä, nokkosta, herukkaa ymv.

Santa Digna Sauvignon blanc. Sauvignon Blanceista Alkon paras hinta-laatu suhde ollut muutamilla vuosikerroilla. Nyt en varmasti osaa hehkuttaa kuin ehkä top3:een, kun en uuttaa vuosikertaa ole maistanut.

Lisäksi kannattaa tutustua Itävallan valkoisiin. Alkossa kaksi edullisinta on ihan kelpo yksilöitä.
Steinschaden Grüner Veltliner on Alkon halvin Itävaltalainen ja mukava ruoka- ja seurusteluviini. Älä anna Alkon kuvauksen makeasta hedelmästä hämätä. Mausta löytää myös yrttejä.

Toiseksi halvin, Steininger Riesling on sitten suoraviivaisempi Itävaltalaisviini. Mineraalinen, mausteinen, helppo.

--

Viinimaisteluun tulikin jo vinkkejä, mutta muutama lisää. Kommentti JussiH:n kommenttiin suolatikuista - itse en suolatikkuja tai suolaista leipää söisi maistelun lomassa. Suola muuttaa melko paljon viinin makua. Kokeilkaapa vaikka maistaa viiniä ensin sellaisenaan ja sen jälkeen muutaman suolahipun pureskelun jälkeen. Mahdollisimman vaalea ranskanleipätyyppinen leipä kelpaa hyvin. Ja jos on vettä kaverina, se ehdottomasti huoneenlämpöisenä ja ennen leipäpalaa. Kylmä vesi ja varsinkin jäävesi ovat suun ja viinin vihollisia (myös ravintolassa ja viinimessuilla).

Maistelussa (ja viinimessuilla) kannattaa valita selkeä teema ja noudattaa sitä. Ja kirjata huomiot ylös. Kotioloissa kannattaa pitää esim. viinipäiväkirjaa. Kirjoittaa tuoksusta, mausta, jälkimausta. Ja arvioida hinta/laatu. Sitten kun on maistellut 10-15 viiniä sopivalla periodilla, ottaa maisteluun alkupään viinit uudestaan. Ja kirjaa ajatukset ylös ilman että katsoo vanhempaa kommentointia. Yllättävän paljon makuaisti saattaa kehittyä. Esim. ensimmäisellä kerralla löytää mausta hedelmää, mutta seuraavalla kerralla osaa jo nimetä sen hedelmän...

Laseihin kannattaa panostaa. Esim. viinimessuilta saa ostaa mukaansa maistelulaseja. Ne, tai esim. Anttilasta saatavat Bohemian (kristalli)- lasit ovat edullisia ja hyvälaatuisia. Ikea kannattaa unohtaa.
Yksi maistelu kannattaa tehdä niin, että ostaa hyvää perusviiniä ja osallistujat tuovat oman viinilasin kotoaan. Siinä huomaa hyvin, mikä merkitys lasilla on.

Viinimessuille en ole itse menossa, maku hieman mennyt, kun normitallaajan päivänä on käytännössä vain Alkossa myytäviä tuoteita tarjolla. Itse kun olen enemmän suuntautunut reissu- ja nettiostoksiin hyvien viinien kohdalla. Mutta vinkkinä:
Kannattaa valita jokin kiinnostava maahantuoja tai tuottaja ja käydä hänen valikoimaa läpi luoden keskusteluyhteyttä mahdollisimman tärkeän näköisen tyypin kanssa. Paria ensimmäistä viiniä pyörittelet, haistat, maistat ja kaadat loput pois. Rustaat jotakin vihkoosi ja kommentoit viiniä (rehellisesti!) kaatajalle. Älä tee itsestäsi parempaa maistajaa kuin oletkaan, paljastut ja vaikutat pelleltä. Ole rehellinen ja kiinnostunut, älä ryyppää. Pian huomaatkin maistelevasi tuojan/tuottajan huioppuviinejä samaisella maistelulipukkeella, jonka annoit jo vartti sitten... Ja sitten huomaatkin ryyppääväsi niitä jääneitä lipukkeita perusvinkkujen ja hyvien kaatojen parissa...

-Maila

 

[Footless]

Onko Jackson Estate Sauvignon Blanc jo tuttu? Varsin mustaherukkainen maku ja etenkin tuoksu. Kuiva ja hapokaskin tuo on. Tykkään.

Samaa suosittelen, jos herukkaa hakee Sauvignon Blancista. Mun ehkä suosikkivalkkari, hinta tosin on melko suolainen.

Lähiaikoina on tullut juotua todella paljon viinejä, ihan jo senkin takia että töihin piti rakentaa uutta viinilistaa, ja pariin otteeseen käytiin maistelemassa. Nyt myös valkkarit on ruvennut mulle toimimaan paremmin, ehkä senkin takia että niitä on vähän puoliksi pakosta joutunut juomaan kun on ollut sellaista seuraa joka mieluummin juo valkkaria. Kaikkeen sitä naisten takia joutuu.

Valkkareista mullekaan ei jostain syystä Chardonnay toimi. Sauvignon Blanc lähes aina, varsinkin jos mausta löytyy Azulinkin hakemia yrttejä ja herukkaa sun muuta jännää. Yksi mielenkiintoisimmista mikä tuli vastaan oli Chileläinen Viognier, jonka maku oli todella eksoottinen, mangoa, herukkaa ja marjoja samassa paketissa. Harmittavasti ei taida tulla Alkon myyntiin, enkä ainakaan vielä saanut omaan kuppilaan sitä puhuttua. Pitää metsästää jostain.

Toinen hyvä valkkarirypäle mun makuun on Gewürztraminer, kuivana tietysti. Jännän makuisia viinejä joista löytää monesti hedelmää, jopa ruusua.

Punkuista uppoaa melkein mikä vaan, mutta suosikit löytyy edelleen Italian suunnasta. Amarone kuin Amarone toimii loistavasti, suosikkina edelleen Tomassin Ripasso.

Kun noista viininmaistelukursseista oli puhetta, niin suosittelen kyllä lämpimästi. Kyllä sieltä saa hyviä vinkkejä maisteluun ja niiden makujen löytämiseen. Myös kirjallisuus siihen oheen auttaa, mutta ohjattu maistelu jonkun ammattitaitoisen vetäjän johdolla on kyllä kaiken ajan arvoista jos oikeasti haluaa viineistä oppia.

 

[Tpip]

Saa toki suositella, jos tulee mieleen muita samantyyppisiä.

Nederburg on yksi suosikeista täälläkin ja vähän samantyyppisistä uppoaa:

Domaine Sainte Claire Saint-Bris Sauvignon
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/574697

Ninth Island Sauvignon Blanc
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/008136

Hermanos Lurton Verdejo
(tätä en nyt saa jostain syystä auki alkon sivuilta, toivottavasti ei ole poistunut valikoimasta)

Valkkareissa itselläni taas vaihteeksi uppoavat rieslingit, joku niiden maussa vain kiehtoo. Näitä kahta on tullut pidettyä kaapissa pullo-pari "varastossa"

Erlenbacher Kayberg Riesling
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/509807

Baron von Heyl Estate Riesling
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/580247

Edelliseen viestiin kirjoittelin näköjään aika huolimattomasti tuosta Michel Torinon skumpasta, että on todellinen karkki. Itseasiassa huono sanavalinta, kun kyseessä on erittäin kuiva juoma, ei siis mikään karkki tyyliin Fresita. Lähinnä tarkoitin siis herkku jota nauttii todella mielellään.

 

[MadMike]

Sauvignon blanc keskustelun innoittaman kävin poistamassa lähi-Alkosta uutuden Leyda sauv blanc Lot 4. Kohtuullisen mineraalinen ja runsas tuoksu (mitä flunssan keskellä nyt aistin) ja makukin menee aika lailla yksiin kuvauksen kanssa. Ensimmäisen lasin jälkeen vaikuttaa hyvältä.
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/587357

Tässä pari viikkoa sitten tuli testattua taas vanha tuttu Cloudy Bay vm. 2008. En tiedä olinko kylmentänyt vähän liikaakin mutta oli jotenkin sulkeutuneen ja vaisun oloinen aikaisempiin vuosikertoihin verrattaessa.
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/556247

Rieslingeistä puhuttaessa täytyy mainita Riesling Grand Cru Muenchberg Gisselbrechtiltä. Tässä viinissä on jo hieman sitä trasselia/petroolia, jota löytyy parhaimmillaan hienoissa ja kehittyneissä alsacen rieslingeissä vähintäänkin huumavasti.
http://www.alko.fi/tuotteet/fi/591987

 

[TQoFE]

Nyt täytyy sanoa, että olen hämmästynyt. Alle kahdeksan euron (pl. Sunriset à 7,99) voi sittenkin saada jopa ihan kohtuullista viiniä.

Kyseessä on siis Hesarin taannoin hehkuttama Santa Carolina Vistaña. Hain sen jo jokunen viikko sitten, mutta sain avattua pullon vasta eilen illalla. Pehmeä ja kevyemmän puoleinen muttei mehu, vaan sopivan mausteinen. Toimii ainakin chilisuklaan ja Dimmu Borgirin kanssa, mutta kovin äkkiä en keksi, mihin ruokaan tämän voisi yhdistää. Ei ainakaan pärjää pihville, kanalle ehkä. Ehdottomasti hintansa arvoinen, mutta lähinnä juotavaksi sellaisenaan.

 

[moby]

Maukkaan naudan ja riistan kanssa tuli tutustuttua Tommasi Ripasso Valpolicellaan.
Raflassa hinta liikkuu 60€:n kieppeillä, mutta Alkossa hinta on huomattavasti kuluttajaystävällisempi.

Harvoin italialainen punkku iskee näin hyvin, mutta tämä on oikeasti herkkua.

 

[Footless]

Maukkaan naudan ja riistan kanssa tuli tutustuttua Tommasi Ripasso Valpolicellaan.

Aivan loistava viini, ehkä parhainta mitä Italiasta on koskaan tullut. Saman talon perus Valpolicella toimii kanssa ihan ok, muttei tietenkään tuolle toimi.

Tuli maisteltua melko erikoista viiniä, Las Moraksen chileläinen Tannant. Suht harvinainen rypäle kai noin yksinään käytettäväksi, yleensä kuulemma käytetty lisärypäleenä tuomaan jotain (väriä muistaakseni, sopisi siihen että viini oli melkein mustaa) viiniin. Voimakkaan makuinen, sopisi varmaan pihville loistavasti, pitää testata jos uudestaan eteen jossain hyppää.

 

[MadMike]

Aivan loistava viini, ehkä parhainta mitä Italiasta on koskaan tullut. Saman talon perus Valpolicella toimii kanssa ihan ok, muttei tietenkään tuolle toimi.

Tuli maisteltua melko erikoista viiniä, Las Moraksen chileläinen Tannant. Suht harvinainen rypäle kai noin yksinään käytettäväksi, yleensä kuulemma käytetty lisärypäleenä tuomaan jotain (väriä muistaakseni, sopisi siihen että viini oli melkein mustaa) viiniin. Voimakkaan makuinen, sopisi varmaan pihville loistavasti, pitää testata jos uudestaan eteen jossain hyppää.

Ja jos oikein haluaa köyhäillä niin Villaltan ripasso (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/431777) on kympin hintaan todella hyvä. Täytyisi tietysti rinnakkain maistella noita kahta, jotta pystyisi arvioimaan hinta-laatu-suhteen.

Itse on joskus kanssa tullut testattua joku tannatista tehty viini mutta ei voi enää muistaa. Nimen etiologiasta sen verran, että mitäs siinä punaviinissä aika usein on? Tanniineja tietysti ja tästä rypäleestähän nuo ovat saaneet nimensä. Eli pirun tiukka rypäle yleensä yksinään, jollei ole kypsytetty hyvin.

Taitaa olla Alko-keikka tänään taas edessä.

 

[Footless]

Ja jos oikein haluaa köyhäillä niin Villaltan ripasso (http://www.alko.fi/tuotteet/fi/431777) on kympin hintaan todella hyvä. Täytyisi tietysti rinnakkain maistella noita kahta, jotta pystyisi arvioimaan hinta-laatu-suhteen.

Itse on joskus kanssa tullut testattua joku tannatista tehty viini mutta ei voi enää muistaa. Nimen etiologiasta sen verran, että mitäs siinä punaviinissä aika usein on? Tanniineja tietysti ja tästä rypäleestähän nuo ovat saaneet nimensä. Eli pirun tiukka rypäle yleensä yksinään, jollei ole kypsytetty hyvin.

Pitääpä kokeilla tuota joskus, harvemmin vaan tulee Alkosta viiniä haettua. Mutta onhan tuossa hintaeroa tuohon tommassiin kai jotain kuusi euroa, joten menisi siinä mielessä ihan mukavasti ihan perus seurusteluviininä.

Eipäs tullutkaan mieleen tuo tanniinikytkös, vaikka melko selkeä kyllä onkin näin jälkikäteen ajatellen. Mun mielestä tuo ei edes hirveän tanniininen ollut, muuten kyllä todella tiukka viini, mutta silti yllättävän pehmeä suutuntuma. Melko hintavaa tavaraa tulee kai olemaan, käsittääkseni tulee pelkkään ravintolamyyntiin, sisäänostohintana taisi olla jotain 15-16e. Pitäisi tulla joskus kesällä saataville, ehkä toukokuussa jo. Kannattaa testata jos törmäätte, kyseessä siis Las Moras Tannant. Saman valmistajan Viognier (valkkari siis) on myös maistamisen arvoinen, ja pitäisi olla melko edullinenkin.

 

[fiftyeight]

Paistelin takuumureita pihvejä tuossa eilisiltana, ja pippurikastikkeen virittelin kera uuniperunoin, rehuina parsaa ja zuccinia. Ajattelin kokeilla jotain uutta viiniä, vanhojen tuttujen ja perinteisten tilalle.

Löytyi argentiinalainen cabernet-malbec Inca, joka sattui kuin nokka kojoon. Hinta/laatu -suhde kohdillaan, noin arki-illan viiniksi ja ruokaan sopivana.

 

[Siniviiva]

Onkohan Chilen maanjäristys särkenyt Suomeen tilatun viinilastin? Sol de Chile - punaviini on loppunut Jyväskylän Alkoista eikä täydennyksestä ole tietoa. Yksi pullo löytyi Vaajakoskelta alkuviikosta..

 

[ms.qvist]

Saman valmistajan Viognier (valkkari siis) on myös maistamisen arvoinen, ja pitäisi olla melko edullinenkin.

Kun jostain syystä maha ei oikein kestä noita punaviinejä, muutamaa lukuunottamatta, niin täytynee testata mainitsemasi valkoviini.

Tässä on viimeaikoina tullut pyörittyä lähinnä tuttujen ranskalaisten ja saksalaisten viinien parissa, ranskalaisista lähinnä Alsacen alueen viinit. No on sinne jokunen viini muiltakin alueilta löytynyt mutta pääasiassa siis ennestään tuttujen viinien parissa. Poikkeuksen tekee Selection de Grains Nobles Gewurztraminer (v. 1998) Alkon Lippulaivan valikoimista. Kyseinen viini oli minusta tasapainoinen kokonaisuus, pitkä ja sopivalla tavalla makea sopiakseen hyvin jälkiruokaviiniksi. Viini oli sen verran voimakas ja tasapainoinen ettei tuhdimpikaan jälkiruoka peittäisi sitä alleen mutta en nyt kuitenkaan todella voimakkaan makuisen jälkiruoan kanssa sitä maistaisi. Ehkäpä todella tuhti suklaakakku on jo sellainen, että se peittäisi osin viinin oman aromin alleen, mutta paha sanoa varmuudella koska itse en aivan niin tuhdin jälkiruoan kanssa kyseistä viiniä nauttinut.

vlad.

 

[hjalmar]

Jos viinit todella kiinnostavat, ja miksipä ei, niin minun suositukseni on, niin kannattaa mennä paikan päälle asiaa tutkimaan. Sitä ennen pitäisi tietyt perusopit olla päässä.

Auto täytyy olla käytössä, sillä voi kurvailla tilalta toiselle. Maistella pikkasen ja ostaa takakonttiin, niin paljon kuin kukkaron nyörit löystää.

Viinimaita ja -alueita löytyy Euroopasta jo kymmenittäin, joten niitä tuskin kaikkia yksi ihminen ehtii edes elämänsä aikana ravaamaan, ellei sitten ole täysipäiväinen ammattilainen.

Minua eniten viehättävät ranskalaiset viinit, erityisesti Loiren laakson valkoviinit, Bordeaun punaviinit ja kesäkuumalla eteläranskalaiset rosé-viinit.

Onko mitään sen parempaa kuin täyteläinen, vahvan jälkimaun jättävä punaviini lihan tai juustojen kanssa? Tai raikas, kuiva valkoviini maukkaan kalan kanssa?

Eikä pidä unohtaa sampanjaan. Sekin luetaan viineihin. Kyllä siinä on aina hohtoa, kun kuiva sampanjapullo poksahtaa auki.

Mutta makunsa ja tapansa kullakin.

 

[MadMike]

Jos viinit todella kiinnostavat, ja miksipä ei, niin minun suositukseni on, niin kannattaa mennä paikan päälle asiaa tutkimaan. Sitä ennen pitäisi tietyt perusopit olla päässä.

Auto täytyy olla käytössä, sillä voi kurvailla tilalta toiselle. Maistella pikkasen ja ostaa takakonttiin, niin paljon kuin kukkaron nyörit löystää.

Itsellä on ollut mahdollisuus kierrellä Australiassa (Margaret River) ja Kanadassa (Ontario) viinialueita ja eipä voi muuta sanoa kuin, että olen täysin samaa mieltä. On hauska huomata miten erilaisia viinitiloja on, ultrakliinisistä kukkakärpäsiä ja linkuttavia vahtikoiria aina turisteja täynnä oleviin. Ja silti kaikista tulee huikeita tuotteita.

Kannattaa mieluiten joku lahjoa kuskiksi, jos ei ihan sideways-hengessä halua kurvailla.

 

[Tulppu]

E
Myös punkut ovat alkaneet tökkiä, tai oikeammin ovat tökkineet jo pidemmän aikaa. Niitäkin tuli joskus juotua liikaa. Mutta silti piti ostaa Leyda ja Vistaña, kun niitä niin kehuttiin - ja edelleen muuten ovat avaamatta...

Oletko yrittänyt vähentää "tökkimistä" sekoitteilla eli esim. Shiraz-Viognier-pullotteilla? Tuostahan se voisi lähteä, toki tuota Viognieria ei taida viittä tilavuusprosenttia enempää noissa olla...

Joku heitti mielenkiintoisen Tannatin nimen ilmoille, tätä olen aiemminkin maistellut enkä hiffannut yhteyttä tanniineihin, joku voisi kaivaa todisteet? Tätä käytettäneen ainakin Wikipedian mukaan erityisesti vain sekoitteena. Toki voi esiintyä omanaankin mutta täältäkin luettuna ymmärrettävästi ei liene saanut paljon kuuluisuutta.

LBV Porteja kokeilleet, laittakaapa joskus muutama kymppi ihan Vintage Portviiniin, voi olla että löysitte juuri uuden harrastuksen?

 

[Footless]

Kyseessä on siis Hesarin taannoin hehkuttama Santa Carolina Vistaña.

Oli ainakin Hesarin Alkosta jo loppu eilen kun yritin kysellä, pääsiäisen jälkeen kuulemma saavat täydennystä myymälöihin. Meni kai kun kuumille kiville Hesarin jutun jälkeen.

MadMikelle kiitos, Villaltan ripasso oli hyvää ja varsinkin hinta/laatusuhteeltaan loistava ostos. Ei nyt toki Tommassille pärjää, mutta siltikin erittäin miellyttävä viini. Tuli juotua myös pullo jotain italialaista Pinot Grigiota jonka nimen jo onnistuneesti unohdin. Pitää käydä varmaan joskus uudestaan hakemassa, oli sen verran hyvä vähän alle kympin ostos. En muistanutkaan miten miellyttävä rypäle on kyseessä.