Henk.koht en voi millään käsittää näitä puheita vemppaamisesta pienen pahan olon välttämiseksi. Jos intti ei yhtään nappaa niin silloin pitäisi olla sen verran munaa, että hakeutuu sitten sivariin. Jota en muuten ainakaan itse pidä yhtään sen "huonompana" vaihtoehtona asepalvelukselle jos sen valinnan "oikeista" syistä tekee.
Kuten tuossa edellä on mainittukin, tietyt hommat on intissä hoidettava oli sitten ryhmästä vempassa yksi, kaksi tai vaikka viisi vässykkää. Joku sitten hoitaa ne vemppojen hommat omiensa ohessa. Esimerkiksi AUKissa koin leirin jolta kymmenen oppilaan ryhmästämme vemppasi seitsemän nohevaa sotilasta. Kolmestaan painoimme sitten koko marraskuisen viikon tehden kaikki kymmenen jampan hommat. Monta yötä siinä tuli painettua miinaesteiden ja -ryhmien kimpussa, kun jätkät pelasi pleikkaria kassulla.
Itse palvelin pioneeripataljoonassa 362 ilman ainuttakaan vemppapäivää, toki olin sillä lailla onnellisessa asemassa, että vältyin sairastumisilta, mutta siitä olen helvetin ylpeä etten ainuttakaan kertaa motivaatiovempannut. Jonkun mielestä tämä voi olla omaa typeryyttä kun helpommallakin olisi selvinnyt, mikä varmasti pitää paikkansa, mutta itse en ainakaan kovin mielelläni jätä omia paskahommia muiden tehtäviksi. Miten joku voi olla ylpeä siitä, että on saanut kusetettua omat hommansa toisten tehtäviksi ja maannut sängyssä zinkkeliä venytellen toisten sykittyä metsässä, johon itsekin olisi kuulunut? Voiko tällainen "mies" edes katsoa itseään peilistä ja tupakavereita silmiin?
Kuten tuossa edellä on mainittukin, tietyt hommat on intissä hoidettava oli sitten ryhmästä vempassa yksi, kaksi tai vaikka viisi vässykkää. Joku sitten hoitaa ne vemppojen hommat omiensa ohessa. Esimerkiksi AUKissa koin leirin jolta kymmenen oppilaan ryhmästämme vemppasi seitsemän nohevaa sotilasta. Kolmestaan painoimme sitten koko marraskuisen viikon tehden kaikki kymmenen jampan hommat. Monta yötä siinä tuli painettua miinaesteiden ja -ryhmien kimpussa, kun jätkät pelasi pleikkaria kassulla.
Itse palvelin pioneeripataljoonassa 362 ilman ainuttakaan vemppapäivää, toki olin sillä lailla onnellisessa asemassa, että vältyin sairastumisilta, mutta siitä olen helvetin ylpeä etten ainuttakaan kertaa motivaatiovempannut. Jonkun mielestä tämä voi olla omaa typeryyttä kun helpommallakin olisi selvinnyt, mikä varmasti pitää paikkansa, mutta itse en ainakaan kovin mielelläni jätä omia paskahommia muiden tehtäviksi. Miten joku voi olla ylpeä siitä, että on saanut kusetettua omat hommansa toisten tehtäviksi ja maannut sängyssä zinkkeliä venytellen toisten sykittyä metsässä, johon itsekin olisi kuulunut? Voiko tällainen "mies" edes katsoa itseään peilistä ja tupakavereita silmiin?