Mainos

Jatkoajan juomisenhallintakerho

  • 86 782
  • 195

Datsun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Toronto, Saksa
Mitenkäs tähän ketjuun kirjoittaneilla hurisee? Freddie?
Itse olen tässä muutaman ajan kuumotellut sellaista ajatusta, että ensi vuoden vaihteesta alkaisin kokeilemaan seuraavaa: ottaisi vain yhden. Joko tuopin tai lasin punkkua tai paukun. Ai miksi? Tinaaminen ei ole enää niin hauskaa kuin kakarana. Krapulat ovat aivan uskomattomia mielialamyrskyjä. Etenkin nyt vanhempana tuppaa muisti pätkimään tosi helposti. Ja kohtuudessa pysyminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi.

Aloittaisin siis omalta osaltani kansallisen alkoholinkulutuksen vähentämisen. Absolutistiksi en voisi alkaa, enkä sitä edes haluaisikaan. Punaviini vaan on vähän turhan hyvää. Istuisinko kesäiltana laiturilla vesimuki kädessäni? Mulla on tässä vielä n. 2 kk aikaa tunnustella tätä ajatusta, ja jos vuoden vaihteessa olen samalla mielellä kuin nytkin niin antaa mennä. Aloitan uudet työt 1.1. niin eiköhän siinä nyt yksi elämäntapamuutoskin menisi samalla?!
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tipattoman tammikuun kunniaksi linkki niille, jotka mahdollisesti kiinnostuvat alkoholittomuudesta pitempiaikaisenakin vaihtoehtona: www.kannikapina.fi

Kännikapina on kansanliike, joka haluaa kyseenlaistaa alkoholin paikan yhteiskunnassamme. Liike toteaa tekevänsä itsensä tarpeettomaksi siinä vaiheessa, kun Suomessa saa olla selittelemättä selvin päin.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Aloittaisin siis omalta osaltani kansallisen alkoholinkulutuksen vähentämisen. Absolutistiksi en voisi alkaa, enkä sitä edes haluaisikaan. Punaviini vaan on vähän turhan hyvää.
Lisäksi punaviini on pieninä annoksina terveellistäkin.

Mielestäni absolutisti voi ihan hyvin olla, jos ei ole suuri ongelma olla sellainen. Eikä myöskään ole ongelma jos kaikki muut ei ole sellaisia.
 

Tulppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tipatonta tammikuuta tässä parhaillaan vietän. Olo on kyllä erikoinen.

Saas nähdä kuinka kauan jatkuu, päivä kerrallaan edetään.
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sekaisin selvistelystä

Havahduin tuossa siihen, että vuoden raittiusprojektistani on tänään takana 10 % eli 36 päivää. Viiden viikon jälkeen olo tuntuu yhä kevyemmältä ja selkeämmältä. Nyt ymmärrän senkin miksi monet sanovat ettei raittiutta kannata lopettaa yhden kuukauden jälkeen, olo on parantunut selvästi vielä viimeisenkin viikon aikana.

Selvin päin olemisesta on nyt tullut jotenkin luontevaa eikä tulisi mieleenkään lähteä heti töiden jälkeen hakemaan kaupasta 8-pakkia Sandelsia, mikä oli normaaliproseduuri keväällä ja alkukesästä lähes joka päivä. Aamuisin jaksaa ihan eri tavalla herätä töihinkin eikä päivän mittaan väsytä enää niin törkeästi kun yöuni on kunnollista.

Täällä kun on ollut keskustelua alkoholin ja masennuksen välisestä yhteydestä niin itse olen sitä mieltä, että niillä selvästi on syy-seuraussuhde. Se onkin sitten varmaan yksilöllisempää kumpi tulee ensin eli johtuuko masennus alkoholista vai alkoholinkäyttö masennuksesta. Itse olen tehnyt saman havainnon kuin Juhani Seppänen kirjassaan eli huomaan vasta nyt selvin päin kuinka masentunut olin juodessani reippaammin. Tässä mielessä olen kyllä samaa mieltä Uleåborgirin ja schollin kanssa että ainakin minulla alkoholi selvästi aiheutti masennusta.


Minua on aina mietityttänyt se, että miksi ihmeessä nämä ihmiset, jotka ovat heränneet raittiuteen kuin uskoon, alkavat aikanaan kupittelun lähes säännön mukaisesti uudelleen?
Ensin esitelmöidään liikutuksen vedet silmissä selvän elämän auvoa ja kauhistellaan kaljottelun aiemmin aiheuttamaa ahdistusta. Uni maittaa kuullemma kuin vauvalle ja nuppi pukkaa välittäjäaineita niin ettei silmämunat tahdo kestää kuopissaan. Olkaa nyt aluksi vaikka viisi vuotta viinatta, niin ette pysy painoitta maan kamaralla ja mieli on sees kuin Saharan taivas. En minä ainakaan vaihtaisi moista euforiaa hiivavesien kanssa läträämiseen.

Mihin helvettiin viinaa enää edes tarvitaan, jos niin lysti on ilmankin? Pannaan ohrapellot pakettiin ja lyödään lappu viinatehtaan luukulle – yhtä tyhjää hämmentämistä kuin sellunkin keitto – kukaan siitä mitään kostu!

Kyllähän minä sen toenperrään ymmärrän, jos miehen on välillä käytävä vähän telakalla, jotta saa taas kropan kuntoon. Itsekin olin pari vuotta sitten kolme päivää kaljatta, kun olkapää leikattiin, mutta tuollainen turhan aikainen retostelu ja joutava selvin päin riekkuminen viittaa vahvasti orastavaan homouteen. Ryhtiä miehet!

Oliko muita suu napsaen?
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Asia, joka ei avaudu minulle

Mistä johtuu, että jos ihmiset haluavat keskustella vaikka tipattomasta tammikuusta, raitistumisesta tai yleensä alkoholinkäyttönsä hillitsemisestä millä tahansa tähän tarkoitukseen varatulla keskustelufoorumilla, ilmaantuu aina jostain sankka joukko kirjoittajia kertomaan heille, kuinka tekopyhää jeesustelua on keskustella asiasta julkisesti. Samalla he todistelevat kovaäänisesti (ilmeisesti itselleen) ettei heillä ole tarvetta tällaisiin pohdintoihin.

En ole törmännyt vastaavaan missään tupakkalakko- tai laihdutusketjussa. Kyllä jonkun olisi syytä kertoa näillä palstoilla keskusteleville että omasta terveydestä ja elintavoista huolestuminen ja niistä keskusteleminen on naurettavaa pelleilyä.

Taidan mennä samantien kirjoittamaan Jatkoajan tupakkilakkolaisille, että minulla ei ole minkäänlaisia ongelmia tupakan kanssa, pystyn olemaan polttamatta aina kun haluan. Lisäksi kerron, että nikotiiniriippuvaisten ihmisten ei tulisi polttaa lainkaan tupakkaa. Ja auta armias jos siellä joku on erehtynyt kertomaan, että kunto on kohentunut ja elämänlaatu tuntuu paremmalta tupakoinnin lopettamisen jälkeen. "Vittuako siitä tänne avaudut, homo!" Vielä pahempaa on, jos joku kertoo polttaneensa lakon aikana tai lopettamispäätöksen jälkeen.

En ole muuta selitystä asialle keksinyt kuin sen, että ilmeisesti näillä ihmisillä alkaa palstoja lukiessa hälytyskellot soimaan omassa päässään eikä ääni miellytä. Mutta miksi ihmeessä nämä ihmiset sitten hakeutuvat lukemaan näitä palstoja? Ei niitä ole pakko kenenkään lukea.
 

Mats Bedö

Jäsen
Suosikkijoukkue
TrailBlazers, HIFK, Bruins & Raiders
Ma naen sen niin, etta sellasten kommenttien takana on kahdenlaista porukkaa:

1) Pikkupoikia, joille alkoholin nauttiminen on korkeintaan viikonloppupainotteista ja ennen kaikkea humalahakuista. Siis tiettyina paivina ja silloin vedetaan ihan helvetisti. Asutaan viela isin ja aidin kanssa, joten totta helevatassa juominen pysyy "kurissa". Kukapa sita nyt koulun historian tunnille viittis krapulapaissaan menna, semminkin kun aiti teki aamulla aamiaisen ja olis haistanut vanhan viinan hajun kuitenkin. Eika puperteetin kourissa kamppaileva elimisto valttamatta jaksa jokailtaista tissutteluakaan...

2) Isa tai aiti, seta tai broidi on alkoholisteja, joihin kirjoittaja itseaan vertaa. "Ei oo tarvetta kontrolloida". Faija on vetanyt jo kotiin tullessaan kolme stobee ja himassa aukee Kossu. Joka paiva. Paitsi kun han on kussut olkkarin nurkkaan kolmatta kertaa viikon sisalla ja vannonut perhelleen, etta "Nyt kylla lopetan! Vietan perkele vahintaan tipattoman tammikuun!" Kyllahan siita pojalle trauma tulee. Semminkin kun faija paskoo housuihinsa myos tammikuun kolmas. Se siita lupauksesta, taas kerran. Siita sitten tama kirjoittaja on saanut sellaisen kuvan, etta tipatonta tammikuuta pitavat ovat kaikki kun isi kotona.

Voihan se toki olla, etta elamankokemus on niin vahaista, etta ei ole viela paassyt nauttimaan omasta elamastaan "taysin siemauksin". Joka ilta hyvaa safkaa, puoli pulloa punkkua palanpainikkeeksi... Tai matsia katsellessa pari kolme bissea kyytipojaksi. Ehka jopa drinkki vaimon kanssa...

Tuo kaikki on periaatteessa aika turhaa, mutta minkas elamantavoilleen voi. Ollaan totuttu nauttimaan elamasta eika sita paljoa katsella mita syodaan ja mita juodaan. Siksipa siis on hyva pitaa yksi kuukausi taukoa rasvaisista ruuista, makeista herkuista ja niista aikalailla turhista viinilasillisista ennen ruokaa, ruuan kanssa ja miksei myos ruuan jalkeenkin tv:ta katsellessa... Tota kun tekee 334 kertaa vuodessa, niin siitahan sita kertyy vuositasolla! Yhtenakaan iltana ei olla humalassa (enpa muista millon olisin viimeksi ollut), mutta vuosittainen maara on siltikin aika iso. Tipattoman tammikuun aikana on sitten hyva keskittya terveellisiin ruokiin ja juomiin. Ajattelee enemman mita laittaa suuhunsa ja kaataa kurkkuunsa. Huomaa, etta aina ei tartte avata bissea. Kupliva vesikin on ihan yhta hyvaa! Ei tartte grillata t-bonea, kun kana ja salaatti on ihan yhta herkullista. Ja jalkiruuan kanssa maistuu suklaan sijaan rypaleet ihan yhta hyvin.

Halveksikoon kuka haluaa. Enemman se kertoo tasta "halveksijasta" kun mistaan muusta. Ja onnea sinne kotioloihin!
 

timmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
FoPS, Kärpät, FC Parta, Kansan Syvät Rivit, Oranje
Edellisiin viesteihin viitaten, minua hieman ihmetyttää, miksi ei saisi hieman kyseenalaistaa tätä nykyään niin trendikästä tipatonta tammikuuta? Mistään halveksinnasta ei ole kysymys. Sensijaan huomaan ilmassa leijuvan selvää vastahalveksuntaa.
Miksi ihmeessä joillakin asia on joillekkin niin arka ja pyhä, että pitää heti lyödä kauheat puolustusreaktiot päälle?

Ja 1Timer:lle tiedoksi: Perustelusi ovat hyviä ja järkeviä, toivotan sinulle tsemppiä asian suhteen. Oma tapani on viettää sillointällöin muutama selvä viikko (kyllä, yhteen putkeen ja hyvää tekee). En silloin jaksa laskea päiviä.

Ja lisätään nyt vielä että ole pikkupoika enkä asu vanhempieni luona. Olen ruma ja karvainen ukko. Alkoholiongelmaisia ei lähipiiristäni löydy.Tämä vain kategorisoinnin (jota itse myönnän harrastavani) ennaltavälttämisen vuoksi.

Eiköhän tämä tästä. Kukin taaplaa tyylillään.
 

Kaivanto

Jäsen
Minua on aina mietityttänyt se, että miksi ihmeessä nämä ihmiset, jotka ovat heränneet raittiuteen kuin uskoon, alkavat aikanaan kupittelun lähes säännön mukaisesti uudelleen?
Ensin esitelmöidään liikutuksen vedet silmissä selvän elämän auvoa ja kauhistellaan kaljottelun aiemmin aiheuttamaa ahdistusta. Uni maittaa kuullemma kuin vauvalle ja nuppi pukkaa välittäjäaineita niin ettei silmämunat tahdo kestää kuopissaan. Olkaa nyt aluksi vaikka viisi vuotta viinatta, niin ette pysy painoitta maan kamaralla ja mieli on sees kuin Saharan taivas. En minä ainakaan vaihtaisi moista euforiaa hiivavesien kanssa läträämiseen.

Mihin helvettiin viinaa enää edes tarvitaan, jos niin lysti on ilmankin? Pannaan ohrapellot pakettiin ja lyödään lappu viinatehtaan luukulle – yhtä tyhjää hämmentämistä kuin sellunkin keitto – kukaan siitä mitään kostu!

Kyllähän minä sen toenperrään ymmärrän, jos miehen on välillä käytävä vähän telakalla, jotta saa taas kropan kuntoon. Itsekin olin pari vuotta sitten kolme päivää kaljatta, kun olkapää leikattiin, mutta tuollainen turhan aikainen retostelu ja joutava selvin päin riekkuminen viittaa vahvasti orastavaan homouteen. Ryhtiä miehet!

Pelkästään sosiaalisilla perusteilla olisi mukava olla kännissä joka päivä tai ainakin hyvin usein. Mutta ryyppääminen rasittaa kehoa ja mieltä. Lepo tekee hyvää. Itse vedän välillä kännin tai pari viikossa - juuri näistä sosiaalisista syistä - ja välillä pidän kuukauden tai parin mittaisia selviä jaksoja.

Alkoholin vaikutus aivokemiaan vaikuttaa melko yksilökohtaiselta. Monilla säännöllisen juomisen ja iän myötä jokaisesta krapulasta tulee mini-depressio. Riittävällä dokaamisella tilasta voi tehdä pysyvänkin.

Viikoittaisen kupitteluun yhdistettynä kuntoilu tuntuu menevän hukkaan, kun alkuviikko menee aina edellisen perjantain tasolle kiriessä. Selvällä jaksolla maanantaina jatkaa siitä, mihin perjantaina jäi. Hiukan kuin jos tapaisi kirjoitella sellaisia ei nyt Nobel-tasoisia mutta suhteellisen sujuvia huumoritekstejä säännöllisesti, vetäytyisi vuosiksi kiven alle ryyppäämään ja taantumaan ja palaisi vanhalta viinalta haisevalla tilityksellä, joka ampuu ohi kaikista maaleistaan.

Raittiuteen siirtyvillä prosessi etenee tavallisesti järjestyksessä:

1) alkoholin ongelmakäyttö
2) ongelman kieltäminen (usein suhteettoman jyrkkä, miksei mukahauskakin)
3) ongelman hyväksyminen
4) toimenpiteet ongelman korjaamiseksi
5) täysi alkoholittomuus tai mahdollisuuksien mukaan paluu kohtuukäyttöön

Freddie Freeloader on käsittääkseni tuossa viitosvaiheessa.
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
Edellisiin viesteihin viitaten, minua hieman ihmetyttää, miksi ei saisi hieman kyseenalaistaa tätä nykyään niin trendikästä tipatonta tammikuuta? Mistään halveksinnasta ei ole kysymys. Sensijaan huomaan ilmassa leijuvan selvää vastahalveksuntaa.
Miksi ihmeessä joillakin asia on joillekkin niin arka ja pyhä, että pitää heti lyödä kauheat puolustusreaktiot päälle?

Jaa ei?? Homottelu on sinun mielestäsi ihan asia tekstiä? Kannattaisi varmaan lukea edes tuo tämän ketjun avausviesti ennen kuin tulee avautumaan avautumiselle avautumisista.

Röörille erikseen: harvinaisen typerää tekstiä.

P.S. Boldaus timmin lainauksessa on omani
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Jaa ei?? Homottelu on sinun mielestäsi ihan asia tekstiä? Kannattaisi varmaan lukea edes tuo tämän ketjun avausviesti ennen kuin tulee avautumaan avautumiselle avautumisista.

Röörille erikseen: harvinaisen typerää tekstiä.

Tosikko...

On tärkeää ja hienoa oppia juomaan ilman stressiä. Vielä tärkeämpää ja hienompaa on oppia olemaan juomatta, ilman stressiä.

En ymmärrä mitä isompaa merkitystä on avata silmiään lyhyellä ajanjaksolla jos se ei muuta käyttäytymistä muuna aikana parempaan suuntaan. Jos muuttaa, niin helkkarin hieno homma. Että kyynel vaan.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Ja 1Timer:lle tiedoksi: Perustelusi ovat hyviä ja järkeviä, toivotan sinulle tsemppiä asian suhteen. Oma tapani on viettää sillointällöin muutama selvä viikko (kyllä, yhteen putkeen ja hyvää tekee). En silloin jaksa laskea päiviä.

No jaa, minun mielestäni tuo lyhykäinen ihmisiä kategoroiva lista on vähintäänkin turha, sillä meitä on niin moneen junaan. Esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni tyypillinen tipattoman tammikuun viettäjä on työelämässä jo hyvin kiinni oleva mies, joka painaa joka viikonloppu radalla. Tuosta kun laskee, että illassa kuluttaa 100-200€, niin yksi tipattomuuteen kannustava tekijä on myös se, että tuolla rahalla saisi tehtyä paljon muutakin.
 
Suosikkijoukkue
Timo Rajalan Kultainen Takki
Vielä tärkeämpää ja hienompaa on oppia olemaan juomatta, ilman stressiä.
Millä perusteella? Ymmärrän kyllä ongelmakäyttäjien raitistumisen, mutta miksi alkoholin kohtuukäyttäjän pitäisi oppia olemaan juomatta ilman stressiä, jos nauttii ajoittaisesta alkoholin käytöstä, ilman stressiä?
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.

Huom. VAIN TOSIKOILLE! ;-)

En ymmärrä mitä isompaa merkitystä on avata silmiään lyhyellä ajanjaksolla jos se ei muuta käyttäytymistä muuna aikana parempaan suuntaan. Jos muuttaa, niin helkkarin hieno homma. Että kyynel vaan.

Täällähän puhutaan juomisen hallinnasta, eikö? Juomisen hallintaa se on kuukaudenkin tauko. Omassa lähipiirissäni on ollut ihka oikeita alkoholisteja ja ne ei taatusti taukoa pidä. Alkoholistia ei muutenkaan kiinnosta keskustelu juomisen hallinnasta, sillä se on holistin sanoin, "hänen oma asiansa".

Edit. Itseasiassahan tuo Röörin viesti viittaa tuohon alkoholistien mantraan. "Juominen on oma asiani ja siihen ei tule kenenkään puuttuman". Nerokasta.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Muiden taisteluista huolimatta aion avautua tähän ketjuun ja ilmottautuvani tähän kerhoon. Syitä on monia, en rupea niitä kaikkia tässä erittelemään. Muutaman nyt kumminkin mainitakseni.
Tulee tissuteltua aika usein, eli oltua vain korkeintaan pienessä hiprakassa, jos edes sitäkään, mutta kun tätä on tehnyt ainakin jo pari vuotta on toleranssi hieman noussut. Illassa saattaa mennä jopa mäyräkoira kaljaa, eikä tunnu missään. Joo, ja äskeinen ei ollut mikään trolli vaan ihan tosi.
Humalaan tulee juotua itsensä taaseen harvemmin, mutta siitä nyt ei ainakaan ole ollut ikinä mitään hyötyä, päinvastoin. En todellakaan ole mikään tappelija, että menisin kylille tappelemaan, en ole tapellut, mutta kaikkea muuta typerää kyllä tulee tehtyä, joita saa hävetä sitten jälkeenpäin ja kauan. Ja rahaa palaa aivan saatanasti, ihan turhaan.
Sen olen huomannut, että selvinpäin ongelmia on paljon vähemmän.

Toivottakaa nyt ees saatana mulle onnea koitokseen!
 

Wesku

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei tuossa onnea tarvita vaan selkärankaa ja täältä kannustusta projektiisi.

Tässä tipattoman aikana aikana mietiskelin huvikseni omaa alkokulutustani ja kyllähän sitä viime vuoden aikana, herra nähköön, meni.

Hämäävää on se, että kunnon kännejä ei vuoden mittaan tainnut olla kuin 2-3, mutta sitä vastoin iltatissuttelua viinilasi kädessä lähes joka ilta. Alkuvuodesta 1 lasillinen ja kevään jälkeen jo helposti 2-3.

Ti ja To kiekkomatsien aikana olut/ erä. Mieluiten 0,5 olusia. Samoin lauantaisin valioliigan kera sama meno, mutta lisäksi saunakaljat tuohon päälle ja muutenkin pe/ la aika lailla kovemmalla kädellä kurkusta alas.

Perkele. Tuosta tulee aikamoinen määrä vuodessa. Vähän mietin, että minkälaiset vapinat ja tutinat tästä tulee, kun lopettaa, mutta hyvin on mennyt ja olo on oikeastaan erittäinkin hyvä.

Painonpudotus tässä on kaikkein kovin kanto kaskessa. Viinasta ja röökistä kyllä pääsee eroon, mutta kevennäpä syömistä, saatana...

Se on ihan täyttä paskapuhetta, että painon saa putoamaan ilman näläntunnetta. Höpöhöpö, kerta toisensa jälkeen poistun työpaikkaruokalasta naama norsun vitulla ja menen yöllä nälkäisenä nukkumaan vaikka syönkin aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Välipalat ja iltapalat on tosi kevyttä(jugurttia/ hapankorppua). Muuten ihan normiruokaa, mutta n.30% pienemmät annoskoot kuin ennen.

Nälkä tässä on kuitenkin. Taitaa mennä aikaa ennenkuin mahalaukku tottuu. Sitten se kai helpottaa ja alkaa näilläkin jo pärjäämään.

Kerran kuukaudessa täytyy kyllä pitää kunnon sikailupäivä tyyliin syö ja juo niin paljon kuin huvittaa ja mitä huvittaa. Muuten tässä hajoaa pää.
 

taisto-74

Jäsen
Suosikkijoukkue
5.SS-Panzerdivision "Wiking" Regiment "Nordland"
Ei jumalauta

7 viikkoa mennyt putkeen. Kouluni hoidan punaisin silmin ja välituntisin oksentamalla. Syön sisua ja hymyilen. Luokan pikkujouluissa sammuin jo ensimmäisen puolentunnin jälkeen. Nyt on iso Tapio takana ja mietin miten herään aamulla. Pitäisikö tehdä jotain?
 

Rööri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Raittiuteen siirtyvillä prosessi etenee tavallisesti järjestyksessä:

1) alkoholin ongelmakäyttö
2) ongelman kieltäminen (usein suhteettoman jyrkkä, miksei mukahauskakin)
3) ongelman hyväksyminen
4) toimenpiteet ongelman korjaamiseksi
5) täysi alkoholittomuus tai mahdollisuuksien mukaan paluu kohtuukäyttöön

Freddie Freeloader on käsittääkseni tuossa viitosvaiheessa.


Mihin ihmeeseen tarvitaan kohtuukäyttöä, jos alkoholittomana olo on lainaamanilaista leijumista?

Pelkäänpä, että Freddie Freeloader on palannut takaisin lähtöruutuun.

Terv. Mörri-Möykky
 

Kaivanto

Jäsen
Mihin ihmeeseen tarvitaan kohtuukäyttöä, jos alkoholittomana olo on lainaamanilaista leijumista?

Lukeminen on kännissä kirjainten pomppiessa riviltä toiselle kovin vaikeaa, mutta yritä nyt vielä. Lainaamassasi viestissä ei leijuta - siitä puuttuu uskonnollis-hurmokselliselle tekstille tyypillinen informaatioköyhyys ja halpojen kielikuvien ryöppy. Freddie Freeloader kirjoittaa raportoivaan sävyyn sellaisia havaintoja, kuin että selvä jakso terävöittää ja virkistää olotilaa ja mielialaa. Nämä seikat voi vahvistaa moni kosteita ja kuivia jaksoja viettänyt. Jos on pariin vuoteen kolme selvää päivää, asia saattaa tuntua oudolta

Ei kukaan lopeta tai vähennä dokaamistaan siksi, että juodessa kännissä ei ole kivaa, vaan siksi, että juodessa selvin päin ei ole kivaa. Jos kännäämisestä on enemmän haittaa (=krapula, fyysisen ja henkisen suorityskyvyn aleneminen, mahdolliset somaattiset sekä psyykkiset sairaudet) kuin hyötyä (=kännissä on kivaa), tällöin on syytä vähentää alkoholin käyttöä siihen pisteeseen, jossa hyödyt ohittavat haitat. Sanotaan tätä pistettä vaikka kohtuukäytön rajaksi.
 
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
Päivitetäänpä oma tilanteeni, koska sillä on jonkinlaista merkitystä tämän ketjun ja käytävän keskustelun kannalta.

Lähtötilanteen voi lukea ketjun avausviestistä. Päätin siis viime kesänä yrittää suitsia suurkulutukseksi yltynyttä alkoholinkäyttöäni asettamalla tavoitteeksi olla kokonainen vuosi juomatta. Tämä tavoite ei toteutunut.

