TJ 8!
Niin vain on 354 aamua kulunut ja kohta ollaan jo reservissä. Nyt olen viimeisillä lomillani ja sunnuntaina pakataan siviilikamat mukaan, kun takaisin mennään!
Viime heinäkuussa kun Parolaan saavuin, niin pidin itsestäänselvyytenä, että olen puoli vuotta ja se olikin ainoa tavoitteeni intistä. Kun kuitenkin se 362 nakki napsahti, niin ei se loppujen lopuksi niin pahalta tuntunut, hyviä hetkiä on ollut paljon, niinkuin pari aika pahaa hajoamistakin, mutta aika kultaa nekin muistot. Kavereita olen saanut varmaan melkein 100, joista varmaan n. 30 kanssa tulen olemaan tekemisissä vielä intin jälkeenkin, eli kavereita tuolta todellakin saa.
Sen verran pitää sanoa, että nyt kun on itse ollut vuoden, niin siitä voi todellakin olla ylpeä, vaikka aikaa on mennytkin hukkaan aika paljon. Ja puolen vuoden reppanat ovat ärsyttävän ylimielistä porukkaa ainakin meillä. Vitun idiootit, ette te mitään inttiä ole käyneet ;) (ja kaikki ottaa tämän sitten huumorilla, varsinkin intin käyneet tajuavat että tuo vastakkainasettelu on ihan arkipäivää, vaikka varmaan vähintään 50% 12kk miehistä olisivat halunneet olla puoli vuotta)