Morten Tyldumin
the Imitation Game eroaa jonkin verran perinteisestä sotaelokuvasta (jos sitä edes voi kutsua sotaelokuvaksi vaikka sodanajan tapahtumat ovatkin merkittävässä roolissa) - tässä ne suurimmat taistelut käydään rintamalinjojen takana ja ihmisen mielessä. Toisaalta takaumien ja kerronnan kautta the Imitation Game kuvaa vuosikymmenten mittaisen aikakauden Alan Turingin elämässä aina opiskeluvuosista alkaen ja päätyen hänen viimeisiin aikoihin 50-luvun alkupuolelle - aikaan ja tekoihin joihin oikeuslaitos tuolloin ryhtyi ja joita tämän päivän Briteissä pidetään eittämättä äärimmäisen hävettävinä ja puistattavina. Tästä olisi helppoa lähteä spekuloimaan, että mihin Alan Turing olisi vielä päässyt jollei hän olisi aikanaan saanut syytettä siveettömyydestä ja kymmenien tuhansien kaltaistensa lailla oikeuden päätöksellä tuomittu homoseksuaalisuudesta - mutta en kuitenkaan lähde spekuloinnintielle vaan lyhyehkö katsaus elokuvaan.
On tietty syytä muistaa, että Tyldumin näkemys ei ole orjallinen kuvaus todellisista tapahtumista, ettei elokuva ole dokumentti vaan se on - sanotaanko sotadraama - jonka avulla kuvataan Alan Turingin ja monilta osin koko Bletchley Parkin työskentelyä. Elokuvassa on paljon hyvää, erityisesti henkilögalleria on varsin onnistunut kattaus ja Benedict Cumberbatch tekee mielestäni onnistuneen roolityön erikoislaatuisena nerona Alan Turingina - mutta toisaalta tässä varsin tiiviissä kattauksessa piilee sitten eräs elokuvan suurimmista ongelmista ja/tai puutteista, se koko koneisto tai organisaatio, joka työskenteli Bletchley Parkissa jää hiukan pimentoon ja katsojalle, joka ei tunne taustoja lainkaan paremmin, voi kuvitella, koko operaation olleen muutaman miehen (ja yhden naisen) puuhailua vajassa ja siinä samalla sitten joutuivat ottamaan henkisellä ja hetkittäin likimain fyysiselläkin tasolla yhteen virkakoneiston kanssa. Tämä on oikeastaan niitä ainoita elokuvan konkreettisia puutteita, mutta tavallaan se oli helppoa työntää kuitenkin syrjään ja nauttia tästä näytelmästä ja sen keskiössä olleista henkilöistä - hyvässä ja pahassa.
Kokonaisuudessaan elokuvaa voi pitää keskivertoa parempana, ei se mikään erinomainen ole mutta hetkittäin kohtaukset ja henkilöt nousevat hipomaan jopa erinomaisuutta, etenkin Cumberbatch mutta yhtälailla Keira Knighleyllä ja Matthew Goodella on omat loistavat hetkensä - jälkimmäinen teki muuten Chan-wook Parkin
Stokerissa loistavan roolityön (kannattaa katsoa!) The Imitation Game taitaa olla ensimmäinen Cumberbatch-elokuva omalla listallani, kas en ole aiemmin juurikaan kiinnittänyt huomiota häneen, ennemminkin pitänyt häntä hiukan "toisarvoisena" näyttelijänä. Näkemäni perusteella on syytä korjata arviota hänestä - vaikka en nyt uskokaan, että ryhdyn tiirailemaan mitään Sherlockeja tai vastaavia. On siis tunnustettava, että ennakkoasenteeni on ollut väärä ja olen turhaan suhtautunut häneen negatiivisesti - hiukan epäilin hänen selviytymistä Turingin roolista vaikka kehuja olikin saanut ja päässyt jopa ehdolle miespääosan esittäjän Oscarissa.
IMDb:
http://www.imdb.com/title/tt2084970/?ref_=nv_sr_1
Ja laitetaan sitten linkki Alan Turingiin (short biography):
Alan Turing - a short biography
vlad