Jotta ihan jokainen kaikkein räikein disinformaatiovyöryn palanen ei menisi suodattamatta läpi.
Tällä tuhansia vuosia vanhalla juutalaisasuinalueella asui nolla (0) juutalaista vuonna 1978. Nolla.
Sen jälkeen pieni joukko väkivaltaisimpia ja äärioikeistolaisimpia juutalaissiirtolaisia valtasi asuntoja Hebronista. Sen jälkeen Israelin armeija saapui paikalle suojelemaan ko. juutalaisia ja käytännössä siis valtasi kaupungin keskustan.
Palestiinalaisten kaupat tuhottiin, keskustan kadut suljettiin palestiinalaisilta ja vartiotorneissa on kokonainen prikaati IDF:n sotilaita sormi liipasimella.
Hebronissa myös tapahtui 1994 yksi Lähi-Idän
pahimmista yksittäisistä terroriteoista, kun juutalainen äärioikeistolainen hyökkäsi rynkyn kanssa palestiinalaisten rukoushetkeen, tappoi 29 ihmistä ja haavoitti 125. IDF tuli paikalle ja lanasi saman verran kylmäksi lisää. Nämä Hebronin rauhaa haluavat siirtolaiset hurrasivat.
Hebronissa asuu alle 100 juutalaisperhettä, ja kaikki ovat näitä hulluimpia jumalan asialla olevia sekopäisimpiä tyyppejä.
Eivät nostaneet. Hamas otti vallan Gazassa lyhyen, mutta verisen sisällissodan jälkeen.
Kaikki tämän Netanjahun kaverin väitteet on debunkattu n. täysimääräisesti - ihan lähtien hänen perusoletuksistaan.
Wikipedia ei sinällään ole ensitason lähde, mutta tuosta pääsee kyllä sitten tutustumaan niihin oikeisiin lähteisiin ja tutkittuun tietoon.
en.wikipedia.org
Ei ole. Tällaisia nyt voi heitellä tällä tapaa kepeästi, mutta yhtään mikään ei tue tätä "suurta osaa" - ja juuri Hebronin nostaminen esille jonain siirtokuntana on naurettavuuden huippu. Hebron on Länsirannan suurin palestiinalaiskaupunki, jossa yhäkin vuonna 1978 asui nolla (0) juutalaista, ja nyt asuu ehkä joitain satoja.
Voihan Hebron. Oli päättänyt ingoorata sinut aikoja sitten, jotta välttyisin moderaattoreiden penaltteilta. Mutta otetaan nyt härkää sarvista, koska arvostamani
@BigRedCat kehuu sinun tekstiäsi. Mutta ennen sitä, millä substanssilla väität
@Sj991 :n välittämän linkin israelilaiseksi propagandaksi? Kanavan kaveri tekee katuhaastatteluja ihan todellisissa paikoissa ja oman kokemukseni mukaan juuri näin ne ihmiset siellä, niin juutalaiset kuin palestiinalaiset, puhuvat. Kuinka monta israelilaista tai palestiinalaista sinä tunnet? Oletko edes käynyt koko Lähi-idässä saati Israelissa tai Länsirannalla? Toki voit matkustaa itse paikan päälle ja näyttää kuinka kadunihmiset ajattelevat.
Sitten Hebroniin. Vuosi 1978 taitaa olla sinulle 0-piste, jos jossain ei silloin asu tiettyä etnistä ryhmää, niin turha ruikuttaa mennoistä tai tulevista. Välitä toki näkökulmasi PA:lle, niin saadaan ajettua alas rahasyöppö UNRWA ja lopetettua puheet palestiinalaispakolaisista vuodelta 1948.
Jos ajattelet, että vuosi 1978 todistaa, ettei juutalaisilla ole historiaa Hebronissa, niin keitä roomalaiset kauppasivat orjiksi Hebronin torilla vuonna 70 jkr, rangaistuksena Suuresta juutalaiskapinasta (ja muuttivat Hebronin nimen roomalaiseksi, en kyllä muista mikä se oli), palestiinalaisiako? Noiden sinun mainitsemiesi satu-ukkeleiden, eli patriarkkojen haudan paikalle Itä-Rooma, eli Bysantti rakensi kirkon. Bysanttilaiset sallivat juutalaisten vierailla tuossa kirkossa Abrahamin haudalla, johon myös tuli synagoga. Bysanttilaiset karkoittaneet ja islamia levittäneet arabivalloittajat kunnioittivat myös patriarkkojen hautaa ja antoivat juutalaisten pitää siellä synagogansa. Muutama sata vuotta myöhemmin saapuneet ristiretkeläiset taas ryöstivät ja teurastivat Hebronin juutalaiset, sekä ajoivat hengissä selvinneet pois kaupungista.
Juutalaiset palasivat Hebroniin vähitellen, kun ristiretkeläisvaltio hävisi kartalta. He alkoivat taas pitää huolta patriarkkojen luolasta. Rauhallisempi jakso loppui vuoden 1517 verilöylyyn, kun ottamaaniarmeijan sotilaat , raiskasivat, kiduttivat ja surmasivat Hebronin juutalaisia, henkiinjääneet pakenivat Libanonin ja Syyrian alueille. Turkkilaisten käytös johtui mamelukkeja vastaan käydyn sodan antamasta tilaisuudesta ryöstää Hebronin melko vauras juutalaisväestö.
Muutama vuosi sodan jälkeen, ottomaanien vallan vakiintuessa, juutaiset taas palasivat Hebroniin. Jo vuonna 1540 avatiin keskelle Hebronin vanhaa kaupunkia komea Abraham Avinun synagoga. Tästä tuli tärkeä keskus alueen juutalaisille, koska juutalaisilta oli kielletty pääsy patriarkkojen haudalle islamilaisella julistuksella. Juutalaiset saivat elää suhteellisen rauhassa Hebronissa seuraavat kolme sataa vuotta, kärsien kuitenkin välillä ympärillä vaeltavien arabien hyökkäyksistä. Ottomaaniarmeijan kovaotteinen komentaja, Ibrahim Pasha, lopetti arabien hyökkäykset Hebronin juutalaisia vastaan 1831, teko jota juutalaiset juhlivat Ibrahimin purimina, Babylonian kuningatar Esterin toimintaa muistelevan suuren purinjuhlaa matkien.
Rauha kesti vain kolme vuotta sillä vuonna 1834 alueen arabit/beduiinit suorittivat seuraavan juutalaisvainon, jossa murhattiin ainakin 12 Hebronin juutalaista. Seuraavat parikymmentä vuotta oli Hebronin juutalaisille ankeaa aikaa, sillä aluella riehui ottomaanien pikkupäälliköiden valtataistelu ja nämä ryöstivät juutalaisten omaisuutta häikäilemättä omaan sotakassaansa. Osa juutalaisista pakeni Jerusalemiin. Elämä rauhoittui vasta 1850-luvulla, ottomaaniarmeijan ottaen kovalla kädellä tilanteen hallintaan. Seuraavat vuosikymmenet olivat Hebronin juutalaisille vakaata aikaa, kaupungissa asui noin 1500 juutalaista. Tämän lisäksi alueella asui satoja muslimeja, joiden suvut oli joskus 1700-luvulla pakotettu kääntymään juutalaisuudesta islamiin. Sukujen traditioissa kulki tieto juutalaisista juurista.
Rauhallinen jakso rikkoutui ensimmäiseen maailmansodan kuohuihin, jolloin ottomaanit kohdistivat karkoituksia ja vainoja Hebronin juutalaisia kohtaan. Sodan jälkeen murhenäytelmä jatkui arabien juutalaisiin kohdistamalla vainolla, joka huipentui Hebronin verilöylyyn vuonna 1929, jossa surmattiin lähes seitsemänkymmentä juutalaista. Määrä olisi ollut suurempi, ellei osa alueen arabiperheistä olisi piilotellut kaupungin juutalaisia. Kaunis Abraham Avinun synagoga tuhottiin ja juutalaisten omaisuus ryöstettiin.
Israelin itsenäistyttyä vuonna 1948 kaikki juutalaiset heitettiin Hebronista pihalle. Hebronin juutalaiskorttelin alueelle rakennettiin mm. kaatopaikka ja julkiset käymälät. Abraham Avinun synagogan rauniosta tuli aasien ja muiden eläinten karsinoita ja juutalais-kabbalistien alue muutettiin teurastamoksi. Tämä Jordanian hallinnon johdolla suoritettu juutalaisten olemmassaolon poispyyhintä ja tietoinen häpäisy ei ollut mitenkään poikkeuksellista. Sama tehtiin Jerusalemin juutalaiskorttelille, se hävitettiin kuten myös kaikki sen 35 synagogaa, mukaan lukien juutalaisuuden keskuksena olleen Hurvan synagogan. Näitä käytettiin käymälöinä, eläinten talleina, kaatopaikkoina, jne. Lisäksi Jordanian johdolla arabit/palestiinalaiset tuhosivat tuhansia Öljymäen rinteillä olevia juutalaisia hautoja, käyttivät hautakiviä mm. käymälöiden rakentamiseen ja teiden pojaksi ja rakensivat tuhottujen hautapaikkojen päälle mm. suuren hotellin (Seven Arches). Uskonnollisiin ja kulttuurisiin arvoihin suhtautumisessa oli pikkusien eroa, kun Israel valtasi kuuden päivän sodassa nykyisen Länsirannan ja Itä-Jerusalemin. Juutalaiset ovat kaksi tuhatta vuotta itkeneet temppelin tuhoa, rikkoneet häissä sen muistoksi laseja, jättäneet osan kodista tai pihasta viimeistelemättä (koska ovat vain maanpaossa) ja toistelleet vuosi toisensa jälkeen: "Ensi vuonna Jerusalemissa". Ja siinä se yhtäkkiä on, lautasella Israelin sotilaiden voittosaalinaa, Temppelivuori. Mitä sanoo Israelin hallitus: "Me kunnioitamme kaikkien uskontojen tunteita" ja jättää Temppelivuoren muslimien käsiin, luovuttaa sen hallinan Jordanialle ja edelleen tänä päivänä Israelin sotilaat valvovat, ettei alueelle pääse kuin muslimit. Olen kyllä yrittänyt.....
Mutta voi olla, että juuri tuo 1978 on kaiken historian ja kulttuurin 0-piste, ainakin Hebronissa ja Porissa. Ison Mustan johtama Ässien mestaruus ja silleen. Kukin mittaa tyylillään.
