Mainos

Jatkoajan leffakerho

  • 2 421 307
  • 12 317

Lexaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Juventus
Oli Star Wars 3D aika nostalginen fiilis käydä katsomassa. En hirveästi huomaa näitä 3D efektejä joten sinänsä en niin piitannut siitä osuudesta. Mutta outoa käydä katsomassa elokuva jonka on jo aikoinaan käynyt katsomassa.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Eilenä tuli telkkarista semmoinen pätkä kuin Shoot Em Up. En ollut ikunas kuullutkaan kyseisestä leffasta, mutta yllätyin iloisesti. Joko oltiin puolison kanssa tosi pahasti yliväsyneitä, tai sitten kyseessä oli oikeasti täyden viiden tähden mestariteos.

Ei varmaan ole kovin monelle muullekaan tuttu, mutta suositellaan varauksetta kaikille:
* jotka tykkäävät Tarantino/Rodriquez/zombiesplätterit -hengessä täysin överiksi vedetystä toiminnasta
* joiden mielestä esim. Sin City oli pirun hienon näköinen
* jotka eivät jaksa keskittyä "oikeisiin" elokuviin, joissa on dialogia ja järkevä juoni

Clive Owen oli sopiva mies päärooliin. Bonuksena myös muutamat tissit (elävien ja kuolleiden) ja hyvä musiikki.
Shoot'em up on loistava popcorn-elokuva. Yksi parhaista genressään. Toisaalta huimasti yli vedetty, mutta toisaalta elokuva missä hahmot käyttäytyvät (ehkä vähän lavealla sudilla) loogisesti ja johdonmukaisesti.

Loistava pätkä, yksi näistä väripaperi-indikaattoreista joka kertoo heti onko ihminen hyvien elokuvien ystävä vai niiden saralla vatipää. Mielipiteeni tässä asiassa edustaa universaalia totuutta.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Oli Star Wars 3D aika nostalginen fiilis käydä katsomassa. En hirveästi huomaa näitä 3D efektejä joten sinänsä en niin piitannut siitä osuudesta. Mutta outoa käydä katsomassa elokuva jonka on jo aikoinaan käynyt katsomassa.

Episodi 1 oli aikanaan uskomattoman paska ja siitä plussa Lucasille ettei onnistunut sitä enää huonontamaan.

Mutta perkele, olisi ottanut opikseen Imperiumin vastaiskusta ja lähtenyt tekemään näitä uusiakin periaatteella että joku muu ohjaa, George tuottaa
 

Aurinkotuuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK & useat muut punapaidat & Pallopojat
Ei uutta, vaan mielellään.....

Episodi 1 oli aikanaan uskomattoman paska......Mutta perkele, olisi ottanut opikseen Imperiumin vastaiskusta ja lähtenyt tekemään näitä uusiakin periaatteella että joku muu ohjaa, George tuottaa

.....vanhaa eli tasavallan historiaa taannemmaksi olisi joskus hauskaa katsella. Itse katselen trilogiaa aina silloin tällöin lähes puhki kuluneilta VHS-levyiltä ja varmaan myös 3D:nä tulee katsottua Episodi I "uudestaan." Ruohometsän kansasta (Watership down) oli aikanaan vitsi: luit kirjan - katsoit filmin - nyt: syö piiras. Vastaava jatkuva nälkä iskee mm. Woody Allen -leffojen ja eräiden kirjailijoiden teosten osalta. Episodi I olisi sinänsä voinut olla Vol 1 episodi XXIII, koska jedien historia ja toiminta tasavallassa jäivät edelleenkin auki, samoin Jedien rekrytoimiseen liittyvät seikat.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mutta perkele, olisi ottanut opikseen Imperiumin vastaiskusta ja lähtenyt tekemään näitä uusiakin periaatteella että joku muu ohjaa, George tuottaa
Sanopa muuta, mielestäni parempia ohjaajia noille elokuville olisi esim. ollut Ridley Scott ja Steven Spielberg. Toki noillakin ohjaajilla on omat huonot hetkensä olleet, mutta myös todisteita siitä, että osaavat ohjata tuon genren elokuvia.

No, nyt mentiin näin.
 

Girardi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers ja Kalapa
Pe-illan leffasta vastasi nyt Antonio Banderasin The Big Bang jossa parasta antia oli Robert Mailletin esittämä Anton "The Pro" Protopov hahmo joka on 2.13 m entinen nyrkkeilijä. Leffassa oli ihan juontakin ja lopussa oli hyvä tvisti. Arvosana 6.

Tänään sitten ohjelmassa kauan odotettu Drive (2011) kun se eilen vihdoinkin tipahti postiluukusta. Kyllä ennakkotilaus on vain kätevä!
 

Fernando

Jäsen
Suosikkijoukkue
los serranos
Eilenä tuli telkkarista semmoinen pätkä kuin Shoot Em Up. En ollut ikunas kuullutkaan kyseisestä leffasta, mutta yllätyin iloisesti. Joko oltiin puolison kanssa tosi pahasti yliväsyneitä, tai sitten kyseessä oli oikeasti täyden viiden tähden mestariteos.

Ei varmaan ole kovin monelle muullekaan tuttu, mutta suositellaan varauksetta kaikille:
* jotka tykkäävät Tarantino/Rodriquez/zombiesplätterit -hengessä täysin överiksi vedetystä toiminnasta
* joiden mielestä esim. Sin City oli pirun hienon näköinen
* jotka eivät jaksa keskittyä "oikeisiin" elokuviin, joissa on dialogia ja järkevä juoni

Clive Owen oli sopiva mies päärooliin. Bonuksena myös muutamat tissit (elävien ja kuolleiden) ja hyvä musiikki.

Fuck me sideways... Menin sitten missaamaan tämän herkkupalan, noh onneksi löytyy arkiston kätköistä!
 

Merovingi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Blue Jackets
.....vanhaa eli tasavallan historiaa taannemmaksi olisi joskus hauskaa katsella. Itse katselen trilogiaa aina silloin tällöin lähes puhki kuluneilta VHS-levyiltä ja varmaan myös 3D:nä tulee katsottua Episodi I "uudestaan." Ruohometsän kansasta (Watership down) oli aikanaan vitsi: luit kirjan - katsoit filmin - nyt: syö piiras. Vastaava jatkuva nälkä iskee mm. Woody Allen -leffojen ja eräiden kirjailijoiden teosten osalta. Episodi I olisi sinänsä voinut olla Vol 1 episodi XXIII, koska jedien historia ja toiminta tasavallassa jäivät edelleenkin auki, samoin Jedien rekrytoimiseen liittyvät seikat.

Eipä sille ole tarvetta, koska Star Warsin ns. laajennettu universumi (Expanded Universe) selittää tuollaiset asiat aika hyvin.

Tuo laajennettu universumi ulottuu tuollaiset 5000 vuotta ennen Episodi IV:tä ja pari sataa vuotta sen jälkeen. Hyvin on siis katettu koko maailma ja näistä jo olemassa olevista tarinoista saisi aikaan monta hyvää elokuvaa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tulipa katseltua pari leffaa:

Joel & Ethan Coen'in True Grit (Kova kuin kivi) oli tavallaan pettymys minulle, koska siinä ei täysin saavutettu sitä tasoa, johon Charles Portis kirjassaan pääsi. Elokuvassa Coenin veljekset eivät saaneet minusta täysin puettua Mattieta rooliin, jollainen hän kirjassa oli. Kokonaisuus sanavalmiudesta määrätietoisuuden kautta tiettyyn naiviuteen jäi täysin saavuttamatta, vaikka yritys olikin hyvä. Eikä kokonaisuudessa muutenkaan päästy samalle tasolle mihin kirjassa yllettiin, kenties tiukempi kirjan tarinan noudattaminen olisi nostanut elokuvankin voimakkaammaksi kokonaisuudeksi. Tai sitten tämä minun kriittinen - kenties liiankin kriittinen - suhtautuminen johtuu vain ja ainoastaan siitä, että kirjan lukemisen ja elokuvan katsomisen välillä on niin lyhyt aika (päiviä), jolloin kirjan voimallinen kieli- ja maisemakuva päässäni on vielä hyvin voimakas ja tähän verrattuna Coenin veljeksien elokuva ei pääse yltämään. Toinen katsominen kuukaisien kuluttua voi kenties tuoda elokuvasta esille piirteitä joita en nyt havainnut...

