Inttiin lähdössä?

  • 1 218 453
  • 3 574

Nick Neim

Jäsen
Kulkemisista voi joutua maksamaan vain jos ajelee omalla autollaan vaikka olisi lomakyytiin oikeutettu tai joutuu julkisilla menemään eikä viitsi kävellä/ei saa ilmaiskyytiä kasarmilta bussi -tai juna-asemalle. Muutoin ei tarvitse noista bussi -tai junamatkoistakaan maksaa yhtään mitään.

Toissapäivänä kotiuduin, ja sen verran täytyy nyt korjata sanomisiasi.

"Litteroita", eli ts. näitä ilmaisia lomakyytejä (bussi/juna) on käytössä 362 vuorokauden miehillä 39 kappaletta, ja 180 vuorokauden miehillä 18 kappaletta. Meidän yksikössä ainakin kolmelta vuoden ja kahdelta puolen vuoden mieheltä nämä litterat loppuivat kesken. Näin ollen he joutuivat kustantamaan omat matkansa viimeisen muutaman viikon ajalta.

Ja ymmärtääkseni armeija on velvollinen korvaamaan matkan juna/bussiasemalle kasarmilta, mikäli matka on tarpeeksi pitkä (en muista pituutta tähän hätään). Näitä "vekkalippuja" saa suhteellisen helposti, eikä niitä ole rajoitettu millään tavalla.
 

Jabbbe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Oulun Kärpät
Toissapäivänä kotiuduin, ja sen verran täytyy nyt korjata sanomisiasi.

"Litteroita", eli ts. näitä ilmaisia lomakyytejä (bussi/juna) on käytössä 362 vuorokauden miehillä 39 kappaletta, ja 180 vuorokauden miehillä 18 kappaletta. Meidän yksikössä ainakin kolmelta vuoden ja kahdelta puolen vuoden mieheltä nämä litterat loppuivat kesken. Näin ollen he joutuivat kustantamaan omat matkansa viimeisen muutaman viikon ajalta.

Juu no enpä tosiaan muistanut edes näitä rajoitteita. Spollen hommissa ei paljon tarvinut tällaisia miettiä ;) Mutta tosiaan väkisinkin tällaiseen tilanteeseen aina jokunen joutuu, jos ei ole lomakyytimahdollisuutta ja pääsee liki joka viikonloppu lomille.

Ja ymmärtääkseni armeija on velvollinen korvaamaan matkan juna/bussiasemalle kasarmilta, mikäli matka on tarpeeksi pitkä (en muista pituutta tähän hätään). Näitä "vekkalippuja" saa suhteellisen helposti, eikä niitä ole rajoitettu millään tavalla.

Muistaakseni tuo matka laskettiin niin, että edestakaisin sitä täytyy kertyä vähintään 20km. Saattoi olla jopa 30km, tästä en mene ihan varmaksi sanotaan. Kuitenkin jos tuo matka sattuu yhteen suuntaan olemaan juuri vittumaisesti joku 7-8km niin korvauksia ei ole tulossa.
 

redzel777

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
"Litteroita", eli ts. näitä ilmaisia lomakyytejä (bussi/juna) on käytössä 362 vuorokauden miehillä 39 kappaletta, ja 180 vuorokauden miehillä 18 kappaletta. Meidän yksikössä ainakin kolmelta vuoden ja kahdelta puolen vuoden mieheltä nämä litterat loppuivat kesken. Näin ollen he joutuivat kustantamaan omat matkansa viimeisen muutaman viikon ajalta.

En kyllä oo ikinä kuullu et olis litterat loppunu ikinä keltään. Ainakaan vekaralla ei keltään loppunut ja ei kait niitä hirveen tarkasti edes seurattu? Joku kirjuri varmaan osaa vastata tohon seuranta kysymykseen.
 

Nick Neim

Jäsen
En kyllä oo ikinä kuullu et olis litterat loppunu ikinä keltään. Ainakaan vekaralla ei keltään loppunut ja ei kait niitä hirveen tarkasti edes seurattu? Joku kirjuri varmaan osaa vastata tohon seuranta kysymykseen.

No sattumoisin kun satun kirjuri olemaan, niin asiaan vastasin.

Meillä puolen vuoden miehillä suurimmalla osalla oli viikonloppuja kiinni kaksi, noin kymmenellä kolme. Osa oli virka-apu joukkueessa, kun yksi sellainen sattui valaloman lisäksi osumaan tohon puolen vuoden ajanjaksoon (valaloma pakollinen -> ensimmäisessä virka-apu joukkueessa vain johtajia, toisessa myös tykäreitä) Siitä voi nopealla matematiikalla laskea neljä viikonloppua pois, koska ekaan ja vikaan viikkoon ei litteraa kulutettu, ja kaksi viikonloppua oltiin kiinni. Puolen vuoden miehillä kun on 26 viikkoa ja 18 litteraa, jäi joiltain se neljä jäljelle jäänyttä viikkoa omaksi kustannettavaksi.

Yksi litterahan kuluu meno-paluu matkaan, ja meidän yksikön vääpeli oli suhteellisen tarkka niitten suhteen. Kuten vähän kaikkien muidenkin asioiden suhteen. Jotenkin kummasti se mulkuin skappari osuu aina yksikön vääpeliksi.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Minkälainen mesta toi Santahaminan 1.JK on? Serkut laitettiin sinne niin olisi mielenkiintoista tietää niiltä, jotka itse ovat kyseisessä yksikössä palvelleet.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Sattui päivän pyörälenkki Hämeenlinnan rautatieaseman suuntaan ja hetken ihmettelin, kun on pihamaa täynnä surkean näköisiä pikkupoikia, mutta nehän odottelivatkin bussikyytiä Parolannummelle.
Ei käynyt kateeksi. Muistan kyllä hyvin, kuinka paljon kyseisenä päivänä itseäni vitutti.
 

Baroun

Jäsen
Suosikkijoukkue
Per sempre Tito †
No niillä on se 3 vko kinkku edessä eli kaks viikonloppua kiinni. Suht kova kuri ainakin alkuun sen jälkeen ehkä vähän helpottaa. Ite siirryin ihan p-kauden lopussa sinne jolloin meno oli jo rennompaa, kokelaat tuli silloin sinne. Iha ok mesta, tiukempi kuri kuin 3jk, mutta mielestäni taas parempi mesta kuin tukik.
 

BLEGI

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bleg, DRW, Man United ja Tommi Huhtala
Täällähän tää. Eka ilta Upinniemel ja aikamoista sähläyst ollut koko päivä. Kamoja roudattu sinne ja tänne ja sitten purettu ja pakattu kaikki tavarat taas sinne ja tänne.


Nii ja saan tuosta pyykkisäkistä traumoja, jos joudun roudata sitä vielä metrinkin...
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
Minkälainen mesta toi Santahaminan 1.JK on? Serkut laitettiin sinne niin olisi mielenkiintoista tietää niiltä, jotka itse ovat kyseisessä yksikössä palvelleet.
Aikoinaan tuli palveltua Santahaminan 1. JK:ssa. Kyseessä on - tai oli - ns. rosvokomppania eli osin aika värikästä sakkia. Myös ulkomailta tulevat Suomen kaksoiskansalaiset sijoitettiin 1. JK:hon. Homma oli melko fyysistä ja leiripäiviä tuli paljon. 180 päivästä n. 50 vietettiin metsässä. Muistaakseni ensimmäset 3 viikkoa menivät ilman lomia. Muutenkin vkl:iä oli pirun vähän. Vain vähän yli 50 % kaikista viikonlopuista.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Aikoinaan tuli palveltua Santahaminan 1. JK:ssa. Kyseessä on - tai oli - ns. rosvokomppania eli osin aika värikästä sakkia. Myös ulkomailta tulevat Suomen kaksoiskansalaiset sijoitettiin 1. JK:hon. Homma oli melko fyysistä ja leiripäiviä tuli paljon. 180 päivästä n. 50 vietettiin metsässä.

Serkut tosiaan tulivat Tanskasta Suomeen vain astuakseen armeijan leipiin ja vielä halusivat mennä sinne. Pitää kysyä tossa parin viikon päästä, että onko ollut sen arvoista, että kannatti tulla. Suomen kieli heillä nyt ei kovinkaan mahtavasti taivu, mutta eivät taida olla mitään ainutkertaisia tapauksia tossa komppaniassa.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Nii ja saan tuosta pyykkisäkistä traumoja, jos joudun roudata sitä vielä metrinkin...

Aamut siellä säkissä painaa. Sitä on kuule kevyt kuskata toiseen suuntaan vuoden sisällä ;) Jos olet rannikkotykistön puolella, niin nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että kolmas jaos on se paras jaos. Muu on yhdentekevää.
 

jokerit67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Serkut tosiaan tulivat Tanskasta Suomeen vain astuakseen armeijan leipiin ja vielä halusivat mennä sinne. Pitää kysyä tossa parin viikon päästä, että onko ollut sen arvoista, että kannatti tulla. Suomen kieli heillä nyt ei kovinkaan mahtavasti taivu, mutta eivät taida olla mitään ainutkertaisia tapauksia tossa komppaniassa.
Itse palvelin 2011 myös tuolla ja olihan sitä porukkaa vähän joka paikasta, muutamat eivät osanneet ollenkaan suomea. Ekat viikonloppuvapaat on siis muista yksiköistä poiketen kahden gineksen jälkeen, mutta muuten oli ihan normaalisti lomia eli about 1-2 viikonloppua kiinni per kausi. Tammikuun erällä oli juhannus kiinni, mutta siellä oli paikalla suurimmalta osin ainoastaan palveluksen aikana pahimmin perseilleet jätkät+muutama johtaja. Metsäaamuja kertyi ihan mukavasti, mutta määrä muuttuu varmaan vähän sen mukaan minkälaista sodanajan komppaniaa siellä nykyään koulutetaan(kaupunkijääkäri- vai torjuntakomppania). Tuossa yksikössä on se hyvä puoli, että yleensä siellä ei kukaan joudu vastoin tahtoa palvelemaan yli 6kk. Meillä taisi olla joku 160 alokasta ja AUK:iin lähti vissiin n.30, jotka kaikki sinne myös halusivat. Missäs joukkueessa serkkusi ovat? 1. ja 2. joukkueisiin pyrittiin sijoittamaan "urheilullisimmat" ja heistä johtajakoulutukseen haluavat 2.joukkueeseen. Itse olin tuossa ykkösessä ja meistä n.35 alokkaasta vain yksi jatkoi AUK:iin.
 
Suosikkijoukkue
IFK Helsingfors
Täällähän tää. Eka ilta Upinniemel ja aikamoista sähläyst ollut koko päivä. Kamoja roudattu sinne ja tänne ja sitten purettu ja pakattu kaikki tavarat taas sinne ja tänne.


Nii ja saan tuosta pyykkisäkistä traumoja, jos joudun roudata sitä vielä metrinkin...

Ensimmäinen viikko (Upinniemi 1/12) meilläkin meni aika sählätessä. Muistan hyvin, kun jouduin nukkumaan ensimmäiseksi yöksi 4. komppanian toimistoon, koska sänkyjä ei ollut tarpeeksi.

Todennäköisesti joudut seuraavan kerran rahaamaan vauhtisäkkiä P-kauden lopussa siirtojen yhteydessä.

Tsemppiä ja jaksamista.
 

Mdawg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Täällähän tää. Eka ilta Upinniemel ja aikamoista sähläyst ollut koko päivä. Kamoja roudattu sinne ja tänne ja sitten purettu ja pakattu kaikki tavarat taas sinne ja tänne.


Nii ja saan tuosta pyykkisäkistä traumoja, jos joudun roudata sitä vielä metrinkin...

On se tämä nuorison "asepalvelus" nykyään aika luksusta. Siellä surffaillaan jo ensimmäisenä iltana älypuhelimilla netissä ja annetaan tilannetiedoitusta Jatkoaikaan ja katsotaan rauhassa pornoa netissä.

Silloin kun minä olin sodassa eli Heikkilän kasarmilla 11 vuotta sitten niin siellä oli koko saapumiserän kovimmat jannut ja talvikin oli Euroopan kylmin sitten keskiajan. Ensimmäiseen kahteen viikkoon ei ollut mitään hajua SM-liigasta tai NHL-tuloksista. Ne piti saada kaverilta tekstiviestillä, jos sitä kännykkää joskus edes ehti pitämään kädessä. Sotilaskodin telkkarissa oli teksti-TV ja sieltä voi ehtiä joskus katsomaan tuloksia, muuten piti odottaa viikonloppuun ja sitä, että voisi kotona katsoa mitä sitä on tapahtunut.

Siellä opeteltiin runkkaamaan ilman, että peitto heiluisi ja erotiikka piti kuvitella itse.

Aamulla yskittiin homeet ulos keuhkoista ja mentiin -29 asteen pakkasessa aamulenkille. Heikoimmat eivät siltä lenkiltä koskaan palanneetkaan.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Ensimmäiseen kahteen viikkoon ei ollut mitään hajua SM-liigasta tai NHL-tuloksista. Ne piti saada kaverilta tekstiviestillä, jos sitä kännykkää joskus edes ehti pitämään kädessä. Sotilaskodin telkkarissa oli teksti-TV ja sieltä voi ehtiä joskus katsomaan tuloksia, muuten piti odottaa viikonloppuun ja sitä, että voisi kotona katsoa mitä sitä on tapahtunut...

Mikä kännykkä? Mikä teksti-tv? Yksikössä oli yksi kolikkopuhelin, jolla pystyi soittamaan toiseen lankapuhelimeen. Ja sotilaskotiin pääsi kun oli valan suorittanut.
 

Jackie Moon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihreet ja punaset.
Silloin kun minä olin sodassa eli Heikkilän kasarmilla 11 vuotta sitten niin siellä oli koko saapumiserän kovimmat jannut ja talvikin oli Euroopan kylmin sitten keskiajan. Ensimmäiseen kahteen viikkoon ei ollut mitään hajua SM-liigasta tai NHL-tuloksista. Ne piti saada kaverilta tekstiviestillä, jos sitä kännykkää joskus edes ehti pitämään kädessä. Sotilaskodin telkkarissa oli teksti-TV ja sieltä voi ehtiä joskus katsomaan tuloksia, muuten piti odottaa viikonloppuun ja sitä, että voisi kotona katsoa mitä sitä on tapahtunut.

Eikös sillon katseltu kännykällä WAP:in avustuksella tulokset. Tai ainakin näin muistelisin.

Itse vetelin aika minimeillä koko intin. Alokasajan jälkeen B-mieheksi, kun meni muka nilkka lopullisesti kun hiihdettiin, tms. (Olen saanut molemmat nilkkani naksumaan ihan itsestään koko ikäni ajan). Siitä tuli käytyä tilkassakin, mutta eivät onneksi innostuneet sitä leikkailemaan. Kassulla oltiin urheilijoiden summuiden velttoilijoiden kanssa ja heräiltiinkin aika inhimillisiin aikoihin. Metsää ei paljon kertynyt ja silloinkin syötiin "posliineista" ja saatiin telkkari telttaan. 10 päivää ennen intin loppua nilkka parani jotenkin mystisesti ja siksi kävelinkin viimeisen kerran porttien läpi A-miehenä. Ammuskelu oli parasta ja ainut mikä kaduttaa on se että en päässyt ikinä tetsaamaan.
 

Fordél

Jäsen
Mikä kännykkä? Mikä teksti-tv? Yksikössä oli yksi kolikkopuhelin, jolla pystyi soittamaan toiseen lankapuhelimeen. Ja sotilaskotiin pääsi kun oli valan suorittanut.

Onneksi nämä uudemmat sukupolvet (joita pullamössöiksikin on haukuttu) ovat entisiä paljon luotettavampia. Heidät voi päästää paljon aikaisemmin sotilaskotiin ilman pelkoa, että koko kompanja on sen jälkeen sokerihumalassa. Muutenkaan heitä ei ole tarvis eristää muusta maailmasta yhtä pahasti kuin edeltävät sukupolvet.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Mikä kännykkä? Mikä teksti-tv? Yksikössä oli yksi kolikkopuhelin, jolla pystyi soittamaan toiseen lankapuhelimeen. Ja sotilaskotiin pääsi kun oli valan suorittanut.

...eikä puhelimeen edes päässyt ellei osannut sotilasarvoja. Ja yksikön puhelimeen eivät alokkaat päässeet muutenkaan, vaan oli odotettava, että pääsi sotkuun, jossa oli jonotettava omaa vuoroa. Ja siihen aikaan sai vielä toimia tavalla, jota nyt pidetään simputtamisena: "Alokas Stonewall, koska ette osaa olla hiljaa rivissä kiertäkää tuo väärä koivu, mars mars!" kessu karjui eräänä aamuna osoittaen vinoa koivua. Takaisin palattuani kessu kysyy: "Alokas, minkä koivun te kiersitte"? Herra kersantti, kiersin väärän koivun." Johon kersantti:"Minkä takia te väärän koivun kiersitte!? Kiertäkää uudestaan!" Mutta siitä huolimatta hauskaa oli. Erityisesti talvella ns. Lapin leirillä, johon Jääkäriprikaati ainoana joukko-osastona lähti koti etelää (Rovajärvelle). Lerin jälkeen nukuin muutaman vuorokauden vain vessassa käyden, kun tuli vähän univelkaa...Hauskaa näin jälkeen päin.
 

Fordél

Jäsen
Ja siihen aikaan sai vielä toimia tavalla, jota nyt pidetään simputtamisena: "Alokas Stonewall, koska ette osaa olla hiljaa rivissä kiertäkää tuo väärä koivu, mars mars!" kessu karjui eräänä aamuna osoittaen vinoa koivua. Takaisin palattuani kessu kysyy: "Alokas, minkä koivun te kiersitte"? Herra kersantti, kiersin väärän koivun." Johon kersantti:"Minkä takia te väärän koivun kiersitte!? Kiertäkää uudestaan!" Mutta siitä huolimatta hauskaa oli. Erityisesti talvella ns. Lapin leirillä, johon Jääkäriprikaati ainoana joukko-osastona lähti koti etelää (Rovajärvelle). Lerin jälkeen nukuin muutaman vuorokauden vain vessassa käyden, kun tuli vähän univelkaa...Hauskaa näin jälkeen päin.

Pidetään simputtamisena? Kyllä tuo on simputtamista. Ehkä jälkikäteen hauskaa, mutta kyllä tässäkin kohtaa mun mielestä voidaan soveltaa J.Jalosen filosifista ajatusta "Paskasta ei saa konvehtia". Eli kyllä tommonen toiminta on harvinaisen typerää, olkoot sillä kuinka pitkät perinteet tahansa. Onneksi kuitenkin armeija on tässä kohdin kehittynyt ja näitä ei enää juurikaan tapahdu tai jos tapahtuu, ovat yksittäisjuttuja joihin myös puututaan.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi, Liverpool
Pidetään simputtamisena? Kyllä tuo on simputtamista.

Ehkä näin. Tosin mielestäni tässä saisi soveltaa seksuaalisen häirinnän kaltaista määrittelyä. Eli toiminta ei ole simputtamista, ellei kohde sitä sellaisena pidä. Omasta mielestäni tuo oli aikanaan aivan loistava lohkaisu, eikä harmittanut tippaakaan. Mutta kaiken pitää kehittyä ja hyvä niin.
 

Fordél

Jäsen
Ehkä näin. Tosin mielestäni tässä saisi soveltaa seksuaalisen häirinnän kaltaista määrittelyä. Eli toiminta ei ole simputtamista, ellei kohde sitä sellaisena pidä. Omasta mielestäni tuo oli aikanaan aivan loistava lohkaisu, eikä harmittanut tippaakaan. Mutta kaiken pitää kehittyä ja hyvä niin.

Koska emme voi tietää miten kohde tuon kokee, on parempi jättää kaikki tollaset simputtamiset pois. Osa ottaa huumorina, osalla taas ihan ymmärrettävästi leikkaa kiinni. Hyvä siis, että noista on päästy suurelta osin eroon ja armeijassakin voidaan keskittyä paremmin olennaiseen.

Tosin onhan siellä vielä näitä alikessujen pätemistapoja kuten pinkan räjäytyksiä, ihan turhia aamutoimien toistoja jne.
 

Tähtipakki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Itsellä armeijaan lähtö koittaa tammikuussa ja tahtoisin hiukan kysellä jatkoaikalaisilta omia kokemuksia. Omasta tuttavapiiristä tulee niin ristiriitaisia kertomuksia, ettei tiedä mitä uskoa.

Suurimpana mietinnän aiheena itsellä ollut lihasmassa ja yleinen kunto muutenkin. Juoksukunto on varmaan ihan normaalin tasolla, mutta tämmöinen luikku olen (vajaa 70kg), joten ajattelin kysyä jatkoaikalaisten mielipidettä siihen, että kuinka paljon armeijaan kannattaa valmistautua urheilemalla. Eritoten lihaskuntoa siis, jos jotain, mutta myös toki marssit yms. mietityttää. Kuinka pitkiä nämä oikeasti ovat? Tahtoisin kuitenkin mennä armeijan läpi helposti, eikä tarvitsisi pelätä viimeisten joukkoon jäämistä, jolloin koko touhusta tulee todennäköisesti hankalampaa.
 
Suurimpana mietinnän aiheena itsellä ollut lihasmassa ja yleinen kunto muutenkin. Juoksukunto on varmaan ihan normaalin tasolla, mutta tämmöinen luikku olen (vajaa 70kg), joten ajattelin kysyä jatkoaikalaisten mielipidettä siihen, että kuinka paljon armeijaan kannattaa valmistautua urheilemalla. Eritoten lihaskuntoa siis, jos jotain, mutta myös toki marssit yms. mietityttää. Kuinka pitkiä nämä oikeasti ovat? Tahtoisin kuitenkin mennä armeijan läpi helposti, eikä tarvitsisi pelätä viimeisten joukkoon jäämistä, jolloin koko touhusta tulee todennäköisesti hankalampaa.

Jos jonnekin normiyksikköön menet, niin näistä on ihan turha välittää. Siellä on miehiä laidasta laitaan. Jos jaksat kävellä kymmenen kilometria ilman halvausta, niin sinulla ei ole mitään hätää. Ikävä kyllä tällaisiakin tyyppejä on aika paljon tuolla. Lihaskunto/voimaa ei intissä juurikaan kysytä, kuin olkapäältä ja selältä. Olkapään ja myöskin pelkästään pään vittumaisin vihollinen on rakas aseesi, joka joka muutaman päivän kantamisen jälkeen on hakannut yli sata kertaa perällä sinua päähän, kun olet kaivanut telttapaikkaa lumihankeen. Ja talvisodassa jo käytössä ollut aseen hihna katkaissut kaiken verenkiertosi toiseen olkapääsi.

Selkää toki rasittaa reppujen kantaminen, mutta kun viime vuonna taisi vaihtua nuo varusteet uusiin, niin nykyään ei ole sitä nuuskamuikkusen käyttämää runkkureppua selässä, niin ei sekään taida tuntua miltään.

Marsseista vielä sen verran, että jos olet puolen vuoden mies, niin muistaakseni tykäreillä ja viestimiehillä ei ole oikeastaan yhtään kunnon marssia, olisikohan edes pioneereillä. Jalkaväki toki suorittaa montakin marssia, mutta jalkaväkeenhän ei mene kuin lampaannussijat.

Matalalla profiililla, psykologisten testien "kusemisella" pärjää helposti ja pääsee helposti.

Itse tokin aloitin jo kymmenen päivän jälkeen huudella TJ 170:ntä ja "haavet kaatuu"-päivänä, kun minua AUKkiin olivat lähes kaikki alikessut ehdottaneet kieltäydyin kohteliaasti 45 minuutin ajan AUK/RUK-pestistä ja sen jälkeen päälikkömme ilmoitti, että ilman valmentaajasi "olisin jo tuollaisen vee-pään naulannut 362-mieheksi samantien.." Tämän jälkeen alkoi valtava sluibailu huollon puolella, jonka jälkeen laskimme, että vietimme lähes 130pv harjoitusvapaillla, jotka kestivät 10-24 asti ja välillä myös vietin kinkkuviikonloppujen aikana neljän päivän vapaita, kun olin pelailemassa. Tämän näkyi myös huollon ohjelmassa aika hyvin, kun päivittäinen vahvuus pyöri noin n. 7-10 kohdilla. Palvelin vielä Vekaralla ja asuin Kouvolassa, joten vietin leppoisia aikoja kotona ja kävin välillä reenailemassakin. Toki vietin lepopäivätkin vapailla, koska selitin yksikön vääpelille, että pitäähän ne "lepotreenitkin" tehdä, johon hän totesi vain, että aivan sama ja nyki leimaa lappuun. Armeija oli mukavaa!
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Suurimpana mietinnän aiheena itsellä ollut lihasmassa ja yleinen kunto muutenkin. Juoksukunto on varmaan ihan normaalin tasolla, mutta tämmöinen luikku olen (vajaa 70kg), joten ajattelin kysyä jatkoaikalaisten mielipidettä siihen, että kuinka paljon armeijaan kannattaa valmistautua urheilemalla. Eritoten lihaskuntoa siis, jos jotain, mutta myös toki marssit yms. mietityttää. Kuinka pitkiä nämä oikeasti ovat? Tahtoisin kuitenkin mennä armeijan läpi helposti, eikä tarvitsisi pelätä viimeisten joukkoon jäämistä, jolloin koko touhusta tulee todennäköisesti hankalampaa.

Riippuu varmasti minkä tyyppisiin tehtäviin päädyt, mutta noin yleisesti ottaen ei tarvitse olla huolissaan. Minäkin olin melkoinen naru armeijaan menossa, ehkä 70kg, cooper noin 2400 ja penkistä nostin hätäisesti 50kg. Näillä lähtökohdilla pärjäsin oikein hyvin. Tulokset nousivat pykälän verran (cooper n. 2600m, lihaskunto tyydyttävästä hyvän rajoille) palveluksen aikana ilman mitään kummempaa treenaamista.

Siellä on kuitenkin niin paljon kaikenlaisia nahjuksia jotka eivät ole ikinä liikkuneet tai tehneet töitä. Sanoisin että jossakin peruskomppaniassa missä on ns. normijätkiä oma asenne vaikuttaa kaikista eniten siihen pärjäämiseenkin. Ja kyllä nämä 1500m cooperissa kävelleet, joilla ei noussut yhtään punnerrusta tai vatsaa, selvisivät kuitenkin palveluksen loppuun mikäli vain kärsivällisyys ja asenne kesti.

Pisin marssi oli meillä n. 35-40km (suunnistusmarssi joten todellinen pituus vaihteli ryhmäkohtaisesti). Tässä oli rynkyt ja kevyt varustus mukana, maasto välillä metsää ja välillä hiekkateitä. Siitä huolimatta että meidänkin ryhmässä oli monia minua heikkokuntoisempia kaikki jaksoivat loppuun asti.

Taitaa kuitenkin hyvin yksikkökohtaista olla, kuinka paljon fyysistä rasitusta tulee. Meillä ei ehkä kaikista rankinta ollut, mutta silti uskoisin että jos cooperissa jaksaa mennä yli 2000m niin kyllä intissäkin pärjää kun asennoituu oikein ja tekee parhaansa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös