Jatkoajan leffakerho

[-OO-]

Apinoiden planeetan vallankumous

Voi hyvä jumala mitä paskaa! Jos olisi olemassa miinusmerkkinen tähti niin antaisin tälle elokuvalle sellaisen.

 

[Dee Snider]

Voi jumalauta, että vituttaa tuo E3-keissi! Olen laskenut päiviä, että koska pääsen leffaa katsomaan ja nyt jotkut kyrpänaamat vielä lisäävät kärsimystä vuotamalla pätkän nettiin. Ja nythän ei ole kyse mistään ryssien kännykkäkameralla kuvaamasta roiskeläpästä.

Mulla olisi tuossa linkki Youtubeen, josta pystyisi leffan katsomaan ja olo on kuin pahimmallakin nistillä. Aion kyllä joka tapauksessa mennä ensi-iltaan ja ostaa blu-rayn. mutta en tiedä kestänkö tätä vitun tuskaa kuinka pitkään. Perkele!!!

 

[lake79]

Voi hyvä jumala mitä paskaa! Jos olisi olemassa miinusmerkkinen tähti niin antaisin tälle elokuvalle sellaisen.

Nyt on pakko kysyä, että mitä pidit tuosta edellisestä osasta?

 

[-OO-]

Nyt on pakko kysyä, että mitä pidit tuosta edellisestä osasta?

En ole katsonut muita kuin sen 60-luvulla tehdyn version, jossa sentään oli jotain camp-arvoa. Tämä oli vaan ryppyotsaista paskaa jossa oli kierrätetty kaikki mahdolliset toimintaelokuvien kliseet henkilöhahmoja myöten.

Kyllähän minä tuon jo tietenkin tiesin ennen kuin menin teatteriin koska minä yleensäkin vihaan tämän tyylisiä elokuvia, mutta kun muut tuon halusi katsoa niin sielläpä minäkin sitten kiemurtelin tuskaisena ja vilkuilin kelloa 2 minuutin välein.

 

[Fallossymboli]

..., mutta Padilhan leffan perusteella mielenkiintoa brasialaista leffatuotantoa kohtaan kasvoi huomattavasti ja tulevaisuuden hankintalistalla on niin City of God kuin myös Tropa de Elite 2.

Suosittelen listalle myos elokuvia Carandiru ja City of Men.

Carandiru perustuu tositapahtumiin ja kertoo São Paulon pahamaineisen Carandiru vankilan asukkaiden tarinaa brutaalisti taltutettuun kapinaan asti jossa 111 vankia sai surmansa, suuri osa antautumisestaan huolimatta.

City of Men on City of God tuottajien toinen varsin laadukas Rion favelaan sijoittuva kasvutarina. Ehdottomasti katsomisen arvoinen.

 

[Vintsukka]

Blu-raylta olen katsellut noita Universalin monsteriklassikoita, nimellisesti nämä:

• Dracula (1931)
• Frankenstein (1931)
• The Mummy (1932)
• The Invisible Man (1933)
• The Bride of Frankenstein (1935)
• The Wolf Man (1941)
• Phantom of the Opera (1943)
• Creature from the Black Lagoon (1954)

Onkos kukaan perehtynyt noihin lukuisiin jatko-osiin ja crossovereihin? On Son of Frankensteinia ja House of Draculaa ja Frankenstein Meets the Wolf Mania. Onko noista mitkään katsomisen arvoisia?

 

[Musta Nuoli]

All Superheroes Must Die. Jason Trottin 20 000 dollarilla ohjaama indie-elokuva, joka päihittää kevyesti monet sellaiset elokuvat, joihin on pumpattu toistasataa miljoonaa dollaria. Rautalankabudjetti näkyy toki tietyissä asioissa ja osa näyttelijöistä tekee varsin rosoisen suorituksen, mutta mitäs siitä, kun kokonaispaketti toimii, tarina on mielenkiintoisesti kirjoitettu ja katsojaa ei aliarvioida selittämällä tilannetta, hahmoja tai juonta puhki.

Teos on eräänlainen yhdistelmä Juokse tai kuole -elokuvaa ja Saw-elokuvaa. Neljä supersankaria herää voimansa menettäneinä, ja todella kusipäinen arkkivihollinen Rickshaw pakottaa nelikon suorittamaan sadistisia tehtäviä pelastaakseen joukon avuttomia, vangittuja sivullisia. Jos ei homma etene, niin Rickshaw räjäyttää ilolla vankejaan palasiksi. Tehtävistä ei voi mitenkään selvitä ilman menetyksiä, ja ne pakottavat ns. sankarit kauas moraalikäsitystensä ulkopuolelle.

75 minuutin mitta on juuri sopiva sinänsä simppelille ja koko ajan eteenpäin rullaavalle juonelle, jota taustoitetaan juuri sopivasti. Toki minibudjetti rajoittaa myös kestoa, mutta on ilahduttavaa katsoa tuntin ja vartin mittaista toimivaa elokuvaa sen sijaan, että se olisi kahden ja puolen tunnin mittainen turvonnut möhkäle.

Ei elokuva maailmaa mullista, mutta yhdistelmä kauhutrillerimäistä "kello käy"-kujanjuoksua ja arkkityyppisiä supersankarihahmoja toimii yllättävän hyvin. Ja koska hahmot eivät ole mitään plot armorilla varustettuja franchise-hahmoja vaan täysin tuntemattomia, niin elokuvaa on jännittävämpi seurata koska ei tiedä, kuka selviää vai selviääkö kukaan.

Näyttelijäkaarti on pieni eikä suuria julkkiksia ole. Tunnetuin on kenties Lucas Till, joka esitti Havokia kahdessa tuoreimmassa X-Men -elokuvassa. Pääkonna James Remar on esiintynyt Dexterissä.

Kotikutoisuudet ja tietyt pikku aukkopaikat tarinassa antaa helposti anteeksi, harvoin on 20 000 dollarilla näin kelpo jälkeä saatu aikaiseksi. Mielellään elokuvan maailmaa näkisi lisääkin. Toivottavasti ohjaaja Trost onnistuu keräämään siihen rahat, sillä mahdollisen jatko-osan budjetiksi on kaavailtu jo huimaa 50 000 dollarin pottia.

Elokuvaa on saatavilla ainakin suoratoisto-videovuokrauspalveluilla eli VoDina. Minä katsoin tämän Film2homesta, jossa se ainakin tätä kirjoittaessa oli vuokrattavana huimaan 0,33 euron hintaan.

 

[ms.qvist]

Vietnamilaissyntyisen Huan Wu'n Die Farbe (Väri avaruudesta) on mainintojen mukaan "eräs kaikkien aikojen parhaista ja kunnianhimoisimmista Lovecraft-sovituksista" (Dejan Ognjanovic, Twitch Film) ja Brian Sammonsin mukaan "Mahtava elokuva".

Ensimmäiseen lainaukseen en ota kantaa koska en nyt muista, että olisin aikaisemmin nähnyt ainoatakaan Lovecraftin teoksiin pohjautuvaaelokuvaa, jälkimmäistä Sammonsin toteamusta voisin kuitenkin hiukan kommentoida. En kuvailisi Väri avaruudesta elokuvaa ylistävin sanoin "mahtava elokuva" vaan ennemminkin elokuvaksi joka parhaimmillaan oli hyvä ja oivaltava ja jossa oli käytetty kameraa oivallisella tavalla mutta toisaalta paikoin elokuva oli hiukan teennäinen ja kömpelö, etenkin dialogi oli ajoittain tökkivää ja kankeaa, mikäli siihen olisi panostettu enemmän ja sen tasoa nostettu korkeammalle - olisi hyvän henkilöohjauksen lisäksi panostettu dialogiin elokuva olisi minusta noussut yhtä porrasta korkeammalle tasolle. Nyt se oli tyydyttävän ja hyvän välimaastossa ollen oikeastaan kumpaakaan niistä, mikä nyt toisaalta on jo aivan hyvä saavutus tällaiselle elokuvalle.

Oivallista elokuvassa oli sen mustavalkoisuus lukuunottamatta avaruudesta tulleen violetinvivahtavaa kuultavaa väriä. Elokuvan mustavalkoisuus toi siihen aivan oman tehokeinonsa ja minusta tämä valinta sopi elokuvaan todella hyvin, oikeastaan vaikea kuvitella sitä värillisenä koska tällöin ei olisi kyetty muodostamaan syvää ja osuvaa kontrastia "avaruudesta tulleen värin" ja sen millainen maa on välillä. "Värimaailma", jossa mustan ja valkoisen sävyeroilla kyettiin muodostamaan todella loistavia ja tummanpuhuvia mutta ei kuitenkaan liian synkeitä kontrasteja ja elokuvaan saatiin historiallista ilmeikkyyttä. Elokuvan filmaaminen mustavalkoisena on minusta Huan Wu'lta todella onnistunut ja oikea valinta - harvoin nykyään näkee mustavalkoisia elokuvia, mutta silloin kun näkee, niin hyvin usein valinta on onnistunut ja sopii elokuvan henkeen oikein mainiosti, kuten itävaltalaisen Hanekenin Valkoisen nauhan (Das weiße Band) kohdalla kävi.

Huan Wu'n ohjauksessa parasta oikeastaan olivat hetket jolloin ei puhuttu tai jolloin hiljaa kerrottiin asiasta varsinaisesti keskustelematta kenenkään kanssa. Tällöin henkilöissä oli voimakkaampi ote ja niihin oli helpompaa samaistua, mutta hetkinä joissa käytiin pidempää dialogia useamman henkilön välillä, ohjaajan ote usein kirposi ja kohtaukset näyttivät teennäisiltä tai jopa päälleliimatunoloisilta ja minulle tuli usein voimakas tunne siitä, että niinä hetkinä Wu ei ollut parhaimmillaan kun vastaavasti hetket jolloin oltiin hiljaa ja kuvien avulla kerrottiin tapahtumia olivat voimakkaimpia ja huomattavasti syvällisempiä. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Mutta kaikkiaan kiehtova ja tietyllä karulla tapaa myös kaunis elokuva. Ajoittain piinaava ja draamaa nostattava mutta loppujen lopuksi huomattavasti enemmän tapahtui psykologisella tasolla selkeän toiminnan ollessa hienosti sivuroolissa.

vlad.

 

[MustatKortit]

Katsoiko kukaan muu eilen YLEn esittämää elokuvaa Myyntitykit vuodelta 1992?

Eli siis tätä:Myyntitykit (1992) - IMDb

Mä en ollut koskaan tätä nähnyt, mutta olipa hieno ja vahva draama loistavine näyttelijöineen. Alec Baldwinin visiitti leffassa oli lyhyt, mutta sitäkin äijempi monologi oli ihan mahtava. Voi pojat. Myös Al Pacino oli kova myyntimies Richard Romana.

Ylipäänsä oli hienoa tänä modernina aikana - jolloin leffabudjetit huitelevat jopa sadoissa miljoonissa ja kaikki tehdään tietokoneilla - katsastaa vanha klassikkodraama, jossa hyvin vähäeleisesti ja parissa eri tilassa kuvattu pätkä piti näin hyvin otteessaan.

Antaisin filkalle 4,5/5 tähteä.

 

[Baldrick]

Tuli tuossa Locke -elokuva katseltua ja olihan tuo pirun hyvä! Dramaattinen ja mukaansatempaava elokuva, joka sijoittuu kuvauksen osalta vain yhteen paikkaan ja yhteen henkilöön, Ivan Lockeen (Tom Hardy) ja hänen autoonsa. Tässä pätkässä Tom Hardyn suoritus oli vaativa ja hän teki nappisuorituksen. En voi muuta kuin suositella niille, jotka pitävät tuotettuihin tunteisiin ja katsojan ajatteluun panostavista elokuvista krapulaisten sunnuntai-äksöneiden sijaan. Elokuva ainakin itselläni herätteli ajatuksia niin omista kuin muun ihmiskunnan arvoista ja siitä, mikä on kenellekin tärkeää.

Locke (2013) - IMDb

 

[sekolust]

Haihurrikaani (TV Movie 2013) - IMDb

Tuli tuossa Sharknado katseltua Netflixistä. Huh huh mitä kamaa, aivan mahtavaa settiä jos tahtoo heittää aivot narikkaan, vähät välittää realismista ja pystyy suhtautumaan avoimin mielin. Liikaa en tahdo leffaa spoilata, mutta kuten jo nimestä voi päätellä, hurrikaanit ja hait ovat tärkeässä roolissa.

 

[Barcelona]

Katsoiko kukaan muu eilen YLEn esittämää elokuvaa Myyntitykit vuodelta 1992?

Meikäläinen katto. Oli pitkään ollu omalla "watch"-listalla kun olin nähnyt ton Alck Baldwinin monologin eräässä koulutustilaisuudessa. Toi leffahan on alunperin joku näytelmä mutta tykkäsin just tos siitä että se perustu todella hyviin näyttelijöhin ja heidä suorituksiin. Oli ehdottomasti kattomisen arvoinen pätkä ja IMDB:ssä annoin sille 8 tähteä.

Tämän päivän suru uutinen oli tietekin Robin Williamsin kuolema. Oma suosikki Williamsin tuotanosta on Carpin maailma. Mites muilla?

 

[avatar]

Nyt on pakko kysyä, että mitä pidit tuosta edellisestä osasta?

Kysymystä ei oltu minulle esitelty, mutta todetaan, että mielestäni se ensimmäinen osa tästä tuotannosta oli aivan huikaisevan hieno. Mielestäni paras aiheesta tehty elokuva. Pesi sen Burtonin tekeleen aivan 6-0.

Olenkin kuullut vähän negatiivissävytteisiä kommentteja jatko-osasta verrattuna ensimmäiseen. Leffaan tuota nyt en pääse katsomaan, mutta odotellaan jonkinlaista levitysmateriaalia kotikoneelle asti.

 

[avatar]

Children of men tuli katsottua ja tuohan oli varsin loistava elokuva

On kyllä loistopätkä. Ja tykkäsin vielä siitäkin kaiken muun lisäksi, että siinä on muutama todella pitkä kamera-ajo. Joskus aikanaan taisin huvikseni jopa laskea, miten pitkä pisin oli, mutten nyt muista. Varmaan lähemmäs kahta minuuttia ja mikä siitä tekee hienointa, on se, että otoksessa on kohtalaisesti toimintaa. Mikä on jo harvinaista näissä nykypäivän elokuvissa, joissa keskimääräinen oton pituus on jo kait alle 4 sekuntia.

 

[Ted Raikas]

On kyllä loistopätkä. Ja tykkäsin vielä siitäkin kaiken muun lisäksi, että siinä on muutama todella pitkä kamera-ajo. Joskus aikanaan taisin huvikseni jopa laskea, miten pitkä pisin oli, mutten nyt muista.

Kyllä, mahtava elokuva. Yksi parhaista sci-fi elokuvista mitä on tehty ja vieläpä varsin realistista sci-fiä ainakin yleisiltä puitteiltaan. Loistavia näyttelijäsuorituksiakin, etunenässä Michael Caine hipahtavana vanhuksena.

Muistaakseni tuo yhtenäinen kamera-ajo josta puhut kestää jopa jotain kymmenisen minuuttia, eli mielestäni kauemmin kuin se 2 minuuttia. Oikaiskaa toki jos olen väärässä, mutta mielestäni se on huomattavan pitkä otos. On kyllä yksi elokuvahistorian komeimmista ja intensiivisimmistä kohtauksista. Vangitsi täysillä, kuten leffa muutenkin sitten kun siinä toden teolla alkaa tapahtumaan.

***

Katselin tuossa äsken Dead Poets Societyn, luonnollisestikin suurta maestroa Robin Williamsia kunnioittaen. On kyllä loistava elokuva edelleen. Luonnollisestikin Robin Williams vakuuttaa, mutta tuohon aikaan nuorisokaartiin kuuluneet jampat, kuten Ethan Hawke ja Robert Sean Leonard on myös rooleissaan hyviä. Puhumattakaan jälkimmäisen roolihahmon isää esittävä Kurtwood Smith yhtenä vastenmielisimpänä isähahmona, mitä valkokankaalla on nähty. Tuli kyllä tippa linssiin leffan lopussa.

Täytynee muitakin Williamsin leffoja katsella tässä lähiaikoina.

 

[Musta Nuoli]

Kyllä, mahtava elokuva. Yksi parhaista sci-fi elokuvista mitä on tehty ja vieläpä varsin realistista sci-fiä ainakin yleisiltä puitteiltaan. Loistavia näyttelijäsuorituksiakin, etunenässä Michael Caine hipahtavana vanhuksena.

Muistaakseni tuo yhtenäinen kamera-ajo josta puhut kestää jopa jotain kymmenisen minuuttia, eli mielestäni kauemmin kuin se 2 minuuttia. Oikaiskaa toki jos olen väärässä, mutta mielestäni se on huomattavan pitkä otos. On kyllä yksi elokuvahistorian komeimmista ja intensiivisimmistä kohtauksista. Vangitsi täysillä, kuten leffa muutenkin sitten kun siinä toden teolla alkaa tapahtumaan.