Chan-wook Park Lady Vengeance herätti minussa hyvin kahtiajakoiset tunnelmat. Yhdellä kertaa elokuva oli kiehtova ja voimakas mutta samalla jossain taustalla piili tuntu, että kenties vieläkin enemmän olisi ollut irrotettavissa, nyt raotettiin lipasta mutta ei avattu sitä täysin auki... Elokuvassa oli voimakkaita kohtauksia ja voimakasta kerrontaa, se sisälti otoksia, joissa katsoja sai muokata lopullisen kuvan mieleensä. Väkivalta kohdistui moneen kertaan ruudun ulkopuolelle, katsoja tiesi, että jotain tapahtui, jotain väkivaltaista mutta katsoessaan joutui itse rakentamaan kuvan siitä mitä tapahtui ja kuinka - mielenkiintoinen keino tämäkin. Toisaalta leffa piti sisällään aika tylyjäkin kohtauksia, niissä katsoja näki ja koki kaiken kasvokkain. Koston voi rakentaa monella tavalla, sen voi suunnitella vuosien saatossa mitä hienostuneimmalla tavalla ja tulos on kuin "taideteos".

vlad.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Vuosaari.

Ainekset vaikka mihin. Sekava, liiankin lyhyihin osiin tehty leikkaus, "turhat" tarinanat, hyödyntämättömät hahmot. Virheitä mahtuu paljon. Turhaa seksiä ja oikeastaan oliko siellä nyt niin väkivaltaa.

2,5/5 kun potentiaali oli helposti 4:ssa
 

sonnychiba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Eilen katsoin leffan nimeltä The Dilemma. Takakannessa luki, että piti olla ratkiriemukas komedia. Ehkä oli komedia, muttei ratkiriemukas, kertaakaan en nauranut eikä vaimonikaan. Hukkaan meni 5 egee.
1/5 tähtee.
 
Viimeksi muokattu:

Girardi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers ja Kalapa
mendieta kirjoitti sivulla 171 ja postaus #4257 osuvasti Drive-leffasta että:

"leffa oli väkevä. Luin ja kuulin niin monta ylistystä ennen leffaa, että omat odotukseni olivat aivan pilvissä. Ne eivät täysin täyttyneet, mutta siitä huolimatta sanoisin, että kyseessä on yksi vuoden parhaista elokuvista.

Kerronta on mielestäni aika ei-amerikkalaista ja leffa on yhtä aikaa jännäri, action, draama ja siinä on romantiikkaa. Toimii."

Lisäksi Driven visuaalinen ja äänimaailma teki vaikutuksen. Autokohtaukset olivat näyttäviä ja varsinkin autojen äänet tuli hyvin esille Blu-rayn ja DTS-äänien ansiosta! Ryan Gosling ja Carey Mulligan olivat kuin tehtyjä noihin rooleihin. Loistava leffa, arvosana 9!
 

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
No joo, sunnuntaipuhteeksi tuli katsottua Drive.

Leffa oli hyvä, ja pidin siitä kovasti, mutta suoranaisesti en kyllä tykännyt ihan täysin tuosta Goslingin roolityöstä, turhan pökkelömäinen fiilis jäi roolista, eikä sellaista uskottavaa hiljaista esiintymistä saatu ihan vakuuttavalla tavalla tehtyä. Samoin loppu oli hiukan ehkä rimanalitus koko muun leffan tasoon nähden, vähän turhan hätäinen. Graafisesta väkivallasta voi toki olla montaa mieltä, osin mielestäni mentiin kuitenkin turhan pitkälle, jopa komiikan puolelle. Jotenkin tuli mieleen Pan's Labyrinth, jossa samaan tapaan kauniissa elokuvassa käytettiin tehokeinona äärimmäisen raakaa ja silmille hyökkäävää väkivaltaa.

Kokonaisuudessaan silti mielestäni oikein hyvä elokuva.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Drive on tosiaan visuaalisuudessaan erittäin vahva elokuva. Omanlaisensa hiukan kasarityyppinen väri- ja äänimaailma on paikallaan. Tunnelma on muutenkin suht unenomainen. Ihan huippuelokuvaksi en osaa sanoa, mutta hyvä oli ehdottomasti.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Isolla kankaalla paluuta tekevä Hamilton, joka toimii viihdyttävänä toimitana erittäin hyvin. Persbrant on tietysti jossain määrin ilmeetön kaveri, mutta ei kai skandien James Bond voikaan paljoa ilmeillä (on muuten Gunvald käynyt salilla pari kertaa).

Erittäin kansainvälinen ja jopa ihan tiivistunnelmainen leffa, vaikkei mikään nappiesitys ollutkaan. On meillä vielä pitkä matka näihin toiminnallisiin vetoihin naapuriin verrattuna (unohdetaan tästä tuo Iron Sky).

3,5/5
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Hienoa kuulla etta Hamilton tekee paluun. Joskus junnuna luin kaikki kirjat ja ne oli ihan hyvia kaikki. Hollywood tuotanto jai kuitenkin pikkuisen vaisuksi vaikka Stormare hyvan roolin vetikin. Mielenkiinnolla odottelen tata uutta ruotsalaisversiota.
 

Jurvanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Äsät!
Espanjan-Pedron "Iho, jossa elän" on muuten kova elokuva. Samoin myös ranskalainen "99 frangia". Jos joku ei noita ole nähnyt, niin suosittelen. Tuossa espanjalaiselokuvassa on vieläpä erittäin hienot tissit esillä. 99 frangia sen sijaan taas on silmäkarkkia alusta loppuun ja erittäin viihdyttävä elokuva.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Katselin eilen Take Shelter nimisen leffan. Michael Shannonin roolisuoritus oli todella vahva, tasta kaverista on nousemassa yksi uusista suosikeistani. Mahtavia rooleja perajalkeen, boardwalk empiresta elokuviin.

Leffa on mielenkiintoinen draama hallusinaatiota ja pahoja unia nakevasta perheenisasta joka alkaa "sekoamaan" ja odottelee sita viimeista myrskya ja koittaa valmistaa perheelleen suojan. Taidolla tehty ja nayttelijasuoritukset ovat erinomaisia. Yksi vuoden parhaita leffoja, Melancholian ohella.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
The Artist

Käväisinpä tuossa ystävänpäivän kunniaksi emännän kanssa (käskystä) katsastamassa tämän mm. BAFTA-palkintopöydän tyhjentäneen elokuvan, The Artist. Kyseessähän on siis ranskalainen mustavalkoinen mykkäelokuva ja ilmeisesti myös jonkinlainen tribuutti vanhoille klassikoille. (linkit IMDB)

Odotukseni elokuvaa kohtaan oli laskettu aikalailla alas, sillä osasin aavistella että tämän tyylinen leffa ei ehkä ole meikäläisen kuppi teetä vaikka konsepti sinällään kiinnostaakin. Ja niinhän siinä kävi, että ainakaan kovin suuresti ei tarvinut pettyä.

Sen enempää elokuvan juonta spoilaamatta voin todeta, että tuskinpa ainakaan tarinan tai juonen takia tätä ei ole kehuttu. Todella tasapaksua, ennalta-arvattavaa ja paikoitellen jopa tylsää kerrontaa. Kohtaukset ovat järjestäen todella pliisuja ja jotenkin "varmanpäälle" rakennettuja, eikä oikeastaan minkäänlaista "ooooh"-faktoria ole havaittavissa. Ajankuvana ja henkilöiden kasvutarinana elokuvan kulun ymmärrän, mutta se on ihan liian yllätyksetöntä ja kaavamaista ollakseen mielenkiintoista tai koskettavaa.

