Jatkoajan leffakerho

[Vemps]

...

Ja jos Netflixin asiakas olet niin sinne ilmestyivät joulukuussa. Kyseiset leffat tuli katsottua ekan kerran n. puoli vuotta sitten ja siitä asti on kiinnostanut mm. ranskalaiset ja espanjalaiset pätkät. Osaatteko suositella mitään samantyylisiä leffoja?

 

[Musta Nuoli]

Olen viimeksi vuokrannut leffan joko 1992 tai 1993 - oliko tuolloin edes koko Makuunia olemassakaan?

Minun on vaikea kuvitella itseäni leffaharrastajana joka ei omistaisi katsomiaan elokuvia tai sarjoja. 90-luvulla hankin VHS-kasetteja ja sen jälkeen dvd:tä ja nyt niiden rinnalle alkavat hiljalleen tulla blue ray:t. Minulle on todella tärkeää se, että elokuva josta pidän ja jota kenties jopa "rakastan" löytyy kokoelmistani käsinkosketeltavana kappaleena, siten että voin aina halutessani palata sen pariin.

Minä en ole elokuvia vuokrannut myöskään vuosikausiin, joskus 1990-luvun jälkipuoliskolle taitaa mennä varsinaisen videovuokraamon asiointikerta. Tai taisi eräs exä vuokrata 2000-luvun alussa kerran pari lähivuokraamosta. Kirjastosta toki lainaan elokuvia melkoisesti, sieltä saa sekä uudempia että erityisesti vähän vanhempia elokuvia nähtäväksi.

Perinteinen metodi on minullakin ollut elokuvien ostaminen, mutta se on johtanut siihen, että minulla on toista tuhatta dvd/bluray-leffaa ja nytkin tietokonepöytäni nurkassa notkuu huojuvina pinoina dvd-elokuvia, samoin lattialla.

Olen tullut siihen vääjäämättömään lopputulokseen, että kokoelmaa pitäisi kyllä karsia ja säilyttää niitä elokuvia, joista pidän enemmän ja joita tulen katsomaan useammin. Jokaista Anttilan alelaarin halpista ei välttämättä tarvitsisi säästää, eikä ns. tusinaleffoiksi osoittautunutta.

Siksi olen viime aikoina varovaisin askelin kokeillut elokuvien suoratoistovuokrausta, erityisesti Film2home-palvelua, johon olen saanut melkoisesti vapaakoodeja sekä hyödyntänyt heidän ajoittaisia alekampanjoitaan. Taannoin Ässä- ja Pantteri-karkkipusseissa oli tämän firman ilmaiskoodeja, joita hyödynsin karkkiostosten myötä. Palvelu toimii oikein hyvin, joten ajattelin jatkossakin hyödyntää tätä enemmän.

Ideana ei siis ole se, ettenkö jatkossakin ostaisi kotiini hyväksi havaitsemiani elokuvia - teenhän niin nytkin, eli ostan elokuvateattereissa katsomiani elokuvia dvd/bluray-formaatissa - vaan se, että jos katson suoratoistona vuokraamani elokuvan, joka osoittautuukin sitten vähemmän kiinnostavaksi, niin se on sitten siinä, eikä elokuva jää pölyttymään hyllyyn. Jos elokuva taas on hyvä, niin sitten voin ostaa sen itselleni myöhemmin.

Film2homen leffojen normaalit vuokrahinnat vaihtelevat 2-5 euron välillä. 2-3 euroa maksaa helpostikin elokuvasta, vitosen leffoja en ole toistaiseksi tullut vuokranneeksi. Viime juhannuksena oli erinomainen kampanja, jossa sai vuokrata koko juhannuksen ajan minkä tahansa elokuvan 0,10 euron hintaan.

Elokuvilla on 48h katseluaikaa ostohetkestä, joten sain katseltua juhannusviikonloppuna kahdeksan eri elokuvaa. Viimeisimmät pistin ostoon hetkeä ennen kampanjan päättymistä, ja sain niille siis pari vuorokautta lisäkatseluaikaa. Juhannushan on täysin turha pakkojuhla, joka on parempi viettää yksinäisyydessä ja eristyksissä ihmisistä kaupungissa, joten ajankohta oli oivallinen elokuvanautinnoille.

Mestari, Cosmopolis, Lincoln, Koskemattomat... katsoin nuo kaikki juhannuksena. Noiden väliin otin tietoisesti pari kevyempää komediaa ja toimintaelokuvaa vähän samalla periaatteella kuin oletan viininmaistajien huuhtelevan suunsa vedellä ennen seuraavaa maistiaista. Huippuelokuviinkin voi turtua, jos vetää pitkiä eepoksia putkeen, joten joku Korttelivahdit tai Red Dawnin (umpisurkea) uusintaversio niiden väliin nollaa aivot ja katseluhermot, jonka jälkeen voi taas nauttia tuoreemmalla otteella vaikkapa Cosmopoliksen kaltaisista teoksista.

