Rikos ja rangaistus
Tällä on jo liki yksimielisesti huomattu Mäntylän tämänkertaisen pelikiellon olleen virheellinen (riippumatta siitä kuka päätöksen teki). Taklaus oli puhdas. Valitettavasti puhtaastakin taklauksesta voi joskus joku loukkaantua, mutta se on osa peliä. Mitä kovempi peli, sen suurempi riski on loukkaantua yhteentörmäyksissä. Jääkiekko kuuluu ainakin vielä keskimääräistä kovempien pelien joukkoon, mutta tämänkaltaiset tuomiot vievät väistämättä meidän kaikken rakastamaa lajia kohti hippaleikkejä. Jos jokainen taklaustilanne sisältää pelikiellon riskin, niin rationaalinen pelaaja ei enää taklaa...
Hammurabin lakia kannattavat kirjoittajat ovat muistuttaneet, että Mäntylän aikasemman historian perusteella tästä puhtaasta taklauksesta annettu rangaistus olisi oikeutettu. On totta, että aikaisempi rikehistoria vaikuttaa rangaistuksen suuruuteen, niin pitääkin olla. Rikoksen uusijaa rangaistaan kovemmin kuin ensikertalaista.
Sen sijaan siihen aikaisempi historia ei saa vaikuttaa, kun arvioidaan onko rikettä edes tapahtunut. Teko itsessään on joko puhdas tai rike rippumatta siitä kuka sen tekee. Jos Mäntylän aikaisempi historia on tosiasiallisesti tässä tilanteessa vaikuttanut siihen, että puhdas taklaus on katsottu rikkeeksi, on tämän virheellisen päätöksen tekijä vapautettava välittömästi tehtävistään. Kyse ei ole tällöin edes harmaalla alueella liikkuvista tulkintaerimielisyyksistä vaan siitä, että väärin perustein annetusta ottelukiellosta päättänyt henkilö ei ymmärrä ei edes perusasoita oikeudenmukaisuuteen liittyvästä problematiikasta. Tällainen henkilö ei saisi olla missään tekemisissä sellaisten tehtävien kanssa, jotka vaativat oikeudenmukaisuusarviointia.