Ymmärrän kyllä elokuvan tribuutti-luonteen, mutta kyllä hyvässä elokuvassa - ainakin 2000-luvulla - on pakko olla muitakin ominaisuuksia kuin mustavalkoisuus ja puhumattomuus vaikka kuinka vedellään esikuvien jalanjäljissä. Esimerkiksi erityisen tärkeässä roolissa oleva musiikki ei pääse paria ponnahdusta lukuunottamatta oikein missään vaiheessa vauhtiin ja kuvaus & leikkauskin vaikuttaa ainakin näin amatöörin silmään ihan tavalliselta, vaikka tällä saralla oletin löytyvän jotain spesiaalia.

Näyttelijöiden suoritukset ovatkin elokuvan parasta antia, vaikka puhetta ei olekaan. Miespääosan esittäjän Jean Dujardinin Oscar-ehdokkuuden ymmärrän hyvin, melkeinpä veikkaisin voittajaksi, eikä naispääosan Bérénice Bejo jää kauas omassa roolissaan. Näyttelijävetoisesti elokuva etenee; ei vähiten tyhjänpäiväisen tarinan takia. Roolihahmojen luonteenpiirteet ja tuntemukset on onnistuttu vangitsemaan erinomaisesti, mikä ei takuulla ole näyttelijälle helppo nakki. Mykkäelokuvalle ominaisesti tietynlaista ylinäyttelyä ja elekielen korostusta on omaan makuuni ehkä jopa hieman liikaa, mutta kieltämättä se sopii erinomaisesti elokuvan tunnelmaan ja tuo raja on häilyvä ja lähinnä mielipidekysymys.

Kaiken kaikkiaan koko elokuvasta jäi jotenkin tasapaksu ja varman päälle vedetyn fiilis. Monessa kohtaa odotti paljon enemmän, ja elokuvan lopuksi olo oli lähinnä "höh, tossako se oli?". Kyllähän tuon nyt katselee, mutta jos elokuvaan lätkäistäisiin värit ja repliikit puhuttaisiin, kyseessä olisi varsin keskinkertainen tekele kaikin puolin. Näyttelijät tosiaan vetävät hommansa erinomaisesti, mutta se on lopulta laiha lohtu kun muut osa-alueet eivät kanna. Kyseessä on siis vähän kuin lammas suden vaatteissa: elokuva joka yrittää olla erilainen, mutta sortuu siihen että onkin ihan tavallinen.

Tämä oli todella veitsenterällä joutua kategoriaan "tekotaiteellista paskaa", mutta kun ei se lopulta ollut kovinkaan taiteellista niin tuolta tuomiolta vältytään. The Artist tulee varmasti jakamaan mielipiteitä, ja näyttäisi siltä että tästä on ainakin erityisen trendikästä tykätä. Meikäläiseltä meinattiin ainakin ruuvata pää irti kun uskaltauduin ääneen kertomaan etten ihan diggaillut. Kunnon elitisteille meno lienee liian kevyttä, mutta BAFTA-voittoja ja Oscar-ehdokkuuksia kyllä myös vähän ihmettelen.

Tähtiä elokuvalle elokuvana: 6,5/10 mutta fiilistelynä ja tribuuttina vanhoille mustavalkomykille 8/10
 
Käväisinpä tuossa ystävänpäivän kunniaksi emännän kanssa (käskystä) katsastamassa tämän mm. BAFTA-palkintopöydän tyhjentäneen elokuvan, The Artist. Kyseessähän on siis ranskalainen mustavalkoinen mykkäelokuva ja ilmeisesti myös jonkinlainen tribuutti vanhoille klassikoille. (linkit IMDB)

Tämä on juuri sitä tekotaiteelista paskaa, minkä arvostajat saavat itselleen jonkin näköisen ylemmyysarvon, kun he kestävät tällaista kidutusta katsoa. Sitten jotkut kaappilepakot ja homeperseet laittelevat näitä johonkin uber-listalleen ja postailevat muiden nähtäväksi, jotta muut voivat huomata kuinka helvetin sivistyneitä ja kulttuurista tietäviä he ovat.