 

[ms.qvist]

Perinteinen metodi on minullakin ollut elokuvien ostaminen, mutta se on johtanut siihen, että minulla on toista tuhatta dvd/bluray-leffaa ja nytkin tietokonepöytäni nurkassa notkuu huojuvina pinoina dvd-elokuvia, samoin lattialla.

Olen tullut siihen vääjäämättömään lopputulokseen, että kokoelmaa pitäisi kyllä karsia ja säilyttää niitä elokuvia, joista pidän enemmän ja joita tulen katsomaan useammin. Jokaista Anttilan alelaarin halpista ei välttämättä tarvitsisi säästää, eikä ns. tusinaleffoiksi osoittautunutta.

Siksi olen viime aikoina varovaisin askelin kokeillut elokuvien suoratoistovuokrausta, erityisesti Film2home-palvelua, johon olen saanut melkoisesti vapaakoodeja sekä hyödyntänyt heidän ajoittaisia alekampanjoitaan. Taannoin Ässä- ja Pantteri-karkkipusseissa oli tämän firman ilmaiskoodeja, joita hyödynsin karkkiostosten myötä. Palvelu toimii oikein hyvin, joten ajattelin jatkossakin hyödyntää tätä enemmän.

Ideana ei siis ole se, ettenkö jatkossakin ostaisi kotiini hyväksi havaitsemiani elokuvia - teenhän niin nytkin, eli ostan elokuvateattereissa katsomiani elokuvia dvd/bluray-formaatissa - vaan se, että jos katson suoratoistona vuokraamani elokuvan, joka osoittautuukin sitten vähemmän kiinnostavaksi, niin se on sitten siinä, eikä elokuva jää pölyttymään hyllyyn. Jos elokuva taas on hyvä, niin sitten voin ostaa sen itselleni myöhemmin.

En sano etteikö minullakin voi olla edessä se aika jolloin on tehtävä karsintaa omistamieni leffojen suhteen, toistaiseksi sille ei kuitenkaan ole suuremmin tarvetta, koska sinuun verrattuna minulla nyt ei niin valtaisaa määrää leffoja ole - kaikkiaan sellaiset 600 leffaa ja sarjaa sekä dokumenttia. Toistaiseksi on vaan sellainen tunne, että en raaskisi luopua ainoastakaan leffasta mutta tiedä mitä tässä käy kun vuosia tulee entistä enemmän lisää ja leffojen määrä lasketaan reilusti yli tuhannessa.

En ole oikein perehtynyt tähän mainitsemaasi vuokraussysteemiin (tai muihinkaan vastaaviin) - en edes tiedä kuinka ne toimivat, mutta pelkään pahoin, että surkealla tietokoneellani ei ole mahdollista katsoa mitään hd-tason leffaa (eikä 11 tuuman ruutukaan siihen kannusta). Eikä tuo televisionikaan viimeistä huutoa ole ja se digiboksi loistaa edelleen poissaolollaan kun en pidä sellaista tarpeellisena hankintana. Talouden tasapainotuttua investointilistalla ensimmäisenä on blueray-soitin sekä televisio.

Toistaiseksi pitäydyn omalla raiteellani mutta koskaanhan sitä ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan ja millaisia valintoja on ryhdyttävä tekemään.

vlad.

 

[SamSpade]

Ja jos Netflixin asiakas olet niin sinne ilmestyivät joulukuussa. Kyseiset leffat tuli katsottua ekan kerran n. puoli vuotta sitten ja siitä asti on kiinnostanut mm. ranskalaiset ja espanjalaiset pätkät. Osaatteko suositella mitään samantyylisiä leffoja?

22 bullets
A prophet
Varsinkin tuo A Prophet kolahti. Leffassa on käytetty mm entisiä vankilakundeja näyttelijöinä.
Edit: myös purppuravirrat oli varsin hyvä ja Susien klaani, vaikka ei rikoselokuva olekaan.
Irreversible on taas ahdistavuudessaankin hyvä.

 

[JoukaHainen]

Muutamia leffoja tullut katsottua viime päivinä. Stathamin ja Rourken 13 leffa oli pettymys, vaikka kyllähän sen katsoi, mutta odotin enemmän. Trillereistä tykkääville toimii varmasti paremmin kuin minulle.

Reign Over Me oli aivan loistava leffa. Pitänyt tosi pitkään katsoa ja sattumalta löytyi sitten yhdestä divarista blu ray. Erittäin hyvin näytelty ja tarina kosketti kyllä.

Tactical Force tuli katsottua eilen iltapalaa syödessä. Aivot narikkaan leffa, eikä pettänyt. Sitähän se juuri oli. Tykkään katsoa Steve Austinia hakkaamassa jengiä ja kyllähän tämä leffa toisti samaa kaavaa muiden Austinin leffojen kanssa.

Sitten yksi romanttinen komedia, jonka nimeä on kyllä tahdo muistaa. Buttler näytteli vanhaa ammattijalkapalloilijaa ja alkoi sitten valmentamaan poikansa fudis jengiä. Miehessä alkoi roikkua lähes jokainen joukkueen lapsen äiti ja Buttler niitä hoiteli vuorotellen. Hyvä tämän genren elokuva ehdottomasti.

 

[Stark]

Hauska nähdä, että täältä löytyy muitakin leffaharrastajia, jotka hamstraavat hyllynsä täyteen alelaareista. Itsellänikin juuri anttiloiden ja cittarien alelaarien ja cdonin tilausten kautta on nyt viime vuosien aikana kertynyt lähemmäs kolmattasataa dvd:tä, jotka nuhteettomasti aakkosjärjestyksessä tällä hetkellä vielä seisovat neljässä tornimallisessa dvd-hyllyssä. Itsekin vladin tavoin hieman vierastan leffavuokrauspalveluita, vaikkakin Netflix tuli testattua ja Viaplay on vahvasti harkinnan alla. On se vaan kuitenkin kummallisen tärkeää, että se hyvä elokuva löytyy myös omasta kokoelmasta fyysisenä kappaleena. Joukkoon on toisaalta sattunut melkoisesti hutejakin, jotka ehkä joskus tilanpuutteen takia joutuvat vähintään ns. B-stock-arkistoon eli suljettuun pahvilootaan tms.

Omaa sydäntä lähellä ovat karkeasti yleistettynä epookit, biografiaelokuvat ja mafiameininki. Elokuvia tulee kuitenkin katseltua ja osteltua ihan laidasta laitaan. Viimeisin tilaus cdonista sisälsi elokuvat Life Of Pie ja Django Unchained. Ensimmäisen ehdinkin jo vaimokkeen kanssa katsella ja pidimme kyllä molemmat. Minulle toimii juuri tuollainen kerrontatapa, jossa pienemmän ja konkreettisemman tarinan kautta käsitellään isoja teemoja, ja joissa tärkeää on välittömän kokemuksen lisäksi nähdä laajempi kuva ja kenties leffan päätteeksi jäädä vielä pureskelemaan kokemaansa. Toki joskus on hyvä vain heittää aivot narikkaan ja ns. enjoy the ride, kuten viimeisimmät Marvel-supersankarirainat.

Itse tykkään myös fiilistellä leffoja siitä näkökulmasta, kuka elokuvan on ohjannut. Tällä hetkellä nimet Aronofsky, Anderson, Coen ja Nolan ovat olleet jo pitemmän aikaa seurannassa. Kuten myös toki Tarantino tietynlaisena allekirjoittaneen hate-love-ohjaajana.

Viimeisimpänä elokuvana olen muutama päivä sitten katsonut Yle Teeman lähettämän saksalais-turkkilaisen Fatih Akinin ohjaaman riemastuttavan komedian Soul Kitchen. Kyseessä on hyvää fiilistä ja samalla onnettomia ihmiskohtaloita pursuava draamakomedia, joka sijoittuu urbaaniin Hampuriin ravintola- ja underground-kulttuurin vaikutuspiiriin. Elokuvassa seurataan ravintolaomistaja Zinosin kamppailua, kun vaakakupissa on ränsistynyt, mutta kutsumuksellinen ravintola ja parisuhde. Soppaa hämmentävät vankilasta vieraileva veli ja vanha lapsuudenystävä, joka bisnesmiehenä iskee silmänsä tonttiin, jolla Zinosin rakastama ravintola sijaitsee. Kyseessä ei ole mikään ennennäkemätön mestariteos, mutta hyvässä seurassa, hyvien naposteltavien kanssa nautittuna toimi kyllä minulle oikein hyvin ja kirvoitti muutamat spontaanit naurutkin. Pituuskin (n. 100 min) on hyvä rennon lauantai-illan ratoksi. 3,5/5

 

[Girardi #5]

Nyt mulla on arvosteltuna IMDb-sivustolla jo 1102 leffaa mutta viime aikoina on tullut nähtyä aika b-luokan rainoja:

- Border Run
- Never Back Down 2: The Beatdown
- Bad Ass
- Spiders

 

[Magni]

Hauska nähdä, että täältä löytyy muitakin leffaharrastajia, jotka hamstraavat hyllynsä täyteen alelaareista.

Liityn tähän kerhoon. Viime vuoden aikana tuli osteltua, jos jonkinlaisista supertarjouksista leffoja. Pyrin yleensä ajoittamaankin ostot alennusaikoihin, mutta silloin palaa kyllä sitten jo kymppien sijaan usein satasia. CDONilla taisi olla viime kesänä joku aivan käsittämätön alennus vain yhden päivän voimassa, josta tuli haalittua hirveä pino leffoja, joka on pitkässä juoksussa leffaharrastajalle kuitenkin voitollista toimintaa.

Leffaharrastajana pyrin saamaan vielä kaikki ostamani leffat mahdollisimman halvalla. Joskus sattuu löytämään kultasuonen, josta irtoaa useita leffoja käsittämättömillä alennuksilla. Teen yleensä taustatyöt (vedonlyönnin peruja) tarkkaan leffoista mitä ostan, mutta jos 1-2€:lla lähtee niin saatan ostaa sokkonakin joitakin, mutta yleensä tutkin tarkkaan leffan taustat. Jonkin verran ostan käytettyjäkin leffoja, mutta uusiakin saa niin halvalla, että yleensä ostan uutena.

Tällä hetkellä oma kokoelma sisältää leffojen osalta sellaisen +800 leffaa. En ole hetkeen tehnyt inventaariota (pitäisi sekin tehdä jossain välissä), mutta luulisin, että tuo hieman päälle 800 leffaa omasta kokoelmasta löytyy. Parhaat pyrin vielä haalimaan blu-rayna. Varmaan leffojen suhde on, että DVD:tä löytyy sellainen 600 kappaletta ja loput br:tä. Moni jaottelee nuokin vielä omiin osioihinsa, mutta itselläni ne ovat kahdessa isossa hyllyssä ilman erillistä jaottelua

Leffat pitää olla myös viimeisen päälle järjestetty. Olen kasannut ne genreittäin aakkosjärjestykseen. Yksi hylly on pyhitetty kokonaan kauhuleffoille ja ne muodostavatkin omasta kokoelmasta lähes 50%. Muut genret, jotka ovat vahvasti edustettuina, niin ovat westernit, sotaelokuvat, komediat ja Sci-Fi -leffat. Näiden lisäksi on muut -osio, joka sisältää kaikki muut genret.

Mustan Nuolen viestiin kiinni ottaakseni, niin on todettava, että itselläni on "viihdehuoneesta" hieman tila loppumassa, kun molemmat hyllyt ovat täynnä ja nyt on lattiallakin seinää vasten useampi pino leffoja, jotka pitäisi saada hyllyyn, mutta ei vain ole tilaa. Lisäksi tarkoitus olisi hieman rajoittaa tuota leffojen ostamista. En kuitenkaan halua, että talo täyttyy leffoista ja vielä vähemmän sitä haluaa tuo parempi puolisko. Tuollainen 3-4 hyllyä siistissä järjestyksessä "viihdehuoneessa" täynnä leffoja luo jo kotiin sellaisen oman videovuokraamon tunnelman.

Netflixit ja muut vastaavat palvelut eivät ole oma juttu, vaikka ymmärrän kyllä miksi porukka esimerkiksi Netflixistä pitää. Viimeisen leffankin olen vuokrannut varmaan joskus 2000-luvun alussa. Nappulana tuli kyllä käytyä paljonkin videovuokraamoissa, josta olen varmaan saanut kipinän tähän leffaharrastukseenkin. Sieltä VHS-elokuvien seasta oli teletappina niin mukava etsiä jotain mielenkiintoista.

 

[Stark]

Parhaat pyrin vielä haalimaan blu-rayna. Varmaan leffojen suhde on, että DVD:tä löytyy sellainen 600 kappaletta ja loput br:tä. Moni jaottelee nuokin vielä omiin osioihinsa, mutta itselläni ne ovat kahdessa isossa hyllyssä ilman erillistä jaottelua.

Tästä tulikin mieleen asia, jota piti jo itse asiassa tuossa edellisessä viestissä puida. Miten porukka on ottanut blue rayn vastaan? Itse en kovastikaan ole innostunut br:n tulosta ja yhtään kyseisen formaatin leffaa ei hyllystä löydykään (eikä tämänhetkinen soitin niitä pystyisi toistamaankaan). Muutos ei toki ole niin iso kun vhs:n vaihtuessa dvd:hen, koska br-soittimet pystyvät myös dvd:tä toistamaan. Kuvan- ja äänenlaadun kehitys on toki hyvä asia, mutta harmittaa jos oma kokoelma joskus on niin pahasti vanhentunut, että joutuu harrastamaan soittimien välillä surffaamista. Oletteko palstan VHS-harrastajat päivittäneet kokoelmaanne vai katsotaanko osa leffoista kasetilta ja osa levyltä?

 

[Ted Raikas]

Blu-ray on aika yhtä tyhjän kanssa jos ei ole himassa sellaista televisiota ja äänentoistoa joiden kautta ominaisuudet pääsisi kunnolla esiin. Muutoin en usko, että eroa juuri huomaa oli sitten soittimessa DVD tai Blu-ray rieska.

Itselläni on PlayStation 3:n muodossa Blu-ray soitin, mutta enpä sillä ole mitään elokuvia katsellut, en siis omista yhtään kyseisen formaatin leffaa. Pelikoneena se vaan on toiminut ja varmaan tulee toimimaankin.

 

[mikko600]

Blu-ray on aika yhtä tyhjän kanssa jos ei ole himassa sellaista televisiota ja äänentoistoa joiden kautta ominaisuudet pääsisi kunnolla esiin. Muutoin en usko, että eroa juuri huomaa oli sitten soittimessa DVD tai Blu-ray rieska.

Itselläni on PlayStation 3:n muodossa Blu-ray soitin, mutta enpä sillä ole mitään elokuvia katsellut, en siis omista yhtään kyseisen formaatin leffaa. Pelikoneena se vaan on toiminut ja varmaan tulee toimimaankin.

Eli et ole Blu-ray-leffoja katsellut, etkä oikeastaan edes tiedä miten ne eroavat perus-dvd:stä? Mielipide kuitenkin löytyy, jesjes.

Kyllä niissä eroa on. Ehkä sitten meikältä kotona löytyy kunnon kotiteatterisysteemit. Tosin jos Tedin tavoin tuijottaa leffansa ja pelinsä jostain vanhasta putkikuvatöllöstä niin sitten ei eroa kyllä ole.

Itse nykyään ostan blu-rayna järjestään kaikki leffat. Miksi helvetissä tyytyä paskempaan formaattiin?

 

[Ted Raikas]

Kyllä minä tiedän sen eron ja olen kyllä Blu-ray leffan tai pari katsonut (en kotona tosin).

Kuvaputkitöllöä en suinkaan enää nykyään käytä =) mutta olet siinä oikeassa, että vastaanottimilla ON väliä ja sitähän itsekin tuossa meinasin, jos nyt jäi jotain vahingossa ymmärtämättä. Jos näyttö/televisio on alkeellinen, niin Blu-raysta ei sinänsä ole mitään sen suurempaa iloa, että pitäisi vasiten siihen sijoittaa. Ne kuitenkin nyt on vielä tällä hetkellä hiukan kalliimpia kuin DVD:t. Myös jos ei ole mitään kunnon äänentoistoa, niin sekään puoli ei hyödytä. Blu-ray on nimenomaan ideaali, jos sattuu olemaan kotiteatteri ja vähintään Full HD töllö. Kaikki litteät taulu-tv:t ja tietokoneen näytöt ei suinkaan sitä ole edelleenkään...

Saa toki ostaa blu-ray levyjä ihan vapaasti se ken haluaa. Täsmensin vaan, että tietyissä olosuhteissa ero on hyvin merkityksetön.

 

[ms.qvist]

Nicolas Winding Refnin Valhalla Rising ei minusta ole ohjaajan paras teos mutta tästä huolimatta se on minusta taiteellisesti korkeatasoinen ja oivaltava elokuva. Siinä on myyttistä kauneutta ja karuutta, kuvaahan se raadollista aikaa, aikaa ja paikkaa jolloin julmuus oli käsinkosketeltavissa ja elämä suurimmalla osalla ihmisistä jatkuvaa kamppailua elossapysymisestä.

Epäilemättä monien mielestä Valhalla Rising on liian taiteellinen elokuva sopiakseen genreensä mutta minusta tämä tyylikeino on loppujen lopuksi oikein osuva ja onnistunut ja se tuo elokuvaan uutta syvyyttä ja saa ainakin minulla aikaan sellaisen tunteen, että leffa voi kestää useammankin katselukerran. Elokuvassa on tahoja ja tasoja useita, sen voi nähdä useammallakin kuin yhdellä tavalla ja monissa kohdissa ohjaaja on saanut puettua elokuvaan runollisuutta, mikä tuo aivan uuden aspektin kuvaan.

Elokuvan alku on tyly, julma ja brutaali - mutta sellaisenaan hienosti onnistunut ja minusta on oivallinen tyylikeino se ettei dialogia juurikaan ole vaan katsoja mielessään rakentaa sen elokuvaan - jos sellaista edes on tarvetta rakentaa. Ja tietty karuutta ja synkeyttä elokuvaan tuo erityisesti se ettei Yksisilmäinen (Mads Mikkelsen) lausu leffan aikana sanan sanaa vaan on hiljaa antaen ilmeidensä ja tekojensa puhua puolestaan. Tämä on kenties jopa eräs elokuvan voimakeinoista, mikäli Mikkelsenille olisi laitettu dialogeja tietty myyttisyys olisi kadonnut hänestä ja hän olisi laskeutunut tavallisten kuolevaisten tasolle. Nyt hän oli hiljainen ja myyttinen hahmo, aivan kuin unimaailmasta noussut - tai HELVETISTÄ.

Elokuvassa oli runollisuutta mukana ja maisemien kuvausta, tässä Refn onnistui mielestäni paremmin kuin Malick uusimmassaan To the Wondersissa, mikä mielestäni oli liiankin henkilökohtainen runomainen elokuva. Toki genre ja tyylilaji ovat erilaisia mutta kummassakin oli läsnä runomainen tunnelma - Refnin teoksessa julmana, brutaalina mutta samalla tietyllä tapaa kauniina.

Ja vaikka Valhalla Rising ei välttämättä ollut Refnin paras elokuva, myyttisin kylläkin, nostaa tämäkin leffa ohjaajan osakkeita silmissäni. Hienoa työtä!

vlad.

 

[Vanha Len]

Nicolas Winding Refnin Valhalla Rising ei minusta ole ohjaajan paras teos mutta tästä huolimatta se on minusta taiteellisesti korkeatasoinen ja oivaltava elokuva. Siinä on myyttistä kauneutta ja karuutta, kuvaahan se raadollista aikaa, aikaa ja paikkaa jolloin julmuus oli käsinkosketeltavissa ja elämä suurimmalla osalla ihmisistä jatkuvaa kamppailua elossapysymisestä.

Juu ja totaalista paskaa. Ei mitään elokuvallista toimintaa. Taiteellisesti korkeatasoista? Oivaltavaa? Myyttistä kauneutta? Käsinkosketeltavaa julmuutta? Joo,olihan tuota. Paska leffa erittäin tuottavasti.

 

[Musta Nuoli]

Juu ja totaalista paskaa. Ei mitään elokuvallista toimintaa. Taiteellisesti korkeatasoista? Oivaltavaa? Myyttistä kauneutta? Käsinkosketeltavaa julmuutta? Joo,olihan tuota. Paska leffa erittäin tuottavasti.

Jos olet elokuvalta odottanut näyttävää toimintapätkää, niin olet alun perinkin mennyt täysin väärin odotuksin tuota katsomaan.

Valhalla Rising on erinomainen elokuva, julkaisuvuotensa kirkkaasti paras teos, jonka elokuvataiteelliset ansiot ovat mittavat ja jonka mytologis-shamanistinen maailmankuva tukee epälineaarista narratiivia nerokkaasti. Visuaalisesti kuvankaunis toteutus yhdistettynä Mads Mikkelsenin odinistiseen päähahmoon on napakymppi. Elokuvan voi katsoa vaikka kuinka monta kertaa kyllästymättä siihen yhtään. Väkivalta oli tässäkin elokuvassa vain symbolinen vertauskuva ihmisen ja yhteisön suhteista kuten Refnin uutukaisessa Only God Forgivesissa.

Mutta kuten sanottua, niin jos lähdit hakemaan jotain viikinkiajan Mad Maxia, niin kannattaa sitten suosiolla hakea joku kevyempi ja viihteellisempi pläjäys. Joku Pathfinder, jossa inkkarit vastaan viikingit -mättöä tarjotaan koko rahalla voi toimia tässä tapauksessa paremmin.

 

[Vintsukka]

Hauska nähdä, että täältä löytyy muitakin leffaharrastajia, jotka hamstraavat hyllynsä täyteen alelaareista.

Ilmoittaudun joukkoon. Vähän yli 700 nimikettä on hyllyssä, kun mukaan lasketaan jokainen elokuva, tv-sarjakausi ja musiikki-DVD/BD. Brittien nettikaupoista noita nykyään eniten tulee osteltua, mutta myös kotimaisten kauppojen alelaareja nuuhkin aina kun kuljen ohi.

Suurin osa ostoksista on nykyään Blu-rayta, mutta vanhempia leffoja ja tv-sarjoja tulee edelleen osteltua DVD:llä. Käytännössä aina ostan kyllä BD:n, jos sellainen tarjolla on. Hyllyssä toki on edelleen satoja DVD:itä, eikä niitä mikään pakko ole BD:lle päivittää, mutta silloin tällöin tulee osteltua BD-versioita jo hyllystä löytyvistäkin leffoista.

Eikä se keräily sitä tarkoita, etteikö leffoja tulisi muitakin kanavia katseltua. Teatterissa käyn n. 25-35 kertaa vuodessa, Netflixiä vilkuilen silloin tällöin, ja toki kavereiden kesken lainaillaan toisillemme mielenkiintoisia poimintoja.

 

[Stark]

Valhalla Rising on erinomainen elokuva, julkaisuvuotensa kirkkaasti paras teos, jonka elokuvataiteelliset ansiot ovat mittavat ja jonka mytologis-shamanistinen maailmankuva tukee epälineaarista narratiivia nerokkaasti. Visuaalisesti kuvankaunis toteutus yhdistettynä Mads Mikkelsenin odinistiseen päähahmoon on napakymppi.

Joo, Winding Refn kuuluu myös ehdottomasti näihin tämän hetken mielenkiintoisempiin ohjaajiin. Pushereita en ole nähnyt ja Bronsonkin vain hämäränä muistikuvana. Drive oli kuitenkin ehdottomasti positiivinen yllätys. Kävin aikoinaan tuon Valhalla Risingin katsomassa elokuvateatterissa ja päällimmäisenä jäi tosiaankin mieleen tuo visuaalinen mahtavuuus. Itse myönnän, etten elokuvaan mennessäni aivan osannut odottaa mitä tuleman piti ja lähdinkin teatterista hieman hämmentyneenä. Nyt kun elokuva tuli puheeksi, niin ihan mielelläni sen toistamiseenkin katselisin.

Asiasta toiseen, itsekin myönnän ja olen todistanut blu-rayn teknisen paremmuuden, mutta tosiaan noiden Tedin esiin nostamien asioiden (tv:n ja äänentoistolaitteiston taso ja elokuvien suhteellisen korkeampi hinta) takia ei tule niitä katseltua ainakaan vielä.

 

[SamSpade]

Paljonkohan noita leffoja on?? Kellarissa on kaksi isoa muovista muuttolaatikkoa täynnä DVD-leffoja, ja muutama pahvilaatikollinen. Veikkaisin että joku 400 leffaa siellä on. BR-leffoja tulee viikkotasolla kotiin noin 4-5 kappaletta ja hyllyssä niitä on joku 300+
Sen jälkeen kun laitteisto päivitettiin nykyaikaisemmaksi en ole DVD-leffoja ostanut, enkä juuri enää katsellut. Vaikka soitin, PS3, skaalaa ihan hyvin DVD:t niin on siinä valtava ero verrattuna BR-leffoihin.
Laitteistona siis Panan viime vuoden huippumallin plasma. Vahvarina Denon 1713 ja siihen hyvät 5.1 kaiuttimet. Äänimaailma on myös selkeästi parempi kun kuuntelee BR-levyjen HD master audio ääniraitaa, verrattuna DVD-levyjen ääniin.

 

[Jupe]

Laitteistona siis Panan viime vuoden huippumallin plasma. Vahvarina Denon 1713 ja siihen hyvät 5.1 kaiuttimet. Äänimaailma on myös selkeästi parempi kun kuuntelee BR-levyjen HD master audio ääniraitaa, verrattuna DVD-levyjen ääniin.

Sulla ilmeisesti Denon on DTS-kelpoinen? Mun probleema kotiteatterissa on tällä hetkellä 14 vuotta vanha Yamahan styrkkari, pidän sitä laadukkaana ja muutenkin erinomaisena joten en raaskisi vaihtaa. Mutta kun siitä uupuu se taikalyhenne DTS niin eipä purkaudu käytännössä katsoen yksikään Blu-Ray ääni sen kautta, prkl. Ja nykylevyissä kun ei ole enään Dolby Digital 5.1 ääntä mukana.

Jos jollain vinkki millä tästä ongelmasta pääsee vaihtamatta vahvistinta niin antaa äänen kuulua.

Tuohon ainakin tällä erää on mun Blu-Ray innostus hiipunut vaikkakin iso kelpo 50" näyttö löytyy ja kotiteatterikin Or/chorus kaapeilla. Muutos oli aikanaan niin paljon isompi VHS->DVD ja siihen rinnalle tuli vielä tallentavat digiboksit, puhumattakaan siitä että arvostaa elokuvassa ihan eri asioita kuin sitä kaikista huipuinta kuvanlaatua. DVD ja Dolby Digital 5.1 on vähintääkin riittävä kotikäyttöön.
Suurimman osan leffoistakin nykyään tsiigaa boksilta kun kanavia näkyy vaikka kuinka paljon, osa HD:na ja 5.1 äänillä. Sitten noin kerran kuussa leffateatterissa jokin laadukas pläjäys.

_

 

[calvin]

Mutta kun siitä uupuu se taikalyhenne DTS niin eipä purkaudu käytännössä katsoen yksikään Blu-Ray ääni sen kautta, prkl. Ja nykylevyissä kun ei ole enään Dolby Digital 5.1 ääntä mukana.

Jos jollain vinkki millä tästä ongelmasta pääsee vaihtamatta vahvistinta niin antaa äänen kuulua.

Eikös DD5.1 vahvistin pysty purkamaan ainakin DD True HD (vaimikäsenytoli) raidan ihan DD5.1 muotoon, joita joiltain BD-levyiltä löytyy.

Sinällään noita HD-ääntä purkavia vahvistimia löytyy aika halvallakin nykyään, ostin pari vuotta takaperin itselleni joululahjaksi Denon AVR-1912-vahvarin, kun sen sai alle neljään sataan. Nykyään vastaava malli X2000 näyttäisi olevan n. 500e.

Omasta hyllystäni löytyy n. 300 leffaa, joista noin kolmasosa on BD-muodossa. Tosin viimeisen vuoden sisään ei ole juurikaan tullut leffoja ostettua, vaan käytettyä striimauspalveluja. Viimeisin ostos taitaa olla Doctor Who kutos- ja seiskakausien BD-boksit. Eipä tosin oikein ole viimeaikoina niin hyviä leffojakaan julkaistu, joita olisi viitsinyt hyllyynsä ostaa.

 

[SamSpade]

2013 vuoden Denon 1713 tukee kyllä kaikki tarpeellisia formaatteja, päästää läpi 3D, äänen paluukanavat, Audyssey automaattikalibrointi kaiuttimille mikrofonin avulla - toimii erittäin hyvin, hintaa oli 389€ kun ostin.
Eli ei uudessa vahvarissa tosiaan vararikkoon mene.
Mutta kyllä BR-levyiltä pitäisi saadä ääni ulos vanhaakin vahvariin... en tosin ole varma miten. DVD plazan keskustelupalstalla voisi olla vinkkjä.

 

[Jupe]

Eikös DD5.1 vahvistin pysty purkamaan ainakin DD True HD (vaimikäsenytoli) raidan ihan DD5.1 muotoon, joita joiltain BD-levyiltä löytyy.

Sinällään noita HD-ääntä purkavia vahvistimia löytyy aika halvallakin nykyään, ostin pari vuotta takaperin itselleni joululahjaksi Denon AVR-1912-vahvarin, kun sen sai alle neljään sataan. Nykyään vastaava malli X2000 näyttäisi olevan n. 500e.

2013 vuoden Denon 1713 tukee kyllä kaikki tarpeellisia formaatteja, päästää läpi 3D, äänen paluukanavat, Audyssey automaattikalibrointi kaiuttimille mikrofonin avulla - toimii erittäin hyvin, hintaa oli 389€ kun ostin.
Eli ei uudessa vahvarissa tosiaan vararikkoon mene.
Mutta kyllä BR-levyiltä pitäisi saadä ääni ulos vanhaakin vahvariin... en tosin ole varma miten. DVD plazan keskustelupalstalla voisi olla vinkkjä.

Juu. DVD Plazaa on selailtu aina aika-ajoin kun uutta tekniikkaa hankkii himaan taikka tälläisiä probleemia ilmenee. En löytänyt tosin tähän ongelmaan ratkaisua. Ei se Yammu ainakaan pure ääntä automaattisesti kun sitä sille syöttää, jos sen pitäisi se automaagisesti tehdä. Viimeksi MJ:n This Is It- BD:tä testasin niin ei ääntä tullut ennen kuin vaihtoi BD-soittimesta sen rupuäänen 2.0 stereo.

On vaikea ostaa nykyvahvaria, olen vielä sitä vanhaa koulukuntaa että vahvistimen pitää painaa vähintään 10 kiloa että se on hyvä ja 15 kiloa että se alkaa olla laadukas. Uskon että nykyvahvarit ajaa hyvin asiansa, mutta iso asia on myös heittää täysin toimiva sotaratsu metsään. Yksi vaihtoehto on antaa se vaihdossa toiseen vaihtolaitteeseen, aikanaan edellinen Pioneer meni Kruunuradioon vaihdossa kun ostin tämän nykyisen Yammun uutena.

Täytyy funtsia. Voipi olla että nielen pettymyksen fyysisen median kohdalla ja katselen HD kuvat/äänet sitten sateliitin/antennin/kaapelin kautta mikä onkaan sillä hetkellä kämpässä fiksuin ratkaisu. Tuo BD-soitin tuli sitten turhaan hankittua, aina ei voi voittaa.

_

 

[Vanha Len]

Jos olet elokuvalta odottanut näyttävää toimintapätkää, niin olet alun perinkin mennyt täysin väärin odotuksin tuota katsomaan.

Kun lähden elokuvaa katsomaan niin yleensä ei sen kummempia odotuksa ole. VR oli omaan makkuuni hyvä lähes loppuun asti jonka jälkeen tuotos meni piloille ja jätti paskan maun suuhun koko tuotoksen suhteen. Olen kyllä kiinnostunut Viikinkien elämästä ja hieman aihetta myöskin opiskellut. Aiheen innoittamana ihosta löytyy jopa viisi isoa tatuointia. Ehkäpä leffan fiktiivisen otteen vuoksi homma ei oikein toiminut.

 

[Knox]

Mitäs leffoja arvoisa raati suosittelee aiheesta kylmä sota? K19: The Widowmaker on katsottu vasta, samoin Kuuban ohjuskriisiä käsittelevä Kolmetoista päivää. Netflixin valikoima vaikutti aika suppealta aiheesta, joten täytynee hommata elokuvat ihan perinteisellä menetelmällä.

 

[Tadu]

Mitäs leffoja arvoisa raati suosittelee aiheesta kylmä sota? K19: The Widowmaker on katsottu vasta, samoin Kuuban ohjuskriisiä käsittelevä Kolmetoista päivää. Netflixin valikoima vaikutti aika suppealta aiheesta, joten täytynee hommata elokuvat ihan perinteisellä menetelmällä.

Täytyykö pohjautua tositapahtumiin? Ehdotan tietenkin Kubrickin klassikkoa Dr. Strangelove Or How I Learned to Stop Worrying and Love the bomb.