Mainos

Jatkoajan leffakerho

  • 2 413 603
  • 12 327

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Sisu julkaistaan näemmä Suomessa vain Blu-rayllä ja DVD:llä, niin pakkohan se oli 4k-levy tilata jenkeistä. Eikä maksanut kuin n. 44€. Kalliiksi käy elokuvakeräilyharrastus, kun kotimaisetkin elokuvat täytyy tilata hyllyyn valtamerten takaa.
 

jake styles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Sisu julkaistaan näemmä Suomessa vain Blu-rayllä ja DVD:llä
Kas kun ei VHS-kasettina. Jaksaa ihmetyttää kyllä, että vuonna 2023 vielä ostetaan uusia leffoja DVD:nä, vieläpä siinä määrin että niitä kannattaa edelleen julkaista. Suurin osa telkkareistakin mitä myydään alkaa varmaan olemaan jo 50" ja siitä ylöspäin, niin siinä on kyllä leffanautintoa kerrakseen pyöräyttää DVD sillä ruudulla...
 
Viimeksi muokattu:

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kas kun ei VHS-kasettina. Jaksaa ihmetyttää kyllä, että vuonna 2023 vielä ostetaan uusia leffoja DVD:nä, vieläpä siinä määrin että niitä kannattaa edelleen julkaista.

Käsittääkseni lisäksi vielä huomattavasti enemmän kuin blu-raytä tai 4K:ta. Ihmetyttää. Olen huomannut, että isolla tv:lla, mutta laadukkaalla skaalauksella sekä alunalkaen hyvän kuvanlaadun omaavalla dvd:llä SD-laatuinen kuva voi olla ihan miellyttävää katsottavaa, jos kyseessä on pääosin lähikuvaa sisältävä 4/3 tai 16/9 kuvasuhteen vanhempi elokuva. Nyt kesällä olen katsonut dvd:nä aikoinaan Suomessa julkaistut Kubrickin varhaistuotannon kolme ensimmäistä elokuvaa, enkä tullut kaivanneeksi ollenkaan HD-laatua. Hyvä homma, myös lompakolle, että ei tarvitse kaikkea päivitellä.

Mutta, eeppinen laajakangaskuva ehdottomasti tarvitsee vähintään HD-kuvan. Ja vielä enemmän digiteknologialla tuotetut nykymegaelokuvat. Lievästi sanottuna ihmetyttää, että kuka ostaa ja katsoo vaikkapa uusimmasta Avatarista kaikista mahdollisista fyysisistä ja digitaalisista versioista dvd:n. Ja kun kyse ei ole edes mistään marginaalista, vaan dvd:ta varmaan myydään tämänkin elokuvan kohdalla enemmän kuin kahta muuta fyysistä formaattia.
 

jake styles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Olen huomannut, että isolla tv:lla, mutta laadukkaalla skaalauksella sekä alunalkaen hyvän kuvanlaadun omaavalla dvd:llä SD-laatuinen kuva voi olla ihan miellyttävää katsottavaa, jos kyseessä on pääosin lähikuvaa sisältävä 4/3 tai 16/9 kuvasuhteen vanhempi elokuva. Nyt kesällä olen katsonut dvd:nä aikoinaan Suomessa julkaistut Kubrickin varhaistuotannon kolme ensimmäistä elokuvaa, enkä tullut kaivanneeksi ollenkaan HD-laatua. Hyvä homma, myös lompakolle, että ei tarvitse kaikkea päivitellä.
Joo, nuo vanhat elokuvat on toki eri juttu. Itselläkin pari hyllyllistä löytyy edelleen DVD-lättyjä, ja viimeksi tuli katseltua mm. Airplane 1 & 2 eikä noissa tosiaan osaa edes välttämättä kaivata parempaa laatua (ellei ole nähnyt jonkun remasteroidun version aiemmin).