Eihän nyt kukaan voi väittää, että tällaisesta paskasta voi nauttia?
 

Isle of Man

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, TuTo
Alastomuutta, kiroilua, futista. Periaatteessa kaikkea mistä mä tykkään, joten Kulman pojat on minunkin valintani.
Ja olihan se melko hauska pätkä. Hyviä läppiä ja hauskoja hahmoja sekä hyvää Litti-hehkutusta. Ei tosin toimi varmasti "älykkään huumorin" suosijoille, mutta olihan tuo sellainen leffa jonka katsottua poistuu todella iloisin mielin teatterista. Kannattaa tuo Kulman pojat kyllä käydä tsekkaamassa.
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Ja olihan se melko hauska pätkä. Hyviä läppiä ja hauskoja hahmoja sekä hyvää Litti-hehkutusta. Ei tosin toimi varmasti "älykkään huumorin" suosijoille, mutta olihan tuo sellainen leffa jonka katsottua poistuu todella iloisin mielin teatterista. Kannattaa tuo Kulman pojat kyllä käydä tsekkaamassa.

Kulman pojat on vieläpä romanttisella lisävivahteella, joten puoliso mukaan vaan.

Hauska elokuva, jossa hyvin kirjoitettuja hahmoja ja loistavaa dialogia. Aika perus tarina, mutta hyvin väritetty.
 

vstk

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Eihän nyt kukaan voi väittää, että tällaisesta paskasta voi nauttia?

Vaitan kovasti etta elokuvataiteesta (sanan varsinaisessa merkityksessa) pitavat seka alalla tyoskentelevat ihmiset saavat tasta patkasta hyvinkin paljon irti. Puhuttelee paljon kohdeyleisoaan. Samoin kuin "Hugo" joka on Scorsesen kunnianosoitus Georges Meliesille joka oli liikkuvan kuvan pioneeri 1800-1900 luvun taitteessa. Kyseinen elokuva kaappasi 11 Oscar-ehdokkuutta. Ei mielestani ollut vaittamaasi "tekotaiteellista paskaa" vaan varsin sivistava elokuvakokemus.

e: Samaa sarjaa tulee olemaan "The Three Stooges*" joka on elokuvaversio 1930-1940 luvuilla esitetysta samannimisesta komediasarjasta jonka ensi-ilta on huhtikuun puolessavalissa.

(Linkki: IMDB)
 
Viimeksi muokattu:

Girardi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers ja Kalapa
Sittarin alekorista löytyi uusi Conan the Barbarian sunnuntain krapulaleffaksi. Elokuva tarjosi varsin komeat maisemat ja ison kasan graafista väkivaltaa. Ei tuo Jason Momoa pärjää Iso-Arska versiolle mutta ihan kelpo leffa tuo oli. Arvosana 7.
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Kävin lauantaina ihanassa seurassa katsomassa Härmä -elokuvan ilman sen suurempia ennakko-odotuksia. Suomalaiset elokuvat ovat vuosien varrella parantuneet, eikä Härmä ollut poikkeus. 1800-luvun aikalaiskuvaus oli onnistunut, vaikkei aivan yllä Pohjanmaa -elokuvan tasolle. Näyttelijätyö oli hyvää (tykkäsin etenkin Akun ja Pamelan suorituksista), tosin henkilöohjaus ontui paikoin (kun oli paljon ohjattavaa) - syvyyttä olisin kaivannut muutamiin hahmoihin, esim. äiteehen, niin hyvä olisi tullut. Lisäksi ehkä hieman liian pitkä. Kolme tähteä voi hyvin mielin antaa! :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös