Erittäin vahva sama. Kaikkein viimeisin asia, mitä Pikkaraiselta toivon, on minkään nuoleskelua. Tai kenenkään.
Kärpät voitti Jukurit kotonaan jatkoajalla tehdyllä ylivoimamaalilla. Lähellä oli kylmät sielläkin. Eli ei Jukurit mikään mestisjengi ole. Niitä ei vaan liigassa pelillisesti ole, vaikka pistetaulukosta voisi kuvitella pohjimmaisia ihan vastaantulijoiksi. Jokaisessa jengissä on pelaajia, jotka haluaa oikeasti urallaan eteenpäin, ja paikan tullen tekevät vaikka mitä. Eilen jonkunmoisen maalintekijän maineessa olevalta Dykiltä Rajaniemi torjui kaksi avopaikkaa pois. Eli vastusmokke oli ihan oikeasti liekeissä, eikä vain seisoskellut logo-vetojen tiellä. Maalipaikkoja saatiin paljon, mutta ei kun ei. Puolustussuuntaan vuodettiin pahasti, vajaalla läpiajo, Turunen hävisi kaksinkamppailunsa, jolloin kaveri ohjasi maalin tyhjiin, Puistola jätettiin kaksin Aten kanssa, Motin hävisi oman kaksinkamppailunsa, ja taas helähti. Ansaittu voitto Mikkeliin.
Uskon vahvasti, että eilen osalla joukkueesta ajatus oli karannut jo Kärpät-Tappara kaksosiin. Itseasiassa minullakin. Sitten nähdään aikuisten oikeasti, missä mennään. Voittaa ei tarvitse kumpaakaan, mutta tasaväkiseen peliin pitää pystyä. Silloin ollaan oikealla tiellä. Runkosarjasijoitukselle en anna kummoistakaan merkitystä, kevään viimeisen pelin voitto on se juttu.
Pikkaraiselle hatunnosto Heljangon peluuttamisesta. Mulle olisi neljä läpi hiihdeltyä matsia riittänyt, mutta eilenhän junnu oli suorastaan mainio. Nyt vasta minäkin näin katsomoon sen, minkä valmennus on nähnyt, ja miksi peliaikaa on annettu. Rasmuksella on todellakin jääkiekkotulevaisuutta. Hyvä Rasmus, hyvä Kibe, hyvä koko tiimi!
Eilisessä pregamessa oli Kibe ja Mälkiä jubaamassa Kollien ja Liigan eroista. Kibe painotti sitä, että vaatimustaso liigassa on ihan eri levelillä, vaikka Kolleissa koitetaan tehdä töitä jopa Liigaa kovemmalla vaatimustasolla. Suurin kompastuskivi on kuulema henkinen valmius, jossa on suuria yksilökohtaisia eroja, jotka eivät ole suoraan sidoksissa pelaajan ikään. Ja tätä ajattelin syyksi sille, että mun mielestä Rasmus ei vaan yksinkertaisesti uskaltanut aiemmin pelata. Toivottavasti hän on nyt nähnyt valon, ja saa itsestään kaiken irti.