Henkilökohtaisesti pidän elokuvaa melkoisen yliarvostettuna. Hieno kameratyöskentely toki, teknisesti tuota pitää arvostaa. Muuten tuo on "ihan kiva"-kategoriaa, eikä aiheen käsittely tuo mitään uutta. Alkupuoli oli lupaava, mutta loppu meni sitten lähinnä putkijuoksuksi ja räimimiseksi.

Realismia ei Children Of Men ollut juuri nähnytkään, hyvin epätodellinen tuntu sekä yhteiskunnan kuvauksessa että siinä, miksi yhdestä vauvasta tulisi moinen messias. Toki symboliarvo on suuri, mutta ei sota yhtä miestä kaipaa eikä yksi kakara ihmiskuntaa elvytä. Toki tuo oli vertauskuvallinen asetelma ja sellaisena se pitää ottaakin kuten suurin osa tieteiselokuvista ja -kirjallisuudesta, mutta realistinen tuo ei ollut. Ei sikäli, että olisin sellaista hakenutkaan tai sitä odottanut, se ei vaikuta käsityksiini elokuvista. Teos vain lässähti muuten loppua kohden mainion alun jälkeen.

Ihmisen sukupuuton sijasta suosittelen ennemmin liikakansoituksesta, loppuvista luonnonvaroista, kuolevista valtameristä ja kasvihuoneilmiöstä kertovaa murhamysteeri-dystopiaa Soylent Green vuodelta 1973. Se säväyttää aina, kun Charlton Hestonille valkenee, mistä Soylent Green -ravintoaine on peräisin.

Jos yhtenäisiä kamera-ajoja kaipaa, niin Joe Wrightin elokuvat Sovitus - Atonement ja Hanna kannattaa katsoa. Ne ovat paitsi muuten erinomaisia laatuelokuvia myös uskomattoman hienosti kuvattu. Sovituksessa on liki ainutlaatuinen yli viiden minuutin mittainen yhtenäinen otos sodan runteleman Dunkirkin rannikosta, jossa lyöty brittiarmeija valmistautuu evakuointiin. Kyse ei ole mistään henkilön tai parin kuvaamisesta yhteen pötköön vaan satojen ihmisten yhtämittaisesta toiminnasta usean minuutin ajan ilman katkoja tai editointia.

Hannassa on myös pitkä, katkeamaton otos kun Hannan isä Eric Bana taistelee hyökkääjiä vastaan Berliinin metroaseman tunnelissa. Tuota on varmaan saanut filmata kerran jos toisenkin, koska yhtäjaksoista matsia ei katkaista kesken kaiken. Hypnoottisen intensiivinen kohtaus.

 

[MustatKortit]

...
...Sovituksessa on liki ainutlaatuinen yli viiden minuutin mittainen yhtenäinen otos sodan runteleman Dunkirkin rannikosta, jossa lyöty brittiarmeija valmistautuu evakuointiin. Kyse ei ole mistään henkilön tai parin kuvaamisesta yhteen pötköön vaan satojen ihmisten yhtämittaisesta toiminnasta usean minuutin ajan ilman katkoja tai editointia...

Mielestäni tuosta kohtauksesta ei sovi kirjoittaa ilman mainintaa Dario Marianellin elokuvaan säveltämästä liki täydellisestä musasta, joka huipentuu tuossa kohtauksessa, kappaleessa Elegy for Dunkirk. Musiikki on tuon elokuvan sielu.

Marianellin luomushan yhdistyy suorastaan sydäntä raastavalla tavalla hymniin Dear Lord and Father of Mankind, jota evakuointia odottava englantilaissotilaiden kuoro laulaa rannalla, sodan, hädän ja kaaoksen keskellä:

Drop Thy still dews of quietness,
Till all our strivings cease;
Take from our souls the strain and stress,
And let our ordered lives confess
The beauty of Thy peace.​

Joskus ynnäilin Marianellin melodiaa ja hymniä pianolla yhteen, suorastaan nerokasta, miten yhdistyvät toisen sävelkulun laskiessa, toisen nousiessa.

Muutenkin leffana todella liikuttava kokonaisuus, pakko tunnustaa, että vähän oli tippaa linssissä kotisohvalla.

 

[Musta Nuoli]

Muutenkin leffana todella liikuttava kokonaisuus, pakko tunnustaa, että vähän oli tippaa linssissä kotisohvalla.

Kyllä tuossa pala oli hieman kurkussa minullakin kun tuon katsoin, varsinkin lopun.

Musiikistahan tuo voitti parhaan Oscarin ja syystäkin, mutta olisi saanut voittaa enemmänkin pyttyjä. Saoirse Ronan olisi varsinkin saanut viedä parhaan sivuosa-Oscarin. Kuvauksestakin ehkä, vaikka tuona vuonna oli järkyttävän kova taso parhaan kuvauksen kategoriassa (There Will Be Blood voitti, ja myös suorastaan taianomaisesti Roger Deakinsin kuvaama The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford oli ehdolla).

Joe Wrightilla keskimäärin joka toinen elokuva on mestarillinen. Sovituksen jälkeinen The Soloist ei herättänyt ihan samanlaista tunnelmaa, mutta sitä seurannut Hanna on mielestäni moderni toimintaelokuvan klassikko, joka yhdistää Punahilkka-henkisen sadunomaisen fiiliksen (erityisesti alun Kuusamossa kuvatut kohtaukset) rajun urbaaniin toimintaan Berliinin kaduilla. Tätä seurannut Anna Karenina taas jätti vähän kylmäksi, joten täytyypä katsoa, minkä vaikutuksen tekee ensi vuonna tuleva Peter Pan -uudelleentulkinta Pan. Luultavasti vahvan.

 

[ms.qvist]

Tämän päivän suru uutinen oli tietekin Robin Williamsin kuolema. Oma suosikki Williamsin tuotanosta on Carpin maailma. Mites muilla?

Robin Williams on kuulunut suosikkeihini näyttelijöinä mutta jostain kummallisesta syystä olen onnistunut kiertämään miehen viimeisimpien vuosien leffat (v. 2005 eteenpäin) oikeastaan täydellisesti, joten tuntumaa uudempaan tuotantoon ei ole käytännössä laisinkaan. Mutta menneisyydestä löytyy niitä helmiä joista pidän ja jotka ovat antaneet ja antavat minulle elokuvina todella paljon. Muutama poiminta näistä helmistä:

Muistaakseni ensimmäinen Williams-leffa jonka näin oli hieno Good Morning, Vietnam! Tuolloin oikeastaan ensimmäisen kerran tulin kunnolla seuranneeksi Williamsia näyttelijänä. Tätä ennen minulla oli jotain hataria muistikuvia Morkista tai sitten nämä muistikuvat ovat tallentuneet mieleeni Onnenpäivät sarjasta - jossa Mork vieraili jakson parin verran, jota seurasin lapsena hyvin tiiviisti - se oli yksi niitä sarjoja joita tuolloin säännöllisesti seurasin.

Seuraava Williams-leffa onkin sitten minuun todella suuren vaikutuksen aikanaan tehnyt ja edelleen mielestäni paras elokuva jossa Robin Williams on näytellyt ja elokuva jonka loppuun on saatu sovitettua draamaa riittämiin yhden elokuvan tarpeiksi. Kuolleiden runoilijoiden seura on hieno elokuva ja Robin Williams on loistava opettaja John Keatinginä.

Näiden kahden helmen lisäksi mainitsemisen arvoisia elokuvia ovat ehdottomasti John Irvingin teokseen perustuva Garpin maailma sekä Gus Van Santin ohjaama Good Will Hunting, josta Williams palkittiin sivuosa-Oscarilla. Eikä sovi unohtaa Patch Adamsia, joka on elokuvana hiukan epätasainen ja joka herätti "hiukan" närkästystä elokuvan esikuvassa Patch Adamsissa, hän ei pahemmin taida elokuvasta pitää. Sen sijaan Mrs. Doubtfire on aina nostattanut ristiriitaisia tuntemuksia minussa, enkä oikein tiedä, että pidänkö siitä vai en.

Hyllyssä odottaa vuoroaan Williamsin tähdittämä 80-luvun alkupuolen Neukku New Yorkissa. Pitänee katsoa se jokin päivä!

vlad.

 

[Ted Raikas]

Vakavemmalta puolelta lisäisin tuohon vladin listalle Awakenings ja Fisher King, jotka on molemmat todella laadukkaita draamoja ja hienoja osoituksia Williamsin monipuolisuudesta.

 

[SamSpade]

Garpin maailma ja Fisher king olivat ehkä parhaita Williamsin rooleja.
Pitkä ja hyvä kamera-ajo löytyy muuten myös Nichlas Gagen leffasta Snake eyes (12,5 minuuttia muuten...)
Myös Goodfellas mafialeffassa on hieno, kun seurataan Ray Liottan roolihahmoa Copacabana yökerhoon.

Myös Oldboy ja Hard Boiled leffoissa on upeat kamera-ajot.

 

[Kulttimörkö]

Hyllyssä odottaa vuoroaan Williamsin tähdittämä 80-luvun alkupuolen Neukku New Yorkissa. Pitänee katsoa se jokin päivä!

vlad.

Neukku New Yorkissa oli joko ensimmäinen tai toinen elokuva jossa Williamsin näin. Nuorena lapsena se oli ehkä ajoittain hieman pitkäveteinen mutta näin vanhempana osaan paremmin arvostaa loistavaa draamaa. Williams on erinomainen hieman melankolisena venäläisenä loikkaajana.

Monia hyviä elokuvia mies teki, mutta ei sovi unohtaa animaatioita. Aladdinissa Williams varasti koko elokuvan roolisuorituksellaan henkenä ja saman tempun teki Robots elokuvassa. Williams on suorittanut nauhoitukset yhteen animaatioon. Absolutely Anything elokuvassa Williams päästetään irti koirana joka on päähahmon side kick, eli samanlainen rooli kuin kahdessa ensin mainitussa animaatiossa. Se on pakko nähdä kunhan tuotantoyhtiö elokuvan julkaisee Suomessa. Tuon elokuvan ohjaa Monty Pythonista tuttu Terry Jones.

 

[Jupe]

Funtsin itsekin mistä alkoi Robin Williams tulla itselleni muksuna tutuksi ja ei tarvinnut kauan pohtia. Ehdottomasti Good Morning Vietnam joka elokuvana osui napakymppiin, silloin porukka katseli vanhoja jenkkisotaleffoja vihreät baretit, kotka on laskeutunut, likainen tusina jne, mutta tämä oli mulle parasta sellaista, oli tietty uusi, oli draamaa, oli musaa ja esitteli nimenomaan hienosti Williamsin stand-up kykyjä kun lateli moottoriturpana tekstiä armeijan radioon. Hieno leffa.
Good Morning Vietnam Best Scenes - YouTube

Ne vakavammat Williamsin draamat on elokuvallisesti parempia mutta kun rehellisesti mietin mikä kolahti junnuna niin ehdottomasti se oli tämä. Good Morning Vietnam! Ja sitähän jaksettiin huutaa vielä kymmenen vuotta leffan jälkeenkin.

_

 

[alwahla]

Williamsin parhaimmat elokuvat mielestäni ovat seuraavat: Good Will Hunting, Awakenings, Good Morning Vietnam, Jumanji, Fisher King, Aladdin sekä tietyin varauksin Hook. Vaikka hän kuuluikin omiin suosikkeihini, en ole nähnyt läheskään kaikkia hänen tähdittämiä leffojaan. Asia, joka tulee muuttumaan tämän vuoden aikana.

 

[Vintsukka]

Aladdinissa Williams varasti koko elokuvan roolisuorituksellaan henkenä

Williams on todellakin elokuvan johtotähti. Sellaisenkin väitteen olen kuullut, että Aladdinin käsikirjoitusta ei olisi voinut asettaa ehdolle parhaan käsikirjoituksen Oscariin, koska Williams improvisoi repliikkejään niin paljon, että valmis elokuva oli liiaksi erilainen kuin alkuperäinen kässäri.

Williams on suorittanut nauhoitukset yhteen animaatioon. Absolutely Anything elokuvassa Williams päästetään irti koirana joka on päähahmon side kick, eli samanlainen rooli kuin kahdessa ensin mainitussa animaatiossa. Se on pakko nähdä kunhan tuotantoyhtiö elokuvan julkaisee Suomessa. Tuon elokuvan ohjaa Monty Pythonista tuttu Terry Jones.

Ei pelkästään ohjaa, vaan Jones on myös kirjoittanut elokuvan yhdessä Gavin Scottin kanssa, ja neljä viidestä elossa olevasta Pythonista on leffassa mukana avaruusolentoina. Niin ja puhdas animaatioelokuva tuo ei ole, vaan se yhdistelee liveactionia ja animaatiota. Simon Pegg ja Kate Beckinsale nähdään ruudussa, mutta Williamsin koira ja Pythoneiden alienit ovat animaatiohahmoja.