Mutta en ehkä enää esim. Terminator 2:n DVD-versiota löisi omasta hyllystä soittimeen, vaikka semmoinenkin vielä löytyy :D Niin ne ajat ja standardit muuttuu, koska muistan nimenomaan T2:n kohdalla että ensimmäisen kerran näin sen joltain rupuiselta jenkeistä piratoidulta VHS:ltä, jossa äänestä ei saanut juuri mitään selvää (tekstejä ei luonnollisesti myöskään ollut) ja kuvastakin todella huonosti. Tämä oli suunnilleen samoihin aikoihin kun leffa tuli Suomessa teattereihin. Mutta oli se silloin vaan jotenkin hienoa katsoa tuollaistakin versiota :D
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Pelicans, Karhubasket KEspoo sekä Crocodiles
Ikäkysymys on pitkälti markkinan sanelemaa, eli elokuvissa käyvät ovat nuorempaa aikuisväestöä, joten näille päähenkilöt ovat samaistuttavia ollessaan heidän ikäisiä.

40+ saati 60+ ikäryhmät eivät tuhlaa leffalippuihin, joten heidän ikäsille 'sankareille' ei ole kysyntää.

Joku indy tai cruise eivät ole poikkeusta vahvistavaa sääntöä, vaan nämä ovat tulleet kassamagneeteiksi nuorina, samaistuttavassa iässä olevina. Poikkeuksia ovat vasta vahalla iällä leffalippuja myyviksi tulleet, ja ne on harvassa ihan koko leffahistorian aikaa tarkasteltaessa.
No tuo on vain osa totuutta. Allekirjoittanut esim 50 kieppeillä ja elokuvissa tulee käyttä useammin kuin kerran kk. Tässä kuussa jo 2 leffaa elokuvateatterissa takana ja mahdollisesti vielä käyn katsomassa 2-4 elokuvaa tämän kuun aikana. Olen kyllä varmaankin se tilasto poikkeama
 
Suosikkijoukkue
Pelicans, Karhubasket KEspoo sekä Crocodiles
Eilen käytiin poikulin kanssa katsomassa uusin Mission Impossible.

Kyllä Cruise näissä hyvä on ei siinä mitään.
Aikalailla samaa kaavaa noudatti kun vanhemmatkin ja takaa-ajokohtaukset olivat taas
hienoja. Sen enempää spoilaamatta niin Ilsan ja Gabrielin taistelukohtaus oli hienosti kuvattu ja vaikka
Cruisen stuntit olivat taas melkoisia niin omasta mielestä tämä oli leffan vaikuttavin kohtaus.

Nyt kun on lukenut noita kotimaisia arvosteluita niin vähän paistaa silmään, että käytännössä samoista asioista kehutaan tätä elokuvaa kun Indiana Jonesia haukutaan.

No hyvä toimintaleffa tämäkin oli. Ei mikään tajunnanräjäyttävä kokemus, mutta yllättävän nopeasti toi 2.5h kului kuitenkin ja jätti odottamaan toista osaa.

3/5
Mielestäni tämä oli paras näkemäni leffa sarjan elokuvista. Etukäteen vähän arvelutti että onko katsomisen arvoinen. Vaimoni sanoi elokuvan jälkeen että oho olipa yllättävän hyvä eikä tylsistynyt ollenkaan vaikka kesto juu tuon 2,5h
 

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Kas kun ei VHS-kasettina. Jaksaa ihmetyttää kyllä, että vuonna 2023 vielä ostetaan uusia leffoja DVD:nä, vieläpä siinä määrin että niitä kannattaa edelleen julkaista. Suurin osa telkkareistakin mitä myydään alkaa varmaan olemaan jo 50" ja siitä ylöspäin, niin siinä on kyllä leffanautintoa kerrakseen pyöräyttää DVD sillä ruudulla...




Mitä tämän kanavan kautta olen asiaa seurannut niin dvd tosiaan dominoi vieläkin fyysistä mediaa. Ostaako enimmäkseen varsinkin jenkeissä mammat lapsilleen alelaarista halpoja dvdtä joita voi sitten katsella uudestaan ja uudestaan eikä laadulla ole niin väliä kun vaihtoehtona se, että maksaisi esim. Disney plussasta jatkuvaa kk-hintaa.

Sitten mikä tuli mieleen, että yksi iso ostajaryhmä voi olla sellaiset "dvd-kotiteatteri-ihmiset". Joskus törmäsin nimittäin tyyppiin jolla oli kyllä blurayta pyörittävä ps4, mutta kun hän oli joskus dvd-kotiteatteriin panostettu aikanaan ja se toimi vielä hyvin niin se on sitten se mistä katsotaan leffailtana leffat. Näillä tämän tyyppisillä saattaa olla vielä joku vanhempi HD-ready tv, johon saa kuitenkin Chromecastit striimausta varten kiinni niin ei ole tarvetta päivitellä senkään puolesta niin mikäpäs siinä sitten :D
 
Viimeksi muokattu:

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Uskoisin yhden merkittävän syyn dvd-levyjen suosioon olevan se, että ne ehtivät aikoinaan yleistyä niin laajasti. Siinä vaiheessa kun alettiin siirtymään blu-ray ja 4k maailmaan, alkoivat myös strrimauspalvelut tunkea markkinoille. Toki harrastajat ovat asia erikseen, eikä minulla mitään tilastoja asiasta ole, mutta perstuntumalla sanoisin laitekannan olevan dvd-painotteista, eikä niitä uusia laitteita huvita ostaa kun on kaikki striimit jne. Jos sitten jotain elokuvaa ei valikoimista löydy, voi sen ostaa dvd-formaatissa.

Ja tosiaan meidänkin taloudessa asuu yksi ihminen, joka väittää että ei huomaa dvd / 4k välillä kuvanlaadussa juurikaan eroa.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Olen keräillyt leffoja videokasettiajasta lähtien, mutta homma lähti käsistä vasta dvd:n tultua markkinoille. Olen silti onnistunut pitämään kokoelmani suht tiiviinä ja hyvälaatuisena, alelaarien parin euron lätyt lähtivät kiertoon yhden katselukerran jälkeen.

Jonkin verran olen päivittänyt suosikkejani Blu-rayhin, mutta ikivanhat elokuvat ostan edelleen pääsääntöisesti dvd:nä. En ole juurikaan kiinnostunut ekstroista, tosin Masters of Cineman ja Criterionin julkaisujen vihkoset luen poikkeuksetta läpi. Ennemmin etsin taustatiedot netistä tai kirjoista kuin levyille sijoitetuista dokkareista. Tämä saattaa tosin johtua siitä, että kernaasti ottaisin tekstityksen dokkareihinkin, kun ei tuo englannin kielen kuullun ymmärtäminen ole parhaalla mahdollisella tasolla.

En usko siirtyväni enää seuraavaan formaattiin. Yksi syy on ainakin se, ettei huvita ostella vanhoja suosikkeja enää uudelleen. Totuushan on valitettavasti se, että mikäli elokuvaa ei ole julkaistu sen enempää dvd:llä kuin Blu-raylläkään, sen mahdollisuus saada seuraavan sukupolven julkaisu on aika pieni. Levittäjät julkaisevat Caligaria ja Nosferatua kerta toisensa jälkeen, mutta jättävät monet muut klassikot arkistoihin pölyttymään. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt, ne ns. porkkanat puuttuvat, että minun kaltaiseni saisi siirtymään seuraavaan rahansijoitusformaattiin.

Leffat tulee katsottua 80” kankaalta HD-tykillä ja ihan hyvällä äänentoistolla. Kertaakaan ei ole tarvinnut jättää elokuvaa kesken sen surkean siirron vuoksi, vaikka vuosituhannen alun tietyt suomijulkaisut aika kuraa ovatkin.

Näillä jatketaan. Sitten kun ei enää huvita, kokoelman voi siirtää kaatopaikalle.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Heitetäänpä vilpitön suositus uudelle Barbie -elokuvalle. Itsetietoinen ja revittelevä teos, jolla kuitenkin on sanomaa. Ei mikään täydellinen elokuva, mutta hauska ja tyyliltään omalaisensa. Nauroin useasti.
 

Shardik

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Avs, Mestis
Netflixistä löytyvä Nobody oli positiivinen yllätys. Ei elämää suurempaa taidetta, mutta hyvä toimintapläjäys. Jos John Wickit uppoaa, niin varmasti tämäkin. Sama käsikirjoittaja ja ilmeisesti muitakin taustahenkilöitä. Bob Odenkirk ja Christopher Lloyd vetävät hyvät roolit. Etenkin 80+ v. Paluu Tulevaisuuteen -pappa oli hauska nähdä toimintaelokuvassa. Miinusta siitä, että joutuu kuuntelemaan venäjän kieltä, mutta onneksi ovat tässä mukana vain kurmoottamista varten.
 

Buster

Jäsen
Heitetäänpä vilpitön suositus uudelle Barbie -elokuvalle. Itsetietoinen ja revittelevä teos, jolla kuitenkin on sanomaa. Ei mikään täydellinen elokuva, mutta hauska ja tyyliltään omalaisensa. Nauroin useasti.
Kyllä. Valtavan hauska ja pettävän älykäs. Viihdyttävyyden ja laadun täydellinen liitto. Ei toki ole minkäänlainen yllätys kun Greta Gerwig ja Noah Baumbach tekijöinä, ja jo trailerista oli vähän Elf-fiiliksiäkin havaittavissa, mikä ei ainakaan jarruttanut odotuksia. Oscareita odotellessa. Seuraavaksi vissiin Gerwig tarttuu adaptoimaan Narnia-sarjaa Netflixille. Hän kun haluaa tehdä kaikenlaisia projekteja, isoja ja pieniä.

Nyt alkaa tulla ensimmäisiä lakon vaikutuksia, vaikka nämä ovatkin vielä "ehkä"-tasoa ja selkenevät kesäkuukausien päätyttyä. Warner Bros olisi potentiaalisesti puuhailemassa siirtoa ensi vuoden puolelle kaikille syksyn isoille julkaisuilleen alkaen Dyynistä. Mutta myös Legendary Picturesin - toinen tuottava studio - pitää suostua siirtoon. Samaan syssyyn menossa mm. Color Purple ja Aquaman 2. Leffat ovat toki purkissa, mutta koska näyttelijät eivät lakon vuoksi osallistuisi elokuvan mainostamiseen ja pressikiertueelle, niin sen vuoksi sitten siirrettäisiin. Koska sellainen näkyvyyden puute voisi vaikuttaa negatiivisesti lipputuloihin.

Eli mitään ei ole siis vielä tapahtunut. Mutta kovasti näyttää siltä, ettei lakko olisi ihan heti päättymässä. Ja se että studiojen sisällä jo mietitään siirtoja, kertonee aika paljon neuvottelujen umpisolmuista. Tiedä edes koska seuraavan kerran osapuolet istuvat neuvottelupöytään, ei ymmärtääkseni ole sellaista päivämäärää edes näköpiirissä toistaiseksi.

Joten jos on pelätty hiljaista ensi vuotta ja kesää, niin no worries. Se alkaisi tuntua ja näkyä huomattavasti nopeammin. Isoja blockbuster-elokuvia siirtoon, suoratoistoista alkaa hiljalleen loppua uuden tavaran virta jostain ensi vuoden alkupuolelta ja sitten uusi kuivuus leffateattereissa ensi kesänä ja syksynä, kun nyt uusien elokuvien kuvaukset ovat keskeytettynä.

Perverssillä tavalla olisi mielenkiintoista sekin kokea, jos unohdetaan kärsijät ja pysytellään omassa kuplassa. Olisi tarjolla eurooppalaista elokuvaa ja uudelleenjulkaisuja, sekä streamauspalvelut saisivat tosissaan kaivaa klassikkoelokuvia esiin. Toki ensimmäisenä elokuvateatterit nyt eivät ainakaan kaipaisi taas tällaista sijaiskärsijän rooleja, kun häthätää korona jäänyt takapeiliin. Eikä kaikki leffanäyttelijät siellä Yhdysvalloissakaan ole miljonäärejä käsikirjoittajista puhumattakaan ja ylipäätään siellä ei kukaan työskentele (ainakaan elokuvien ja tv:n parissa) kuvausten ollessa seis, oli kyse kuvaajasta, sähköteknikosta, äänittäjästä, lavasteista etc.
 
Viimeksi muokattu:

hablaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lügan kaaosseura
Ad Astra (2019) tuli jokunen vuosi sitten, mutta meni aikoinaan itsellä ohi. IMDB tarjoaa 6,5, silti yksittäiset arvostelut voivat olla kovinkin kehuvia. Tuli katsottua tuo eilen, ja pakko avautua hetki, koska katsoin varmaan ihan eri elokuvan kuin moni arvostelija. Yritän pitää isoimmat spoilerit poissa, mutta vähän yleistä juttua luvassa.

Ensiksi, tämä on kivuliasta seurattavaa scifinörtille. Ei kaiken toki tarvitse olla "kovaa" scifiä, mutta kerta elokuva yrittää olla jokseenkin realistinen ja ohjaaja halusi elokuvasta "the most realistic depiction of space travel that's been put in a movie", niin pakko puuttua. Ihan peruskriisi mitä päähenkilö lähtee ratkomaan on täyttä huttua. Mutta se on pientä verrattuna moneen muuhun epäkohtaan. Jos Sanda Bullock ja vaahtosammutin aiheutti päänsärkyä, tästä tulee ihan maailmanluokan migreeni. Jos joku haluaa jatkaa aiheesta vääntämistä, teen sen mielelläni, materiaalia riittää.

Se nörttimäisestä nillityksestä, millainen tämä on ihan elokuvana? Ensiksi muutama positiivinen juttu ettei mene ihan täysin kritisoinniksi. Elokuva on välillä oikein tunnelmallinen, eteerinen soundtrack tukee tämä mainiosti. Paitsi että yksi juttu, johon palaan alla. Silti välillä oikein hienosti kuvattuja pidempiä ottoja/kohtauksia. Dystopinen tulevaisuus vaikuttaa jokseenkin tyypilliseltä, mutta silti ihan mielenkiintoiselta; siitä olisi ollut kiva oppia enemmänkin, mutta kovin ohueksi elokuvan maailma jää.

Maailman sijaan elokuva pyörii kokonaan Brad Pittin ympärillä. On Pittillä toki tehtävä joka suorittaa, mutta tämä on tarina päähenkilöstä. Päähenkilöllä on kolme merkittävää (tai ylipäänsä) piirrettä: 1) arvostettu ja palkittu astronautti, stoalaisen tyyni mutta samalla etäinen, tekee silti aina tarvittavan tarvittaessa, 2) yllättyneet käsi ylös, tuon takia ihmissuhteet menevät karikolle ja eksää on ikävä, mutta silti mieluummin yksinäinen susi, ja 3) omista meriiteistään huolimatta isänsä (astonauttilegenda) varjossa, toki isäsuhteessa korjattavaa muutenkin.

Tästä kaikesta kertoo muutama flashback, ja ihmiset jaksaa muistuttaa Pittiä että "hei sä oot sen tyypin poika", mutta vaikkei noita olisi, niin mikään ei jää epäselväksi tai katsojan tulkittavaksi. Koska rauhallisemmat ja tunnelmallisemmat kohtaukset ovat täynnä Pittin jatkuvaa ja loputonta monologia (ja huonosti kirjoitettua sellaista). Minkäänlaisesta hahmonkehityksestä ei oikein voi puhua - kyllähän Pitt märehtii välillä erakkona elämisen haikeutta, ja pitää omia sooloterapiasessioita daddy issueista, mutta kaikki tarjotaan katsojalle täysin valmiiksi pureskeltuna. Elokuva ei ole radiokuunnelma prkl.

Yksi harvoista elementeistä, missä elokuvan maailma tulee enemmän esille, on että Ilkeä Avaruusyhtiö™ testaa säännöllisesti työntekijöidensä henkistä ja fyysistä toimintakykyä - osin ihan järkeenkäypää, osin taustalla varmaan on jotain hämäryyttäkin, mutta sitä ei elokuva avaa, se on vain Ilkeä Avaruusyhtiö™. Ensiksi Pitt hoitaa kaikki testit täysin puhtaasti, vaikka monologin perusteella mies on ratkeamispisteessä. Sitten tuleekin vastoinkäyminen ja täysi romahdus. Jota kestää pienen hetken, mutta sitten muutaman täysin epäuskottavan toimintakohtauksen jälkeen koko testauksella ei ole enää merkitystä.

Tässähän olisi ollut potentiaalia tarinankerronan suhteen. Että täysien testauspisteiden ja jatkuvan monologin sijaan testit olisivat alkaneet mennä asteittain enemmän reisille. Että katsoja voisi vähemmällä pakkosyötöllä päästä selville mitä Pittin päässä liikkuu, testin vastauksien (tai vastaamattomuuksien) perusteella. Mutta ei.

Yksi asia pitää vielä nostaa erikseen esille. En ole mikään militantti ateisti, ihmiset saavat uskoa (tai olla uskomatta) ihan mihin hyvänsä, mutta tässä on jotenkin todella irrallisia ja asiaan kuulumattomia uskontoviittauksia. Eikä mitään yleistä "faith"-höpinää niin kuin tahtoo olla, vaan ihan suoraa kristillisyyttä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta tuntuu vain kovin päälleliimatulta.

Elokuva ilmeisesti on ihan ohjaaja-käsikirjoittajan alulle panema, mutta ei voi välttyä vaikutelmalta että kyseessä olisi Brad Pittin vanity-projekti. Halusi itselleen pääosan artsy fartsy scifielokuvasta, palkintokaapin täytettä odotellessa. Mutta metsään meni ainakin omasta näkökulmasta. Pittin näyttelijäsuoritusta on kehuttu useankin arvostelijan toimesta, en voi allekirjoittaa. Etenkin monologi käy hermoille hyvin nopeasti. Loppuarvosana Mr. Horsen sanoin: "no sir, I didn't like it".
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ensiksi, tämä on kivuliasta seurattavaa scifinörtille. Ei kaiken toki tarvitse olla "kovaa" scifiä, mutta kerta elokuva yrittää olla jokseenkin realistinen ja ohjaaja halusi elokuvasta "the most realistic depiction of space travel that's been put in a movie",
Wat?!

Toi oli hirveetä kuraa ja oma muistikuva arvostelujenkin suhteen oli "kuraa", joten yllätyin kun luin, että kehujakin on saanu?
Samaan kategoriaan kun tää tänvuotinen 65. ISO tähtinäyttelijä, hyvä budjetti ja ala-arvoinen kässäri. Nää on surullisia varojen tuhlauksia, kun näillä budjeteilla tekis sen 10 lowbudget scifiä, joista tod näk puolet ois hyviä.
 
Suosikkijoukkue
Pelicans, Karhubasket KEspoo sekä Crocodiles
Vahva suositus Oppenheimer elokuvalle.
Kesto melkoisen pitkä liki 3h.
Harvoin allekirjoittanut noin intensiivisesti jaksaa katsoa elokuvaa. Elokuva oli sen verran mukaansa tempaava että paikallisen leffateatterin iänikuiset penkitkään eivät aiheuttaneet edes perseen puutumista. Vahvasuositus
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Nyt viimeisen parin viikon aikana käynyt katsomassa uusimman Indiana Jonesin, uusimman Vaarallisen Tehtävän sekä juuri kotiuduin Oppenheimerista. Lisätään tähän vielä Markus Selinin äänikirjan kuuntelu, joka yllätti todella positiivisesti.

Kaikille näistä annan suosituksen, mutta ehkä vähän enemmän kahdesta viimeisimmästä. Toki täytyy sanoa, että Cruisen tahti ei hiljene. Kun tuosta leffasta kotiuduin, 10min myöhemmin alkoi telkasta se kaikkein ensimmäisin, joka sitten täytyi perään katsoa. Paljon tuohon väliin mahtuu tasokasta aivot narikkaan toimintaa.

Indiana Jones myös meni hyvästä viihteestä ja oli selkeästi parempi kuin se edellinen. Noihin kolmeen ensimmäiseen toki vaikea verrata, kun aikaa niistä oli vierähtänyt. Sekin oli hauska muistaa, kun Järvenpäässä aikoinaan käytiin katsomassa Indy ja Viimeinen Ristiretki. Ja heti perään samaa sarjaa reilu 30v myöhemmin...

Selinin kirjassa käsiteltiin paljon leffantekoa mm. leikkuuvaiheessa. Olisi hauska tietää kuinka monta eri versiota Oppenheimerista on tehty, niin monessa ajassa pyörittiin. Siinä on varmasti riittänyt pohtimista, mikä kohtaus ja missä järjestyksessä. Toki asiaa varmaan helpottanut se, että Nolan leffassa monessa eri roolissa. (mm. ohjaaja, käsikirjoittaja)

Alussa ehkä oli vähän pihalla kuka oli kuka ja mitä mieltä missäkin, mutta kun elokuva oli ohi niin mielessä vain ajatus, että olipahan kokonaisuus. Sisältäen mm. näyttelijät, efektit, musiikin, maskerauksenkin. Yksi tuttu näyttelijä meni ihan ohi. Vasta tuossa äsken tajusin, että sehän oli se.

Musiikin osalta olisi itse joskus hieno nähdä ja kuulla kun noita äänitellään. Joku voisi tehdä kunnon dokkarin tästäkin. Selin kertoi kirjassaan olleensa mukana Cliffhangerin sinfoniaorkesteriäänityksissä (oliko Pariisissa), vaikka ei elokuvassa ollutkaan missään roolissa. Yhdessä pitkässä päivässä kuulema olivat vetäneet purkkiin säveltäjän johdolla. Selinin vetäessä lonkeroa ja oliko loppupäiväksi siirretty johonkin keittiöön, kun jengi rupesi kypsymään Rennyn kaveriin.. Mitkäköhän on esim. Ludwig Göransonin toimintatavat? Tuleekohan toinen Oscar? Lähellä on.
 
Viimeksi muokattu:

VilleLeino

Jäsen
Suosikkijoukkue
NATO, Barca&Pep, Argentiina, Canada
Aikamme suurohjaajan Nolanin Oppenheimer nähty ja lunasti odotukset kesän ja ehkä koko vuoden parhaana leffana. Yleensä nämä ovat mielipide-asioita joista ei voi kiistellä, mutta jos joku menee ennemmin katsomaan jotain Barbieta kuin Oppenheimeria, niin on kyllä jotain pahasti vialla kyseisessä henkilössä.
 
Viimeksi muokattu:

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Aikamme suurohjaajan Nolanin Oppenheimer nähty ja lunasti odotukset kesän ja ehkä koko vuoden parhaana leffana. Yleensä nämä ovat mielipide-asioita joista ei voi kiistellä, mutta jos joku menee ennemmin katsomaan jotain Barbieta kuin Oppenheimeria, niin on kyllä jotain pahasti vialla kyseisessä henkilössä.
Tässä on hyvä muistaa että jollekin barbie voi olla kuin star wars tai bond, jotain elämääkin suurempaa.
 

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Tässä on hyvä muistaa että jollekin barbie voi olla kuin star wars tai bond, jotain elämääkin suurempaa.
Tai ihan vain niinkin, että toiset ihmiset tykkää satiirisista komedioista ja toiset taasen pitkistä sotadraamoista. Jotkut voi jopa tykätä molemmista! "Barbenheimerhan" on jonkinlainen juttu tällä hetkellä. Turhaan noita on vastaan asetella.

Mutta. Täältäkin Barbielle vahva suositus! Oppenheimer sitten jossain vaiheessa kunhan kerkeää.
 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Tai ihan vain niinkin, että toiset ihmiset tykkää satiirisista komedioista ja toiset taasen pitkistä sotadraamoista. Jotkut voi jopa tykätä molemmista! "Barbenheimerhan" on jonkinlainen juttu tällä hetkellä. Turhaan noita on vastaan asetella.

Mutta. Täältäkin Barbielle vahva suositus! Oppenheimer sitten jossain vaiheessa kunhan kerkeää.
Tässä on hyvä myös laittaa huomiolle se että monet ihmiset ovat käyneet katsomassa molemmat. Esimerkkinä itse parisuhteen uhrina kävin katsomassa barbien ja ensi viikolla vahinko kiertämään kun mennään puolison kanssa Oppenheimeriin
 

ML17

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins
Liput Oppenheimerin IMAX-näytökset menee kuin kuumille kiville. Sinne tuli itsekin ostettua liput keskiviikon iltanäytökseen, vaikka paikat olivat ihan oikeassa reunassa. Toivotaan, että sieltä kuitenkin näkee hyvin. Olisi jännä nähdä tuo elokuva "aitona" IMAXina, mutta sitä varten pitäisi lentää Lontooseen tai Prahaan. Eiköhän tuo "LieMAX" toimi myös ihan kivasti.
 

Oskar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Turkulaiset joukkueet, Rantasmikko, Gordon Bombay.
Jenkeissähän niillä oli ainakin ensi-iltapäivä suurimmaksiosaksi suunniteltu niin, ettei Oppenheimer ja Barbie pyörisi päällekkäin. Taisi olla jopa ns.paketteja peräkkäisiin näytöksiin.

Itse aion mennä tällä viikolla katsomaan molemmat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös