Jatkoajan leffakerho

  • 2 370 831
  • 12 153

soros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Pan's Labyrinthista innostuin aikanaan, ja nyt sitten päätin katsastaa El Orfanaton sekä Les Ojos De Julia-tekeleet. Pan's Labyrinth, mielestäni upein lajityyppinsä (mikä se nyt sitten lienekään?) elokuva. El Orfanato, oikein hyvä elokuva, piti otteessaan loppuun asti. Les Ojos De Julia, ensimmäiset 40min olivat oikein hyvät, mutta pikkuhiljaa hiipi ajatus mieleen " Jahas, taitaa loppua ideat pikkuhiljaa kesken".

Kenelläkään muilla vastaavia ajatuksia? Hieman näyttäisi löytyvän M. Night Shayaälämölömäistä taantumista. Tehdään pari hyvää omaperäistä leffaa, sitten työnnetään sama tuuba lihamyllyyn 100 biljoonan sopimuksella ison yhtiön kanssa ja toivotaan, että vanhoilla meriiteillä päästään plussalle. Ottaa niin päähän tuo hollywood-shitti toisinaan, että ei paremmasta väliä.

Juuri näin, Julian silmät oli jo aika keskinkertainen tekele ja alamäki on ollut jo mainitsemiesi kahden erinomaisen leffan jälkeen melkoinen, jotain uutta kiitos jo.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Kenelläkään muilla vastaavia ajatuksia? Hieman näyttäisi löytyvän M. Night Shayaälämölömäistä taantumista. Tehdään pari hyvää omaperäistä leffaa, sitten työnnetään sama tuuba lihamyllyyn 100 biljoonan sopimuksella ison yhtiön kanssa ja toivotaan, että vanhoilla meriiteillä päästään plussalle. Ottaa niin päähän tuo hollywood-shitti toisinaan, että ei paremmasta väliä.

Kai tässä kohtaa on huomautettava, ettei Guillermo del Toro ole Pan's Labyrinthin jälkeen ohjannut kuin yhden elokuvan (Hellboy II). Orpokodin ohjasi Juan Antonio Bayona ja Julian silmät Guillem Morales. Del Toro on toki molemmissa ollut tuottajana, mutta en nyt vetäisi sen takia ylläolevan tapaisia johtopäätöksiä.

En tiedä sitten onko del Toron nimi ollut kovin isolla näiden kahden leffan markkinoinnissa, sillä muuallakin kuin täällä noita usein pidetään nimenomaan del Toron elokuvina.
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Raipe
En tiedä sitten onko del Toron nimi ollut kovin isolla näiden kahden leffan markkinoinnissa, sillä muuallakin kuin täällä noita usein pidetään nimenomaan del Toron elokuvina.

Kyllä tuo nimi on siihen elokuvan kanteen laitettu kissan kokoisilla kirjaimilla, niin kuin sillä mainostetaan myös elokuvaa Agnosia, jota ei voi suositella kenellekään. Samaan sarjaa kuuluu myös Hierro, joka on vielä näkemättä.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Ai jai, Neloselta tulee aina välillä taidetta suoraan sydämmeen! Michael Dudikoff ja Avenging Force! Aisaparina tietysti Steve James! Ellen nyt ihan väärin muista, niin tämähän on jatko-osa legendaariselle Invasion USA-leffalle ja Dudikoff peri Matt Hunterin roolin itseltään Chuck Norrisilta...
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Katselin tuossa Inside Jobin ja olihan se alusta loppuun "viihdyttävä" dokkari. Heittomerkit siksi, että jos tarina on tosiaan totta niin hankala tässä on uskoa parempaan huomiseen talouden suhteen ainakaan ihan lähivuosina. Minulla ei ole mitään kompetenssia sanoa kuinka paljon tuosta oli totta ja kuinka paljon mahdollisesti liioittelua. Mutta jos lähdetään siitä, että kaikki oli totta niin ei voi sanoa kuin että huhhuh.. jne. Mutta suosittelen ainakin dokkareiden ystäville. Sitä en osaa sanoa, että oliko tuo talousguruille jotain BigMacin tapaista.
 

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Digiboksille tulee usein nauhoitettua vaikka mitä soopaa; joskus vahingossa ja joskus puolivahingossa. Eilen katsomani elokuva, After.Life (2009) on juuri tällainen tapaus. Sattuipa nimittäin niin, että sekoitin ao. teoksen Eastwoodin Hereafter-elokuvaan ja boksillehan se päätyi. Mutta tällä kertaa sekaannus oli todella kannatava. Nimittäin, After.Life on suorastaan loistava elokuva.

Teatterisaleihin asti tämä Christiana Riccin ja Leam Neesonin näyttelemä pienen budjetin elokuva ei koskaan päässyt, mikä arvatekin korreloi vahvasti mm. räikeän matalan IMDB:n arvostelun kanssa.

Lyhykäisyydessään elokuvan koukku piilee siinä, onko päähenkilö Anna (Ricci) kuollut vai ei. Naiivilta kuulostavan sopan kokkina on monotoninen patologi (Neeson), joka lakonisesti väittää Annalle tämän olevan vainaa.

Idea kuulostaa todella tökeröltä, mutta ensimmäistä kertaa kokopitkää ohjaustyötä tekevä Agnieszka Wojtowicz-Vosloo onnistuu haastavan tarinan rakentamisessa häikäisevän hyvin.

Minulle After.Lifessa iski eniten sen oivaltavuus. Katsoja pystyy itse keksimään elokuvan ratkaisun ja teorioilleen voi hakea tukea elokuvaa takaisin päin kelaamalla. Mitään dekkaritaitoja ei mysteerin ratkaisuun tarvita, mutta pientä tarkkuutta se vaatii.

Ja jossei muuten, niin sikäli kun Christiana Riccin alaston vartalo saattaa jotakin kiinnostaa, After.Life tarjoilee kyllä neidon suloja aika estottomasti.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Katselin tuossa Inside Jobin ja olihan se alusta loppuun "viihdyttävä" dokkari. Heittomerkit siksi, että jos tarina on tosiaan totta niin hankala tässä on uskoa parempaan huomiseen talouden suhteen ainakaan ihan lähivuosina. Minulla ei ole mitään kompetenssia sanoa kuinka paljon tuosta oli totta ja kuinka paljon mahdollisesti liioittelua. Mutta jos lähdetään siitä, että kaikki oli totta niin ei voi sanoa kuin että huhhuh.. jne. Mutta suosittelen ainakin dokkareiden ystäville. Sitä en osaa sanoa, että oliko tuo talousguruille jotain BigMacin tapaista.

Joo, itsekin tsekkasin tuon joku aika sitten. Mielenkiintoinen setti. Minullakaan ei taloustieteellinen kompetenssi riitä arvioimaan noita juttuja, mutta kyllähän nuo sisäsiittoisuudet taas ihan faktaa ovat ja erikoisilta jutuilta tuntuvat.
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Eilen Cliffhangeria katsellessani kävin miettimään että oma elokuvamaku on kyllä muuttunut vuosien saatossa ihan helvetin paljon. Ennenhän sitä tuli katseltua paljonkin noita action-leffoja mutta nyt jos joku genre tuntuu erityisen vastenmieliseltä niin se on juuri tuo. Esim. muistan että joskus nuorempana ihan oikeasti pidin Cliffhangeria hyvänä elokuvana mutta eilen tuon elokuvan katsominen tuntui lähes piinalta. Ihan käsittämättömän typerää ja aivotonta menoa ilman minkäänlaista realismia, ja tuo elokuva oli kuitenkin tehty ihan tosissaan eikä kieli poskessa ja tarkoituksella överiksi kuten vaikkapa Rodriguezin Machete. Kun ikää tulee lisää niin sitä näköjään arvostaa koko ajan enemmän ja enemmän realismia elokuvissa (pois lukien esim. sci-fi ym. fantasialeffat joihin suhtautuu alunperinkin eri tavalla). Tarkoitan siis että jos elokuva tapahtuu realistisessa ympäristössä ja henkilöhahmot ovat oikeita ihmisiä eivätkä supersankareita tai robotteja niin silloin en voi sietää tuollaisia ääliömäisyyksiä mitä esim. Cliffhanger suorastaan pursusi (kaveri kiipeilee monta päivää myrskyisässä vuoristossa paitahihasillaan ja avokäsin paleltumatta, on tappelun jälkeen kuoleman kielissä mutta heti valmiina vaativaan kalliokiipeilyyn jne.).

Jos jätetään pois nämä tarkoituksella överiksi vedetyt leffat kuten esim. tuo Machete niin enpä muista koska olisin viimeksi nähnyt hyvän ja edes jollain tavalla realistisen toimintaelokuvan. En kyllä ole ko. genren elokuvia hirveästi katsonutkaan aikoihin mutta kyllä ne harvat leffat mitä olen nähnyt ovat olleet juuri näitä kliseisiä, puisevasti näyteltyjä, umpisurkeasti käsikirjoitettuja räjähdysnäytöksiä. Eikö oikeasti kukaan osaa tehdä hyvää ja edes jossain määrin realistista toimintaelokuvaa jossa olisi kekseliäs dialogi ilman typeriä ja noloja onelinereita, hyvät näyttelijät joiden myös annettaisiin toteuttaa itseään, mutta silti näyttävyyttä ja toimintaa? Kertokaapa minulle hyviä vinkkejä jotka todistaisivat että hyviäkin action-leffoja on olemassa.
 

Mr Uffi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eikö oikeasti kukaan osaa tehdä hyvää ja edes jossain määrin realistista toimintaelokuvaa jossa olisi kekseliäs dialogi ilman typeriä ja noloja onelinereita, hyvät näyttelijät joiden myös annettaisiin toteuttaa itseään, mutta silti näyttävyyttä ja toimintaa? Kertokaapa minulle hyviä vinkkejä jotka todistaisivat että hyviäkin action-leffoja on olemassa.


Itse en Mark Wahlbergin tähdittämästä Shooterista kovasti pitänyt, mutta paljon saanut jengiltä kehuja nimenomaan hyvänä Action-leffana.

Voiko The Departedin laskea Actioniksi? Se täyttää mun mielestä kaikki kaipaamasi asiat mitä tuossa sanoit.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Kertokaapa minulle hyviä vinkkejä jotka todistaisivat että hyviäkin action-leffoja on olemassa.
Iron Man, Batman Begins, Dark Knight, Inception, Matrix, Aliens, Gladiaattori, Sin City, Bournet 1-3...
 
Iron Man, Batman Begins, Dark Knight, Inception, Matrix, Aliens, Gladiaattori, Sin City, Bournet 1-3...

Noista ei kyllä realistia saa ihan helpolla, mutta ihan kelpo leffoja osa ainakin.

Kansainvälisestä terrorismista/salaliitoista on viime vuosina tehty paljon leffoja, mukana muutama ihan onnistunutkin. Tiedä sitten voiko näitäkään realistisiksi laskea. Valheiden verkko esim. pyöri ainakin vielä hetki sitten Canalilla ja oli muistaakseni ihan ok. Nyt ei tule äkkiseltään muita mieleen.
 

Jaasin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Real Madrid, Detroit Red Wings, Boston Bruins
..Kertokaapa minulle hyviä vinkkejä jotka todistaisivat että hyviäkin action-leffoja on olemassa.

Eikö ainakin Blood Diamond ole ihan rehellisesti actionia? Mielestäni mielettömän hyvä pätkä.

Entäpä Eastern promises? Loistava setti. Ei ehkä mitään puhtainta actionia toki. Ehkä enemmän joku actiondraama, tjms.
 

Beneway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Mario Lemieux, Jyp
Eikö ainakin Blood Diamond ole ihan rehellisesti actionia? Mielestäni mielettömän hyvä pätkä.

Blood Diamond on todellakin erittäin hieno elokuva, vaikka en pahemmin naminami-Capriosta niin pidäkään. Ehdottomasti mainitsemisen arvoinen pätkä tähän acion-leffa kysymykseen, jos tuota nyt vain voi pitää ns. "puhtaana actioninä".

Joutuu kyllä oikein ajatuksen kanssa miettimään näitä realistisia toimitaelokuvia. Ei meinaa nimittäin millään tulla mitään mieleen. Uusimmista nyt joku The Town saattaisi kategoriaan nipin napin sopia, mutta eipä taida olla edes mainitsemisen arvoinen leffa. No, mainitsin silti. Ben "ei jatkoon" Afleck.

Mites Denzelin Inside Man? Itse tykkäsin. Tai vaikkapa Damonin Bournet? Vai meneekö jo överiksi?
 
Viimeksi muokattu:

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Saastaa kansalle. Tuli sitten ostettua ja katsottua Kaasukuningas niminen "elokuva". Edellisen kerran näin tuon elokuvan joskus v.1984 VHS-kasetilta. Kohtuullisen härski ja rivo elokuva. Huonoa makua ja alapäähuumoria. Aika kultaa muistot.

Onku kukaan muu nähnyt tätä elokuvaa?
 

TSVA

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Tottenham
Tuoreista pätevistä action-elokuvista puhuttaessa ei sovi unohtaa Liam Neesonin tähdittämää Takenia.

Itse actionia pahasti vieroksuvana yllättyin erittäin positiivisesti kyseisestä elokuvasta. Eikä tässä tapauksessa tarvitse mielestäni edes arpoa onko kyseessä joku actiondraamahybridi, vaan kyllä elokuva on ihan puhdas actionpätkä.

Ja onhan yleisestikin 2000-luvulla elokuvissa nähtävissä suuntaus realismiin. Parhaimpina esimerkkeinä tietenkin uusimmat Batmanit. Vai onko kontrasti vain niin räikeä 80- ja 90-lukujen elokuvatarjontaan?
 
Suosikkijoukkue
Semo tutti parrucchieri.
Saastaa kansalle. Tuli sitten ostettua ja katsottua Kaasukuningas niminen "elokuva". Edellisen kerran näin tuon elokuvan joskus v.1984 VHS-kasetilta. Kohtuullisen härski ja rivo elokuva. Huonoa makua ja alapäähuumoria. Aika kultaa muistot.

Onku kukaan muu nähnyt tätä elokuvaa?

Jep, nuorena kollina (joku 1989-90) tuli kaveriporukassa tissuteltua ja katseltua tämä laatuteos. Silloin se nauratti mutta epäilemättä ei enää.....
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
ikö oikeasti kukaan osaa tehdä hyvää ja edes jossain määrin realistista toimintaelokuvaa jossa olisi kekseliäs dialogi ilman typeriä ja noloja onelinereita, hyvät näyttelijät joiden myös annettaisiin toteuttaa itseään, mutta silti näyttävyyttä ja toimintaa? Kertokaapa minulle hyviä vinkkejä jotka todistaisivat että hyviäkin action-leffoja on olemassa.
Minulle tulee heti mieleen Heat. Se nyt ei ole tietysti enää ihan tuore elokuva ja voi olla, että olet nähnytkin leffan. Mielestäni se kuitenkin täsmää noiden kuvailemiesi juttujen kanssa. Toki vastaavia löytyy muitakin, mutta tuo nyt yksi esimerkki (toinen voisi olla Pulp Fiction). Ihan viime vuosilta ei tule tuollaisia toiminnallisia elokuvia mieleeni, toisaalta en ole erityisemmin toimintaleffoja viimeaikoina katsellutkaan, noin niin kuin "puhtaasti" toimintaa.

Mihin kukakin tietysti sen rajan vetää.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tuoreista pätevistä action-elokuvista puhuttaessa ei sovi unohtaa Liam Neesonin tähdittämää Takenia.

Itse actionia pahasti vieroksuvana yllättyin erittäin positiivisesti kyseisestä elokuvasta. Eikä tässä tapauksessa tarvitse mielestäni edes arpoa onko kyseessä joku actiondraamahybridi, vaan kyllä elokuva on ihan puhdas actionpätkä.
Taken on kyllä mainio. Helposti viime vuosien parhaita "puhtaita" action-elokuvia. Suosittelen myös.

Muita mainittavia voisivat olla esimerkiksi Inside Man, Leon ja V for Vendetta. Vaikka nämä nyt eivät ihan perinteisiä action-kuvatuksia ole.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Noista ei kyllä realistia saa ihan helpolla, mutta ihan kelpo leffoja osa ainakin.

Kansainvälisestä terrorismista/salaliitoista on viime vuosina tehty paljon leffoja, mukana muutama ihan onnistunutkin. Tiedä sitten voiko näitäkään realistisiksi laskea. Valheiden verkko esim. pyöri ainakin vielä hetki sitten Canalilla ja oli muistaakseni ihan ok. Nyt ei tule äkkiseltään muita mieleen.
Niin no lainaukseni olikin, että hyviä toimintaelokuvia. Realistisuus on niin monitahoinen juttu, että en näe syytä nillittää jos mukana on vähän historian tai tulevaisuuden tulkintaa niin kauan kuin se palvelee toimivaa tarinaa.

Valheiden verkon lisäksi ainakin itselleni toimi todella hyvin Green Zone. Lisättäköön sekin realistiseen ja "uskottavaan" toimintalistaukseen.
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Jos haluaa realistisuutta, eikä täten pidä parhaita * action-leffoja edes melko hyvinä, suosittelisin melkein siirtymään eri genrejen pariin.. Toimintaleffat ovat kuitenkin viihdettä, ja siihen nimenomaan ei kuulu realistisuus.


Ainakin itse olen kironnut koko 2000-luvun, miten teattereihin on puskettu leffoja, jotka sekoittavat vahvasti toimintaa esim. draamaan. Lopulta elokuva ei ole hyvä kummankaan genren edustajana, ja lopputulos löytyykin jostain helposti unohtuvan ja huonon välimaastosta. Pääosassa on yleensä aivan kelvollinen tähti, mutta hän ei sovi genreen tippaakaan.


Nopeasti tällaisia tulee mieleen esim. Public Enemies (2009), Valheiden verkko (2008), Kingdom of heaven (2005) & monet Matt Damon pätkät!




*esim. Die Hard, Tosi Valheita, Rambo 1, The Rock, Likainen Harry, Commando, Face/Off, Demoliton Man, Clintin top 5 länkkärit...
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Toimintaleffat ovat kuitenkin viihdettä, ja siihen nimenomaan ei kuulu realistisuus.
Joo, toiminta ja realismi ei oikein mielestäni yleensä korreloi keskenänsä. Semi-realistisia voi olla, kuten tuo mainitsemani Heat, mutta kyllä siinäkin välillä ammutaan yli ihan huolella.

Luultavasti kannattaisi enemmän jostain thrilleriosastolta tähyillä juttuja. Niissä nyt voi olla sitä toimintaakin seassa jonnin verran, mutta juoni ja sen rakenne kuitenkin merkittävämmässä osassa.

Omasta mielestäni parhaimmat toiminnan ja sisällökkään juonen sekä laadukkaan näyttelemisen yhdistelmät tehtiin pääasiassa 70-80-luvuilla kun De Niro ja Pacino noin muunmuassa oli parhaimmassa vedossaan.
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Omasta mielestäni parhaimmat toiminnan ja sisällökkään juonen sekä laadukkaan näyttelemisen yhdistelmät tehtiin pääasiassa 70-80-luvuilla kun De Niro ja Pacino noin muunmuassa oli parhaimmassa vedossaan.


Hienoa aikaa kyllä; De Niro, Pacino, Eastwood, Connery, Steve McQueen, Michael Caine... Suuri määrä toinen toistaan hienompia leffoja!


James Coburn kiteytti asian haastattelussa näin: "Nykyään mennään katsomaan 13-vuotiaille suunnattuja, kauniiden näyttelijöiden tähdittämiä toiminta/jännitysleffoja. Ennen tehtiin elokuva joka sisältää toimintaa/jännitystä.."
 

Ramchester

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Raipe
Venäläiseltä nettisivulta tuli katselta Evil Dead - huikea leffa. Siinä on realistista actionia kaikille yllin kyllin. Muovailuvahatehosteista bonus-pisteet. Kyllä Sam Raimi osaa...
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Jos haluaa realistisuutta, eikä täten pidä parhaita * action-leffoja edes melko hyvinä, suosittelisin melkein siirtymään eri genrejen pariin.. Toimintaleffat ovat kuitenkin viihdettä, ja siihen nimenomaan ei kuulu realistisuus.

*esim. Die Hard, Tosi Valheita, Rambo 1, The Rock, Likainen Harry, Commando, Face/Off, Demoliton Man, Clintin top 5 länkkärit...

Minusta taas hyvä toimintaleffa voi pitää sisällään muitakin elementtejä, kuten vaikkapa draamaa, unohtamatta kuitenkaan sitä, että toiminnalla on merkityksellinen osuus itse elokuvassa ja se toiminta tai väkivalta voi jopa olla ylitseampuvaa paikoin. Tarantino on tehnyt lukuisia hyviä elokuvia joissa toiminta yhdistyy muihin elementteihin, kuten vaikkapa Reservoir dogs, Pulp Fiction ja tavallaan tähän kastiin voidaan myös laskea Jackie Brown, vaikka siinä on entistä enemmän mukana muita elementtejä - alkaen draamasta. Toiminta ja draama voivat todellakin kulkea käsi kädessä ja minusta (!) todella hyvä toiminta pitää sisällään vähintäänkin hiukan draamaa tai jotain muuta genreä, ollen jopa useamman genren sekoitus.

Nostit listallasi esille muutamia elokuvia, joista Die Hard on minusta suhteellisen pätevä toimintaelokuva, jossa kuitenkin kulkee mukana muitakin tarinoita kuin pelkästään väkivaltainen toiminta vaikka se suurimmassa roolissa onkin.

Tosi Valheita oli minusta Arnoldilta lähinnä epävarma hyppäys toisenlaiseen toiminnallisuuteen, joka piti sisällään kenties tahatontakin komiikkaa ja joss vihollinen oli joukko kasvoja vailla juurikaan inhimillisiä piirteitä. Minusta hyvä erinomainen toiminta pitää sisällään inhimillisyyttä kummallakin puolella, Tarantinolla tämä toimii todella hyvin. "Hyvät" eivät ole kaikessa hyviä mutta "pahatkaan" eivät kaikessa läpensä pahoja vaan heiltäkin löytyy inhimillisyyttä.

Likainen Harry ei minusta ole puhdasverinen toimintaelokuva vaan samalla se pitää sisällään aavistuksenomaista pohdintaa siitä missä kulkee väkivaltaisen toiminnan yhteiskunnallinen raja, mitä pidetään hyväksyttävänä ja mitä ei. Myöhemmät Harryt ovat enemmän toiminnallisia ja epärealistisempia tältä osin.

Clint Eastwoodin länkkärithän eivät missään nimessä ole puhdasta toimintaa ja väkivaltaa, vaan niissä väkivalta on seuraus tehdyistä valinnoista - tämä elementti puhtaista toimintaelokuvista puuttuu täysin. On myös huomioitava se, että Clintin länkkäreissä siivottiin nurkkaan totaalisesti glamour lännestä, paljastettiin se raaka todellisuus mitä länsi piti sisällään. Kuolemaa, sankarittomuutta, epäinhimillisyyttä, heikkoutta, lojaalisuutta, petturuutta, ystävyyttä etc. etc. Ja tavallaan tämä kaikki päättyi Armottomaan, jossa Clint riisui viitan omilta harteiltaan ja samalla lopullisesti myyttiseltä länneltä. Sankareiden aika oli lopullisesti ohi.

Commando ja Demoliton man nyt ovat hatarien muistikuvieni mukaan elokuvia, joita en enää jaksaisi katsoa niiden valmiiksi pureskellun olemattoman juonen ja ennalta-arvattavuuden takia. Hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja ja jo alusta alkaen tietää mitä tulee tapahtumaan ja likipitäen voi arvata sen kuinka kaikki tulee tapahtumaan. Näitä elokuvia mahtuu 13 tusinaan - jollei jopa enemmänkin.

Rock ja Rambo 1 (Taistelija) liikkuvat tällä välillä. Niissä on positiivisiakin elementtejä, mutta tietyssä mielessä ennalta-arvattavuutta ja puhtaaksikalutun juonen omaisia piirteitä. Mennään tietyissä kohdin yli siitä missä aita on matalimmalla.

Face/Off - en sano mitään kun en ole jaksanut katsoa sitä alusta loppuun saakka.

vlad.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös