Itsemurha

[peksa]

Tuppaan ajattelemaan tässä vaiheessa vuotta, että ollaan voiton puolella, kun kevät tulee kovaa vauhtia väistämättä eteen - sanoivat meteorologit mitä hyvänsä. Päivä vaan pitenee ja mökkikausi lähenee.

Enkä tiedä auttaako tämä mitään, mutta toivotaan, että sinullakin asiat tuosta menisivät parempaan suuntaan :)

Mulla ei sinänsä hätää kun en ole avuton. Mä olen oppinut sen että jos rahat on vähissä niin silloin teet safkat itse ja siirryyt halvempiin (terveellisempiin) tuotteisiin.

Mitä esim mun makkarakeiton ainekset oli:
2 pakettia 'kotimaista' grillimakkarapakettia (soveltuu tähän) 2,10€ yht
1kg pussi perunoita 1,09€
2 pussia keittojuureksia 0,98€ (ei jaksanu kaikkia ostaa erikseen)
2 sipulia 0,50€
3 porkkanaa 0,70€
3 lihaliemikuutioo 0,30€

ja tuosta syön 5 kertaa niin annoksen hinnaks tulee noin 1,10€ ja oli hyvää

 

[godspeed]

Nimimerkin @peksa viestistä intouduin listaamaan hieman missä mennään:

- Näkö ja kuulo toimii, kaikilla ei nämäkään oletuksena toimi
- Liikuntakyky tallessa eli jalat ja kädet toimii
- Rahat riittää ruokaan ja muihin arjen välttämättömiin tarpeisiin
- On hyvä lämmin koti, jossa viihtyy
- On varaa harrastaa kulttuuria
- Pari hyvää ystävää, joille kertoa asioista
- Lääkitys toimi tasapainottavasti ok, joten henkisesti pärjätään
- Viereltä löytyy rakas, ymmärtäväinen kumppani
- Nukun hyvin eli unet on toistaiseksi ainakin turvattu
- Elämänrytmi on rauhoitettu nyt kun olen eläkkeellä
- Osaa nauttia säästä kun sen aika on
- Olen nykyään raitis, en myöskään polta enää
- Kesällä pääsee mökille aina
- ...ja kaikki muut (pienetkin) tärkeät jutut, jotka eivät nyt mieleen tulleet, mutta joita pitää itsestäänselvinä, ja joidenka olemassaoloa ei osaa huomioida riittävästi ja kattavasti

Ja vittu silti on välillä se olo, että elämä ei ole sen arvoista. Mielenterveysongelmat tai niiden sitkeät jäänteet ovat siinä mielessä todella syvältä Saatanan persereiästä, että silloin ihminen ei osaa arvostaa yhtään sitä mitä on, vaan toisinaan ollaan kovassa, hengelle vaarallisessa kriisissä. Minä olen nyt ottanut ihan tietoisesti asiakseni miettiä joka aamu mitä minulla on, ja koettaa vähän miettiä mistä valittaa ja mistä ei, kun pystyn sen tekemään. Tiedän miltä tuntuu, kun ei pysty. Se on kova paikka.

Pitää siis muistella niitä aikoja, kun aina kaikkea listatuista jutuista ei ollut, ja laittaa perspektiiviin asioita. Tiedän hyvin, että joskus se on äärimmäisen vaikeaa, mutta jos sen pystyy tekemään, niin ollaan minusta aika hyvällä tiellä. Ihminen on aika vaativa otus sen suhteen mitä sillä pitäisi olla, jotta elämä olisi mielekästä, mutta mistään se ei sitten osaa olla kiitollinen, kun sen aika olisi. Kun jotain menettää, niin sen vasta huomaa.

Tämän viestin tarkoituksena ei nyt ole ryhtyä miksikään elämäpoliisiksi ja nillittää, jos joku nyt ei arvosta kaikkea samaa kuin minä, vaan tuoda esiin, että minäkin kokeneena potilaana voin elää jollain tasolla melko tyytyväistä elämää kaikkine vikoineenkin. Toivon, että niin muutkin tulevaisuudessa, jotka vaikeiden asioiden kanssa painivat. Se on ihan mahdollista.

Minua surettaa lukea netistä, kun sairailla ihmisillä menee huonosti. Heitä on aika paljon ja kohtaan myös itsemurhakandidaatteja. Harva se päivä tuntemattomat soittelevat heille ambulansseja, jotka eivät välttämättä edes tule paikalle. Siinä tavallaan otetaan myös aika pysäyttävästi kantaa asiaan.

 

[Lämpö]

Tää on vähän raskas topic, kun aina välillä ylös nousee.
Ajatukset aihetta kohtaan ollut läsnä yläasteelta asti, reilut 15-vuotta.
Lähes päivittäin tulee mietittyä asiaa, mutta ikinä ei ole tullut mitään yritettyä.
Monta vuotta meni niin, että illan viimeinen ajatus oli, että missä tekisin. Aina kun juna menee lähistöltä, tulee katsottua kellosta aikataulu, kerrostalon vieressä näkyykö tikkaita…
Ehkä tästä on vain tullut tapa, ilman todellista riskiä, mutta ehkä vähän raskas tapa.

Periaatteessa elämässä kyllä kaikki on ihan hyvin, paitsi pään kanssa.

 

[godspeed]

@Lämpö

Onko sinulla tutkittu mitään persoonallisuushäiriöitä, kuten esimerkiksi pakko-oireista? Minulla pakko-oireisuuteen ainakin liittyy vahvasti se, että autoillessa ajattelee jatkuvasti ajavansa rekan nokkaan. En aio sitä tehdä, enkä haluakaan, mutta se on kaiken aikaa läsnä ja aiheuttaa ylimääräistä tuskaa. On hankala ajaa autolla varsinkin pitkää matkaa.

Toki sitten jos masennus on kroonistunut ja on jäänyt tietyt ajatusmallit ns päälle, niin varmaan sitten meille on vaan jo luontaista ajatella, että miten tekisi ja missä tekisi. Minulle itsemurha ei aiheuta mitään pelkoa tai epätavallisuuden tunnetta, koska olen kokenut sen pitkään normaalina minun ajatuksissani. Ainahan näihin ajatuksiin ei välttämättä ole mitään diagnoosia, mutta mietin oletko sinä ollut minkälaisessa kontaktissa hoitohenkilökunnan kanssa?

Kaikkea hyvää nyt ainakin kun kevätkin koittaa!

 

[Lämpö]

@godspeed

Ei oo mitään todettuna. Eikä kyllä ole apuakaan juuri haettua. 1,5vuotta sitten olin vähän normaalia syvemmällä, niin silloin olin työterveydessä 3 (psykologi) + 10 (psykoterapeutti) kertaa höpöttelees. Ja ihan avoimesti puhuin, mut ei ehkä nähnyt sitä kauhean vakavana. Pakko-oire ja muissa testeis mitä sillon tein, niin muistaakseni aika korkeat pisteet tuli.

 

[peksa]

Mulla olis montakin syytää päättää päiväni nyt. Sairauspäivärahalla eläminen on yks syy koska se ei riitä tarpeelliseen ja sossuun en mene. Mulla ei ole ainuttakaan sukulaista tukiverkkona ja ystäviä on noin 5. Olen yksinäinen vaikka se näyttää muulta. Kuukauden safkoihin on saldoa noin 120€ joka on 4€/pv.... Kaikenlisäksi olen tällä hetkellä työkyvytön.... Tässä mietin että pitäiskö ryhtyä rikolliseksi ja tehdä keikkaa että pääsis kiinni jäädessä valtion eväille. Ja jos en jää kiinni niin sit elämä etenee... Safkaa riittää onneksi vielä viikoksi. Mutta jotain hyvää pitäs tapahtuu että elämä paranis koska nykysellään se loppuu viimeistään ensi vuonna,

 

[peksa]

@Amerikanihme Ei tämä ole kiva asia. On sama tilanne ollut aiemmin missä palstaveljet jelppas mut joulun yli. Ei nyt tilanne ole niin paha vaan erilainen. Mulla menee vaan jostain syystä kaikki elämässä päin persettä. Terveys krakaa ja sit joutuu koko ajan talouden kanssa tekeen sitä että mistä saa lisäeurot elämiseen. Olen siinä jotenkin onnistunut mutta kun miettii että jos delaan huomenna niin mua ei kaivattais ennen huhtikuuta, niin tylyä tämä on.

No, huominen ei ole yhtään sen parempi kun pitää yrittää tehdä halvoista raaka-aineista sapuskaa. Onneks en nälkään kuole 20 päivään. Hei vaan teille kaikille <3

 

[V-G-]

@peksa
Mikä auttaisi sinua paitsi eteenpäin, myös pois tuosta tunteesta, että kuljet vääjäämättömästi kohti viimeistä ratkaisua?

Ymmärrän oikein hyvin katoavan terveyden vaikutuksen mielenterveydelle ja jaksamiselle ylipäätään, ja uskon rahahuolten aiheuttavan hyvinkin paljon lisäongelmia. Ja yksinäisyys se vasta perseestä onkin. Kysyn tätä sen takia, että toivon sydämestäni ettet tee itsemurhaa, ja uskon itse vakaasti sellaiseen ajatukseen, että hyvin (itselle) jäsennellyt tarpeet auttavat näkemään ulospääsyn henkisen puolen vaikeuksista.

En siis yritä tarjota mitään ratkaisua tai helpon kuuloista neuvoa siihen miten kaikki on hoidettavissa, koska tiedän ettei sellainen toimi ja koska pyytämättä annettu neuvo on käytännössä kritiikki. Sen sijaan ajatuksena on tiedustella, onko sinulla itselläsi ajatusta siitä, minkä vaikeuden voittaminen voisi auttaa sinua eniten eteenpäin, mikä toiseksi eniten jne.

Tähän loppuun: jos voin täältä nettietäisyyden päästä jotenkin jeesailla, niin laita viestiä ilman minkäänlaista kynnystä.

 

[Amerikanihme]

@Amerikanihme Ei tämä ole kiva asia. On sama tilanne ollut aiemmin missä palstaveljet jelppas mut joulun yli. Ei nyt tilanne ole niin paha vaan erilainen. Mulla menee vaan jostain syystä kaikki elämässä päin persettä. Terveys krakaa ja sit joutuu koko ajan talouden kanssa tekeen sitä että mistä saa lisäeurot elämiseen. Olen siinä jotenkin onnistunut mutta kun miettii että jos delaan huomenna niin mua ei kaivattais ennen huhtikuuta, niin tylyä tämä on.

No, huominen ei ole yhtään sen parempi kun pitää yrittää tehdä halvoista raaka-aineista sapuskaa. Onneks en nälkään kuole 20 päivään. Hei vaan teille kaikille <3

Laitoin peukun vain osoittaakseni tukeni sinulle. En oikein osaa muutakaan tehdä. Rukouksen lähetän puolestasi myös. Toivon, että jostain löytäisit apua. Ehkä nuo ystäväsi pystyisivät jotenkin jelppaamaan. Olemme täällä tukenasi Jatkoajassa tosiaan, jos haluat keskustella. Kaikkea hyvää sinulle toivoen sydämestäni.

 

[peksa]

@peksa
Mikä auttaisi sinua paitsi eteenpäin, myös pois tuosta tunteesta, että kuljet vääjäämättömästi kohti viimeistä ratkaisua?

Ymmärrän oikein hyvin katoavan terveyden vaikutuksen mielenterveydelle ja jaksamiselle ylipäätään, ja uskon rahahuolten aiheuttavan hyvinkin paljon lisäongelmia. Ja yksinäisyys se vasta perseestä onkin. Kysyn tätä sen takia, että toivon sydämestäni ettet tee itsemurhaa, ja uskon itse vakaasti sellaiseen ajatukseen, että hyvin (itselle) jäsennellyt tarpeet auttavat näkemään ulospääsyn henkisen puolen vaikeuksista.

En siis yritä tarjota mitään ratkaisua tai helpon kuuloista neuvoa siihen miten kaikki on hoidettavissa, koska tiedän ettei sellainen toimi ja koska pyytämättä annettu neuvo on käytännössä kritiikki. Sen sijaan ajatuksena on tiedustella, onko sinulla itselläsi ajatusta siitä, minkä vaikeuden voittaminen voisi auttaa sinua eniten eteenpäin, mikä toiseksi eniten jne.

Tähän loppuun: jos voin täältä nettietäisyyden päästä jotenkin jeesailla, niin laita viestiä ilman minkäänlaista kynnystä.

Kiitoksia, vaikeuksia on eniten tässä terveystilanteessa kun työkyvytön ja sairauspäivärahalla. Sen lisäksi mulla ei ole ainuttakaan perheenjäsentä johon voisi tukeutua. Faija kuoli 2013 ja sen jälkeen ei ole esim joulua vietetty.

Tilanne on hieman parempi siihen nähden että olin 2v sitten osoitteeton, mutta muuten ei juurikaan. Karu asunto missä ei ole ainuttakaan realisoitavaa tavaraa muutamaa paitaa lukuunottamatta.

Pitäs takaisin työkuntoon päästä myös ja työpaikka on vielä mutta en pysty niitä hommia tekeen nyt.

Ei tässä vielä olla ihan kuopassa mutta ei se kovin kaukana ole.

Hierojalle meno rentouttais mutta sitten en syö kahteen viikkoon. No, nyt ei akuutti tilanne vielä ole mutta 140€:lla pitäs 23pv safkat ostaa. Ja smartumeilla pääsee tarvittaessa tekeen jotain muutaman kerran.

 

[peksa]

Kiitos niille parille jotka tsemppas :) Toivottavasti on hieman paremmat seuraavat kolme viikkoa.

 

[peksa]

Näköjään kaikilla menee paremmin kun mulla :,(

 

[WarWas]

Näköjään kaikilla menee paremmin kun mulla :,(

Ei varmaan mene, kiroan itseäni joka päivä saamattomuudesta tässä iässä. Ainoa mikä lohdutta on, että osaan edes jotain iloa antaa tälle pastalle tai kamuille kirjoitusten muodossa.
Älä veli mene masennuksen alle jos siis mahdollista kun kerran vaan täällä eletään.

 

[peksa]

Ei varmaan mene, kiroan itseäni joka päivä saamattomuudesta tässä iässä. Ainoa mikä lohdutta on, että osaan edes jotain iloa antaa tälle pastalle tai kamuille kirjoitusten muodossa.
Älä veli mene masennuksen alle jos siis mahdollista kun kerran vaan täällä eletään.

Kun tietäisit millaista paskaa mun elämä/tilanne on niin et puhuisi mitään :( Päällepäin olen sellainen että kukaan ei uskoisi kuinka päin persettä mulla kaikki on. Kyllä mä sua ymmärrän tässä. Itselläni oma ilo tälle arkiviikolle oli Tappara-Lukko peli mihin sain ilmaislipun niinkuin kaikkiin muihinkin Tapparan peleihin. Varaa ei olisi käydä yhdessäkään :( Ja jos oluen haluaa juoda pelissä niin joutuu häipyyn hallista ulos että on varaa juoda edes halvempi olut. Tänään ei budjetti taipunut siihenkään vaan pelieväät oli Lidlistä ostetut irtokarkit 1€:lla.

 

[WarWas]

Kun tietäisit millaista paskaa mun elämä/tilanne on niin et puhuisi mitään :( Päällepäin olen sellainen että kukaan ei uskoisi kuinka päin persettä mulla kaikki on. Kyllä mä sua ymmärrän tässä. Itselläni oma ilo tälle arkiviikolle oli Tappara-Lukko peli mihin sain ilmaislipun niinkuin kaikkiin muihinkin Tapparan peleihin. Varaa ei olisi käydä yhdessäkään :( Ja jos oluen haluaa juoda pelissä niin joutuu häipyyn hallista ulos että on varaa juoda edes halvempi olut. Tänään ei budjetti taipunut siihenkään vaan pelieväät oli Lidlistä ostetut irtokarkit 1€:lla.

En todellakaan tiedä ja en edes yritä auttaa koska en osaa. Ainoa mitä osaan sanoa, että tunnut kivalle ihmiselle ja aina joskus se aurinko paistaa.

 

[peksa]

En todellakaan tiedä ja en edes yritä auttaa koska en osaa. Ainoa mitä osaan sanoa, että tunnut kivalle ihmiselle ja aina joskus se aurinko paistaa.

Kiva mä olenkin yleensä. Mutta jos on no money niin ei oo myöskään paljon muutakaan. Ainoa ilo on että kaverit rahoittaa mun Ruotsin ja Viron reissut jos niillä haluan käydä.

 

[iibor]

Päällepäin olen sellainen että kukaan ei uskoisi kuinka päin persettä mulla kaikki on

Tässä aika oleellinen pointti. Sanoit, että kaikilla muilla menee paremmin kuin sulla ja että päälle päin ei kukaan uskoisi miten paskasti sulla menee.

Heitän oletuksen ja siihen liittyvän ajatuksen.

Oletan, että olet seurannut näitä "muita" vain ns. päältä päin. Miten voit olla varma, että heillä menee yhtään sen paremmin tai mistä voit tietää, ettei heillä mene vielä huonommin?

Itse olen omien virheiden ja aallonpohjien myötä oppinut sen, että kulissien pitäminen yllä on loppujen lopuksi todella helppoa, mutta jossain vaiheessa ne murtuvat. Musta ei olisi kuuteen-seitsemään vuoteen voinut uskoa päälle päin, miten huonosti mulla meni taloudellisesti. Mun takia mun lapset oli vaarassa menettää kotinsa. Koko tuon lähes seitsemän vuoden ajan onnistuin pitämään yllä kulissia, ettei raha aiheuta ongelmia.

Kyllä se aiheutti ihan helvetin isot ongelmat.

Ja kuinka ollakaan, sen jälkeen kun kulissit murtui ja oli pakko kohdata todellisuus, rupesi lähipiiristä paljastumaan samanlaisia tarinoita muitakin. Juuri sellaisia tapauksia, ettei heistä olisi millään voinut päälle päin nähdä, että ongelmia on. Juuri sellaisia tapauksia, joiden kohdalla ajattelin; "miksi mä en voi olla tuossa tilanteessa?".

Tämä kaikki ylläoleva siis kaikella hyvällä! Tsemppiä sulle @peksa !

 

[peksa]

@iibor No, jos jollain jatkislaisella menee yhtä huonosti kun mulla niin olen verstaistuki silloin. Pikku listaus siihen alle:

A: Ketään lähisukulaista ei ole elossa (kaikki kuolleet)
B: Sen myötä ei mitään akuuttia hätäverkkoa.
C: Sinkku ja yksinäinen
D: Homo jonka takia heterokaveripiiri on suppeampi
E: Ulosotto joka niin suuri että menee vanhaksi
F: Pari perussairautta joiden lääkkeet maksaa sen verran että katto tulee täyteen.

G: Realisoitavaa omaisuutta ei ole yhtään (kun tämä kämppä lähtee alta 1-4v sisällä, talo menee purkuun) niin mitään mukaanotettavaa ei ole.

F: Olin yli 2 vuotta asunnoton. Tässä 2020 luvulla.

Tunnelin päässä ei ole valoa ollut kun työkyvytön 9kk ja Kelan pikkutuilla elelen. No tuli päätös missä saan 12pv kuntoutusta mut matkat joudun itse maksaan jossa omavastuu 25€ suunta. 3pv kuntoutusta niin toki siellä saa ruoat mutta 50€ matkoihin niin tarkoittaa sitä että viikon ruokabudjetti katoaa siihen.

Ruokamenot on sitä että -60% haen kaikki mahdolliset (yleensä löytyy vaan leipää ja paistopisteen tuotteita) sitten ruoanlaittotaito rajoittuu keittoihin ja kastikkeihin joita joutuu tekeen kun einekset kalliita.

Monta hyvää syytä olis vetää valot sammuksiin ja moni mun asemassa oleva olisi jo varmaan tehnytkin.

 

[peksa]

Kaikki on taas vaihteeksi päin vittua. Paitsi että ei ole, vaan kuvittelen kaiken. Mulla on kaikki hyvin, mutta mun aivot yrittää väittää vastaan. Mutta sinne se putki meni. Taas.

Mulla vuoristorataa.... Päätä särkee, niska jumissa, pillerit ei auta... Enempää ei voi ottaa kun vuorokausimax tuli täyteen.

No tällä viimeisellä pillerillä tulee kyllä uni kun on hevosentappaja.

 

[godspeed]

Viivi, 21, ehti ajaa rekkaa kaksi viikkoa – sitten tuulilasin eteen ilmestyivät ihmisen ääriviivat

Viivi Kadenius, 21, oli ajamassa elintarvikekuormaa Ouluun, kun suunnitelmat menivät järkyttävällä tavalla uusiksi. Nyt hän ei ole varma, pystyykö enää koskaan palaamaan rekan rattiin.

www.is.fi

Hyvä juttu itsemurhan "avustajaksi" joutuvan näkökulmasta. Eihän itsemurhaa tekevä kykene tai haluakaan ajatella, että hän pakottaa jonkun toisen omaan touhuunsa mukaan, kun tärkeintä on vaan katkaista kaikki siteet elämäänsä mahdollisimman tehokkaasti ja kivuttomasti. Sanoisin kuitenkin, että kaikissa tekotavoissa sivullisia vedetään väkisinkin mukaan. Se on saletti.

Ja kuten kaikki tiedämme, kyllä siinä erilaisia ihmiskohtaloita jää jäljelle miettimään, että mitä oikein tapahtui ja miten sitten selvitään tällaisesta tapahtuneesta. Niin paljon mahtuu pahoinvointia maailmaan, että itse nykyään paremmin voivana kammoksuu näitä juttuja, jos aiemmin tuntui ennemminkin kodikkaalta. Sairas mieli on sellainen rasittava kummajainen, vaikka tiedän kokemuksesta, että se voi osittain jopa tervehtyä, jolloin itsemurha tuntuu hyvin kaukaiselta.

 

[peksa]

Eihän sitä kai ole olemassa järki-itsaria. Joissain maissa sentään sallitaan vaikeasti hyytyneille armomurha ja se pitäisi olla mielestäni kaikissa sivistysvaltioissa defaulttina. Kaikissa maissa, vaikka jonkun maan neuvostossa olisikin joku päiviräsänen tai vastaava jefa.

Mutta miten pääsisi eroon itsemurhaluusereista jotka vievät itsensä lisäksi muitakin mukanaan? Kai mielenterveyspalvelujen lisääminen pitkällällä aikavälillä ja sillei.

Olen joskus ajatellut, että eikö voisi rakentaa sellaista rataa jossa kukin haluava voisi ajaa seinääpäin tuhatta ja sataa omalla paskalla autollaan? Mutta tajuan sekunnin kuluttua, ettei itsarissa monellakaan siitä ole kyse vaan katkeruudesta ja kostosta.

Tosin tähän ketjuun kirjoittaneet ovat erimaata, koska osaavat kirjoittaa ja analysoivat tilannettaan.

Tämä on vakava asia, ne jotka tähän ratkaisuun päätyvät niin eivät välttämättä tajua sitä/eikä todennäköisesti kiinnostakaan että jollekin sivulliselle voi tulla pahaakin hallaa.

Rekkaa päin ajaminen on yleensä varma tapa ja nopea tapa päästä hengestään. Parvekkeelta hyppäämisessä ehdit tajuamaan muutaman sekunnin pitempään.

Mitä nyt itse omaa tilannetta mietin niin jos asteikko olisi 0-100 (nolla on tuho) antaisin tuolla asteikolla numeron noin 20. Kuuppatohtorille ei ole tarvetta koska päässä mulla ei ole vikaa. Jos mun kohdalle tämä tilanne tulisi eteen niin se syy olisi aivan muualla.

Viis vuotta sitten olin varma etten ehdi näkeen kun täytän 50v. Vielä tosin siihen on vajaa pari kuukautta.

 

[godspeed]

Niin se eräs kaverinikin sanoi, että miksi tässä pyristellä, ja pian menikin sitten junan alle. Elämä oli täysin kuosissa ja valmistumassa ammattiin, mutta sairastui todella pahasti ja kieltäytyi sitten lopulta järjestelmällisesti kaikesta avusta mitä olisi ollut kyllä tarjolla. Sillon kun flippaa oikeasti, niin ei se apukaan näyttäydy minään apuna.

Itse olen sitä mieltä, että itsemurha ei ole koskaan terveen mielen teko. Ei, vaikka olisi kuinka epätoivoinen, koska ihmiset eivät vaikeissakaan tapauksissa useimmiten tee mitään itselleen. Toki jos käy mielessä, että voisi tappaa itsensä ja ajattelee asiaa pidemmänkin kaavan kautta ikään kuin on pakko ajatella, niin ei se tarkoita, että on vielä vikaa päässä, mutta se voi kyllä siihen ajautua, kun tarpeeksi hautoo.

Puhuminen asiasta kertoo myös mielestäni siitä, että välttämättä mitään ei ole tapahtumassa ja asiaa kykenee analysoimaan terveellä järjellä. Ne hiljaiset tyypit minua huolettaa.

 

[peksa]

Niinpä. Mutta kyllä kuuppatohtorille voi mennä vaikkei hullu olisikaan. Tosin aika vaikea sellaiselle on päästäkään jos vain tahtoisi vähän piristystä ja sparrausta sen hetkiseen arkeen. Monesti tosin ihan terveyskeskuslääkärinkin kanssa asioiminen voi auttaa. Ja ottaa sitten vaikka kuukaudeksi pariksi sen pilleripurkin kun tarjotaan - ei se lapsuuden traumoja korjaa, mutta joillekin voi olla pientä apua että jaksaa taas paneutua ytimeen.

Ja mene sinäkin nyt sinne sossuun hakemaan mikä sulle kuuluu niin on yksi murhe vähemmän. Sori opastamisesta, mutta ihmetyttää ihmiset jotka maksaa veroja vaikka parikyt vuotta ja sitten kun tarttis niin ei voi käyttää palveluja. Ainoastaan hyväksyn käyttäytymismallin jos näyttelee Aki Kaurismäen elokuvassa.

Tsemppiä.

Tämä on legenda että Sossusta saa jotain. Ne sanovat siellä että hae toimeentulotukea Kelasta. Niin kauan kun mulla on viranomaisten papereissa 'työpaikka' niin ensinmainitussa paikassa mut nauretaan pihalle. Jonon hännillä olen siinä puljussa kun katsotaan kiireysjärjestystä.

Vaikka nyt olenkin ollut työkyvytön 9kk, jos sossusta jotain saisikin niin se on vain pikku laastari joka ei ratkaise yhtään mitään jos elämä on paskaa.

 

[godspeed]

Tiedän toki, että se byrokratia on aivan hirveetä ja pieni huonosti voiva ihminen harvoin jaksaa käydä läpi sitä kasvotonta päätösten kanssa odottelua, valittamista, odottelua, vittuilua, juoksemista, hakemusten täyttämistä, odottelua, pettymystä, epäoikeudenmukaisuutta, ravaamista, pettymistä, odottelua, valitustenlähettämistä jne.. Sen alle kyllä helposti murtuu ja itku tulee.

Ja tällain kun venytän hieman työkkäriä koskevaksi keskustelun, niin siellä päätöksiä tekevät ihmiset saattavat ajatella, että vaikka olisi molemmat jalat poikki, niin kädet vielä toimivat, joten niillä voi tehdä töitä. Eli työpaikkaa pitää vaihtaa, jos edellisessä ei onnaa. Niin helppoa se on. Pääongelmissa voi olla kanssa jotain tällaista, sillä jos on esimerkiksi "vain" pelkkä masennus, niin ei sillä nykyisin saa mitään anteeksi, vaan sitten vastaavasti jalat usein toimivat masennuspotilaalla, joten jaloilla voi tehdä töitä.

 

[peksa]

No ajattelin kun sanoit ettet sossuun mene, että se olisi jokin periaatepäätös. Tietty jos siellä ei ole mitään saatavaa niin turha sinne sitten mennä itkemään. En tunne kuvioitasi eikä minulle sen enempää kuulukaan, mutta hyvä jos saat sitten vaikka Kelasta sen mikä sinun kuuluu saada.

Tiedän toki, että se byrokratia on aivan hirveetä ja pieni huonosti voiva ihminen harvoin jaksaa käydä läpi sitä kasvotonta päätösten kanssa odottelua, valittamista, odottelua, vittuilua, juoksemista, hakemusten täyttämistä, odottelua, pettymystä, epäoikeudenmukaisuutta, ravaamista, pettymistä, odottelua, valitustenlähettämistä jne.. Sen alle kyllä helposti murtuu ja itku tulee.

Kävin Sossussa silloin kun olin asunnoton. Se ämmä ei mitään muuta sanonut kuin mistä voin hakea asuntoo (heillä ei ole) Kelasta hoituu muut tuet. Otin selvää toimeentulotuesta. Siinä pitää lähettää tiliote 2kk ajalta ja kaikki muutkin laput. Kela on siitä perseestä että jos joku kaveri on laittanut jonkun 50€ maksun tilille niin Kela katsoo sen vähentäväksi asiaksi sen kuun tuelle.

Sen lisäks tosiaan kun ei ole perhettä eikä juuri ystäviäkään niin yritä nyt siinä. Ulosotto sen lisäks kestää vielä usean vuoden ja vapaakuukaudet mitä sieltä saan niin niillä pyrin kuittaan kaikki rästit.