Iron Maiden

  • 380 910
  • 2 073

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Jännä että Metallicalta onnistuu biisien vaihdot mutta Maidenilta ei ikinä. Mielellään näkisin ensi vuonna Somewheren biisejä livenä mutta ne Senjutsut ei kiinnosta penniäkään. Writing on the wallissa oli sentään jotain yritystä ja videokin ihan hauska. Kuriositeettina pitää mainita ja sadatella että Emp myi Maidenin 2023 seinäkalenterin loppuun todella aikaisin. Muutenkin vaihtoehdot ovat kortilla.
Ehkä siinä on se että heillä (Metallica) ei hirveästi taida olla mitään pommeja, soihtuja tai kipinäsuihkuja, savuja ja muuta maustamassa niitä biisejä joten shown muokkaus on helpompaa. Taustalla ei ole mitään lakanoita vaan livekuvaa keikalta ja jotain valmiita animaatioita joita on varmaan helppo tehdä ja muokata valmiita. Lisäksi heput ja organisaatio ilmeisesti uskaltavat ottaa enemmän riskejä ja muuttaa niitä keikkoja fiiliksen sun muun mukaan.

Maidenilla on myös se että vaikka Nicko on loistava rumpali niin ei siltä moni juttu enää taitu ja Harris kun ei siedä mitään mokailuja tai puolivillaisia vetoja. Murhaavia katseita tulee lavalla heti jos lauletaan väärin tai joku soittokohta menee perseelleen. Metallican biisit on helpompia "laulaa" ja karjua. Brucen taas varmaan vaikea vetää hyvin todella monia biisejä niin se kärsii ohjelmistoa myöskin.
 
Viimeksi muokattu:

Ice raven

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit & Liverpool
Ihan selittelyä kun siellä on monesti helvetisti liekkejä ja pommeja sun muuta. Ei se valojen ohjelmointi ole ammattilaisille ongelma,siitähän niille maksetaan. Onko lakanat jotenkin vaikeampia kuin animaatiot? Laulamisen vaikeudesta on turha tehdä vertailua kun liikutaan monin tavoin eri vesillä.
 

hulkster19

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals, SaiPa
Onko tälle väitteelle jotain faktuaalista perustetta vai veditkö vain ihan fiiliksellä?

Itse en ole moista havainnut - pikemminkin päin vastoin. Kuten tästä Metal Pilgrimin hauskasta videostakin ilmenee:



No kyllähän noissa viime kesän Stratego-vedoissa basarin käyttö oli aika minimalistista verrattuna levyversion jatkuvaan laukkaan. Sama juttu tuon linkkaamasi videon Where Eagles Daressa, ne komppiin kuuluvat triplaiskut basarilla uupuvat tai ainakin jäävät tosi heikoiksi.

Muuten en kyllä ole huomannut Nickon soitossa mitään vikoja. Basarijalkaa lähinnä tuntuu painavan. En myöskään usko, että tämä on Harrisille mikään ongelma.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Onko tälle väitteelle jotain faktuaalista perustetta vai veditkö vain ihan fiiliksellä?

Itse en ole moista havainnut - pikemminkin päin vastoin. Kuten tästä Metal Pilgrimin hauskasta videostakin ilmenee:



Jotkut ihan perusmusadiggarit ja ihan normi tyypit sekä myös kriitikot arvostelleet. Joittenkin keikkojen arvostelut että soitossa laahaavuutta jo, huojuntaa ja fillit osin hirveitä. Myös levyarvosteluissa ajoittain näitä moitteita. Tänä vuonna Stratego saanut pyyhkeitä että ei oikein Nickolta taitu. Mun mielestä vetää hyvin mutta monien muiden mielestä ei enää vedä täydellisesti.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
No kyllähän noissa viime kesän Stratego-vedoissa basarin käyttö oli aika minimalistista verrattuna levyversion jatkuvaan laukkaan. Sama juttu tuon linkkaamasi videon Where Eagles Daressa, ne komppiin kuuluvat triplaiskut basarilla uupuvat tai ainakin jäävät tosi heikoiksi.

Muuten en kyllä ole huomannut Nickon soitossa mitään vikoja. Basarijalkaa lähinnä tuntuu painavan. En myöskään usko, että tämä on Harrisille mikään ongelma.
Juu enemmän näkyy välillä hermostuvan jos joku kitaristeista soittaa pieleen tai Bruce unohtaa laulaa tai laulaa väärin jotain.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Ihan selittelyä kun siellä on monesti helvetisti liekkejä ja pommeja sun muuta. Ei se valojen ohjelmointi ole ammattilaisille ongelma,siitähän niille maksetaan. Onko lakanat jotenkin vaikeampia kuin animaatiot? Laulamisen vaikeudesta on turha tehdä vertailua kun liikutaan monin tavoin eri vesillä.
No noita selittyitä on esimerkiksi Maidenin kohdalla kuultu tai sitä että kun produktio on niin suuri ja sitä tekevä joukko niin ei haluta epäonnistua ja siksi mennään vuosi tai vaikka kaksi samalla kaavalla.

Mut tosiaan Metallica, Bon Jovi, Springsteen ja Gunnarit muokkaa settiä hyvin paljonkin pitkin kiertuetta.
 

Wiesellike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Blackhawks & Kärpät
Uskoisin, että ero Metallicaan tulee juuri bändien johtomiesten erilaisuudessa. Harris on lavalla pedantti perfektionisti ja haluaa mahdollisimman vähän muuttujia, kun taas Hetfield ja Ulrich ovat joustavampia. Myös lavashowt on niin erilaisia, kun Metallica suosii enemmän simppeliä lavaa, jossa hyödynnetään videoefektejä perinteisten lakanoiden ja lavasteiden sijaan. Siksi en usko, että Maidenissa ikinä nähdään samanlaista vaihtelua settilistoissa. Minulle kuitenkin riitää, että Aleksanteri on mukana ensi kesänä. Sen vastapainoksi jaksaa kuunnella Senjutsun täytebiisejäkin.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Olisi tosiaan hienoa, jos Maidenilta löytyisi viitseliäisyyttä pieneen settilistarotaatioon edes (sinänsä loistavan) show-konseptinsa puitteissa; edes muutamia standardihittejä voisi pyöritellä vuoroilloin-periaatteella. Lähimmäksihän tätä päästiin 2010, kun Dance of Death ja Paschendale vuorottelivat setissä rundin alkuvaiheessa.

Jos Metallicaan vertaa, niin ero on ylempänä hyvin poimittujen johtomiesten lisäksi myös ihan siinä lähestymistavassa itse keikkatapahtumaan: Maidenin show on jo vuosikymmeniä sisältänyt vahvan "klassisen teatterin" aspektin. Silloinkin kun setissä on tapahtunut eloa, on sen draamankaari pysynyt suurinpiirtein samanlaisena kiertueen sisällä ja esimerkiksi biisijärjestyksen rukkaus on perustunut pitkälti justiinsa tuohon settilistan flow & drama -puoleen. Spiikkien sijoittelullakin on sellainen draamallinen merkitys ja tiettyjen biisien peräkkäin tulossa omansa ja niin edelleen; toki tätähän se on muillakin bändeillä, mutta kyllähän se hyvin vahvasti Maidenin showssa kuitenkin korostuu.

Siinä missä Metallican musiikillisesti orgaanisemmassa ja ehkä vähän intiimimmässä, enemmän "biisejä soittelevassa" lähestymistavassa keikkoihin on uskomattoman siistiä se, että sieltä voi hyvänä iltana tulla joku Fixxxer, on Maidenin vahvuus taas siinä... no, vähän sarjakuvamaista eskapismia tuovassa Maiden-maailmassa ja sen immersiossa, johon esimerkiksi tuo Legacy-rundi pitkälti perustuikin. Ne pienet jutut ja yksityiskohdat, yksittäisinä esimerkkeinä vaikkapa Sign of the Crossin kertsin "A FIRE IN THE SKY!" kohdalla tulevat liekit ja Brucen tapa värittää tekstiä, esim. juuri tuota edellämainittua säettä korostaen, se äärimmäisen iskevä siirtymä Sign of the Crossista Flight of Icarukseen teatraalisine elementteineen, valoineen ja lakananvaihtoineen... Tässä kaikessa on mielestäni myös sellaista verratonta tyylikkyyttä; on vaikuttavaa, miten vahvaa visuaalista maisemaa yhtye kykenee aika perinteisillä, jopa hämmentävän yksinkertaisilla jutuilla, kuten lakanoilla, tuomaan tueksi musiikille - ilman, että sirkustempuista tulee kuitenkaan liian spinal tapia; tässä toki auttaa sekin, että tekniikan pettäessä bändin itseironia on aina riittänyt tilanteen kuittaamiseen huumorilla. Myönnettäköön, että usein nämä kömmähdykset spontaaneine hyväntuulisine reaktioineen ovat suorastaan piristysruiskeita muuten kieltämättä vähän kaavamaisessa showssa.

Ihailen valtavasti esimerkiksi juuri Metallican rohkeutta soittaa myös harvinaisempaa materiaalia ja ylipäätään lähestyä settilistoja vähän vaihtelevammin. Vastaavasti pidän Iron Maidenia edelleen kenties maailman parhaana bändinä mitä tasapainoon shown - eräänlaisen musiikkiteatterin - ja itse biisien välillä tulee; se intensiteetti, millä nämä reilusti +60v ukot edelleen vetivät niin uuden uutta kuin vanhaakin materiaalia toimisi takuuvarmasti ilman yhtäkään lavastetta ja efektiä, mutta yhdessä niiden kanssa se keikkakonsepti on kieltämättä aika voittamaton. Ja vaikka isoilla stadioneilla produktio ei täytä tilaa niin hyvin mitä halleissa, niin kyllä tuossa enemmän "käsin kosketeltavassa" lähestymistavassa lakanoineen ja muine klassisen teatterin keinoihin nojaavine kikkoineen on jotain charmia vrt. nykyään kovin suositut giganttiset screenit.

Iänikuinen "sama tuote kaikille" -pointti ei ole täysin turha, mutta oishan se silti kiva nähdä sitä settilistavaihtelua, ei siinä. Toisaalta olisin kyllä tosi pettynyt, jos Sign of the Crossin sijasta olisin kesän ainoaksi jääneellä Maiden-keikallani Riikassa saanutkin vaikka vain Fear of the Darkin. Tai 2018 katsonut, että ohhoh, kaikessa Harris-kliseisyydessäänkin itselleni rakas For the Greater Good of God (AMOLAD on yksi suosikkilevyjäni) soi edellisellä keikalla ja sillä ns. omalla keikalla oiskin tullut vaikka Blood Brothers (joka toki on kelpo biisi sekin).

Noh, nää on näitä.

Nii ja saatan olla vähän fanipoika, hih.
 
Viimeksi muokattu:

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Jokunen ylläri ja ihmettelyn aihe löytyy Spotifyin vuoden 2022 kuunnelluimmista Maidenin biiseistä, järjestyksessä vähiten toistoja saaneesta ylöspäin. Voi voi X-Factor :(



Kuuntelisin paljon mielummin vähemmän kuunneltua puolikasta autiolla saarella, jos pitäisi valita.

Oma kuunteluni poikkeaa kyllä valtavasti valtavirrasta. Osin se kyllä johtuu siitä, että trooppereita en rehellisesti ole voinut kuunnella enään ysärin jälkeen (kotona vapaaehtoisesti). Puhki mitä puhki.
 

Thombson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kuuntelisin paljon mielummin vähemmän kuunneltua puolikasta autiolla saarella, jos pitäisi valita.

Oma kuunteluni poikkeaa kyllä valtavasti valtavirrasta. Osin se kyllä johtuu siitä, että trooppereita en rehellisesti ole voinut kuunnella enään ysärin jälkeen (kotona vapaaehtoisesti). Puhki mitä puhki.
Trooperit ja muut menee taustamusiikkina muun soittolistan ohella. Kun aletaan kuuntelemalla kuuntelemaan niin enemmän osuu soittimeen Diannon ja Bayleyn aikainen tuotanto nykyään, paitsi Clansman skipataan puhkikuluneena ja yliarvostettuna.
 

Hauntti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, TPS
Trooperit ja muut menee taustamusiikkina muun soittolistan ohella. Kun aletaan kuuntelemalla kuuntelemaan niin enemmän osuu soittimeen Diannon ja Bayleyn aikainen tuotanto nykyään, paitsi Clansman skipataan puhkikuluneena ja yliarvostettuna.

Tosifanihan ei kuuntele kotonaan mitään keikoilla vedettäviä biisejä, vaan ainoastaan Alexander the Greatia ripiitillä. Joo.
 

Thombson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tosifanihan ei kuuntele kotonaan mitään keikoilla vedettäviä biisejä, vaan ainoastaan Alexander the Greatia ripiitillä. Joo.
Tosifani kuuntelee pelkkää Soundhouse tapea vinyyliltä eikä mitään muuta. Ja oikein tosifanin mielestä Blase Baily on ihan paska jätkä joka tuhosi Maidenin.

Kyllähän mullakin keikoilla soitettavat biisit soi, esim. Hallowed kuuluu ehdottomasti top5 biiseihin johon ei voi kyllästyä. Mutta et voi väittää vastaan että settilistaan voisi hieman vaihtelua tuoda ”kaikkien” haluamien ikivihreiden tilalle.

Ps. Alexander The Great ei kuulu top20 biiseihin ja soi meikäläisellä ehkä 3 kertaa vuodessa.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Ns. ikivihreistä sen verran, että tässä kohtaa niiden täydellinen pudottaminen on tosiaan aika utopiaa, mutta pientä sisäistä kierrätystä vois tosiaan olla enemmän (2006 & 2010 olivat piristäviä poikkeuksia tässä suhteessa).

Toki paljon riippuu siitäkin, miten noi ikivihreät "riippakivet" tarjoillaan. The Book of Souls -kiertue onnistui tässä tosi hyvin, kun eri tyyppisiä biisejä oli ripoteltu pitkin settiä: oli uutta materiaalia, oli vähemmän soitettuja klassikoita mallia Powerslave ja Children of the Damned ja ihan kaikkia "hittejä" ei orjallisesti kiskottu esimerkiksi sellaisena autopilot-pötkönä setin lopussa ja encoressa, vaan esim. The Trooper ja The Number of the Beast saivat kaverikseen tunteellisena encorena toimineen Wasted Yearsin. Legacy of the Beast -kiertue taas toi vielä joskus kymmenisen vuotta sitten ihan käsittämättömän kulahtaneina autopilot-versioina soineisiin Fear of the Darkiin ja Troopperiin vähän eloa noilla teatterimanöövereillä. Edelleenkään noi temput eivät ole itseisarvo, mutta kyllähän Fear of the Dark piristyi kummasti, kun Bruce toi siihen tulkinnalla ja esiintymisellä vähän sellaista hillitympää kulmaa ja tarkkuutta ja palautti biisin ehkä taas vähän lähemmäs sitä tunnelmaa, jonka takia se varmaan suursuosikiksi on noussutkin. Ottaisin kymmenen kertaa kymmenestä jotain muuta materiaalia tämmöisten biisien tilalle, mutta vähän on posia annettava siitä, että tollaset kappaleet soi nyt pirteämmin mitä esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten kesäisellä Stadikalla..

Toivottavasti tänäkin vuonna nähdään klassikoiden osalta taas "terve" sekoitus, jossa pari-kolme pakollisinta hittiä saa 1-2 vähemmän puhkisoitettua kaverikseen. Toki Somewhere in Time -palathan tätä osastoa jo tarjoilee, mut josko näiden ulkopuoleltakin jotain...

Onhan tuohon kiertueen alkuun vielä tovi, mutta kyllähän ajatus lämmittää, että ihan tämän kalenterivuoden puolella pääsee näkemään herrat lauteilla ja vieläpä tämmöisen kiertuekonseptin kanssa.

Viikonloppusoturit-podi
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Ns. ikivihreistä sen verran, että tässä kohtaa niiden täydellinen pudottaminen on tosiaan aika utopiaa, mutta pientä sisäistä kierrätystä vois tosiaan olla enemmän (2006 & 2010 olivat piristäviä poikkeuksia tässä suhteessa).

Toki paljon riippuu siitäkin, miten noi ikivihreät "riippakivet" tarjoillaan. The Book of Souls -kiertue onnistui tässä tosi hyvin, kun eri tyyppisiä biisejä oli ripoteltu pitkin settiä: oli uutta materiaalia, oli vähemmän soitettuja klassikoita mallia Powerslave ja Children of the Damned ja ihan kaikkia "hittejä" ei orjallisesti kiskottu esimerkiksi sellaisena autopilot-pötkönä setin lopussa ja encoressa, vaan esim. The Trooper ja The Number of the Beast saivat kaverikseen tunteellisena encorena toimineen Wasted Yearsin. Legacy of the Beast -kiertue taas toi vielä joskus kymmenisen vuotta sitten ihan käsittämättömän kulahtaneina autopilot-versioina soineisiin Fear of the Darkiin ja Troopperiin vähän eloa noilla teatterimanöövereillä. Edelleenkään noi temput eivät ole itseisarvo, mutta kyllähän Fear of the Dark piristyi kummasti, kun Bruce toi siihen tulkinnalla ja esiintymisellä vähän sellaista hillitympää kulmaa ja tarkkuutta ja palautti biisin ehkä taas vähän lähemmäs sitä tunnelmaa, jonka takia se varmaan suursuosikiksi on noussutkin. Ottaisin kymmenen kertaa kymmenestä jotain muuta materiaalia tämmöisten biisien tilalle, mutta vähän on posia annettava siitä, että tollaset kappaleet soi nyt pirteämmin mitä esimerkiksi yli kymmenen vuotta sitten kesäisellä Stadikalla..

Toivottavasti tänäkin vuonna nähdään klassikoiden osalta taas "terve" sekoitus, jossa pari-kolme pakollisinta hittiä saa 1-2 vähemmän puhkisoitettua kaverikseen. Toki Somewhere in Time -palathan tätä osastoa jo tarjoilee, mut josko näiden ulkopuoleltakin jotain...

Onhan tuohon kiertueen alkuun vielä tovi, mutta kyllähän ajatus lämmittää, että ihan tämän kalenterivuoden puolella pääsee näkemään herrat lauteilla ja vieläpä tämmöisen kiertuekonseptin kanssa.

Viikonloppusoturit-podi
Toivottavasti Rime of the ancient mariner olisi setissä. Bruce kun jossain vaiheessa mainitsi (olikohan viime vuonna) että kiinnostaisi taas veisata sitä veisua.

Toivottavasti joku biisi olisi myös Seventh son...-levyltä.

Melkein toivon että 5+5+5 ei pidä paikkaansa ihan täysin koska en halua välttämättä kuulla jotain Heaven can wait biisiä vaan jotain laadukkaampaa sen asemasta. Meinaan jos viisi biisiä tulee Somewhere in timeltä niin toi on ihan varmasti yksi niistä.
 

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Toivottavasti Rime of the ancient mariner olisi setissä. Bruce kun jossain vaiheessa mainitsi (olikohan viime vuonna) että kiinnostaisi taas veisata sitä veisua.

Toivottavasti joku biisi olisi myös Seventh son...-levyltä.

Melkein toivon että 5+5+5 ei pidä paikkaansa ihan täysin koska en halua välttämättä kuulla jotain Heaven can wait biisiä vaan jotain laadukkaampaa sen asemasta. Meinaan jos viisi biisiä tulee Somewhere in timeltä niin toi on ihan varmasti yksi niistä.

Joo, Rime of the Ancient Mariner on just sellanen biisi, jonka todennäköisyys tulla vielä soitetuksi on itseasiassa aika hyvä, juurikin siksi, että Bruce on sen puolesta puhunut ja Brucella taitaa nykyisellään olla bändin jäsenistä ehkä jopa eniten sanavaltaa biisivalintojen suhteen. Myös se, että biisiä soitettiin alkuperäisellä Somewhere on Tourilla puhuisi tämän puolesta, mutta Senjutsun möhkäleet + mahdollinen Aleksanteri saattavat viedä setistä niin paljon tilaa ajallisesti, ettei Rime välttämättä mahdu tälle rundille vielä mukaan... mutta sellaisena seuraavan, ehkä viimeisen "hittikiertueen" show centerpiecenä tuo olisi jopa aika todennäköinen. Toki olen mielelläni väärässä tässä ja otan tämän avosylin vastaan, jos se tulevan kesän setistä löytyy! Jos Alexander the Great jää pois, niin silloin Rime olisi kyllä itseoikeutettu korvaaja - täysin vuosien 1986-87 malliin.

Heaven Can Waitista tismalleen samaa mieltä. Hyvä kompromissi olisi, jos se söisi mukanaolollaan edes yhden 2minutestomidnightthetrooperin pois, jättäen tilaa jollekin mielenkiintoisemmalle. Encoreenhan tuo Heaven Can Wait sujahtaisi ihan ok.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Joo, Rime of the Ancient Mariner on just sellanen biisi, jonka todennäköisyys tulla vielä soitetuksi on itseasiassa aika hyvä, juurikin siksi, että Bruce on sen puolesta puhunut ja Brucella taitaa nykyisellään olla bändin jäsenistä ehkä jopa eniten sanavaltaa biisivalintojen suhteen. Myös se, että biisiä soitettiin alkuperäisellä Somewhere on Tourilla puhuisi tämän puolesta, mutta Senjutsun möhkäleet + mahdollinen Aleksanteri saattavat viedä setistä niin paljon tilaa ajallisesti, ettei Rime välttämättä mahdu tälle rundille vielä mukaan... mutta sellaisena seuraavan, ehkä viimeisen "hittikiertueen" show centerpiecenä tuo olisi jopa aika todennäköinen. Toki olen mielelläni väärässä tässä ja otan tämän avosylin vastaan, jos se tulevan kesän setistä löytyy! Jos Alexander the Great jää pois, niin silloin Rime olisi kyllä itseoikeutettu korvaaja - täysin vuosien 1986-87 malliin.

Heaven Can Waitista tismalleen samaa mieltä. Hyvä kompromissi olisi, jos se söisi mukanaolollaan edes yhden 2minutestomidnightthetrooperin pois, jättäen tilaa jollekin mielenkiintoisemmalle. Encoreenhan tuo Heaven Can Wait sujahtaisi ihan ok.
Siihen en usko että Senjutsulta tulisi kaikki kolme loppupään biisiä. Toki pitkiä biisejä on levyllä muitakin mutta et noi kaikki järkäleet... No tuskimpa. Liian puuduttava setti sellainen jos ne kaikki on ripoteltu settiin. Siis noi nyt ihan joidenkin ulkomaisten fanien spekulointia että kaikki kolme lopun eeposta olisi setissä. En usko... Hell on Earth voi olla mutta ei kaikki kolme.

Stratego ja Writing on the wall ainoat hitit levyltä joten jompi kumpi jatkaa kyllä setissä oloaan.
 
Viimeksi muokattu:

Randalf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slava Ukraini
Siis noi nyt ihan joidenkin ulkomaisten fanien spekulointia että kaikki kolme lopun eeposta olisi setissä. En usko... Hell on Earth voi olla mutta ei kaikki kolme.

Stratego ja Writing on the wall ainoat hitit levyltä joten jompi kumpi jatkaa kyllä setissä oloaan.

Senjutsun pidemmistä biiseistä vahvimmilla lienee juurikin Hell on Earth ja The Parchment, jonka livesoiton puolesta niin Bruce kuin Nickockin pikkuisen mehusteli; toki silloin kiertueen konsepti ei välttämättä ollut vielä muotoutunut tällaiseksi. The Writing on the Wall on aikalailla varma - siihen viitataan kiertueposterissakin ja Stratego lienee kiinni lähinnä siitä, onko bändillä halua treenata sen tilalle uusia biisejä Senjutsulta ja kuinka murhaava setistä Nickon kannalta tulee noin yleisesti. :D Strategon kohtalo riippunee siis siitä, minkä verran tunkua sen "rooliin" setissä on ja miten vaihtoehdot treeneissä asettuvat.
 

Jaakkon78

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Bruce jossain viime vuoden haastattelussa kertoi että Mariner on hänen mielestään paras Maidenin kappale. Niin ja samassa haatiksessa kertoi myös että kiinnostelis ottaa settiin The Prisoner ja Stranger in a strange land.
 

Spire

Jäsen
Bruce jossain viime vuoden haastattelussa kertoi että Mariner on hänen mielestään paras Maidenin kappale. Niin ja samassa haatiksessa kertoi myös että kiinnostelis ottaa settiin The Prisoner ja Stranger in a strange land.
Kelpaisi kyllä nuo kaikki kolme settiin. The Prisoner taisi olla viimeksi mukana 2014 kiertueella, en tiedä onko ollut myöhemminkin. Mutta ehdottomasti mieluummin näitä edellämainittuja kuin puhkikulutetuimpia hittejä.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kovaa vauhtia, oikeata laukkahevivauhtia, lähenee la 3.6.2023. Kuuntelussa nyt Senjutsu työraportin kirjoittamisen lomassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös