Jarno Pikkaraiselle kenkää!

[Just-Ice-Hockey]

Miksi Mannerta ja Kärppiä ei voisi verrata Pikkaraisen ja IFK:hon? Itseasiassa nämähän vertautuvat toisiinsa varsin hyvin. Kumpikin tuli seuraan ensi auvalmentajaksi, mistä sitten seuran suunnitelman mukaisesti nostettiin pääkäskijäksi. Toki eroavaisuuksiakin löytyy. Mannerin nousuun päävalmentajaksi ei liittynyt mitään draamaa, IFK:ssa ainakin hetkellisesti rikottiin valmentajien välit. Toinen ilmeinen ero on se, että Manner nostettiin päävalmentajaksi suunnitelman mukaisesti, kun taas Pikkarainen nostettiin päävalmentajaksi ennenaikaisesti. Kolmas, ja varmaan se merkityksellisin ero on se, että Manner valmensi ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan Kärpät ylivoimaiseen runkosarjavoittoon ja mestariksi asti. Pikkaraisella ei ensimmäinen päävalmentajakausi sujunut ihan samalla tavalla.

Pikkarainen on toki vain jäävuoren huippu, ja pidän yhä kiinni siitä, että pelkästään päävalmentajan vaihtaminen ei riitä. Näkemykseni Salmelaisesta olen tuonut jo useaan otteeseen esille, enkä lähde niitä tässä perkmaan sen tarkemmin. Helppoon tilanteeseen ei UJ kuitenkaan ole valmentajaansa järjestänyt jo pari vuotta jatkuneella pelaajarumballa. Pelaajarumbasta huolimatta ei pelin kehittymättömyyttä ja reagoimattomuutta voida millään perustella. Pikkaraisen IFK on jälleen yksi epäonnistunut kokeilu IFK:n surullisessa historiassa. Tälle kaudelle leimallista on ollut se, että pelaajilla ei ole pelitavallista selkänojaa, eikä pelitavasta seuraavia tukitoimia. Käytännössä IFK:n pärjää vain materiaali edun turvin. Käytännössä IFK:n pelaajien pitää koko ajan pelata oman osaamisensa äärirajoilla, mikä samalla kasvattaa virhemarginaaleja. Ei kovin helppo tilanne pelaajillekaa.

 

[Lätty-ylämummo]

Miksi Mannerta ja Kärppiä ei voisi verrata Pikkaraisen ja IFK:hon? Itseasiassa nämähän vertautuvat toisiinsa varsin hyvin. Kumpikin tuli seuraan ensi auvalmentajaksi, mistä sitten seuran suunnitelman mukaisesti nostettiin pääkäskijäksi. Toki eroavaisuuksiakin löytyy. Mannerin nousuun päävalmentajaksi ei liittynyt mitään draamaa, IFK:ssa ainakin hetkellisesti rikottiin valmentajien välit. Toinen ilmeinen ero on se, että Manner nostettiin päävalmentajaksi suunnitelman mukaisesti, kun taas Pikkarainen nostettiin päävalmentajaksi ennenaikaisesti. Kolmas, ja varmaan se merkityksellisin ero on se, että Manner valmensi ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan Kärpät ylivoimaiseen runkosarjavoittoon ja mestariksi asti. Pikkaraisella ei ensimmäinen päävalmentajakausi sujunut ihan samalla tavalla.

Pikkarainen on toki vain jäävuoren huippu, ja pidän yhä kiinni siitä, että pelkästään päävalmentajan vaihtaminen ei riitä. Näkemykseni Salmelaisesta olen tuonut jo useaan otteeseen esille, enkä lähde niitä tässä perkmaan sen tarkemmin. Helppoon tilanteeseen ei UJ kuitenkaan ole valmentajaansa järjestänyt jo pari vuotta jatkuneella pelaajarumballa. Pelaajarumbasta huolimatta ei pelin kehittymättömyyttä ja reagoimattomuutta voida millään perustella. Pikkaraisen IFK on jälleen yksi epäonnistunut kokeilu IFK:n surullisessa historiassa. Tälle kaudelle leimallista on ollut se, että pelaajilla ei ole pelitavallista selkänojaa, eikä pelitavasta seuraavia tukitoimia. Käytännössä IFK:n pärjää vain materiaali edun turvin. Käytännössä IFK:n pelaajien pitää koko ajan pelata oman osaamisensa äärirajoilla, mikä samalla kasvattaa virhemarginaaleja. Ei kovin helppo tilanne pelaajillekaa.

Manner aloitti syksyllä 2013 Marjamäen kakkosena, ja jatkoi 2015 Suikkasen kakkosena, mistä nousi päävalmentajaksi keväällä 2017 kauden päätyttyä Suikkasen potkujen jälkeen. Manner oli valmentanut Kärppiä 4 täyttä kautta ennen päävalmentajaksi ryhtymistään, ja sai aloittaa työnsä täydellä kesätreenikaudella. Ehkä aavistuksen helpompi lähtö päävalmentajaksi Pikkaraiseen verrattuna.

Mä en kenkisi ketään nyt. Nimenomaan surullisen historian vuoksi. Tuota - kenkää ja toivo - korttia on pelattu riittävästi, eikä se ole tulosta tuonut. Seuran on päivitettävä ensin oma pläninsä, koska nykyinen ei toimi. Seuraavaksi katsottava, että ketkä kykenevät suorittamaan riittävällä tasolla ja missä tehtävissä suhteessa päivitettyyn pläniin. Sitten on sen tuskaisan rekrykierroksen vuoro, jolla pitää löytää oikeat ihmiset avoinna oleviin tehtäviin. Tuon prosessin läpikäyminen vie hyvin tehtynä helposti lähes vuoden. Valitettavasti.

 

[Just-Ice-Hockey]

Manner aloitti syksyllä 2013 Marjamäen kakkosena, ja jatkoi 2015 Suikkasen kakkosena, mistä nousi päävalmentajaksi keväällä 2017 kauden päätyttyä Suikkasen potkujen jälkeen. Manner oli valmentanut Kärppiä 4 täyttä kautta ennen päävalmentajaksi ryhtymistään, ja sai aloittaa työnsä täydellä kesätreenikaudella. Ehkä aavistuksen helpompi lähtö päävalmentajaksi Pikkaraiseen verrattuna.

Mä en kenkisi ketään nyt. Nimenomaan surullisen historian vuoksi. Tuota - kenkää ja toivo - korttia on pelattu riittävästi, eikä se ole tulosta tuonut. Seuran on päivitettävä ensin oma pläninsä, koska nykyinen ei toimi. Seuraavaksi katsottava, että ketkä kykenevät suorittamaan riittävällä tasolla ja missä tehtävissä suhteessa päivitettyyn pläniin. Sitten on sen tuskaisan rekrykierroksen vuoro, jolla pitää löytää oikeat ihmiset avoinna oleviin tehtäviin. Tuon prosessin läpikäyminen vie hyvin tehtynä helposti lähes vuoden. Valitettavasti.

Jos katsotaan puhtaasti edellisen kauden osalta, niin paremmin menestyneen joukkueen Pikkarainen peri kuin Manner. Eikä ne IFK:n kaudet muutenkaan kovin huonosti olleet menneet ennen Pikun aikakautta. Lisäksi tuo ensimmäine täysi päävalmentajakausi oli Pikkaraiselle jo kolmas kausi seurassa, joten sen metkut olivat jo tutut. En siis osta perustelujasi tältä osin. Pikkarainen ja Manner veetaantuvat tältä osin toisiinsa varsin hyvin.

Se mikä toki erottaa herrojen aloitusta on organisaatio. Toinen on suomalaisen jääkiekon parhaiten johdettu kokonaisuus, toinen vuosikymmeniä sekoillut tuhlaajapoika. Toki tältäkin osin valmentajat ovat organisaatioidensa näköisiä. Manner toi Kärpille gloriaa, Piku sekoitti IFK:n pakkaa entisestään.

 

[Lätty-ylämummo]

Jos katsotaan puhtaasti edellisen kauden osalta, niin paremmin menestyneen joukkueen Pikkarainen peri kuin Manner. Eikä ne IFK:n kaudet muutenkaan kovin huonosti olleet menneet ennen Pikun aikakautta. Lisäksi tuo ensimmäine täysi päävalmentajakausi oli Pikkaraiselle jo kolmas kausi seurassa, joten sen metkut olivat jo tutut. En siis osta perustelujasi tältä osin. Pikkarainen ja Manner veetaantuvat tältä osin toisiinsa varsin hyvin.

Se mikä toki erottaa herrojen aloitusta on organisaatio. Toinen on suomalaisen jääkiekon parhaiten johdettu kokonaisuus, toinen vuosikymmeniä sekoillut tuhlaajapoika. Toki tältäkin osin valmentajat ovat organisaatioidensa näköisiä. Manner toi Kärpille gloriaa, Piku sekoitti IFK:n pakkaa entisestään.

En osta minäkään.

Runkosarjasijoitukset
2014 Kärpät 1 IFK 9
2015 Kärpät 1 IFK 7
2016 Kärpät 2 IFK 1
2017 Kärpät 8 IFK 9
2018 Kärpät 1 IFK 5

Ensimmäisen pelin kokoonpano Liiga-joukkueen päävalmentajana:

Kärpät/Manner
Junttila Ruohomaa Bertrand
Koivisto Heshka
Mäenalanen Lasu Ikonen
Kukkonen Niemelä
Karvinen Kestilä Junnila
Kivihalme Hakanpää
Sailio Humaloja Anttila
Mäkelä
Rynnäs Vehviläinen

IFK/Pikkarainen
Salminen Tyrväinen Rask
Eronen Motin
Jääskä Santala Kangasniemi
Varakas Lyytinen
Thorell Lundell Pitkänen
Ulander O'Connor
Petrell Ikonen Åsten
Kankaanperä
Engren Ruusu

Eli ei Pikkarainen mielestäni mitään varsinaista dreamteamia saanut vedettäväkseen Mannerin nippuun verrattuna.


Jos tarkastellaan parhaiten johdettua kokonaisuutta, niin tarkastellaanko silloin myös koko seuran elinkaarta?
Siinä tarkastelussa IFK pärjää mielestäni Kärppiä paremmin.
Kärpät pelasi vielä -95 II-divarissa ja nousu vuosituhannen vaihteessa SM-sarjaan oli pakottanut sekä urheilupuolen, että talouden skarppaamaan jumalattomasti. Tuota työtä on osattu vaalia ja kehittää, mikä tekee Kärpistä tämän hetken parhaan lätkäorganisaation Suomessa. Mutta pitkässä juoksussa kokonaiskuvassa Kärppien 11 vuotta alemmissa sarjoissa kääntää vaa'an IFK:lle.

Manner on tuonut Kärpille gloriaa, ei kahta sanaa. Enkä usko Kärppien ensi kaudelle kriisiytyvän samalla tavalla, kuin nyt näyttäisi HPK:lle käyvän. Kärppien vahva organisaatio kantaa kyllä. Mutta mitää pahaa Pikkarainen on tehnyt IFK:lle? Seuran urheilullinen puoli on ollut käymistilassa pitkään ennen Pikeä, eikä veikkaukseni mukaan rauhoitu ennen hallituksen omaan ja seuraan kohdistamia muutoksia ja päivityksiä. Osansa kritiikistä joutuu tietenkin kantamaan edareiden päävalmentaja, mutta seuran kyvykkyydestä vastuu pitäisi olla hallituksella. Urheilupuoli ei ole yksin Salmelaisen, vaan koko seuran ja ennenkaikkea hallituksen vastuulla oleva asia.

 

[Schwein]

Törmäselle potkut antoi Nybondas ja Selinin palkkasi myös Nybondas.

No ei se nyt ihan putkeen sitten minulla mennyt. Kiitos korjauksesta Selinin palkkaamisen osalta.

 

[Just-Ice-Hockey]

En osta minäkään.

Runkosarjasijoitukset
2014 Kärpät 1 IFK 9
2015 Kärpät 1 IFK 7
2016 Kärpät 2 IFK 1
2017 Kärpät 8 IFK 9
2018 Kärpät 1 IFK 5

Ensimmäisen pelin kokoonpano Liiga-joukkueen päävalmentajana:

Kärpät/Manner
Junttila Ruohomaa Bertrand
Koivisto Heshka
Mäenalanen Lasu Ikonen
Kukkonen Niemelä
Karvinen Kestilä Junnila
Kivihalme Hakanpää
Sailio Humaloja Anttila
Mäkelä
Rynnäs Vehviläinen

IFK/Pikkarainen
Salminen Tyrväinen Rask
Eronen Motin
Jääskä Santala Kangasniemi
Varakas Lyytinen
Thorell Lundell Pitkänen
Ulander O'Connor
Petrell Ikonen Åsten
Kankaanperä
Engren Ruusu

Eli ei Pikkarainen mielestäni mitään varsinaista dreamteamia saanut vedettäväkseen Mannerin nippuun verrattuna.


Jos tarkastellaan parhaiten johdettua kokonaisuutta, niin tarkastellaanko silloin myös koko seuran elinkaarta?
Siinä tarkastelussa IFK pärjää mielestäni Kärppiä paremmin.
Kärpät pelasi vielä -95 II-divarissa ja nousu vuosituhannen vaihteessa SM-sarjaan oli pakottanut sekä urheilupuolen, että talouden skarppaamaan jumalattomasti. Tuota työtä on osattu vaalia ja kehittää, mikä tekee Kärpistä tämän hetken parhaan lätkäorganisaation Suomessa. Mutta pitkässä juoksussa kokonaiskuvassa Kärppien 11 vuotta alemmissa sarjoissa kääntää vaa'an IFK:lle.

Manner on tuonut Kärpille gloriaa, ei kahta sanaa. Enkä usko Kärppien ensi kaudelle kriisiytyvän samalla tavalla, kuin nyt näyttäisi HPK:lle käyvän. Kärppien vahva organisaatio kantaa kyllä. Mutta mitää pahaa Pikkarainen on tehnyt IFK:lle? Seuran urheilullinen puoli on ollut käymistilassa pitkään ennen Pikeä, eikä veikkaukseni mukaan rauhoitu ennen hallituksen omaan ja seuraan kohdistamia muutoksia ja päivityksiä. Osansa kritiikistä joutuu tietenkin kantamaan edareiden päävalmentaja, mutta seuran kyvykkyydestä vastuu pitäisi olla hallituksella. Urheilupuoli ei ole yksin Salmelaisen, vaan koko seuran ja ennenkaikkea hallituksen vastuulla oleva asia.

On sul jutut. Kuten kirjoitin, sai Pikkarainen ensimmäiselle täydelle kaudelleen paremmin sijoittuneen joukkueen kuin Manner. Kärpät mokasi valmentajavalinnan (Suikkanen), tunnisti ja tunnusti virheen ja korjasi kurssin samantien seuraavalla valinnalla. IFK on tältä osin mennyt eri urilla.

Ei Pikkaraisen joukkue mikään dream team ollut, vaan ei se ollut huono nippu myöskään. Pelaajamateriaalin taakse ei IFK:ssa päästä piiloutumaan. Toisekseen on hassua, että nostat esille ensimmäistä ottelua, kun olen täällä on nimenomaisesti verrattu ensimäistä täyttä päävalmentajakautta. Noita ensimmäisten otteluiden kokoonpanoja verratessa on Pikkaraisella muuten sellainen etu, että hänellä oli tuosta nimenomaisesta joukkueesta paljon enemmän dataa käytettävissään kuin Mantereella omastaan.

Kärppien ja IFK:n historia ei liity tähän keskusteluun mitenkään. Toki itse silti arvostan voittamista siinä määrin, että pidän IFK:n urheilullisia saavutuksia suorastaan hävettävinä. Kärpät on muuten konkurssinsa jälkeen voittanut mestaruuksia yhtä monta kuin IFK koko helvetin historiansa aikana. Oulussa on opittu virheistä, Stadissa niitä ei ole vielä edes tunnistettu tai ainakaan tunnustettu.

Kukaan ei ole kirjoittanut Pikkaraisen tehneen jotain pahaa. Sen sijaan hänen joukkueensa ovat käytännössä yhtä pudotuspelisarjaa lukuunottamatta alisuorittaneet. Se urheilullisen puolen kehitys, mikä alkoi Törmäsen ajasta on onnistuttu hyvin tuhoamaan viimeisen kahden kauden aikana Pikkaraisen ja Salmelaisen toimesta. Tällä hetkellä olemme palanneet tilanteeseen, jossa miljoonamiehistö käy tavan takaa kentällä vain vähän pelailemassa. Paljon kuvaavaa on se, että tällä palstalla lähes yksimielisesti Pikkaraisen ainoa jatkoperuste on Korona. Vähissä ovat ne äänenpainot, jotka ovat sitä mieltä, että IFK:n penkin takana olisi tällä hetkellä oikea mies siihen rooliin.

Seuraa johdetaan aina ylhäältä päin, mutta kyllä urheilullisen puolen visiota vievät kirkkaimmin eteenpäin UJ ja päävalmentaja. Tässä ketjussa kritisoin heistä toista, koska hänen IFK on alisuorittanut jo riittävän pitkään. UJ:ta olen kritisoinut jo paljon pidempään, mutta se ei ole tämän ketjun aihe. Todettakoon kuitenkin, että nähdäkseni Salmelaisen valintaprosessin aikana - sen jälkeen annettujen haastattelujen perusteella - käytiin läpi se, millaista jääkiekkoa IFK:n tulee pelata, mitä seura edustaa ja mitä urheilujihdolta edellytetään. Näitä asioita on viety eteenpäin, toistaiseksi erittäin laihoin tuloksin.

 

[Apassi]

Ei Pikkaraisen joukkue mikään dream team ollut, vaan ei se ollut huono nippu myöskään. Pelaajamateriaalin taakse ei IFK:ssa päästä piiloutumaan.

Tämähän se on se ongelma. Ei HIFK:lla ole useinkaan ollut mestarinippu jalkeilla, eli ollaan materiaalissa oltu perässä esim. Tapparaa ja Kärppiä, mutta on ollut jalkeilla joukkue, jolla pitäisi kuitenkin runkosarjassa tapella top4 sijasta, mutta kun ei päästä edes siihen ja myös peliesitysten viihteellisyysarvo on hyvin kyseenalainen. Kevään hyvät rypistykset ovat olleet positiivisia. Se on Pikkaraisen ajan oikeastaan ainoa hyvä puoli. Joukkue on myös ollut ahkera, työteliäs ja ei mielestäni fyysisellä puolella (loukkaantumisia lukuunottamatta) olla oltu perässä. Katseet kääntyvät ehdottomasti valmentajan kykyyn luoda pelitapa joukkueelle.

Näkisin suurena riskinä jatkaa tätä pitkäjänteisyyttä. Ensi kauden valmentajan paikkoja aletaan kohta lyömään lukkoon. HIFK:n pitää olla hereillä tässä. Sori vain Pikkarainen, mutta viime kauden lopun sukellus sekä ennen kaikkea tämän kauden alku eivät ole antaneet mitään viitteitä siitä, että sinun johdolla HIFK olisi pelillisesti siellä missä sen kuuluisi olla.

 

[Jan_Peter]

Olen myös miettinyt onko ne joukkueet Pikkaraiselle mitä tarvitsee halutun vaatimustason ylläpitämiseen. Tulee mieleen täälläkin ihannoidun Ismo Lehkosen jutut Mestis ajoilta. Kertonut ihan julkisesti kuinka Pikkaraisen joukkueita vastaan oli todella vittumaista pelata kun sieltä tultiin päälle 60 minuuttia ja kovaa. Pelitavalliset asiat ja modernin lätkän vaatimukset on Pikkaraisella kyllä hallussa, ainakin teoriassa. On ollut ihan proffan tukiopetuksessa Vierumäellä Mikkelin potkujen jälkeen. Eli kysymys on: Onko joukkue Pikkaraisen vai Salmelaisen?

Vastaava asennetta tai edes lähellä olevaa peliä mitä Lehkonen kuvaili en ole nähnyt IFK:ssa. Liikaa toistetaan vielä samoja asioita mitä tehdään välillä hyvin ja välillä ei. IFK:n pelaamisesta tulee mieleen enemmän pelokas kuin rohkea. Asian analysoinnissa ei voida kumminkaan jättää huomioimatta sitä seikkaa, että jatkuvalla syötöllä on yksi pelaava kentällinen sivussa. Tosin silloin pitäisi repiä maksimit irti sen hetkisestä kokoonpanosta.Esimerkiksi viikonlopulta jäi sellainen kuva, että mentiin Mikkeliin häviämään. IFK:n asennepuoli jos olisi ollut kunnossa, ei Jukureilla olisi ollut palaa pelissä.

Jos tilanne on ollut esimerkiksi se, että Pikkaraiselle on tarjottu valmentajan paikkaa IFK:ssa. Ihan varmasti Pikkarainen tekee helvetisti duunia asioiden eteen, mutta onko alunperin paikka ollut liian kova ja sitten jo aseman saavuttamisen jälkeen ei ole osannut vaatia mitä tarvitsee? Salmelaiselle on tieto millaista lätkää pelattiin Pikkaraisen alaisuudessa ja siihen nähden palkkaus on Salmelaiselle perusteltu jos on nähnyt, että siten IFK:n myös tulisi pelata. Onko siinä sitten näkemys pettänyt molemmilta minkälainen dynamiikka joukkueessa tulisi olla molempien pelillisen identiteetin toteuttamiseen?

Kun ajattelee joukkueen rakennetta niin esimerkiksi Joona Luoto on varmaan sellainen pelaaja joka Pikkaraisen joukkueeseen kuuluu. Onko sitten esimerkiksi Ville Leskinen sitä? Ville Leskinen voi olla sellainen spotlight hankinta Salmelaiselta. Eihän siitä Pikkarainen kieltäydy, mutta johonkin lokeroon Pikkaraisen on pelaaja laitettava ja kuinka paljon se rikkoo joukkueen ryhmädynamiikkaa. Tämä vaan ajatelmana teoriassa.

Mitä tulee ketjun aiheeseen, en antaisi potkuja vain potkujen vuoksi. Seuraava liike pitäisi olla johdonmukainen valmennuksen suhteen ja välttämättä hyviä ratkaisuja ei ole tarjolla. Mietin ratkaisua Kuhta-Kalto loppukaudeksi ylös ja Tanska Kolleihin, mutta se voisi taas rikkoa Kiben työn siellä. Kalto/Tanska ykköseksi, muuttaisiko se välttämättä mitään?

 

[tommy36]

Jos tarkastellaan parhaiten johdettua kokonaisuutta, niin tarkastellaanko silloin myös koko seuran elinkaarta?
Siinä tarkastelussa IFK pärjää mielestäni Kärppiä paremmin.
Kärpät pelasi vielä -95 II-divarissa ja nousu vuosituhannen vaihteessa SM-sarjaan oli pakottanut sekä urheilupuolen, että talouden skarppaamaan jumalattomasti. Tuota työtä on osattu vaalia ja kehittää, mikä tekee Kärpistä tämän hetken parhaan lätkäorganisaation Suomessa. Mutta pitkässä juoksussa kokonaiskuvassa Kärppien 11 vuotta alemmissa sarjoissa kääntää vaa'an IFK:lle.

Tämä onkin tosiaan mielenkiiintoinen osa tätä kokonaisuutta, sillä se juuri saa miettimään, että onko IFK.ssa ns. "Opeteltu tyytymisen kulttuuri"?
Vaikka pudotuspeikkoa ei vuosiin enää ole ollutkaan, niin sellainen kifemäinen "ollaanhan me kerran vuosikymmenessä voitettu, ja se riittää" ajatus ei voi olla tulematta mieleen.

Kärpät on tosiaankin oppinut kokemuksistaan, ja kohtuullisen lyhyellä aikanjänteellä rakentanut Kärpistä timmin tuotteen sekä brändiään hyödyntäen luonut sen ympärille toimintaa (pitkällä jänteellä) tukevaa liiketoimintaa, jolla se lienee oikeutetusti se Suomen suurin ja kaunein IFK:n lähinnä puhuessa itsestään samoin adjektiivein vailla lihaa laittaa luiden ympärille. Ja sitähän ei tosiaankaan rahoittele _harrastusmielessä kun on millä mällätä- mitkään supercell-miljonäärit, kuten eräässä kaupungissa taitaa tilanne olla, vaan on melko hyvällä ja omalla duunilla sekä osaamisella ja sitoutumisella rakennettu kokonaisuus.

Lisäksihän tuossa samassa ajassa - nousunsa jälkeen siis- Kärpät on vetänyt nipun runkosarjavoittoja ja mestaruuksia siten, että IFK:n touhu alkaa siinä valossa näyttämään totisesti siltä "meillä on ihan kivaa tässä keskikastissa" touhulta sinne verrattuna, ja on mennyt mestaruuksissa jo ohikin IFK:n pitkästä ja hyvin hoidetusta historiasta huolimatta, jota pidän kyllä aivan hemmetin nolona IFK:n kannalta. Nouseekin esiin kysymys, että olisko pieni vauhti divareista tehnyt IFK:llekin hyvää. Sehän olisi saattanut ravistaa jotakin paskaa rattailta samalla.

Mutta joo, jos piken kolmensadan vuoden jatkosopimus muuttaa tämän, niin olen siihen toki enemmän kuin valmis. Vielä en siitä merkkejä näe, niin että sopimusta -ihan loukkaantumisistakaan huolimatta- menisin uusimaan, vaikka onkin kuulema kiva jätkä.

Mutta joo, myönnettävähänä se on, että IFK:n pitkäjänteinen duuni keskittyä sellaiseen mukavaan ja taloutta hellivään keskinkertaisuuteen, on eittämättä tehnyt siitä kovimman koskaan ikinä.

Ja jotta ei olla nyt epäreiluja, niin puhun menestyksestä mestaruuksien muodossa, enkä niinkään tilastojen valossa, joissa IFK loistaa melko kärjessä saavutettujan pisteiden valossa keskiarvona mitattuna.

Mutta kaikesta huolimatta @Lätty-ylämummo on oikeassa siinä, että turbulenssi ei ole menestystä tuonut, mutta on syytä myös muistaa, että IFK oli pitkään joukkue joka ei erottanut päävalmentajiaan, mutta eipä sekään sanottavaa menestystä ole muuassaan tuonut kuin pienen hetken tuolla kaukana historiassa.
Mielestäni IFK:lla ei siis kuitenkaan ole aivan kristallin kirkkaana se, mitä seura okestana haluaa olla, vaikka UTJ jotakin omasta puolestaan esittikin sen suhteen. Siltikään en vielä näe että kokonaisuus olisi ollut missäänvaiheessa balanssissa puheita tukemaan.

 

[tommy36]

Olen myös miettinyt onko ne joukkueet Pikkaraiselle mitä tarvitsee halutun vaatimustason ylläpitämiseen. Tulee mieleen täälläkin ihannoidun Ismo Lehkosen jutut Mestis ajoilta. Kertonut ihan julkisesti kuinka Pikkaraisen joukkueita vastaan oli todella vittumaista pelata kun sieltä tultiin päälle 60 minuuttia ja kovaa. Pelitavalliset asiat ja modernin lätkän vaatimukset on Pikkaraisella kyllä hallussa, ainakin teoriassa. On ollut ihan proffan tukiopetuksessa Vierumäellä Mikkelin potkujen jälkeen. Eli kysymys on: Onko joukkue Pikkaraisen vai Salmelaisen?

Niin, on kuitenkin melko lailla eriasia mestiksessä vedellä sinne "tuoreella" taktiikalla, sillä joukkueiden tasoerot ja resurssit ovat melko laajakirjoisia, tai muutenhan sieltä pelaajat tyhjennettäisiin liigaan kovalla tahdilla.

Liiga on varmastikin vielä taktisempi, ja se mikä toimii mestiksessä, ei välttämättä toimi enää liigassa. Ei ainakana yksi yhteen, sillä muutenhan sieltä kannattaisi kalastella kaikki ne pelaajat joilla on kykyä pikelätkään menestyksekkäästi.

Mutta ihan validia arvioida kyllä sitä, että onko joukkue ja sen ideologia (mikä se sitten onkin) balanssissa dynamiikaltaan. Eli kumman ajatuksia menestyksestä joukkue paremmin palvelee, Tobiaksen vai Piken, vai onko se hybridi?

 

[Jan_Peter]

Niin, on kuitenkin melko lailla eriasia mestiksessä vedellä sinne "tuoreella" taktiikalla, sillä joukkueiden tasoerot ja resurssit ovat melko laajakirjoisia, tai muutenhan sieltä pelaajat tyhjennettäisiin liigaan kovalla tahdilla.

Liiga on varmastikin vielä taktisempi, ja se mikä toimii mestiksessä, ei välttämättä toimi enää liigassa. Ei ainakana yksi yhteen, sillä muutenhan sieltä kannattaisi kalastella kaikki ne pelaajat joilla on kykyä pikelätkään menestyksekkäästi.

Mutta ihan validia arvioida kyllä sitä, että onko joukkue ja sen ideologia (mikä se sitten onkin) balanssissa dynamiikaltaan. Eli kumman ajatuksia menestyksestä joukkue paremmin palvelee, Tobiaksen vai Piken, vai onko se hybridi?

Minähän en arvioinut Pikkaraisen taktista puolta vaan asennetta joukkueella kentällä. Yksi iso ongelma siellä on, että toistuvasti otteluissa ollaan kaksinkamppailussa vastaanottava osapuoli. Se toimii välillä, mutta siitä puuttuu vakaa suoritustaso.

Pikkarainen on päivittänyt oman teoria tietämyksen Vierumäellä proffan opissa Mestiksen jälkeen.

 

[tommy36]

Minähän en arvioinut Pikkaraisen taktista puolta vaan asennetta joukkueella kentällä. Yksi iso ongelma siellä on, että toistuvasti otteluissa ollaan kaksinkamppailussa vastaanottava osapuoli. Se toimii välillä, mutta siitä puuttuu vakaa suoritustaso.

Pikkarainen on päivittänyt oman teoria tietämyksen Vierumäellä proffan opissa Mestiksen jälkeen.

Juu, sorry. En varsinaisesti tarkoittanut lainatessani sinua, arvioida its ekirjoitustasi, vana vähän ikäänkuin jatkaa ajatusta siitä, että voidaanko suoraan siirtää Piken mestis menestys liigamenestykseksi. En usko, mutta hienoa olisi jos niin kävisi, sillä onhan kaveri siellä kovaa jälkeä tosiaankin tehnyt.

 

[Bafforosso]

Muutama kommentti edelliseen keskusteluun.
Mielestäni meillä on ollut hyvänä valmentajana viimeksi Kari Jalonen.
Menestystä ei myöskään ole sen jälkeen tullut.
Hyväksyisin tuolla budjetilla ja tällä talousalueella runkosarjasijoitukset 1-4.
5-6 voidaan toki poikkeusvuosina hyväksyä, jos silloin vastaavasti menestytään poffseissa. Muutenkin pitäisi poffseissa tulla 10 vuoden aikana 3 mestaruutta ja pari finaalipaikkaa sen lisäksi.
Kun valmentajaa vaihdetaan oli täällä kommentti, että siihen valmisteluun menee helposti vuosi. No, toivottavasti valmistelut on jo pitkällä.
Silti on hyvä aina olla varasuunnitelma, jolloin nopeampikin reagointi on mahdollista.
Ei nykyistä valmentajaa tarvitse pois potkia - annetaan hänelle ansaittua vapaata sopimuskauden loppuun ja nykyiset apuvalmentajat ottavat ohjakset. Lisäksi voidaan suuresta organisaatiosta nostaa apuvoimia, esim. Kollien valmentaja tai valmennuspäällikkö, ehkä otona.
Ei tule välttämättä lisäkustannuksia.
Uuden päävalmentajan rekrytointi ja siihen liittyvät suunnitelmat sitten voivat jatkua rauhassa, kuten myös joukkueen rakentaminen yhdessä hänen kanssaan.
Hän myös valitsee valmennustiiminsä, ilman sitoutimista mihinkään perintöpaikkoihin.
Ja toivottavasti löytyy valmentaja joka tiiminsä kanssa voi luoda jokaista kautta varten toimivat 2-3 perustaktiikkaa, joita myös voi pelin sisällä tai vastustajan mukaan muokata. Ja toivottavasti hän osaa myös vähemmän "tähtiä" sisältävän joukkueen saada menestymään, kuten myös kehittämään nuoria.
Ennen kaikkea pitäisi olla valmentaja joka osaa avata henkiset solmut, saada hyvän hengen joukkueeseen (vrt. eräs Carl Brewer ja Curt Lindström) sekä osaa kertoa mitä tehdään hyvin ja mihin pelaajan tulisi panostaa kehittyäkseen.
Näin ehkä kaikki valmentajat joskus jopa tekevät, mutta ehkä ei riittävästi.
Henkilökohtaiseen valmentamiseen pitäisi löytää enemmän resursseja.
LISÄYS: Ja toivoisin joukkueelta tiivistä viisikkopuolustusta ja enemmän taklauksia heti alkuun - puolustuspelin kautta voittoon on tylsää katsottavaa, mutta niin on nykyinen päämäärätön pörrääminenkin.

 

[Just-Ice-Hockey]

Tämähän se on se ongelma. Ei HIFK:lla ole useinkaan ollut mestarinippu jalkeilla, eli ollaan materiaalissa oltu perässä esim. Tapparaa ja Kärppiä, mutta on ollut jalkeilla joukkue, jolla pitäisi kuitenkin runkosarjassa tapella top4 sijasta, mutta kun ei päästä edes siihen ja myös peliesitysten viihteellisyysarvo on hyvin kyseenalainen. Kevään hyvät rypistykset ovat olleet positiivisia. Se on Pikkaraisen ajan oikeastaan ainoa hyvä puoli. Joukkue on myös ollut ahkera, työteliäs ja ei mielestäni fyysisellä puolella (loukkaantumisia lukuunottamatta) olla oltu perässä. Katseet kääntyvät ehdottomasti valmentajan kykyyn luoda pelitapa joukkueelle.

Näkisin suurena riskinä jatkaa tätä pitkäjänteisyyttä. Ensi kauden valmentajan paikkoja aletaan kohta lyömään lukkoon. HIFK:n pitää olla hereillä tässä. Sori vain Pikkarainen, mutta viime kauden lopun sukellus sekä ennen kaikkea tämän kauden alku eivät ole antaneet mitään viitteitä siitä, että sinun johdolla HIFK olisi pelillisesti siellä missä sen kuuluisi olla.

Pelaajamateriaalin osalta osin samaa osin eri mieltä. Käytännössä IFK:lla harvoin on ollut parasta materiaalia koko sarjassa, esimerkiksi viime kaudella näin ei ollut hyökkäyksen ilotulituksesta huolimatta. Kokonaisvaltaisin rosteri löytyi jostain aivan muualta, hieman idemmästä ja paljon pohjoisemmasta. Muihin verrattuna meidän rosteri on minun silmään näyttänyt parhaalta viimeksi toisella Stögön kaudella ja sitä ennen mestaruuskeväänä 2011. Toisaalta runkosarja on onnistuttu voittamaan melko paljonkin IFK:n normirosteria heikommalla kokoonpanolla. Enkä minä olisi hurraata huutanut, jos 2019 keväällä olisi pelaajistoja vaihdettu päittäin HPK:n kanssa. Pyrin siis sanomaan sitä, että aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pelaajamateriaali sinänsä on IFK:ssa ollut riittävä ihan vaikka loppuun asti menemiseen. Mainittakoon, että pidän tätä kautta tuohon muutamaan poikkeukseen sisältyvänä. Toki seurassa on jotain perustavaa laatua olevaa mätää, kun täällä ei onnistuta ikinä ylisuorittamaan tavalla, jossa vastustajan materiaalietua voitaisiin kuroa umpeen. Eihän täällä pystytä edes pitämään kiinni omasta materiaaliedusta.

Kaikesta edellä kirjoitetusta huolimatta olen kanssasi samaa mieltä. Jarno Pikkarainen ei ole se valmentaja, jonka kanssa pitkäjänteisyyttä tulisi harrastaa. Se valmentaja olisi ollut Antti Törmänen ja se voi olla kuka tahansa seuraavasta listasta: J. Jalonen, K. Jalonen, Ahokas, Virta ja Kivi. Ville Peltosen näytöt valmentajana ei vielä ole mielestäni riittävät ja hänen kohdallaan alkaisi keskustelu hyvin nopeasti siitä, onko hän ohjaksissa vain, koska on seuran oma mies. Muutenkin tässä kohtaa IFK tarvitsisi kusipäistä ravistelua sisältä päin ulkopuolisen toimesta. Mieluisin vaihtoehto itselleni olisi J. Jalonen, mutta hän lienee tavoittamattomissa.

 

[-Kantor-]

Muutama kommentti edelliseen keskusteluun.
Mielestäni meillä on ollut hyvänä valmentajana viimeksi Kari Jalonen.
Menestystä ei myöskään ole sen jälkeen tullut.
Hyväksyisin tuolla budjetilla ja tällä talousalueella runkosarjasijoitukset 1-4.

Törmänen luotsasi joukkueen seurahistorian ensimmäiseen runkosarjavoittoon, häviten finaalisarjan hyvin niukasti.

Kolmas kausi ei toki mennyt aivan putkeen, mutta kyllä minä kaikesta huolimatta hänet laskisin kategoriaan "hyvä valmentaja".

 

[Neely]

Se mikä minua tuossa pelaamisessa ihmetyttää on oman alueen pelaaminen. Nythän tuo loukkaantumisten vyöry on kohdistunut hyökkääjiin mutta siltikään yksikään pakki ei tiedä mitä helvettiä kiekolle pitäisi tehdä kun sen saa. Kyllä Liigassa nähdään ja on nähty ihan ok soljuvaa avauspeliä huonommallakin pakistolla. Ei nämä Ahoset, Varakkaat ja Motinit ole niin huonoja pelaajia etteivät osaisi antaa hyvää ensimmäistä syöttöä jos vapaiden pelaajien tarjonta on kohdillaan ja pelaamisessa selkeä suunnitelma. Tätä ongelmaa ei mielestäni voi selittää loukkaantumisilla. Ei vaan voi. Ja kyllä se kiekoton pelaaminenkin omissa melkoista kaaosta on. Oli jo Selinin loppuajat. Aivan helvetin outoa että 75% tilanteista meillä on molemmat pakit maalin takana jahtaamassa kiekkoa yhdeltä hyökkääjältä. Laiturit päivystävät perseet laitaa vasten edelleen pointin tai jopa takakaaren tasolla. Ei ihme että vastustaja löytää vapaita paikkoja kun hyökkääjä saa pelattua kiekon maalin takaa pois. Ei noin voi yksinkertaisesti pelata.

Pikkaraisen pelikirja näyttää valitettavasti siltä ettei siihen kuulu mitään muuta kuin reagointipeli ja toive siitä että kulloinkin kentällä olevat pelaajat veskaria myöten reagoisivat selkäytimestään tilanteeseen juuri oikein ja samoin tavoin. Ei ihme ettei pärjätä.

 

[Pekka Kaukalo]

@Neely niin, eikös Tanska vastaa pakkien peluutuksesta? Minkä verran Tanskalla on vastuuta avauspelaamisesta? Vai onko kaikki Pikkaraisen tekosia?

 

[Neely]

@Neely niin, eikös Tanska vastaa pakkien peluutuksesta? Minkä verran Tanskalla on vastuuta avauspelaamisesta? Vai onko kaikki Pikkaraisen tekosia?

No eikö loppuviimein vastuu ole aina El Jefen? Peluutusta suurempi ongelma on itse pelaaminen kun näyttää että mitään sapluunaa ei ole tai jos on se on aivan liian hankala toteuttaa(tai vastustajan aivan liian helppo tuhota ilta toisensa jälkeen).

 

[Pekka Kaukalo]

No eikö loppuviimein vastuu ole aina El Jefen? Peluutusta suurempi ongelma on itse pelaminen kun näyttää että mitään sapluunaa ei ole tai jos on se on aivan liian hankala toteuttaa(tai vastustajan aivan liian helppo tuhota ilta toisensa jälkeen).

Niin, eipä taida tietää täällä kukaan varmaksi. Noin sen itse näkisin myös, että loppukädessä vastuu päävalmentajalla.

 

[F#21]

Vaikka apuvalmentaja tuon pelitaktiikan on kasannut ja ovat yhdessä sen laittaneet toteutukseen, niin päävalmentajan pitää kyllä ajoissa huomata jos se ei toimi ja sen perusteella sitä muokata. Toivottavasti tästä nähtäisiin viitteitä jo tulevan lauantain pelissä.

@Neely kanssa samaa mieltä havainnoista. Tosin loukkaantumissuma vaikuttaa kyllä epäsuoraan avauspelaamiseen kun paikat sekä hyökääjät vaihtuvat jatkuvasti. Tällöin ei synny niitä valmiiksi harjoiteltua ratkaisuja selkärankaan ja yritetään itse soveltaa. Tämän takia voi sitten välit sekä ajoitukset olla pielessä, joka johtaa siihen ettei aina sitä helppoa syöttöä pystytä antaa kun pelaaja ei ole sovitussa paikassa.
En sano että tästä johtuu HIFK:n huono avauspelaaminen, mutta varmasti pieni osa juontuu sinne.

 

[Neely]

Vaikka apuvalmentaja tuon pelitaktiikan on kasannut ja ovat yhdessä sen laittaneet toteutukseen, niin päävalmentajan pitää kyllä ajoissa huomata jos se ei toimi ja sen perusteella sitä muokata. Toivottavasti tästä nähtäisiin viitteitä jo tulevan lauantain pelissä.

@Neely kanssa samaa mieltä havainnoista. Tosin loukkaantumissuma vaikuttaa kyllä epäsuoraan avauspelaamiseen kun paikat sekä hyökääjät vaihtuvat jatkuvasti. Tällöin ei synny niitä valmiiksi harjoiteltua ratkaisuja selkärankaan ja yritetään itse soveltaa. Tämän takia voi sitten välit sekä ajoitukset olla pielessä, joka johtaa siihen ettei aina sitä helppoa syöttöä pystytä antaa kun pelaaja ei ole sovitussa paikassa.
En sano että tästä johtuu HIFK:n huono avauspelaaminen, mutta varmasti pieni osa juontuu sinne.

Omasta mielestäni loukkaantumisten vaikutus ei voi olla kovin järkälemäinen kun ne ”varahyökkääjät” kuitenkin pitkien loukkaantumisten, joita on nyt muutama kausi riittänyt, aikan ehtisivät höyläämään noita vaikka viikossa ihan riittävän määrän treeneissä alle. Siis siihen ettei tuo olisi päivästä toiseen yhtä sekoilua. Ammattilaisia ammattilaisten lajilahjoin ne kuitenkin kaikki ovat.

 

[Bafforosso]

No eikö loppuviimein vastuu ole aina El Jefen? Peluutusta suurempi ongelma on itse pelaminen kun näyttää että mitään sapluunaa ei ole tai jos on se on aivan liian hankala toteuttaa(tai vastustajan aivan liian helppo tuhota ilta toisensa jälkeen).

Juuri näin, se on päävalmentajan tehtävä viime kädessä ja jos hän ei ole tyytyväinen Tanskan tekemisiin, on hänellä myös vastuu vaatia muutosta.

 

[F#21]

Omasta mielestäni loukkaantumisten vaikutus ei voi olla kovin järkälemäinen kun ne hyökkääjät kuitenkin pitkien loukkaantumisten, joita on nyt muutama kausi riittänyt, ehtisivät höyläämään noita vaikka viikossa ihan riittävän määrän treeneissä alle. Siis siihen ettei tuo olisi päivästä toiseen yhtä sekoilua. Ammattilaisia ammattilaisten lajilahjoin ne kuitenkin kaikki ovat.

Joo, ei olla paljoa eri mieltä asian suhteen.

Halusin vain nostaa esille, että kyllä siinä koko viisikolla (tai hyökkäysvitjalla) menee hetki oppia toistensa liikkeet sekä mitä ratkaisuja heiltä voi odottaa. Ja mitä paremmin omat ketjukaverit tunnetaan, niin sitä nopeammin myös tunnistetaan eri avausmahdollisuudet.
Mutta hyvän pohjan (=pelitavan), joka on kaikille tiedossa ja on selkeä, avulla saadaan tuota helpotettua huomattavasti.

En siis itse mene loukkaantumisten taakse asian suhteen vaan pidän sitä osasyynä tähän sekavuuteen.

Avauspelin tärkeys kyllä näkyy. Nyt HIFK ei pääse millään vauhdilla keskialueen ylitse tai saa hyvin organisoituja hyökkäyksiä vastustajan päähän. Tuo myös hyvin näkyy kun heitetään kiekkoa punasen jälkeen kulmaan, niin sinne ei ole yhtäkään jätkää menossa vauhdilla perään, koska hyökkäyksen kärjet ovat joutuneet hidastamaan vauhtia vastustajan siniselle.

 

[Erkka Lapanen]

Omasta mielestäni loukkaantumisten vaikutus ei voi olla kovin järkälemäinen kun ne hyökkääjät kuitenkin pitkien loukkaantumisten, joita on nyt muutama kausi riittänyt, ehtisivät höyläämään noita vaikka viikossa ihan riittävän määrän treeneissä alle.

Näin juuri. Sitä paitsi meidän kiveen hakattu Lundellin kenttä ei sekään toiminut ennen loukkeja. Eikös joku ollut heittämässä Lundellia jopa Mestikseen?

 

[Neely]

Joo, ei olla paljoa eri mieltä asian suhteen.

Halusin vain nostaa esille, että kyllä siinä koko viisikolla (tai hyökkäysvitjalla) menee hetki oppia toistensa liikkeet sekä mitä ratkaisuja heiltä voi odottaa. Ja mitä paremmin omat ketjukaverit tunnetaan, niin sitä nopeammin myös tunnistetaan eri avausmahdollisuudet.
Mutta hyvän pohjan (=pelitavan), joka on kaikille tiedossa ja on selkeä, avulla saadaan tuota helpotettua huomattavasti.

En siis itse mene loukkaantumisten taakse asian suhteen vaan pidän sitä osasyynä tähän sekavuuteen.

Avauspelin tärkeys kyllä näkyy. Nyt HIFK ei pääse millään vauhdilla keskialueen ylitse tai saa hyvin organisoituja hyökkäyksiä vastustajan päähän. Tuo myös hyvin näkyy kun heitetään kiekkoa punasen jälkeen kulmaan, niin sinne ei ole yhtäkään jätkää menossa vauhdilla perään, koska hyökkäyksen kärjet ovat joutuneet hidastamaan vauhtia vastustajan siniselle.

Ennemminkin juuri noissa murtautumisissa hyökkäysalueelle se pyörivä pelaajaruletti kyllä näkyy herkemmin. Ajoitukset toimisivat paremmin tuttujen ketjukavereiden kanssa. Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Toki otos on pieni kun ei juuri päästä omista vauhdilla pois kuin satunnaisesti.