Jatkoajan leffakerho

[JZZ]

No mielipide jne...Itsekin tuon katsoin,tai yritin katsoa, parikymmentä minuuttia ennen loppua oli pakko lopettaa. Kai tuo sitten joku suuri taide-elokuva on mutta mun mielestä melkoista tekotaiteellista paskaa. En kyllä odottanutkaan mitään kun ei oikein tuon tyylilajin elokuvat kolahda. Fountain ja Wrestler ovat kyllä myöskin hirveää kuraa.

Mielipide-erojahan nämä on, toki aina olisi kiva kuulla, että mitkä sitten on sun mielestä hyviä leffoja?

edit: jos diggailee Aronofskyn tyylistä, niin kannattaa tsekata myös Mr. Nobody, joka meni ainakin itsellä heittämällä yhteen hienoimmista leffoista koskaan. Myös ensi kuussa Suomessa ensi-iltaan tulevaa Tree of Lifea on kehuttu.

 

[Germanicus]

Have imperator, morituri te salutant!

Onko kukaan teistä seuraillut Spartacus: Gods of the Arena -sarjaa? Sattumalta tuollaiseen törmäsin ja kiinnostus sarjaa kohtaa on kyllä kova. Mikäli tulee joskus tänne myyntiin, niin kannataako hommata?

 

[Eddie]

Taidan olla vähän vaarallisilla vesillä, mutta sanonpa omankin mielipiteen. Unelmien sielunmessun hirveä hypetys ei ole koskaan auennut minulle. Olen katsonut sen kaksi kertaa ja minulle se on ihan keskinkertainen leffa, masentava tapaus, johon on vaikea samastua tai saada siitä mitään irti. En muutenkaan ymmärrä, kun huumeilla "mässäilyllä" tehdään ihan OK leffa niin siitä aletaan heti tekemään jotain elämää suurempaa tietyissä piireissä. Esim. Trainspottingkin oli mielestäni ihan OK kolmen tähden leffa, mutta se hirveä hypetys senkin leffan ympärillä hämmensi/hämmentää. Ei oikein uppoa kun suu vaahdossa hehkutetaan, kun aikuinen mies paskantaa housuihin tyttökaverin luona tai kaivaa paskaisesta vessanpöntöstä huumeita. Omasta mielestä paras huumeleffa, mikä tulee mieleen on Traffic.

Wrestler on mainio leffa. Black Swan jäi kesken, kun nukahdin, enkä ole vielä nähnyt tarpeelliseksi katsoa sitä uudelleen. Mielestäni Black Swanissä liikaa alleviivattiin sitä, että nyt me kuvataan tässä mahdollisimman raadollisesti tällaisen Balleriina unelmien raakaa todellisuutta.

Ja tuohon asenteseen olen törmännyt ennenkin, eli jos sä et tajuu näitä leffoja sä et tajuu leffoista ylipäätään mitään.. voihan se olla, mutta tämä alkaa menemään tähään samaan paskaan, jossa tietty joukko väittää naama vakavana tietävänsä, mikä on oikeaa musiikkia ja mitä kaikkien pitäisi kuunnella. Meinaan näitä Sigur Ros jne popelitistifaneja. Ei kovin hedelmällinen maaperä tämä...

 

[vilpertti]

Todellakin lokeroin ohjaajien mukaan elokuvia. Jos joku kolmikosta Aronofsky, Boyle, Nolan on elokuvan ohjannut se on myös välittömästi pakko nähdä. Todella harvoin joutuu pettymään.

Ja eiköhän tuo tullut jo aiemmin esille, Ramchester, että ei nähdä 1:1 elokuvien suhteen. Tuo Maskula/taide-elokuvaitkeminen nyt on tietysti hupaisaa ottaen huomioon, että edelliset kehut taisin ketjuun ladella Transformers Dark of the Moonille =D

 

[Vintsukka]

Minusta Pi on edelleen Aronofskyn elokuvista paras, tosin Requiem for a Dream on näkemättä. Black Swan tulee sitten minun rankingissani toisena.

Black Swan jäi kesken, kun nukahdin, enkä ole vielä nähnyt tarpeelliseksi katsoa sitä uudelleen. Mielestäni Black Swanissä liikaa alleviivattiin sitä, että nyt me kuvataan tässä mahdollisimman raadollisesti tällaisen Balleriina unelmien raakaa todellisuutta.

Mielestäni on aika turha arvostella mitään elokuvaa, jos sitä ei ole nähnyt kokonaan. Ymmärrän, jos sanotaan että leffa ei kiinnosta eikä ole aikomusta katsoa, mutta mitään tuon enempää ei minusta kannata sanoa näkemättä.

Ja tuohon asenteseen olen törmännyt ennenkin, eli jos sä et tajuu näitä leffoja sä et tajuu leffoista ylipäätään mitään.. voihan se olla, mutta tämä alkaa menemään tähään samaan paskaan, jossa tietty joukko väittää naama vakavana tietävänsä, mikä on oikeaa musiikkia ja mitä kaikkien pitäisi kuunnella. Meinaan näitä Sigur Ros jne popelitistifaneja. Ei kovin hedelmällinen maaperä tämä...

Tästä olen kyllä ihan samaa mieltä. Minä pidän Aronofskyn leffoista, mutta ymmärrän hyvin, mikseivät kaikki niistä pidä, eikä sillä ole mitään tekemistä "oikean" elokuvamaun tai minkäänlaisen älykkyyden tms. kanssa. Leffahyllyssäni on Aronofskyn elokuvien ohella leffoja, joita nämä elitistit pitäisivät varmasti hirveänä paskana, mutta ei se minua erityisemmin haittaa. Tykkää mistä tykkää.

 

[Ramchester]

Todellakin lokeroin ohjaajien mukaan elokuvia. Jos joku kolmikosta Aronofsky, Boyle, Nolan on elokuvan ohjannut se on myös välittömästi pakko nähdä. Todella harvoin joutuu pettymään.

Se on tietenkin totta, että toisten elokuvaohjaajien elokuviin joutuu pettymään useammin kuin toisten, mutta jos on tarkoitus arvostella elokuvaa, niin ohjaajan muulla tuotannolla nyt ei voi olla mitään vaikutusta elokuvan arvosteluun, jos ei kyseessä ole jonkinlainen jatkoelokuva, joka kiinteästi liittyy muihin elokuviin.

Ohjaajia voidaan sitten arvottaa erikseen jossain muussa kertjussa.

Ja eiköhän tuo tullut jo aiemmin esille, Ramchester, että ei nähdä 1:1 elokuvien suhteen. Tuo Maskula/taide-elokuvaitkeminen nyt on tietysti hupaisaa ottaen huomioon, että edelliset kehut taisin ketjuun ladella Transformers Dark of the Moonille =D

Itkukortti käytetty. Mielestäsi Aronofskyn elokuvia ei sovi kuitenkaan kritisoida, koska ne ovat Aronofskyn elokuvia. Ja jos joku niitä sitten kuitenkin kritisoi niin voit jatkossa lokeroida kaverin mielipiteet suoraan osastoon "ei merkitystä". Hassua.

 

[Girardi #5]

Tuli äsken katottua leffa nimeltä The Mechanic (v.2011) ja voin kyllä suositella! Tämä oli uusintaversio vuoden -72 Charles Bronsonin revityksestä.

 

[psychodad]

Todellakin lokeroin ohjaajien mukaan elokuvia.

Samoin. Coenit, Aronofsky, Jarmusch, Fincher ja Nolan nyt ainakin taytyy tsekata joka kerta vaikka mika olisi.

 

[ms.qvist]

Ikäväkseni olen onnistunut missaamaan Aronofskyn tuotannosta pari helmeä, tai oletan niiden olevan helmiä, koska näkemäni Aronofskyn leffat sellaisia ovat olleet. Toistaiseksi en ole nähnyt Pii'tä enkä Fountainia mutta mikäli saan ne käsiini, tulevat ne kartuttamaan kokoelmaani.

Näkemäni Aronofskyn tuotanto (Unelmien sielunmessu, Wrestler ja Black Swan) on tehnyt minuun vaikutuksen ja pidän Aronofskyä eräänä tämän hetken parhaimmista ohjaajista, etenkin nuorenpolven ohjaajista ja toivon, että hänellä on vielä paljon annettavana meille katsojille.

En mielelläni asettaisi hänen tekemiään elokuvia paremmuusjärjestykseen, koska jokainen niistä on omalla tavallaan vähintäänkin hyvä, mutta koskapa ensimmäisenä näkemäni elokuva oli Unelmien sielunmessu, kuuluu se edelleen kärkipaikalle. Siinä on vain jotain alitajuista vetovoimaa, mikä kiehtoo minua. Tiettytarina on loistava, henkilögalleria samoin - kokonaisuus on likimain täydellinen elokuvanautinto, sikäli mikäli niin raadollinen elokuva voi tuoda nautintoa, ennemminkin se herätti minussa kysymyksiä, pohdintaa ja tietenkin se kiehtoi minua. Hieno elokuva. Black Swan ja Wrestler, ne menevät ehdottomasti tässä järjestyksessä. Kumpikin ovat hienoja elokuvia, monen muun ohjaajan tekeminä loistavia mutta aronofsky-mittarilla hienoja kun vertaan niitä Unelmien sielunmessuun. Black Swan - sirpaloituva ihmismieli, Wrestler - eräänlainen tarina eletystä elämästä ja merkityksettömästä nykyisyydestä, johon liittyy kaipuu ja toivo uudesta mahdollisuudesta.

vlad.

 

[Apassi]

Onko kukaan teistä seuraillut Spartacus: Gods of the Arena -sarjaa? Sattumalta tuollaiseen törmäsin ja kiinnostus sarjaa kohtaa on kyllä kova. Mikäli tulee joskus tänne myyntiin, niin kannataako hommata?

Sun pitää ensin katsoa Spartacus: Blood And Sand, joka on tehty ennen Gods of Arenaa, vaikkakin Blood and Sand sijoittuu sijoittuukin myöhäisempään ajankohtaan. Gods of Arena tavallaan kertoo Blood and Sandin taustoja, mutta on kuitenkin se varsinainen 1. tuotantokausi.

Sen verran tästä Spartacus sarjastasta, että jos kivekset vaan paikallaan siellä jossain on, niin kyllä tästä on aika vaikea on olla pitämättä: tissejä, verellä mässäilyä, peniksen mittausta... Kaiken kaikkiaan hienosti tehty sarja. Olin saikulla duunista niin muutamaan iltaan katselin koko sarjan. Iso peukku. Kai siinä tarinassa myös on hiven oikeatakin historiaa.

 

[Sisäliitin]

Mielipide-erojahan nämä on, toki aina olisi kiva kuulla, että mitkä sitten on sun mielestä hyviä leffoja?

Joo no kai sitten olen vähän erilainen kun esim. viime vuonna kaikkien kovasti kehuma Nolanin tuottama,ohjaama ja käsikirjoittama Inception oli mielestäni puuduttava,turhauttava, ufo ja liian vaikea. Toinen DiCaprion tähdittämä leffa eli Shutter Island oli paljon parempi ja jopa jännittävä.

Jos joku valikoi katsomansa elokuvat ohjaajan vuoksi niin minä kyllä leffan genren mukaan. Scifit,draamat ja musikaalit jäävät kyllä yleensä katsomatta. Komediakin on vaikea taiteenlaji, ei vaan jaksa innostua mistään Will Ferrellin höpsöilystä...

 

[Trenchtown]

Tiedä sitten, että lasketaanko tämä leffaksi vai minisarjaksi, mutta tässä illan aikana katselin Autovarkaan. Nostalgiatrippi oli melkoinen, eikä tämä herättänyt myötähäpeää oikeastaan ollenkaan. Jos kuulut siihen ikäluokkaan, jolle tämä on ollut suuri hitti silloin 90 -luvun alussa, suosittelen lämpimästi verestämään muistoja. Ja miksen suosittelisi myös muille. Fiiliksissä kun katsoin, niin tuntui VHS -tason kuvakin vaan parantavan tunnelmaa.

 

[Ted Raikas]

Tiedä sitten, että lasketaanko tämä leffaksi vai minisarjaksi, mutta tässä illan aikana katselin Autovarkaan. Nostalgiatrippi oli melkoinen, eikä tämä herättänyt myötähäpeää oikeastaan ollenkaan. Jos kuulut siihen ikäluokkaan, jolle tämä on ollut suuri hitti silloin 90 -luvun alussa, suosittelen lämpimästi verestämään muistoja. Ja miksen suosittelisi myös muille. Fiiliksissä kun katsoin, niin tuntui VHS -tason kuvakin vaan parantavan tunnelmaa.

Joo, kyllä tämä aihe varmaan sopisi Kotimaisten sarjojen -ketjuun. Tuo autovaras löytyy Youtubesta muunmuassa. Eipä ole tainnut mitään DVD-julkaisua tulla koskaan, kun on televisiolle tuotettu minisarja.

Pikkuveljen kanssa katseltiin tuo tuossa taannoin yhdessä pienessä sievässä. Molemmille tuo minisarja on juurikin sitä 90-luvun alun nostalgiaa parhaimmillaan, yllättävän monet jutut muisti jopa ulkoa. Muutamia erityisen huikeita kohtia, mm. vankilassa. Myös aika surullisia, kuten päähenkilön isä ja siihen liittyvät asiat.

Ihan kelpo draamaa, vaikka tiettyä kotikutoisuutta löytyykin. Kenties se viehätys on myös siinä. Niin ja netistä löytyvä versio on tosiaan sellaista VHS-tasoa, että sekin vaan lisää tunnelmaa.

Peukku tälle!

 

[Trenchtown]

Eipä ole tainnut mitään DVD-julkaisua tulla koskaan

Itse asiassa on tullut:

Autovaras - DVD - Discshop.fi

 

[Rommeli]

edit: jos diggailee Aronofskyn tyylistä, niin kannattaa tsekata myös Mr. Nobody, joka meni ainakin itsellä heittämällä yhteen hienoimmista leffoista koskaan. Myös ensi kuussa Suomessa ensi-iltaan tulevaa Tree of Lifea on kehuttu.

Juuri tuli tuo Mr. Nobody katsottua ja pakko on tuota kyllä kehua. Oli juuri tuollainen pikkuisen hankalampi leffa, jollaisista pidän.

 

[psychodad]

Ikäväkseni olen onnistunut missaamaan Aronofskyn tuotannosta pari helmeä, tai oletan niiden olevan helmiä, koska näkemäni Aronofskyn leffat sellaisia ovat olleet. Toistaiseksi en ole nähnyt Pii'tä enkä Fountainia mutta mikäli saan ne käsiini, tulevat ne kartuttamaan kokoelmaani.

Pii on hyva elokuva, varsinkin kun ottaa sen ohjaajan esikoisteoksena ja budjettikin oli varmasti aika pieni.

The Fountain on itselleni se kaikkein kirkkain timantti, ei pelkastaan Aronofskyn tuotannossa vaan elokuvissa yleensa. Syva ja alykas draama, visuaalisesti huikea. Joillekin ei toimi, itse uskon sen johtuvan siita etta elokuva voi tuntua sekavalta jos ei paase sisaan siihen mika osa on mitakin (kirjaa, mielen sisalla tapahtuvaa taistelua, fyysista nykyhetkea). Loppujen lopuksi kyseessa on kuitenkin vain kaunis tarina avioparista joista toinen on hyvaksynyt kuoleman yhtena osana elamaa, yrittaen auttaa toista hyvaksymaan saman asian ja toinen yrittaa epatoivoisesti taistella sita vastaan ja se syoksee hanet melkoiseen sisaiseen kriisiin (kuplaan). Haikaisevan erinomainen teos kaikin puolin, nayttelijatkin loistivat vaikka itse en pitanyt Jackmania oikein minaan ennen tuota elokuvaa.

 

[JZZ]

Joo no kai sitten olen vähän erilainen kun esim. viime vuonna kaikkien kovasti kehuma Nolanin tuottama,ohjaama ja käsikirjoittama Inception oli mielestäni puuduttava,turhauttava, ufo ja liian vaikea. Toinen DiCaprion tähdittämä leffa eli Shutter Island oli paljon parempi ja jopa jännittävä.

Tosiaan, Shutter Island pieksee myös omasta mielestä Inceptionin ns. "hands down", mutta ei Inceptionkaan huono ollut. Muutamat juoniaukot ja turha kohkaaminen häiritsi itseäni, tykkään enemmän tuollaisesta hitaammasta draaman rakentelusta kuten Shutter Islandissa, Inceptionissa mentiin turhan paljon hanat kaakossa rymistellen. Yllättävästi Shutter Island on kuitenkin jäänyt lähes marginaaliseksi leffaksi Inceptioniin verrattuna. Harvoin on tullut samanlaista ja yhtä hyvin onnistunutta juonitwistiä.

 

[Tadu]

Tosiaan, Shutter Island pieksee myös omasta mielestä Inceptionin ns. "hands down", mutta ei Inceptionkaan huono ollut. Muutamat juoniaukot ja turha kohkaaminen häiritsi itseäni, tykkään enemmän tuollaisesta hitaammasta draaman rakentelusta kuten Shutter Islandissa, Inceptionissa mentiin turhan paljon hanat kaakossa rymistellen. Yllättävästi Shutter Island on kuitenkin jäänyt lähes marginaaliseksi leffaksi Inceptioniin verrattuna. Harvoin on tullut samanlaista ja yhtä hyvin onnistunutta juonitwistiä.

Itse kyllä nautin Inceptionista huomattavasti enemmän. Yleensä pidän rauhallisista ja ajattelua vaativista elokuvista, mutta Suljettu Saari oli mielestäni tekotaiteellista sontaa ennalta arvattavalla juonella ja loppuratkaisun tiesi elokuvan puolesta välistä. Mielipidekysymyksiä toki ja ovathan elokuvat ihan erilaisia tyyliltään.

Kuninkaan puhe pitäisi katsoa.

 

[Germanicus]

Apassi: kiitoksia tiedoista, pitäänee katsella nuo molemmat. Erityisesti kiinnostaa yksityiskohdat, eli varusteet ja kulissit. Toivottavasti tuossa on sisältöäkin, eikä pelkästään gladiuksella hutkimista ja veren lentämistä.

 

[Jaasin]

Tosiaan, Shutter Island pieksee myös omasta mielestä Inceptionin ns. "hands down", mutta ei Inceptionkaan huono ollut. Muutamat juoniaukot ja turha kohkaaminen häiritsi itseäni, tykkään enemmän tuollaisesta hitaammasta draaman rakentelusta kuten Shutter Islandissa, Inceptionissa mentiin turhan paljon hanat kaakossa rymistellen. Yllättävästi Shutter Island on kuitenkin jäänyt lähes marginaaliseksi leffaksi Inceptioniin verrattuna. Harvoin on tullut samanlaista ja yhtä hyvin onnistunutta juonitwistiä.

Shutter Island on kyllä hyvä. Ainoa ongelma siinä on nimenomaan tuontyyppiselle leffalle äärimmäisen kriittinen osa, eli se juonitwisti. Sen vaan ikävä kyllä haistoi jo ihan viimeistään leffan puolivälissä. Sinne meni se aivopähkinä ja loppuleffan sitten odottelet, että kertokaa nyt jo..

Inception on syystäkin helvetisti isompi leffa, vaikka siinä tempoa aika paljon onkin.

 

[Daespoo]

Black Swan ei kuulu suosikkigenreeni (eeppiset historia-pätkät kuten Gladiator, Braveheart jne) mutta kyllä oli yllättävän hyvä elokuva. Taisin siitä jo aikaisemmin runoilla jotain mutta leffa oli siinä mielessä hyvä että leffan loputtua joutui oikeasti miettimään mikä oli todellisuutta ja mikä totta. Piti käydä ihan googlaamassa muiden näkemyksiä siitä mitkä olivat kuvitelmaa ja mitkä totta.

 

[Tinke-80]

Juuri äsken tuli katsottua Super niminen kick-ass tyylinen supersankari-elokuva. Kyseessä on erittäin väkivaltainen elokuva jossa väkivalta ei toiminut niinkuin esim Tarantinon leffoissa vaan oli mielestäni erittäin irrallista. Ellei sitten ohjaaja halunnut tuoda esiin väkivallan seurauksia. Häviää Kick-Ass:lle todella paljon ja ihmettelen suuresti 7.1/10 pisteitä imdb:ssä. Komediana tämä on välttävä, action-pätkänä huono ja draama-elokuvana kohtalainen. Ehkä näiden yhdistelmä iskee joihinkin mutta ei minuun. Pisteitä antaisin 4/10 tälle elokuvalle. En suosittele.

-Tinke-80

 

[Infamous]

Juuri äsken tuli katsottua Super niminen kick-ass tyylinen supersankari-elokuva. Kyseessä on erittäin väkivaltainen elokuva jossa väkivalta ei toiminut niinkuin esim Tarantinon leffoissa vaan oli mielestäni erittäin irrallista. Ellei sitten ohjaaja halunnut tuoda esiin väkivallan seurauksia. Häviää Kick-Ass:lle todella paljon ja ihmettelen suuresti 7.1/10 pisteitä imdb:ssä. Komediana tämä on välttävä, action-pätkänä huono ja draama-elokuvana kohtalainen. Ehkä näiden yhdistelmä iskee joihinkin mutta ei minuun. Pisteitä antaisin 4/10 tälle elokuvalle. En suosittele.

-Tinke-80

Sama pätkä tuli eilen katsottua. Aika paljonhan tuo on velkaa Kick-Assille, eikä pääse aivan samalle tasolle missään vaiheessa. Pohjavire on kuitenkin jossain määrin surullisempi kuin esikuvassaan, joten siinä mielessä hieman eroakin löytyy. En nyt aivan yhtä pahasti lyttäisi leffaa kuin Tinke, ihan hyvin tuon parissa iltansa kulutti. Siinä mielessä mielenkiintoinen leffa, että siinä oli monia kohtauksia, joista ei oikein itsekään tiennyt että pitäisikö itkeä vai nauraa.

 

[Beneway]

Kysyn yhden kysymyksen... Miksi leffat pitää pilata onnellisella lopulla? Olenko ainut, jota häiritsee se, että elokuville tehdään väkisin sellainen loppu, ettei kenellekään vahingossakaan jäisi paha mieli teatterista poistuttaessa? No, tuossahan olikin kaksi kysymystä, mutta samapa se.

Tuli nimittäin nähtyä Source Code ja tykkäsinkin siitä itseasiassa aika paljon. Ihan hieno tarina kokonaisuutena, vaikka se rakkaustarina olikin sellaista höpöhöpö-liirumlaarumia. Leffa viihdytti, ja piti minut tunnelmassa mukana alusta loppuun saakka. Tai no, melkein loppuun.

Tästä päästään tähän onnelisten loppujen ongelmaan. Minkä ihmeen takia tuokin elokuva pilattiin ehkä huonoimmalla mahdollisella päätöksellä, mikä tuohon tilanteeseen olisi vain voinut sopia. (SPOILER ALERT) Loittekin kokonaan uuden maailman... voi hyvänen aika. Kuinka paljon parempi, ja koskettavampi, tuokin pätkä olisi ollut, jos koko elokuva olisi päättynyt siihen viimeiseen junassa tapahtuneeseen tunnelmalliseen loppuzoomailuun, eikä kukaan matkustajista olisi selvinnyt "hengissä". (SPOILER ALERT PÄÄTTYY) . Rupesi oikein kunnolla hiertämään kyseinen asia.

Sama oli Adjustment Bureaun kohdalla. Tai ei oikeastaa, sillä kyseinen leffa oli niin huono, että huono lopetus sopi kuvioihin aika mukavasti. Kuitenkin, hieman paremmalla lopetuksella - vaikka se sitten olisi surullisempi - olisi tuotakin elokuvaa pystytty vähän pelastamaan. Tosin tuo vähän olisi pikemminkin hyvin vähän. Listaan kuitenkin Adjustment Burean lopetuksen huonoimmaksi näkemäkseni leffalopetukseksi ikinä. Tässäkään tapauksessa ei menty siitä paikasta, mistä aita on matalin, vaan se koko aita hajotettiin tuhannen päreiksi ja sitten siitä loikittiin hymyissä suin yli käsikädessä.

En näe olevani millään tavalla mökömökö-henkilö, tai muutenkaan mikään surumielisyyden palvoja, mutta mielestäni surullinen loppu toimisi usein paremmin, kuin nämä siirappia tihkuvat jeejee -lopetukset. Olenko ainoa, joka ajattelee näin?

 

[axe]

Kysyn yhden kysymyksen... Miksi leffat pitää pilata onnellisella lopulla?

Jos se ei ole Disneyn vika, niin sitten loput hoitaa amerikkalaiset koeyleisöt.