Inttiin lähdössä?

[TosiFani]

Ei missään nimessä rankka vaan lähinnä vähän huvittavaa, että 2010-luvulla vielä tällaisilla asioilla olisi työnhaussa erityistä merkitystä. Aika harvinaisen samankaltaiset täytyy olla kaverien työhistorian, cv:n ja haastatteluiden tulokset, että RUK tai AUK nostaisi toisen paremmaksi. Siksi on hyvä puuttua näihin hauskuuksiin, joita edelleen viljellään.

Toki edelleen toistan, että ei siitä RUK:sta ja AUK:sta mitään haittaakaan ole. Ellei sitten ole pyrkimässä Pasifistit ry:n pääsihteeriksi...

Reservikerhot ovat hyvä veli kerhoja, joiden jäsenyydestä on joskus hyötyä, myös työnhaussa.

 

[cottonmouth]

Reservikerhot ovat hyvä veli kerhoja, joiden jäsenyydestä on joskus hyötyä, myös työnhaussa.

Tottakai kaikenlainen verkostoituminen (<= töykeän rasittava termi) on aina jossain mielessä hyödyllistä, mutta eiköhän Forkka puuttunut juuri tähän alkuperäiseen "Nimittäin kyllä se sitten työnhaussa auttaa jos"-jargoniin, jossa tuota hyötyaspektia pidettiin jotenkin lähes itsestäänselvyytenä.

Muistan, kun intissä kerrottiin (ihan tosi juttu), että töitä kun menette hakemaan, niin ensin katotaan kuka on käynyt armeijan ja sitten kuka on ollut vuoden siellä. Käsittääkseni tämän jutun kertoja vaikuttaa nykyisin, uskokaa tai älkää, työttömänä hitsarina*.

* = Tosin Turussa.

 

[Fordél]

Siis mikä on huvittavaa siinä, että nykypäivänä työnantajat arvostavat johtajakoulutuksen saaneita työnhakijoita?

Niin arvostavatko? Jos johtajaa haetaan niin kyselläänkö ekaksi, että onko RUK ja AUK suoritettu? Jos ei niin se oli sitten siinä vai?

Ja mikä ylipäätään on tämä argumentti, että 2000-luvulla pitäisi jo olla näin. Kaikenlaista pitäisi tapahtua joidenkin mielestä siksi että eletään vuotta 2012. Se minusta on huvittavaa.

Ei vaan kaikenlaista on jo tapahtunut kun eletään vuotta 2012. Mm. työelämän johtamiskulttuurikin on tainnut jo pikkasen muuttua. Nykyaikaiselta pomolta vaaditaan pikkasen eri juttuja kuin muutama vuosikymmen sitten.

 

[Fordél]

Muistan, kun intissä kerrottiin (ihan tosi juttu), että töitä kun menette hakemaan, niin ensin katotaan kuka on käynyt armeijan ja sitten kuka on ollut vuoden sielläa.

Aika samanlaista juttua sain itsekin intissä kuulla. No eipä ole itsellä tullut tosiaan työhaastatteluissa vastaan kertaakaan nämä armeijajutut. Sen sijaan esim. harrastukset ja ns. luottamustoimet ovat nousseet esille lähes joka haastattelussa, positiivisesti.

 

[Grohl]

Tähän työnhaku hommaan liittyen täytyy kommentoida, että muistelenko aivan omiani vai onko tullut jokin lakihommeli asiaan liittyen, ettei työhaastattelussa enää nykyään saada kysyä esimerkiksi sotilasarvoa? Joskus muistelen jotain vastaavaa lukeneeni, jottei ihmisiä pystytä kategorioimaan puolustusvoimien tittelien mukaan, paitsi jos työnhakija haluaa itse tuoda asian esille.

Mutta lykkyä tykö kaikille armeijasta pois päässeille, koittakaahan keksiä jotain tekemistä päivienne ratoksi, sillä ne saattavat tuntua alkuunsa siviilissä aika pitkiltä, kun ohjattua tekemistä ei enää ole.

Ja samoin myös tsemiä palvelukseen astuville. Tilannetta on aivan turha jännittää, sillä niin tekevät ne kaikki muutkin, jotka samaan tupaan sattuvat tuppautumaan, joten turhat pelot pois. Kaikki asiat opetetaan ja kannattaa vain olla tarkkana, jotta perushommat hoituvat selkärangasta, niin homma lähtee rullaamaan. Intti on hyvä mahdollisuus saada uusia tuttavuuksia ja vaikka olisit kuinka hiljainen ja ujo kaveri, niin kannattaa ensimmäisinä päivinä olla joissain sosiaalisissa tekemisissä saman tuvan palvelusmiesten kanssa, sillä näin varmistat että saat ympärillesi tietyn piirin, jonka kanssa saatte asiat hoidettua kimpassa, ja apua asioissa joissa niitä tarvitsette. Huonoin homma on se, että et sano sanaa kellekään ja pysyt omissa oloissasi, sillä tällöin jäät hieman ns. oman onnesi varaan, jos tuvassa ei satu olemaan ketään sosiaalisesti kaikkia huomioivaa kaveria, joka tekee tuttavuutta kaikkien kanssa.

Omasta monen vuoden takaisesta kokemuksestani voin sanoa, että tuvassa oli yksi sosiaalisesti erittäin fiksu kaveri, joka otti mukaansa pelikortit heti esiin, kun ensimmäisenä iltana aika salli. Istui tuvan pöydän ääreen ja kysyi, että haluaako joku pelata korttia. Tunnelma rentoutui hetkessä ja kohta jo tiedettettiinkiin toisten nimet, taustat, motivaatiot jne. Hetken pelaamisen jälkeen myös ne kaverit kutsuttiin pöytään jotka olivat alkuksi skippanneet osallistumisensa ja pelin säännöt opetettiin vaikka korttipelejä ei aikaisemmin olisi tullut pelattuakaan ja näin oli meikäläisen tuvan crew kasassa. Homma luisti porukassa hyvin ja täytyi olla kiitollinen että samaan tupaan sattui ns. oikeita ihmisiä, vaikka osa olivatkin hieman sulkeutuvaisia. Intin aikana tuli myös nähtyä näitä yhteiskunnan riippakiviä, joiden kanssa ei kukaan halunnut olla tekemisissä.

 

[Lunatico]

Tähän työnhaku hommaan liittyen täytyy kommentoida, että muistelenko aivan omiani vai onko tullut jokin lakihommeli asiaan liittyen, ettei työhaastattelussa enää nykyään saada kysyä esimerkiksi sotilasarvoa? Joskus muistelen jotain vastaavaa lukeneeni, jottei ihmisiä pystytä kategorioimaan puolustusvoimien tittelien mukaan, paitsi jos työnhakija haluaa itse tuoda asian esille.

Työhaastattelussa ei saisi periaatteessa kysyä onko armeija suoritettu yms, tasa-arvolaista johtuen kaiketi. Itseltä kerran kysyttiin onko armeija käyty, vastasin, että se on poissa päiväjärjestyksestä jolloin haastattelija kysyi sotilasarvoa. Sanoin, että minut on vapautettu, niin sitä työpaikkaa ei tarvinnut enää sen jälkeen haaveilla. Tämä Helsingissä, StaffPointin työhaastattelussa.

 

[Varis]

Tähän työnhaku hommaan liittyen täytyy kommentoida, että muistelenko aivan omiani vai onko tullut jokin lakihommeli asiaan liittyen, ettei työhaastattelussa enää nykyään saada kysyä esimerkiksi sotilasarvoa? Joskus muistelen jotain vastaavaa lukeneeni, jottei ihmisiä pystytä kategorioimaan puolustusvoimien tittelien mukaan, paitsi jos työnhakija haluaa itse tuoda asian esille.

Mä olen saanut kuvan, ettei intistä saa kysyä enää yhtään mitään. Ei edes, että onko se ylipäätään käyty. Asianhan voi työnantaja kaikesta huolimatta kiertää n. miljoonalla eri tavalla, mutta suoraan ei saa kysyä ellen nyt ihan vallan hukassa ole.

Olen muutenkin vahvasti sitä mieltä, ettei se AUK tai RUK kenestäkään johtajaa tee, vaan sinne hakeutuu (otantani koskee vain Santahaminaa) keskimääräistä selväpäisempää sakkia, joka sitten näkyy parempana työllistymisenä/korkeampana kouluttautumisena tilastoissa.

Ja samoin myös tsemiä palvelukseen astuville. Tilannetta on aivan turha jännittää

Vanha, mutta mahdoton ohje uusille mosille noudatettavaksi. Ihan sama miten vähän/paljon paikasta tietää etukäteen niin noin suuri elämänmuutos ja hyppy ihan uuteen paikkaan jännittää tasan jokaista palvelukseen astuvaa, mutta se nyt ei vaarallista ole.

Pari ekaa päivää voi tuntua hurjalta varsinkin jos on pidempiä lomia pitänyt alkukesästä, kun unta voi olla hankala saada ja päivät ollaan kokoajan menossa johonkin. Parissa päivässä kuitenkin sekä rutiinit, että palvelustoverit alkavat pikkuhiljaa tulla tutuiksi ja paine alkaa sitä kautta hellittää. Eikä se oikeastaan siitä mihinkään sitten enää muutukaan loppupalveluksen aikana. Hommat vähenevät, helpottuvat, kevenevät ja muuttuvat mielekkäämmiksi (huom. eivät mielekkäiksi) samalla kun omat taidot karttuvat mitä pidemmälle palveluksessa mennään, joten alkushokin jälkeen rivisotilaalla on käytännössä jäljellä enää hidas mutta varma himmailu kohti reserviä. No worries. :)

On tää silti edelleen yhtä turhauttavaa, kuin 10 päivää sitten edellisenkin viestini aikaan. Kaksi kolmasosaa takana on juuri tarpeeksi vähän siihen, että reservin auringosta alkaa jo haaveilemaan, mutta kuitenkin ihan helkkaristi on aamuja jäljellä. SPOL on muuten hyvä koulutushaara, mutta tässä on just sen kolmasosan verran ilmaa palvelusajassa, koska vartioiden pitää pyöriä vuoden ympäri.

 

[Creed Bratton]

Vittu tää jatkoajan haistapaska-meininki näkyy kyllä huipussaan tässä ketjussa. Satuin alkuperäisessä viestissä kirjoittamaan vähän väärässä muodossa sen lauseen niin siitä tuli joku loputon suo fordelille ja muille sankareille.

Itse en ole koko paskaa edes käynyt ja periaatteessa kannatan vapaaehtoista asepalvelusta. Siitä huolimatta oman tekstini idea oli vain antaa näille tuleville varusmiehille vähän muutakin ajateltavaa kuin se perusperseily "Näin spedeilen itsestäni jonkun varttihullun jotta selviän 6 kuukauden palveluksella", kun tuo intti on pakollinen ja sen takia siitä voisi saada jotain edes irti mikä (tää on erityisesti Fordelille) MAHDOLLISESTI saattaa hyödyttää jossain elämän muussa vaiheessa. Etenkin sen sijaan, että haet jotkut hullun paperit niin ne AUK:n tai RUK:n suoritukset jossain haastattelussa on pikkasen vakuuttavampaa tarinaa, kun se, että feikkasin itselleni B:n paperit.

Ja cottonmouth kun arvostaa näitä "true life" juttuja niin yksi hyvä tuttava sattui saamaan yhden duunin johon ei koulutuksen puolesta ollut mitään mahiksia. Itse haastattelussa vaan sattui sellainen hauska homma, että ulkopuolinen rekry-asiantuntija kyseli kaikennäköistä ja sattui tulemaan juttua intistä ja tuttava oli käynyt jonkun spessu-rukin (en tiiä minkä, eikä edes kiinnosta) ja tämä haastattelija oli käynyt saman setin joskus vuosia aikaisemmin. No loppuhaastattelu oli mennyt jotain vanhoja sotajuttuja muistellen ja lopputuloksena tuttava sai paikan johon ei pitänyt mitään mahdollisuuksia edes olla. Joku voisi sanoa, että epäammattimaista tältä rekrykonsultilta, mutta kiviäkin kiinnostaa, kun työpaikka on saatu.

Ja jotta ei tarvi tulla tänne lässyttämään enää mitään "2000-luvulla on elämä niin vitun hienoa"-horinoita, niin joo kaikille on selvää ettei AUK:n tai RUK:n suorittamisesta ole mitään erityistä hyötyä, mutta siitä saattaa olla hyötyä jossain kohtaa elämässä (erityisesti niissä haastatteluissa), kun taas 6 kuukauden tykkimiehen tarina ei kiinnosta ketään eikä tule hyödyttämään työn haussa.

 

[Hanhi]

...kaikille on selvää ettei AUK:n tai RUK:n suorittamisesta ole mitään erityistä hyötyä, mutta siitä saattaa olla hyötyä jossain kohtaa elämässä (erityisesti niissä haastatteluissa), kun taas 6 kuukauden tykkimiehen tarina ei kiinnosta ketään eikä tule hyödyttämään työn haussa.

Jaa-a. Itse olen 6kk:n tykkimiestaustalla paukuttava esimies. Varmasti olisi enemmän juteltavaa inttiajoista vastaavan kaiffarin kanssa, kuin spessu-ruk -miehen kanssa, joka haastatteluun saapuisi. Tässä tullaan siihen, että mitkä ovat haastattelijan intressit, millään muulla ei ole merkitystä.

 

[Fordél]

Vittu tää jatkoajan haistapaska-meininki näkyy kyllä huipussaan tässä ketjussa. Satuin alkuperäisessä viestissä kirjoittamaan vähän väärässä muodossa sen lauseen niin siitä tuli joku loputon suo fordelille ja muille sankareille.

Pahoitteluni jos on ollut jotain "haistapaska" -meininkiä, mutta itse en suoraan sanottuna ymmärrä mistä olet tällaisen kuvan saanut? Täällähän on ollut ihan normaalia keskustelua ja jos toiset on asiasta eri mieltä sekä näkee jotkut asiat vähän huvittavina niin ei se mielestäni tee vielä mitää "haistapaska" -meininkiä.

Itse en ole koko paskaa edes käynyt ja periaatteessa kannatan vapaaehtoista asepalvelusta. Siitä huolimatta oman tekstini idea oli vain antaa näille tuleville varusmiehille vähän muutakin ajateltavaa kuin se perusperseily "Näin spedeilen itsestäni jonkun varttihullun jotta selviän 6 kuukauden palveluksella", kun tuo intti on pakollinen ja sen takia siitä voisi saada jotain edes irti mikä (tää on erityisesti Fordelille) MAHDOLLISESTI saattaa hyödyttää jossain elämän muussa vaiheessa. Etenkin sen sijaan, että haet jotkut hullun paperit niin ne AUK:n tai RUK:n suoritukset jossain haastattelussa on pikkasen vakuuttavampaa tarinaa, kun se, että feikkasin itselleni B:n paperit.

Minä kannatan nykyistä asepalvelusta. Ja kuten olen monesti kirjoittanut, armeijasta voi saada itselleen jotain ja silloin siihen kannattaa panostaa. Osalle se taas ei anna mitään (kuten allekirjoittanut) ja siksi tein kaikkeni, että pääsin kuudella kuukaudella. Olen siis koko ajan ollut ihan samaa mieltä armeijan hyödystä yksilölle itselleen kuin teikäläinen eli kannattaa lukea näitä viestejä vähän tarkemmin.

Sen sijaan olen ollut eri mieltä siitä, että AUK:sta tai RUK:sta olisi juurikaan hyötyä työhaastatteluissa. Ja tuo heittosi hullujen papereista menee jo niin marginaaliryhmiin, että niistä ei kannata edes keskustella.

Ja cottonmouth kun arvostaa näitä "true life" juttuja niin yksi hyvä tuttava sattui saamaan yhden duunin johon ei koulutuksen puolesta ollut mitään mahiksia. Itse haastattelussa vaan sattui sellainen hauska homma, että ulkopuolinen rekry-asiantuntija kyseli kaikennäköistä ja sattui tulemaan juttua intistä ja tuttava oli käynyt jonkun spessu-rukin (en tiiä minkä, eikä edes kiinnosta) ja tämä haastattelija oli käynyt saman setin joskus vuosia aikaisemmin. No loppuhaastattelu oli mennyt jotain vanhoja sotajuttuja muistellen ja lopputuloksena tuttava sai paikan johon ei pitänyt mitään mahdollisuuksia edes olla. Joku voisi sanoa, että epäammattimaista tältä rekrykonsultilta, mutta kiviäkin kiinnostaa, kun työpaikka on saatu.

Hieno tarina ja ollaan onnellisia kyseisen tyypin puolesta. En kuitenkaan lähtisi itse antamaan tällekään tarinalle suurta arvoa omaa ratkaisua tehdessäni, koska toi on aika epätodennäköistä, että noin tulee koskaan käymään.

Ja jotta ei tarvi tulla tänne lässyttämään enää mitään "2000-luvulla on elämä niin vitun hienoa"-horinoita, niin joo kaikille on selvää ettei AUK:n tai RUK:n suorittamisesta ole mitään erityistä hyötyä, mutta siitä saattaa olla hyötyä jossain kohtaa elämässä (erityisesti niissä haastatteluissa), kun taas 6 kuukauden tykkimiehen tarina ei kiinnosta ketään eikä tule hyödyttämään työn haussa.

Miten niin kuuden kuukauden tykkimiehen tarina ei kiinnosta ketään? Ihan samalla tavallahan siellä haastateltavana voi olla toinen kuuden kuukauden tykkimies, joka ei armeijaa erityisesti arvosta.

No joo mutta kuten edellä totesin, en anna tällaisille epätodennköisyyksille suurta arvoa. Tärkeämpää on saada työhistoria kuntoon, käydä koulut ja ennen kaikkea olla skarppi haastattelussa. Puoli vuotta lukemassa pääsykokeisiin voi olla paljon arvokkaampi juttu tulevaisuuden kannalta kuin puoli vuotta RUK:ssa. Toki voi olla toisinkin päin ja olen senkin täällä niin monesti kokenut. Jokainen arvottaa nämä jutut itse. Hyvä kuienkin tuoda molemmat näkymykset esiin.

 

[TosiFani]

...Sen sijaan olen ollut eri mieltä siitä, että AUK:sta tai RUK:sta olisi juurikaan hyötyä työhaastatteluissa. Ja tuo heittosi hullujen papereista menee jo niin marginaaliryhmiin, että niistä ei kannata edes keskustella...

Sen verran pitää nyt puuttua sinun vähättelyysi, että kyllä armeijan johtamiskoulutusta tietyissä piireissä arvostetaan. Viittasin aikaisemmassa viestissäni reserviläiskerhoihin, koska toimin paikallisen upseerikerhon pj:na 90-luvulla. Silloin tutustui sen jäsenistöön, jossa oli paljon johtavassa asemassa olevia herroja. Näille herroille RUK oli erittäin tärkeä ja vaikutti varmasti työnhakutilanteissa.

En oikein ymmärrä miksi sinulla on kova tarve väheksyä macnevisin mielipidettä. Mielestäni hänen ohjeensa oli ihan hyvä vasta-argumentti täällä voimakkaana esiintyvälle luovuttamismentaliteetille. Monen tavoitteena tuntuu olevan ne hullun paperit. Ja johtamiskokemus on aina positiivinen asia tulevaisuutta ajatellen, ainakin positiivisempaa kuin puolen vuoden tahallinen laiskottelu ja epäonnistuminen.

 

[PeteX]

Ainakin omalla kohdallani RUKin käynti auttoi duunin saamisessa intin jälkeen. Tosin päätöksen tehnyt henkilö oli vanhempi naishenkilö, joka arvosti puolustusvoimia ja johtajakoulutusta. Nykyjään tuskin näin enää on juuri missään. Koko intti on tänään suuri vitsi ja lepokoti pullamössöille.

 

[cottonmouth]

Mielestäni hänen ohjeensa oli ihan hyvä vasta-argumentti täällä voimakkaana esiintyvälle luovuttamismentaliteetille. Monen tavoitteena tuntuu olevan ne hullun paperit. Ja johtamiskokemus on aina positiivinen asia tulevaisuutta ajatellen, ainakin positiivisempaa kuin puolen vuoden tahallinen laiskottelu ja epäonnistuminen.

Älä nyt jaksa esittää yksinkertaisempaa kuin olet, aikuinen mies. Onhan tässäkin ketjussa ollut näitä vapautus-hinnalla-millä-hyvänsä-puppeleita, mutta se että heität kaikki kuuden kuukauden jannut tuon luovuttamismentaliteettin, tahallisen laiskottelun ja epäonnistumisen jargonin alle on, noh, hieman väsynyt kärjistys, tai sen yritys.

Totta kai jollekin tuosta johtajakoulutuksesta on hyötyä. Ihan samoin jollekin toiselle on hyötyä esim. lukea kevät pääsykokeisiin. En oikein näe tässä mitään kovin suurta vastakkain asettelua, jos sitä ei halua tietoisesti hakea.

Kiitos macnevisille "true life"-tarinasta ja hieno homma kaverillesi. Tosin aika tyypillinen tapaushan tuo siinä mielessä oli, että rekrytilanteessa haastateltavalta ja rekrytoijalta sattui löytymään yhdistävätekijä, josta sitten riitti keskusteltavaa. Ei kai tuo ole kovin tavatonta. Nyt se oli tämä "spessu-RUK", mutta kaipa se olisi ihan yhtä hyvin voinut löytyä esim. harrastuspuolelta, jos molemmat olisivat olleet vaikkapa innokkaita laama-agilityn harrastajia. Pahoittelut joka tapauksessa "haistapaskameiningistä". Joku "sampio" heittäisi tähän vielä, että jatketaan tästä sitten, kun olet AUK/RUK:n, tai intin yleensä, käynyt ja kerännyt kokemuksia miten se hyödyttää/ei hyödytä työhaastiksissa, mutta se olisi turhaa ja lapsellista. Ja tuo ei ollut vittuilua, mutta tulipahan mieleen.

 

[TosiFani]

Älä nyt jaksa esittää yksinkertaisempaa kuin olet, aikuinen mies. Onhan tässäkin ketjussa ollut näitä vapautus-hinnalla-millä-hyvänsä-puppeleita, mutta se että heität kaikki kuuden kuukauden jannut tuon luovuttamismentaliteettin, tahallisen laiskottelun ja epäonnistumisen jargonin alle on, noh, hieman väsynyt kärjistys, tai sen yritys...

Puhuin neuvoista, joita tässä ketjussa annetaan, niistä suurin osa koskee sitä miten pääsee kuuden kuukaudella. Nämä neuvot liittyvät useimmiten vastuun väistelyyn, valehteluun ja laiskotteluun, siinä mielessä macnevisin puheenvuoro oli mukava poikkeus. Eli en missään tapauksessa heitä kaikkia kuuden kuukauden jannuja minkään jargonin alle.

 

[Rautapohkeet]

Jos ihan oikeasti intistä haluaa jotain hyötyä myös siviilimaailman puolella, niin hakekaa E-kuljettajiksi. Saatte ilmaiseksi koko setin. E-kortin (eli rekkakortti) ja ammattipätevyyden. Näistä saatte valmiin ammatin itsellenne intin jälkeen, jos ei enää opiskelu maita. Toki vuoden nakkihan tuo on, mutta kohtalaisen rentoa hommaa. Ja kannattaa hakeutua joko huoltokomppaniaan tai tykistöön, jos E-korttia haaveilee, kun näistä niitä tulee selkeästi eniten.

 

[cottonmouth]

Puhuin neuvoista, joita tässä ketjussa annetaan, niistä suurin osa koskee sitä miten pääsee kuuden kuukaudella. Nämä neuvot liittyvät useimmiten vastuun väistelyyn, valehteluun ja laiskotteluun, siinä mielessä macnevisin puheenvuoro oli mukava poikkeus. Eli en missään tapauksessa heitä kaikkia kuuden kuukauden jannuja minkään jargonin alle.

Ok, ymmärsin hieman turhan jyrkästi. Tosin vetäisin aika ison eron sen välille, että joku haluaa selvitä kuudella kuukaudella tai haluaa kokonaan vapautuksen.

 

[kamrat]

Seuraavat asiat kannattaa ottaa huomioon:

- Komppanian vääpeli on ylennyskiellossa oleva luutnantti, koska pitää joka vuosi sulkeiset varusvaraston katolla. Viime vuonna ainakin viisi alokasta putosi katolta ja loukkaantui.

...ja joka toinen vuosi sulkeiset on mallia polkupyörä. Lisäksi huomionarvoista on ruokalan katossa oleva luodinreikä, jonka kyseinen vääpeli päivystäjänä ollessaan ampui, kun ruokalassa oli hänen mielestään liian meluisaa.

 

[Fordél]

Sen verran pitää nyt puuttua sinun vähättelyysi, että kyllä armeijan johtamiskoulutusta tietyissä piireissä arvostetaan. Viittasin aikaisemmassa viestissäni reserviläiskerhoihin, koska toimin paikallisen upseerikerhon pj:na 90-luvulla. Silloin tutustui sen jäsenistöön, jossa oli paljon johtavassa asemassa olevia herroja. Näille herroille RUK oli erittäin tärkeä ja vaikutti varmasti työnhakutilanteissa.

Tietyissä piireissä, mutta uskoisin noiden piirien koko ajan pienenevän eikä kyse ole mistään enemmistöstä. Itse en ole koskaan asiaan törmännyt työhaastattelussa eikä ole yksikään tuttavistani. Hienoa, jos joillekin on ollut RUK:sta tai AUK:sta hyötyä, mutta selkeitä poikkeuksia he ovat.

En oikein ymmärrä miksi sinulla on kova tarve väheksyä macnevisin mielipidettä. Mielestäni hänen ohjeensa oli ihan hyvä vasta-argumentti täällä voimakkaana esiintyvälle luovuttamismentaliteetille. Monen tavoitteena tuntuu olevan ne hullun paperit. Ja johtamiskokemus on aina positiivinen asia tulevaisuutta ajatellen, ainakin positiivisempaa kuin puolen vuoden tahallinen laiskottelu ja epäonnistuminen.

Miten niin väheksyn? Oletko ollenkaan lukenut näitä kirjoituksia? Johan minä olen lähes jokaisessa viestissä kirjoittanut kuinka jokainen arvottaa nämä jutut ihan itse ja se on aina jokaiselle se oikea valinta. Jos näkee, että RUK/AUK tuo hyötyä elämään niin ilman muuta sinne kannatta mennä. Joskus siitä saattaa olla jopa hyötyä työhaastattelutilanteessa, mutta mielestäni se on kuitenkin aika mitätön RUK:sta tai AUK:sta saatava hyöty enkä tekisi päätöstä sen perusteella. Sitä korostetaan mielestäni ihan liikaa ja työpaikat hankitaan lähes poikkeusetta ihan muilla ansioilla.

Työkuvioiden sijaan painottaisin esim. sitä, että jos tuntee omien sosiaalisten taitojen ja itsevarmuuden parantuvan RUK:ssa tai AUK:ssa niin ilman muuta sinne kannattaa mennä. Olen nähnyt monta tällaista tapausta. Jos taas kyseiset koulut ei anna mitään niin ihan turha sinne on mennä, koska puoli vuotta voi käyttää paljon paremmin hyödyksi.

Mitä tulee noihin hullunpapereihin niin en sanoisi, että niitä kovin moni tahallaan hankkii. Yksittäistapauksia. En myöskään näe, että puolen vuoden palvelusajan taktikointi on millään tavalla luovuttamista tai laiskottelua. Jollekin puoli vuotta inttia ja puoli vuotta pääsykokeisiin lukemista voi olla paljon parempi kokonaisratkaisu kuin vuosi RUK:ta ja sitten pääsykokeisiin lukeminen.

 

[TosiFani]

... Joskus siitä saattaa olla jopa hyötyä työhaastattelutilanteessa, mutta mielestäni se on kuitenkin aika mitätön RUK:sta tai AUK:sta saatava hyöty enkä tekisi päätöstä sen perusteella...

Eräs ison firman pomo totesi armeijan merkityksestä työhonottotilanteissa, että mikäli on maisteri ja miehistötason armeijakokemus syntyy kysymys missä vika?

 

[Bigmouth]

Itse olen saanut kaikki ne paikat, joisa on armeijasta haastattelussa kysytty.

Kuntoisuusluokka on siis C, mutta syy siihen on fyysinen.

Eli "hullun papereilla" ei ole vapautettu.

 

[Fordél]

Eräs ison firman pomo totesi armeijan merkityksestä työhonottotilanteissa, että mikäli on maisteri ja miehistötason armeijakokemus syntyy kysymys missä vika?

Niin mikä vika pitäisi olla?

Mutta ymmärsit ilmeisesti väärin tuon lainatun kohda. Tarkoitin päätöksenteolla sitä, että en alokkaana tekisi päätöstä RUK:iin tai AUK:iin menosta tulevaisuuden työmahdollisuuksien perusteella (ellei ole tarkoitus jäädä esim. inttiin töihin).

Suomalaisessa työelämässä on muuten yksi perusongelma, joka koskee suomalaisia johtajia. Suomessa on tapana, että kun on koulutusta ja olet jossain hyvä, sinut palkitaan automaattisesti johtajan paikalla, varsinkin julkisella puolella. Aina ei voida esim. nostaa palkkaa tai antaa muita etuuksia niin silloin lisätään valtaa. Kaikista ei kuitenkaan ole johtajiksi vaan osan osaaminen olisi paremmin hyödynnettävissä asiantuntijan roolissa. Organisaatiolle ja työntekijälle itselleen saattaisi olla paljon hyödyllisempää, kun asiantuntija saisi mennä vain entistä syvemmälle siihen juttuun missä on oma osaaminen ilman, että tarvitsee olla johtaja. Ei kaikista maistereista tarvitse tulla johtajia ja kuten Sarasvuokin on todennut, tässä maassa on ihan liikaa erilaisia johtajia. Ja tässä maassa on myös ihan helkkaristi meitä maistereitakin.

 

[ukkometso]

Olisiko joku ihan oikeasti lähdössä inttiin, ja kirjoittelisi tuntemuksistaan, ettei tämä ketju menisi ihan muutaman ( kouvolalaisen) jäsentenväliseksi. Ja onhan selviö, ettei RUK:n käymisestä ainakaan haittaa ole työnhaussa.

 

[TosiFani]

Niin mikä vika pitäisi olla? ...

Mikäli on yliopistotasoinen kaveri, hänet valittaisiin intissä varmasti johtajakoulutukseen tms. Miksi näin ei ole, missä vika?

Tämä oli siis yhden, nyt jo eläkkeellä olevan, johtajan pohdiskeluja.

 

[kiwipilot]

Mikäli on yliopistotasoinen kaveri, hänet valittaisiin intissä varmasti johtajakoulutukseen tms. Miksi näin ei ole, missä vika?

Voihan olla, että tuota "yliopistotasoista kaveria" ei kiinnosta hevonvitun vertaa viettää täyttä vuotta sotaleikkejä leikkien? Aika valitettavaa jos tuollainen valinta luokitellaan jonkun mielestä viaksi tai puutteeksi työhaastattelussa tms.

 

[Tadu]

Eräs ison firman pomo totesi armeijan merkityksestä työhonottotilanteissa, että mikäli on maisteri ja miehistötason armeijakokemus syntyy kysymys missä vika?

En osaa sanoa onko vika tyhmyys vai hölmöys, mutta vikahan löytyy firman pomosta.