Täysin juomatta olin tasan kaksi kuukautta. Sen jälkeen päätin tietoisesti kokeilla olisiko minusta kohtuukäyttäjäksi. Kyseessä ei siis ollut mikään retkahdus vaan tietoinen kokeilu - alussa. Kohtuukäyttö (jos rajana pidetään tuota yleistä alle 24 annosta viikossa) onnistui hyvin n. kolme kuukautta.

Viimeisen kuukauden aikana oluen kulutus on salakavalasti hiipinyt taas lähes kesäisiin lukemiin. Olenko siis palannut lähtöruutuun, kannattiko koko vaivannäkö vai oliko se turhaa?

Tarkastellaanpa mitä tästä jäi käteen ja mikä on muuttunut kesästä, vai onko mikään? Painoni on pudonnut n. 9 kg. Maksa-arvoni olivat joulun alla tehdyssä kokeessa normaalit. Olen viimeisestä kuukaudesta huolimatta paremmassa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa kuin kesällä.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi vaihtoehtoinen todellisuus, ts. minkälaisessa kunnossa itse ja asiani olisivat, jos olisin jatkanut samaa rataa läpi syksyn. Jos sitä vähänkin vaivautuu kuvittelemaan, on helppo todeta että tämä ei todellakaan ole ollut turhaa.

Miten tästä eteenpäin? Selvää on, että jos jatkan tätä viimeisen kuukauden tahtia, niin viimeistään ensi kesänä olen palannut lähtöruutuun. Tipatonta tammikuuta en ole vielä aloittanut mutta aion pitää sen hieman myöhemmin. Syynä tähän on eräs vaativa projekti, jota olen työstänyt kohta kaksi kuukautta ja jonka pitäisi valmistua kahden viikon sisällä. Projekti itsessään ei ole syy juomiselle. Ihminen löytää halutessaan syyn juoda vaikka lukemalla päivän lehden, aina sieltä löytyy joku otsikko joka oikeuttaa sen päivän juomisen. Syy on se, että lopettaminen tulee taas aiheuttamaan jonkin verran vieroitusoireita, joita en halua kokea yhtä aikaa tämän projektin aiheuttaman stressin kanssa.

Joka tapauksessa seuraava etappi on tipattoman kuukauden pitäminen ja sen jälkeen taas tilanteen tarkastelu. Syksyn jälkeen siihen on helppo lähteä mm. seuraavista syistä:

-Tiedän nyt, että minun on mahdollista halutessani elää juomatta ilman, että kuolen vieroitusoireisiin tai menettäisin jotakin elämästäni. Pystyn sietämään työtäni, perhe-elämääni ja kaikkia elämän vastoinkäymisiä juomatta jos haluan. Aikaisemmin ajattelin, että elämäni on jotenkin niin poikkeuksellisen vaikeaa, ettei kukaan voisi elää sitä juomatta.

-Paitsi mahdollista, juomatta oleminen on myös kannattavaa, koska se palkitsee fyysisen ja psyykkisen kunnon kohenemisella sekä sosiaalisen elämän "oikenemisella". Tällä tarkoitan sitä, että suhteet lähipiiriin ja ympäristöön normalisoituvat, kun alkoholin vaikutus ei ole aina läsnä joko humalana tai krapulana.

-Minua ei ehkä sittenkään ole loppuiäkseni tuomittu absolutismiin jos lopetan alkoholinkäytön, vaan kohtuukäyttö on mahdollista, kunhan muistan tarkkailla kuluttamani alkoholin määrää ja toimia sen mukaan.

En siis ole vielä tuossa Kaivannon määrittelemässä viitosvaiheessa, mutta voisin sanoa, että olen "käynyt siellä" ja todennut, että sinne on päästävä uudestaan.

Tipattomasta tammikuusta minulle on täällä käydyn keskustelun perusteella avautunut, että tänä päivänä näyttäisi olevan kahdenlaisia tipattoman tammikuun viettäjiä. "Vanha koulukunta" edustaa sellaisia alkoholin suurkuluttajia kuten minä, jotka pitävät tipattoman lähinnä siksi, etteivät joisi itseään hengiltä. Tarkoitus on yksinomaan antaa huilia elimistölle että jaksaa taas.

Viime vuosina on sitten ilmaantunut tällainen trendihiippareiden joukko, joka on innostunut tipattomasta tammikuusta kuin jostain soutuspinningistä koska se on nyt "in" ja kulkee ympäriinsä julistamassa tipattoman tammikuun ihanuutta. Näitä kohtaan heränneen vastareaktion voin kyllä ymmärtää.

Pidemmän aikaa itse tipattomia harrastaneena "voin kertoa teille (copyright Sporde)" että kymmenen vuotta sitten niissä ei ollut lainkaan sellaista hohtoa kuin nyt näyttää olevan. Lause "en käytä alkoholia, vietän tipatonta tammikuuta" julkisesti lausuttuna sai aikaan jokseenkin samanlaisen reaktion kuin jos olisi sanonut: "Minulla on AIDS."

Eli juomisenhallintaprojektini jatkuu, kokeneempana ja kokemuksista viisastuneena.
 
Viimeksi muokattu:

AnFa

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Tipattomasta tammikuusta minulle on täällä käydyn keskustelun perusteella avautunut, että tänä päivänä näyttäisi olevan kahdenlaisia tipattoman tammikuun viettäjiä...

En laskisi itseäni kumpaakaan näistä, mutta en kyllä ikinä ole päättänytkään pitää tipatonta tammikuuta vaikka se on monesti tullut loppupeleissä pidettyäkin. Itselläni elimistö joutuu niin kovalle rääkille tuossa joulun aikana varsinkin jos joulu sattuu keskelle viikkoa eli on viikonloput sekä joulun aika (+uusi vuosi väh. pari päiväisenä) aikaa keitota ihan huolella. Vuosi kun on vaihtunut niin tuntuu siltä ettei ekaan viikkon voi tehdä oikein mitään järkevää kuin vain pakolliset työt ja sitten viikon jälkeen on olo et ei ehkä ihan huomenna vielä juoda.

Painoni on pudonnut n. 9 kg.
Itselläkin paino putoaa välittömästi kun vähentää alkoholin määrää. Ruuan syömisellä ei juurikaan ole mitään merkitystä (outoa kyllä?), mutta kun on kuukauden tai pari juomatta niin johan alkavat kilot rapista. Toki liikun suht paljon, mut jos juon vähintään joka toinen viikonloppu niin paino hilautuu pikku hiljaa ylöspäin.
 
Viimeksi muokattu:

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Itselläkin paino putoaa välittömästi kun vähentää alkoholin määrää. Ruuan syömisellä ei juurikaan ole mitään merkitystä (outoa kyllä?), mutta kun on kuukauden tai pari juomatta niin johan alkavat kilot rapista.

Alkoholissa on energiaa melkein saman verran kuin rasvassa. Ja koska painon pysyminen ennallaan, laihtuminen tai lihominen on usein hyvin pienestä kiinni, alkoholin pois jättäminen vaikuttaa merkittävästi saadun energian määrään.

Kahdessa mäyräkoirassa on suunnilleen sen verran energiaa, että painoa tulee kilo lisää. Jos kulutus ei vastaavasti nouse, niin paino nousee. Kolme pulloa illassa menee helposti, mutta niistä kertyy ajan myötä myös hyvin paljon energiaa.

Näin minä olen asian järkeillyt ja laihdutinkin kaljan juonnin lopettamalla. Se on tehokas tapa laihduttaa.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Alkoholissa on energiaa melkein saman verran kuin rasvassa.

Jotain tuon suuntaista se taitaa olla... Muistaisin jostain lukeneeni, että yksi keppanapullo vastaa pauttiarallaa kohtuu kokoista porsaankyljystä => ei siis ihme jos paino laskee kun jättää "syömättä 6 kyljystä / ilta"...
 
Suosikkijoukkue
HIFK ja brändin juojat. NP#35.
Jotain tuon suuntaista se taitaa olla... Muistaisin jostain lukeneeni, että yksi keppanapullo vastaa pauttiarallaa kohtuu kokoista porsaankyljystä => ei siis ihme jos paino laskee kun jättää "syömättä 6 kyljystä / ilta"...

Olutpullollinen vastaa n. 60 gramman kyljystä. Taitaa toi kalorikeskustelu johtua myös siitä, että alkoholi kalorit on niitä "tyhjiä kaloreita" ja lisäksi vielä normi päivän ruokailujen päälle vedetty.

Olut

Porsaankyljys
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös