Jatkoajan leffakerho

[Walrus21]

Hei, Tykkään suuresti elokuvista, joissa löytyy kunnon plot twist. Osaako kukaan suositella sellaista? Olen nähnyt perinteiset Fight club, Usual suspects, Psyko….

Tuli tässä suht hiljattain katseltua The Last Offer (2013) sekä Remember (2015). Molempia voin suositella.

 

[Bob Sacamano]

Eikö se toisaalta ainakin ihan vähän pilaa sitä nautintoa niistä twisteistä, jos tietää jo etukäteen, että jotain sellaista on odotettavissa?

 

[Spire]

Hei, Tykkään suuresti elokuvista, joissa löytyy kunnon plot twist. Osaako kukaan suositella sellaista? Olen nähnyt perinteiset Fight club, Usual suspects, Psyko….

Ehdottomasti Shutter Island, eikä mitään muuta. Tietysti nyt kun tiedät että elokuva sisältää massiivisen plot twistin, osaat odottaa sitä eikä se varmaan tunnu niin massiiviselta.

Myös Northman sisältää mielestäni suuren plot twistin, joskin erilaisen kuin mitä ehkä saatoit tarkoittaa

 

[KaljaVeikko]

Spoilereissa lista mielestäni hyvistä elokuvista jotka sisältävät jonkinlaisen yllättävän juonenkäänteen.
Toiminta/trilleri/kauhu/scifi-osastoa. Lisäsin listalle myös muutamia elokuvia joissa yllättävää käännettä ei välttämättä ole niin säilyypähän "jännitys" jos joku noita katselee.

Spoileri

16 Blocks (2006)
Chappie (2015)
Crimson Tide (1995)
Enemy of the State (1998)
From Dusk Till Dawn (1996)
Gone Girl (2014)
Identity (2003)
L.A. Confidential (1997)
Lucky Number Slevin (2006)
Non-Stop (2014)
Repo Men (2010)
Rogue Assassin (2007)
Run All Night (2015)
Runaway Jury (2003)
Running Scared (2006)
Snatch (2000)
Snowpiercer (2013)
Sunshine (2007)
The Departed (2006)
The Negotiator (1998)
Training Day (2001)
True Romance (1993)

 

[Isännöitsijä]

Kiitos ehdotuksista!

 

[Tifosi]

Onkos kukaan vielä nähnyt uusinta Wes Andersonia eli Asteroid Cityä?

Olin laittanut kalenteriin että tulisi vasta juhannusviikolla mutta äsken huomasin että on ollut eetterissä jo pari viikkoa ja ihmettelin että miksi olivat aikaistaneet.
Sitten löysin itse tänne linkkaamani trailerin jossa olin maininnut ensi-iltapäiväksi 16.6 eli viikkoa ennen juhannusta mutta siltikin viikkoa oikean ensi-iltapäivän jälkeen... Kärsin selkeästi jonkinlaisesta aivovammasta.
No ensi viikolla hellettä pakoon ilmastoituun teatteriin nauttimaan omalaatuisesta elokuvataiteesta.

 

[El Gordo]

Hei, Tykkään suuresti elokuvista, joissa löytyy kunnon plot twist. Osaako kukaan suositella sellaista? Olen nähnyt perinteiset Fight club, Usual suspects, Psyko….

Citizen Kane, Chinatown, Apinoiden planeetta (1968), Oldboy (2003), Imperiumin vastaisku, Orpokoti (El Orfanato), Pan's Labyrinth, Amores Perros, Sovitus (Atonement), Tri Caligarin kabinetti, Ottolapsi (Orphan), Donnie Darko, Parasite, The Departed.

Laivautin mukaan jonkun jossa ei varsinaisesti ole. Jotta voit keskittyä elokuvien katsomiseen arvailematta koska se twist oikein tulee.

 

[Individual]

Crying Game.

 

[Kipinä]

En ainakaan huomannut, että kukaan olisi suositellut loistavaa plot twist leffaa The Others (2001).

 

[MrTriangle]

Uusia mietteitä!

En edellenkään malta lopettaa korealaisten kuvien hehkuttamista. Oldboy (Viaplay), I Saw the Devil (vuokrattu Telia Playsta), The Handmaiden (HBO) ja Memories of Murder (C More) ovat kaikki ihan kärkiosastoa näkemistöni elokuvista.

Forgotten (Netflix) oli ihan ookoo korealainen mysteerileffa. Ei mitään maata mullistavaa, mutta teki sen mitä pitikin; sai kiinnostumaan ja jopa vähän yllättymään. #alive (Netflix) tuli vahdattua eräänä lauantai-sunnuntai -yönä, semmoinen oikein menevä, kevyempi zombiraina. Burning (vuokrattu Apple TV:stä) jätti juonellisesti vähän kylmäksi, odotin tästä paljon erilaisempaa. Ehkä tämä kuuluukin niihin elokuviin, joissa löytyy paljon enemmän sisältöä "pinnan alta". Decision to Leave (vuokrattu Apple TV:stä) oli oma suosikkini, Chan-wookin tuotanto ei yhäkään toistaiseksi petä.

Katsoin toki muutakin kuin korealaisia. The King (Netflix) oli ihan jees historiallinen pläjäys, vaikka joitain taiteellisia vapauksia ottikin eikä ihan täysin seurannut sitä miten kuviot oikeasti menivät. American History X (HBO) oli kova, tosin tätä osasinkin odottaa kun tajusin että Edward Norton on mukana.

Pulp Fiction (Netflix) tuli vihdoin katsottua myös. Iskihän se! Yleensä jokaisesta elokuvasta löytyy jotain mistä pidän erityisen paljon, tässä erinomainen dialogi veti puoleensa. Inception (HBO) ehkä jätti vähän kylmäksi, enkä edes tiedä miksi. EI tässä mielestäni mikään ollut erinomaista, vaan kaikki elementt olivat mielestäni jees. Interstellar (HBO) toimi paljon paremmin, hyvä sci-fi maistuu aina. The Lighthouse (vuokrattu Viaplaysta) jätti vähän kaksijakoiset fiilikset; erinomaiset roolisuoritukset, erinomainen fiilis, mutta omaan makuun jätti vähän liikaa katsojan varaan. Ymmärrän kyllä miksi jotkut pitävät tästä kovastikin. Kaikista nyt katsotuista elokuvista parhaiten toimi kuitenkin Pan's Labyrinth (vuokrattu Apple TV:stä). Kaipasin hyvää fantasiaa ja sitä sain, ja voi märje tämä elokuva loppui mielestäni hyvin. Todella kova.

Ehkä nyt top-listani rakentuisi seuraavasti:

Ehdoton kärki:
1. The Handmaiden
2. Kellopeliappelsiini
3. Pan's Labyrinth
4. Oldboy
5. Memento

Todella hyvät:
6. Interstellar
7. I Saw the Devil
8. Yksi lensi yli käenpesän
9. Alien
10. Memories of Murder

Ansaitsevat maininnan:
11. Pulp Fiction
12. Joker
13. Uhrilampaat
14. Hereditary/Midsommar

Listat elävät jatkuvasti, etenkin lokeroiden sisällä ja kolmas lokero nyt vaihtelee ihan fiilisten mukaan :D viime aikoina olen kaivannut hyvää kauhua, mutta en oikein tiedä mille antaisin mahdollisuuden. Muitakin hyviä kuvia löytyisi runsaasti, joita pitäisi lyödä katseluun. Ja lomastakin tulisi ehtiä nauttia!

E: lisätty tieto siitä mistä Inceptionin katsoin

 

[king of the jungle]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=u9AOMU7RoI0

Spede-elokuvan traileri.

Nieminen ei näköjään yrittänyt edes kuulostaa Spedeltä.

 

[Man in the Box]

Onkos kukaan vielä nähnyt uusinta Wes Andersonia eli Asteroid Cityä?

Olin laittanut kalenteriin että tulisi vasta juhannusviikolla mutta äsken huomasin että on ollut eetterissä jo pari viikkoa ja ihmettelin että miksi olivat aikaistaneet.
Sitten löysin itse tänne linkkaamani trailerin jossa olin maininnut ensi-iltapäiväksi 16.6 eli viikkoa ennen juhannusta mutta siltikin viikkoa oikean ensi-iltapäivän jälkeen... Kärsin selkeästi jonkinlaisesta aivovammasta.
No ensi viikolla hellettä pakoon ilmastoituun teatteriin nauttimaan omalaatuisesta elokuvataiteesta.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=KrjL_TSOFrI

AI:n näkemys Wes Andersonin LotR-elokuvasta. Kyllähän tuon katsoisi. :D

 

[kharon]

Nieminen ei näköjään yrittänyt edes kuulostaa Spedeltä

Juicen elokuvan Nieminen onnistui jo ryssimään, joten odotukset ei ole kovin korkealla.

 

[SilentMan]

Onkos täällä muita Andrei Zvjagintsevin elokuvien ystäviä kuin minä?

Aivan kaikkia miehen elokuvia ei ole Suomessa julkaistu, mutta uskoisin, että suoratoistoista löytyy. Kehotan katsomaan, riipaisevan alakuloisia kuvauksia tämän vuosituhannen Venäjältä huippunaan vuonna 2014 valmistunut Leviathan, jossa venäläinen korruptio ja elämänmeno muutenkin iskee päin pläsiä kuin se kuuluisa miljoona volttia.

Isän paluu on lohduton kuvaus vuosikymmenen poissa olleen isän paluusta poikiensa elämään, Jelena puolestaan näyttää, että äidin ja pojan siteet eivät murru siinäkään vaiheessa kun se olisi suotavaa. Karkotus kuvaa parisuhteen näköalattomuutta ja Rakkautta vailla pienen pojan kipuilua vanhempiensa avioeron keskellä.

Ei mitään hyvän tuulen elokuvia, mutta pitäisikö aina ollakaan?

 

[Duke]

Onkos täällä muita Andrei Zvjagintsevin elokuvien ystäviä kuin minä?

Aivan kaikkia miehen elokuvia ei ole Suomessa julkaistu, mutta uskoisin, että suoratoistoista löytyy. Kehotan katsomaan, riipaisevan alakuloisia kuvauksia tämän vuosituhannen Venäjältä huippunaan vuonna 2014 valmistunut Leviathan, jossa venäläinen korruptio ja elämänmeno muutenkin iskee päin pläsiä kuin se kuuluisa miljoona volttia.

Isän paluu on lohduton kuvaus vuosikymmenen poissa olleen isän paluusta poikiensa elämään, Jelena puolestaan näyttää, että äidin ja pojan siteet eivät murru siinäkään vaiheessa kun se olisi suotavaa. Karkotus kuvaa parisuhteen näköalattomuutta ja Rakkautta vailla pienen pojan kipuilua vanhempiensa avioeron keskellä.

Ei mitään hyvän tuulen elokuvia, mutta pitäisikö aina ollakaan?

Lovelessin näin aikanaan tuoreeltaan teatterissa. Muita hänen tuotoksiaan en ole nähnyt. 4/5 olen näemmä antanut. Sellainen muistikuva hämärästi on, että elokuva ei olisi ihan kantanut loppuun asti. Jotenkin kompastui loppumetreillä. Muistelin myös, että olisi ilmestymisvuonnaan jakanut enemmänkin mielipiteitä, mutta näytti tuolla kahdella leffasivustolla olevan aika solidit 7,6 ja 7,8, että onko sitten alkanut myöhemmin saada rakkautta (heh heh) tai sitten muistan väärin.

Ja vastaan: ei tarvitse aina elokuvien olla hyväntuulisia.

 

[Buster]

Onkos täällä muita Andrei Zvjagintsevin elokuvien ystäviä kuin minä?

Ainahan sitä on hyvän elokuvan ystävä. Leviathan, Loveless, Isän paluu nähty ja kaikki ihan sieltä terävimmältä huipulta, sekä kaikki kuvaavat muistaakseni aika hyvin Venäjän touhuja, heidän käsitystä miehisyydestä ja yleisesti sitä mentaliteettia. Kaikissa loistavaa tunnelmanrakentamista vahvasti ympäristöä kuvaamalla. Kovin tarkkoja muistikuvia ei ole, kun vain kerran katsottuna teattereissa. Sittemmin toki myös ostettu hyllyyn.

Hyllyssä olisi myös Elena ja The Banishment (Karkotus). Youtubessa taas näyttäisi olevan nuo kaksi lyhytelokuvaa, tv-sarjan paria jaksoa ei sentään näytä pikakatsauksella löytyvän.

Ehdottomasti jossain vaiheessa heitetään kronologisesti koko tuotanto tulille ja nautitaan. Ensin tosin pitää saada Tarkovskyn vastaava katsotuksi, mistä en ole nähnyt yhden yhtä elokuvaa. Tarkoituksella välttänyt aina kun tullut yksittäinen elokuva televisiosta. Pitäähän sitä olla aina jotain, minkä perään kuolata ja odottaa pitkään sekä hartaasti täydellistä tilaisuutta sekä olosuhteita.

 

[SilentMan]

Hyvää kannattaa odottaa ja odottavan onkeen kala tulee.

Tarkovskylta nähty muut pitkät elokuvat paitsi Solaris ja Nostalgia. Peili on selkeä ykkönen minulle, Andrei Rublev on hieno myös, mutta muuten jättää vähän kylmäksi. Ehkä nuokin pitäisi vaan hankkia BD-tallenteina ja katsoa järjestyksessä läpi, niin voisi luoda napakamman mielipiteen.

Heitetäänpä seuraavaksi Romanian lahja nykyelokuvalle eli Cristian Mungiu. Mitä mieltä leffafanit ovat hänen teoksistaan? Mielestäni hänelläkin on todella vahvaa tekemistä kautta linjan. No ehkä Tarinoita kulta-ajalta jäi jotenkin vajaaksi, mutta kun senkin katsomisesta on vuosia, niin eipä lyödä mielipidettä lukkoon.

 

[Buster]

Heitetäänpä seuraavaksi Romanian lahja nykyelokuvalle eli Cristian Mungiu. Mitä mieltä leffafanit ovat hänen teoksistaan? Mielestäni hänelläkin on todella vahvaa tekemistä kautta linjan. No ehkä Tarinoita kulta-ajalta jäi jotenkin vajaaksi, mutta kun senkin katsomisesta on vuosia, niin eipä lyödä mielipidettä lukkoon.

Nähtynä vain Yli vuorten, 4 kuukautta 3 viikkoa 2 päivää ja Valmistujaiset, eikä edes ole kuin keskimmäinen hyllyssä.

Valmistujaiset on ainakin huikea kuvaus juuri tuollaisen itäblokin maan syvään juurtuneista yhteiskunnan toimintatavoista. Päähahmolla on kova moraalinen valinta. Kovasti kritisoi Romanian yhteiskunnan hyväveli-järjestelmää, jossa annetaan palvelus palveluksesta. Mutta sitten tiukan paikan tullen ei ole hänkään valmis pelaamaan yhteisten sääntöjen mukaan ja tulee kylväneeksi saman toimintatavan seuraavallekin sukupolvelle, eli tyttärelleen, kun elämän epäreiluutta ja sattumanvaraisuutta on niin katkeraa niellä.

4 kuukautta 3 viikkoa 2 päivää on ehkä ultimaattinen aborttioikeuden puolesta puhuva elokuva. Ja ikuiset arvet katsojalle, pikkasen epämukava kaikessa todellisuudessaan ja kuinka kovaan sekä epäreiluun vaaraan tytöt joutuvat. Vähän eri maata kuin nämä viime vuosien amerikkalaiset abortista kertovat roadtrip-komediat, kuten Natalie Moralesin hyvin kiva Plan B tai Haley Lu Richardsonin melko keskinkertainen Unpregnant. Amerikkalaisten minusta paras versio ainakin viime vuosilta lienee Never Rarely Sometimes Always, mikä on erinomainen, mutta luonnollisesti arkisesta ja byrokraattisesta tylyydestä sekä epäreiluudesta huolimatta silti vähemmän raadollinen. Kauas jää myös viime tai edellisvuonna Venetsian pääpalkinnon voittanut ranskalainen Happening, jossa 60-luvulla naisopiskelija tulee kesken opiskeluidensa raskaaksi, mikä uhkaa hänen tulevaisuuttaan ja asemaansa.

Ja kun näihin mentiin, niin vähemmän yllättäen Von Trierin elokuvassa Nymphomaniac sivuaa kanssa kivan graafisesti kotiaborttia tai sen yritystä. Mainitsen vain kun sekin kohtaus on syöpynyt alitajuntaan ikuisesti ja tuli tässä yhteydessä mieleen.

Omia eurooppalaisia henkilökohtaisia suosikkeja lämpimimmästä päästä on ainakin Francois Ozon, koska mikäpä on parempaa kuin kunnon eroottinen jännite. Erityisesti Ozonin lyhytelokuvat kuten Summer Dress ja puolipitkä See The Sea. Tai se vain 3-4 minuuttinen lyhäri lasten pullonpyörityksestä (EDIT: Action Verite), mikä lienee väkevin sen pituinen lyhäri mitä olen nähnyt toistaiseksi. On vain niin tuottelias ohjaaja, että on hankala pysyä ajan tasalla ja paljon on katsomatta. Sekä sen tuotteliaisuuden vuoksi seurauksena tulee välillä vähän puolihuteja. Mutta aina sinne mahtuu joku Vieras talossa, tai ihanan lämmin kasvuelokuva Summer of 85.

 

[PataJaska]

Varmaan palstalaisista jopa valtaosa katsoi tätä sarjaa silloin joskus melkein 30 vuotta sitten, joten sinällään ihan mielenkiintoinen uutinen. Miten sitä vain näin perisuomalaisena heti ensimmäisenä ajattelee, että tästä tulee varmaan helposti aikamoinen antikliimaksi, kun alkuperäisen ohjelman nostalgia-arvo on niin hurja kuin on. Vaikeinta ehkä nykyään vangita elokuvaan alkuperäisen sarjan se sellainen "tempo", joka oli tärkeä osa homman toimivuutta. Johan pelkästään näyttelijät ovat vanhentuneet, sarjan lapsetkin ovat jo 45-vuotiaita ja Ernamo yli 70-vuotias..

Jutussa ei kerrota kuka on tehnyt leffan käsikirjoituksen, mutta koska alkuperäinen käsikirjoittaja-ohjaaja Pekka Lepikkö on edelleen elossa, niin voinee olettaa että hän. Tom Lindholm lisäksi kehuu käsikirjoituksen olevan sarjan hengen mukainen, joka vain vahvistaa viitteitä tuohon suuntaan.. saas nähdä sitten, alkuperäisessä sarjassa on kuitenkin sellaista huumoria, jonka esittämisestä julkisesti saisi nykyään suunnilleen linnatuomion *hymiö*

Suositusta Kyllä isä osaa -sarjasta tehdään elokuva – tältä alkuperäiset näyttelijät näyttävät nyt

Hittisarja Kyllä isä osaa saa uuden elämän valkokankaalla.

www.is.fi

 

[Bob Sacamano]

Heitetäänpä seuraavaksi Romanian lahja nykyelokuvalle eli Cristian Mungiu. Mitä mieltä leffafanit ovat hänen teoksistaan? Mielestäni hänelläkin on todella vahvaa tekemistä kautta linjan. No ehkä Tarinoita kulta-ajalta jäi jotenkin vajaaksi, mutta kun senkin katsomisesta on vuosia, niin eipä lyödä mielipidettä lukkoon.

Romanialaisista taidan pitää lopulta lähes yhtä paljon Radu Judesta kuin Mungiusta. Jude on kokeilevampi, ilkikurisempi ja humoristisempi, mutta elokuvien maailmankuvassa on lopulta paljon samaa siellä pohjana. Romanian uuden aallon kolmannelta suurnimeltä ei Cristi Puiulta olen nähnyt toistaiseksi vain tuon kuuluisimman eli Herra Lazarescun kuoleman, joka on kyllä erinomainen. Aurora tuolla hyllyssä odottelee, että kenties se mielipide tästä vielä vahvistuu.

Zvjagintsevilta tykkäsin eniten tosta Jelenesta, mutta kuten täällä on jo ansiokkaasti todettu: Erittäin laadukasta kautta linjan ja siten joku Rakkautta vailla voisi olla mullekin ihan yhtä perusteltu valinta.

 

[alwahla]

Hiljaiselo leffojen suhteen jatkui myös tässä kuussa, sillä sain katsottua vain 11 leffaa, joista alla lyhyt luettelo:

Being There (1979) - ****
Gardiens de Phare (1929) - ****
Lone Star (1996) - ****
Dungeons & Dragons: Honor Among Thieves (2023) - ****
The Flight of the Phoenix (1965) - ****
The Witch (2015) - ****
Fury (1936) - ***
Come and See (1985) - *****
Throne of Blood (1957) - ****
The Secret in Their Eyes (2009) - ****
Sands of Iwo Jima (1949) - ***

Ylivoimaisesti parhain kesäkuussa näkemäni leffa oli Come and See, joka tosin tässä maailmanajassa herättää pohtimaan sitä, että kuinka paljon pahempia neuvostosotilaat oikeastaan olivat natseihin verrattuna. Erinomainen leffa joka tapauksessa, jota voin lämpimästi suositella.

Tällä hetkellä olen katsomassa balettimaailmasta kertovaa elokuvaa the Red Shoes vuodelta 1948, mutta koska se on pahasti kesken, niin kirjaan sen heinäkuun aikana näkemiini leffoihin.

 

[Walrus21]

Pari sanaa Indiana Jonesista. Ensiksi täytyy sanoa, että omat odotukset olivat aika matalalla saliin astuessa; ensimmäiset arvostelut eivät hirveästi mairitelleet, ja Jenkkien lippuluukuilla oli käynyt väkeä niukalti. Toisaalta kyseessä on Disneyn vuoden isoin julkaisu, johon on käytetty kuormurikaupalla rahaa. Laatua saattoi siis odottaa.

Elokuva alkaa erittäin hyvin. Ensimmäiset 15 min ovat leffan parasta antia, ja siinä tavallaan tempautui mukaan juoneen. Alkukohtaus kuitenkin venyy liian pitkään, ja sen jälkeen alkaa todella pitkä suvantovaihe, joka jatkuu oikeastaan leffan loppuhetkille asti. Välillä on hyviä ideoita ja tietynlaista Indy-henkisyyttä, mutta paketti ei kyllä pysy kasassa täyttä kestoa (2h 35 min). Näyttelijöistä Mads Mikkelsen on totuttuun tapaan erinomainen, ja yksin hänen takiaan tätä katsoi ihan mielellään.

Periaatteessa ihan ok raina, jossa on ymmärrettävä käsikirjoitus ja kohtuullisen hyvät näyttelijät. Juonta on todella helppo seurata, ja actionia on sen verran paljon, että varsinaista tylsistymistä ei ehdi tapahtua. Toisaalta jos vertaa kolmeen ensimmäiseen Indy-leffaan, niin ei tässä ole mitään sellaista inhimillistä draamaa ja henkilösuhteita, joista oikeasti välittäisi. Fokus on todella vahvasti toimintakohtauksissa, jotka ovat mammuttimaisia ja erittäin CGI-painotteisia. Aivan liikaa on lähdetty keskittymään siihen, mikä näyttää hyvältä ja coolilta.

Tässä on kaikki samat virheet, mitä näissä isoissa legacy-sarjoissa on viime vuosina ollut. Oikeastaan vain Top Gun 2 oli virkistävä poikkeus kaavaan; se leffa oli sentään käsikirjoitettu hyvin ja suunniteltu hyödyntämään elokuvateatterikokemuksen vahvuuksia. Uusimmasta Indystä tulee pikemminkin mieleen viimeisin Star Wars, joka oli sekin pelkkää paikasta toiseen hyppelyä ja toinen toistaan isompia toimintakohtauksia. Harmi vain että käsikirjoitus oli niin heikko, että hahmoista ei juuri välittynyt ja emotionaalinen lataus oli samaa luokkaa kuin verovirastossa asioidessa. Henkilöhahmot ja heidän välinen kemia on kuitenkin se elokuvan tärkein asia, joka pitää handlata. Pystyin näkemään kaukaa, mihin käsikirjoitustiimi pyrki, mutta homma ei vaan missään kohtaa lähtenyt rullaamaan niin kuin pitäisi.

Ei missään nimessä huono leffa, mutta vähän liian laskelmoitu ja "turvallinen" läpikävely. Jos ponnistaa puoli metriä ennen lankkua, hyppy harvoin kantaa kovin kauas. Niin tässäkin tapauksessa. Ehkä tälle voisi antaa sellaiset 2,5 tähteä viidestä, eli "not great, not terrible". Hikisenä kesäpäivänä kiva istuskella läpi, mutta tuskin tulee katsottua uudestaan ehkä koskaan.

 

[DarkTower]

Itse en ymmärrä miksi pitää pilata Indiana Jones-leffasarjaa vieläkin enemmän? Kingdom of the Crystal Skull oli huono ja se oli yllätys koska ohjaajana oli legendaarinen Spielberg. Toki Temple Of Doom oli aika keskinkertainen myös, mutta Kingdom of the Crystal Skull tappoi Indyn moneksi vuosiksi. Ja sitten tuli tämä uusin pökäle, muistojen ja Harrison Fordin vuoksi? Ei näin. Sama fiilis tuli uusimman Matrixin kanssa, rahastusta.

 

[SilentMan]

Hiljaiselo leffojen suhteen jatkui myös tässä kuussa, sillä sain katsottua vain 11 leffaa, joista alla lyhyt luettelo:

Being There (1979) - ****
Gardiens de Phare (1929) - ****
Lone Star (1996) - ****
Dungeons & Dragons: Honor Among Thieves (2023) - ****
The Flight of the Phoenix (1965) - ****
The Witch (2015) - ****
Fury (1936) - ***
Come and See (1985) - *****
Throne of Blood (1957) - ****
The Secret in Their Eyes (2009) - ****
Sands of Iwo Jima (1949) - ***

Ylivoimaisesti parhain kesäkuussa näkemäni leffa oli Come and See, joka tosin tässä maailmanajassa herättää pohtimaan sitä, että kuinka paljon pahempia neuvostosotilaat oikeastaan olivat natseihin verrattuna. Erinomainen leffa joka tapauksessa, jota voin lämpimästi suositella.

Tällä hetkellä olen katsomassa balettimaailmasta kertovaa elokuvaa the Red Shoes vuodelta 1948, mutta koska se on pahasti kesken, niin kirjaan sen heinäkuun aikana näkemiini leffoihin.

Ihan uteliaisuuttani kysyn, mistä katsoit tuon Gardiens de pharen (1929)? Youtubestako, vai pyöriikö siitä joku torrentti maailmalla?

Red Shoes on suuria suosikkeja, joskus on tullut ajettua Helsinkiin asti katsomaan se kankaalta.

 

[alwahla]

Ihan uteliaisuuttani kysyn, mistä katsoit tuon Gardiens de pharen (1929)? Youtubestako, vai pyöriikö siitä joku torrentti maailmalla?

Red Shoes on suuria suosikkeja, joskus on tullut ajettua Helsinkiin asti katsomaan se kankaalta.

Youtubesta löytyi, kuten melko suuri osa 1920-luvulla ilmestyneistä elokuvista. Myös Peter Pan vuodelta 1924 on youtubessa.