Inttiin lähdössä?

  • 1 239 950
  • 3 632
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tai sitten voit olla myös niin tyhmä, että menet tammikuun saapumiserässä ja olet 9kk palveluksessa. Ehdit heittää kranua -30 asteen pakkasessa(intin käyneet tietävät ettei hanskoja saa käyttää tätä tehdessä) ja tetsata metsässä +30 asteen helteessä kesken pahimman itikkakauden. Parhaita kokemuksia oli myös 0 asteen keli leirillä syyssateessa.
Sitten voi olla niin fiksu tai onnekas kuin allekirjoittanut, jolle järjestyi puolen vuoden pesti varusmiestoimikunnan kokopäivätoimisena virkailijana. Jos haluaa siistin sisätyön ja välttyä normisodankäynnin mukavilta ja ikäviltä puolilta, niin VMTK tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden. Homman haasteellisuus on aika pitkälti itsestä kiinni.

Aloitin itse tammikuussa. Olin alokasajan loppupuolella saanut jo komennuksen Sodankylään, jossa olisi olisi odottanut Pst/sinkopuolen AUK. Siis vitunmoista ahkionvetoa umpihangessa. Tsemppasin itseäni ajattelemalla, että vielä vittumaisempaa olisi jos ammuttaisiin kovilla kohti, nythän vasta reenataan.

Huomasin ilmoitustaululla VMTK-virkailijoiden rekrytointi-ilmoituksen ja päättelin heti että se on Kääpiön hommaa ilmiselvästi. Tosin niin oli huomannut moni muukin. Kaksi paikkaa oli auki eli sihteerin ja ost-valtuutetun tehtävät, ja näihin oli yhteensä suunnilleen 30 hakijaa. Jokaista hakijaa haastatteli skappareista, sotilaskodin edustajasta ja varusmiesten yksikköedustajista koostuva VMTK. Ekan haastattelun jälkeen pudotettiin vähiten potentiaalinen aines pois. Loput pääsivät uuteen haastatteluun, jossa kysyttiin vähän aiempaa tiukempia kysymyksiä. Kolmas haastattelukierros oli jo tulossa, mutta VMTK olikin jo tuossa vaiheessa kypsä tekemään päätöksen. Olin yllätyksekseni tullut valituksi virkaan, ja kun prikaatin komentaja sittemmin leimasi päätöksen niin Sodankylän AUK-komennukselleni tuli lopullinen ja lainvoimainen este.

Minulta vapautuneen AUK-paikan sai ymmärtääkseni kaveri, joka oli alunperin todella pettynyt kun oli jäämässä rannalle aliupseerikoulusta. Lähti kuulemma intoa täynnä Lappiin. En ole sen koommin kuullut tyypistä mitään, mutta toivottavasti oli mukava reissu.
 

MrMacmanaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Mielummin kylmä kuin kuuma.

Ei vittu mitä paskaa sitä on tullut kirjoiteltua. Hajottu ja paleltu jo kuukausi ja lähes joka päivä on ollut -30. Koko kaappi on lähestulkoon päällä ja silti saa kirota kylmyyttä. Morttileiri on onneksi jo takana, mutta ei tällä hetkellä lohduta, kun ensi vkl kiinni jossain perkeleen ampumaleirillä (movetus vakavassa harkinnassa). Kauhea kurkkukipu ollut jo yli viikon ja ääni ihan paskana. Toivottavasti nyt edes puolella vuodella selviää, kun meidän tupa on kuulemma ollut niin noheva, että moni voi joutua aukiin. Varmaa on kuitenkin se, että omalta osalta intti loppuu tavalla tai toisella, jos vuoden nakki napsahtaa.
 

teeveemies

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Morttileiri on onneksi jo takana, mutta ei tällä hetkellä lohduta, kun ensi vkl kiinni jossain perkeleen ampumaleirillä (movetus vakavassa harkinnassa).

Älä missään nimessä moveta. Ei sellainen ole mistään kotoisin. Ole mies ja ja mene ampumaleirille. Ampumaleirit eivät ole niin raskaita, koska halutaan välttää tapaturmia. Hyökkäysammunoissa pitää olla skarppina, ettei ammu kaveriaan selkään. Jos nyt tuntuu pahalta, niin vuoden päästä tuntuu hyvältä.
 
Viimeksi muokattu:

MrMacmanaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Taitaa tulla tulevalla leirillä mukaan myös poterovartiot, joten astetta paskempaa tulee olemaan. Ei kyllä kiinnosta koko paska sitten paskan vertaa. Omien tupalaistenkin naamat ovat alkaneet vituttaa.

Miten noita leirejä on yleensä p-kauden jälkeen? En ainakaan ole kuullut muusta kuin J-kauden lopun viikon leiristä.
 

teeveemies

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ei kyllä kiinnosta koko paska sitten paskan vertaa.

Sillä nyt ei ole paskan vertaan merkitystä kiinnostaako sinua jokin leiri vai ei. Olet jumalauta armeijassa, mihin päiväkotiin luulit meneväsi? E-kaudella ei välttämättä ole kuin yksi leiri, ellet sitten joudu aukkiin. Ei paha. Vähän asennetta, niin kyllä se siitä. Asenteessasi on selvästi parantamisen varaa.
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
Aikoinaan palvelin 6 kk rynnäkkökivääriukkona Santahaminassa ja leiripäiviä oli muistaakseni seuraavasti: P-kausi 2+3, E-kausi 5+5+5, J-kausi 6+8+12. Yhteensä siis 5+15+26=46. Ehdottomasti kovin leiri oli loppusota, jolloin ensimmäisen 6 vuorokauden aikana tuli nukuttua yhteensä n. 6 tuntia.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hyvin nousee taas muistot mieleen kun noita juttuja lukee.

Oma huippuhetkeni intissä reilun kymmenen vuoden takaa oli 21 vuorokauden kevätleiri Rovajärvelle, lähinnä tuon keston takia ja tietenkin muutenkin kehnojen kelien ja perus leiritoiminnan takia touhu oli todella perseestä.

Muistuu mieleen ne pahimmat epätoivon hetket, kun märkänä ja rättiväsyneenä seisoin vartiossa ja mietin epäuskoisena että vaikka 10 päivää on jo takana, on silti leiristä yli puolet jäljellä. Sitä oikein kidutti itseään miettimällä, mitä joku kaveri tai veli kotona silläkin hetkellä tekee, muistan yhden keskiviikon leiriltä kun asemia kaatosateessa vartioidessani mietin että kello on näköjään n. 23 eli siellä varmaan katsellaan kotona Mestareiden liigan loppuottelua ja sen jälkeen painutaan peiton alle sänkyyn mukavasti nukkumaan jne. Nuo hetket jäivät mieleen pahimpina vitutuksen ja yksinkertaisesti armottoman hajotuksen hetkinä.

Sitä ennen, edeltävänä talvena oltiin toki ehditty heittää jo yksi leiri samaisissa Rovajärven maisemissa, pakkasta pahimmillaan yli 30 astetta ja senkin leirin pituus ihan riittävä eli 18 vuorokautta. Eli kyllä se kannattaa vuodeksi mennä niin pääsee nauttimaan kaikista mahdollisista keleistä kesän kuumuudesta tähän Suomen ihanaan talveen kun sormet umpijäässä virittelet jotain panoksia. Ja varmasti pääsee viettämään leireillä tarpeeksi öitä metsässä, läpimärkänä joko hiestä tai sateesta ja talvella sitten sopivassa huurteessa.

Itse otan ilomielin vastaan tulevat -15 asteen pakkaset. Mielummin kylmä kuin kuuma.

No perskele, näköjään tuossa juuri aiemmin tämän yön puolella ehdit sanomisiasi hieman korjailla ja vetää takaisin, mutta tartutaan silti tähän.

Omiin kokemuksiin ja muistoihin nojaten, uskomatonta että haluaisi intissä mieluummin kunnon pakkaset kuin kesän lämpimät. Ymmärrän että on ihmisiä jotka eivät kuumuudesta välitä, mutta ei jumalauta kun miettii asetelmana kesän lämpimät päivät ja yöt verrattuna talven hyytäviin viimoihin siellä metsässä parikymmentäkin päivää viettäen, ei paljon epäselvyyksiä kumman puolelle minä kallistun mieluummin. Pieni hiki ei siinä paljon tunnu kun sentään tuntee sormensa ja varpaansa jne..

On se sellaista aikaa, pahimmillaan siihen vitutukseen teki mieli kuolla mutta hengissä tuli pysyteltyä ja toisaalta sai siellä ihan helvetisti nauraakin kaikenmaailman hörhoille ja jutuille muutenkin. Vuosi täynnä erinäköisiä ankaria vitutustiloja mutta toisaalta jälkikäteen ajateltuna vuosi täynnä hyviä muistoja. Ne kauheimmatkin hetket ovat aina jälkikäteen kodin lämmöstä muisteltuna ihan kivoja juttuja ja tarinoita.
 
Viimeksi muokattu:

xAnZax

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Hyvin nousee taas muistot mieleen kun noita juttuja lukee.

Muistuu mieleen ne pahimmat epätoivon hetket, kun märkänä ja rättiväsyneenä seisoin vartiossa ja mietin epäuskoisena että vaikka 10 päivää on jo takana, on silti leiristä yli puolet jäljellä. Sitä oikein kidutti itseään miettimällä, mitä joku kaveri tai veli kotona silläkin hetkellä tekee, muistan yhden keskiviikon leiriltä kun asemia kaatosateessa vartioidessani mietin että kello on näköjään n. 23 eli siellä varmaan katsellaan kotona Mestareiden liigan loppuottelua ja sen jälkeen painutaan peiton alle sänkyyn mukavasti nukkumaan jne. Nuo hetket jäivät mieleen pahimpina vitutuksen ja yksinkertaisesti armottoman hajotuksen hetkinä.



Vuosi täynnä erinäköisiä ankaria vitutustiloja mutta toisaalta jälkikäteen ajateltuna vuosi täynnä hyviä muistoja. Ne kauheimmatkin hetket ovat aina jälkikäteen kodin lämmöstä muisteltuna ihan kivoja juttuja ja tarinoita.

Muistan hyvin omat huippuvitutuksen hetkeni armeijassa, kyseessä oli minullakin Rovajärven leiri. Meillä se tosin kesti vain puolitoista viikkoa toukokuun lopussa, mutta olihan siellä silloinkin vielä lunta maassa ja vähän pakkasta, tosin leirin aikana lumet suli lähes kokonaan pois.

Ensimmäinen supervitutus tapaus: Kuuluin huoltokomppaniaan ja sen päivän ohjelmana oli pyykinvaihto, eli porukka kävi saunassa ja samalla toivat likaiset vaatteet meille ja me heitimme kuorma-auton lavalta puhtaita tilalle. Ja tietysti siinä samalla kävin itsekkin saunomassa. Tähän saakka ei siis yhtään hullumpaa. Itseasiassa siinähän tuli melkein rock-tähti olo, seisoin (auton)lavalla ja nuoret tytöt heitti minua kohti alushousuja.

No sitten lopulta oli illalla aika palata leiriin, siellä minua odottikin heti puomivartio nakki. No varusteet niskaan ja puomia vartioimaan. Tietysti koska päivällä oli lämmintä en ollut saunomisen jälkeen laittanut villapaitaa päälle, joten illan viiletessä alkoi tulla kylmä siellä paikallaan seistessä.

Vartiovuoro oli muistaakseni klo.21.00-23.00, tai olisi ollut jos joku olisi tullut päästämään minut ja vartiotoverini pois vartiosta. Siinä alkoi vituttamaan jo ihan kunnolla ja sanoin tälle toiselle kaverille, että nyt varmaan päästään vielä kipinävartioon kun täältä joskus päästään pois. No joskus 23.30 aikoihin lopulta seuraavat vartiomiehet saapuivat paikalle ja vapaus koitti.

Ja kuten kaikki varmaan jo arvaavat, pääsin teltan luo ja kuulin taikasanat: "xAnZax, sulla on kipinävuoro seuraavana". Nämä on niitä hetkiä, kun ei oikeasti tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Vitutus oli sen tasoista, että menin telttaan ja kehoitin kaikkia pukemaan lämpimästi päälle, sillä en todellakaan ala mitään kaminaan vahtimaan enää. Voin kyllä sen tunnin kipinävuoron valvoa mutta mitään muuta en tee. Muutenkin kylmissäni,väsynyt ja vittuuntunut. No kyllähän minä lopulta kun vitutus vähän laantui taisin sen verran puita lisätä ettei tuli päässyt sammumaan. Eli hengissä ja ilman seuraamuksia siitäkin selvittiin.


Toinen tarina samalta reissulta: Leiri loppui ja istuin junassa matkalla tampereelle jossa sitten purettaisiin äijät ja kulkuneuvot pois junasta ja siitä sitten Säkylään. Siinä sitten katselin ikkunasta ulos kun saavuttiin tampereelle ja mitä silmäni näkevätkään? Siellä naiset pelaavat bikinit päällä rantalentopalloa. Mitä minä teen? istun junassa hikisenä,paskasena,väsyneenä,pitkät kalsarit jalassa. Silloin tuli sellainen olo, että elämästäni on juuri mennyt puolitoista viikkoa täysin hukkaan.

Mutta onhan noita mukava muistella jälkeenpäin.
 

CaptainSlow

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins, LeKi, Tappara
Ei vittu mitä paskaa sitä on tullut kirjoiteltua. Hajottu ja paleltu jo kuukausi ja lähes joka päivä on ollut -30. Koko kaappi on lähestulkoon päällä ja silti saa kirota kylmyyttä. Morttileiri on onneksi jo takana, mutta ei tällä hetkellä lohduta, kun ensi vkl kiinni jossain perkeleen ampumaleirillä (movetus vakavassa harkinnassa). Kauhea kurkkukipu ollut jo yli viikon ja ääni ihan paskana. Toivottavasti nyt edes puolella vuodella selviää, kun meidän tupa on kuulemma ollut niin noheva, että moni voi joutua aukiin. Varmaa on kuitenkin se, että omalta osalta intti loppuu tavalla tai toisella, jos vuoden nakki napsahtaa.
Täällä täysin samat tunnelmat. Sormissa ei enää ole edes jumalauta ihoa, kun pakkanen kuivattanut kaiken pois. Meillä myös ampumaleiri ensi viikonloppuna ja Kajaanissa taistelaan. Ajattelin juuri tuota samaa, että mielummin, vaikka kylmä kuin, että olisi kuuma, mutta kyllähän tuon on saanut jo aika monta kertaa todeta, että ei se ihan niin mene. :) Ei se auta kuin koittaa vaan jaksaa mennä eteenpäin, yllättävän nopea tää eka kuukausi on omalla kohdalla ollut.
 

Götze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Täällä täysin samat tunnelmat. Sormissa ei enää ole edes jumalauta ihoa, kun pakkanen kuivattanut kaiken pois. Meillä myös ampumaleiri ensi viikonloppuna ja Kajaanissa taistelaan. Ajattelin juuri tuota samaa, että mielummin, vaikka kylmä kuin, että olisi kuuma, mutta kyllähän tuon on saanut jo aika monta kertaa todeta, että ei se ihan niin mene. :) Ei se auta kuin koittaa vaan jaksaa mennä eteenpäin, yllättävän nopea tää eka kuukausi on omalla kohdalla ollut.
Itsellä olisi myös ampumaleiri ens viikonloppuna, mutta voi olla että meikäläinen jää rötväämään kassulle. Tuli nimittäin mosaleirillä senverran pahat paleltumat varpaisiin että ei pitäis vieläkään olla mitään asiaa 12 tunniksi ulos pakkaseen.Muutenhan intissä ei ole edes ollut kovinkaan paskaa, mutta hirveä pakkanen kyllä vähän latistaa. Onneksi näillä näkymin puolen vuoden homma tulossa.
 

Stevie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tsemppiä McManaman. Muista että joskus tulet vielä naureskelemaan ja muistelemaan noita hetkiä metsäleireileillä hymyssä suin. Tuommoinen kasvattaa vaan luonnetta loppupeleissä. Pehmopojat antaa periksi, tosimiehet eivät.

Monet uskomattomat vitutuksethan sitä tuli itsekin koettua varsinkin noilla talvileireillä tai kun keli oli muuten täysin perseestä. Varsinkin niininsalossa satoi aina taivaalta jotain. Niin joo ja tuli intin takia missattua futiksen mm-finaali 98... never again !
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Niin joo ja tuli intin takia missattua futiksen mm-finaali 98... never again !

Itse missasin tämän MM-11 nevö föget huumaan ihan tyystin. Kun finaalipeli oli menossa me istuttiin vielä bussissa menossa kohti, ah, niin rakasta rovajärveä. Siellä kaks viikkoa leirillä ja kun vapaus viimein koitti oli MM-kulta jo "vanha" juttu. Eli en ole vielä päässyt kunnolla juhlimaan yhtäkään Suomen monista mestaruuksista.

Joo tosiaan kylmä siellä on kun helvetissä ja ikinä ei tiiä mitä pukis päälle, kun yhtenä hetkenä juostaan hiki hatussa metrisessä lumikinoksessa ja seuraavaksi seistään tunti paikallaan kuuntelemassa alikessun kessirastia. Itsellä sattui ampumaleirille semmoinen kevyt -30 asteen keskilämpötila. Ei kiva juttu ei, mutta onneksi kesti vain yhden vuorokauden.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Itselläni kun tuli vuoden palveluksen aikana about 80 päivää metässä. Ei mee nallekarkit tasan ei.
240 päivän asevelvollisuuteni aikana olin kokonaista kolme yötä metsäkeikoilla. Ensin alokasaikana yhden yön ja sitten alokasaikana silloin helmikuussa ihan kokonaista kaksi yötä putkeen. Pakkasta oli lähes 30 astetta, oli se kauheaa. Tuohon vähäisyyteen vaikutti ensijassa urheiluharrastukseni (UK oli kiva, kiitti Hännisen Juhalle!) sekä sen lisäksi esim. keuhkokuume, josta johtui kotihoito ja sen lisäksi muutama muukin poskiontelotulehdus tms. Sekä lisäksi ilmiömäisen hyvä tuuri.

Muistan, kun lähdin lomille 30.5. ja olin seuraavan viiden viikon aikana yhden yön kassulla. Piti saada päivärahat, niin olin 7 h paikalla ja palasin lomilta 8.7. Poijjaat oli sillä välin ensin 2 viikkoa ja sitten toiset 2 viikkoa metsässä. Niin, ja sitä ennen kolme päivää hakkaamassa risuilla erästä metsäpaloa, kun hellettä oli ja metsä paloi herkästi. Oli se lämmin kesä silloin 1997, piti lomilla riippumatossa olla välillä varjon puolella.

Eikä ne edes hullun papereita antaneet vaan ihan ne tavalliset.
 

Sambody

Jäsen
Sinänsä hauska vertailla, miten vitutuskäyrään tulee jotain perspektiiviiä erilaisten palveluspaikkojen ja hommien mukaan. Joku xAnZaxin kahden ja puolen tunnin vartiovuoro ja sen lisäksi kipinä ei juurikaan palveluksen loppupuolella kaiken sen paskan jälkeen olisi hetkauttanut. Toki on myönnettävä, että kyllähän se aika raakasti vitutti morttileirillä, kun se vapautus sieltä poterosta tuli sen puoli tuntia myöhässä enkä ollut perus morttina tajunnut pukea edes pakkastakkia päälle ja oli aivan helvetin kylmä.

Spollena tietenkin kaikki "parhaat" muistot liittyvät lähes poikkeuksetta vartioihin. Ehkä se hajotuksen ja vitutuksen huippu koettiin loppusodassa. Ensimmäinen päivä alkoi olla pulkassa. Maasto tiedusteltu, mikä tarkoitti lähes suoksi muuttuneiden peltojen yli talsimista parhaimmillaan polvia myöten savessa. Kulunvalvontapaikka ja tähypaikka rakennettu ja kelapersettä leikitty vetäessä näihin yhteydet. Sitten tietenkin suoja-asemat pystytetty ja kuunneltu ups.kokin puolustussuunnitelma ja ne harjoiteltu. Vihdoin ajattelin, että pääsee kuivaamaan sukat ja maiharit ja ottamaan vähän lepoa. No ei siinä mennyt sitten varmaan 10 minuuttia minkä olin ehtinyt olemaan teltassa, kun ilmotus tulee että kulunvalvontapaikallemme on hyökätty eikä sinne saada enää yhteyttä. No siinä tottakai pää kolmantena jalkana rynkkykainalossa swat swat hut hut tyliin revolverit paukkuen ajamaan mulkkuja helvettiin. No herkällä liipasin sormella on omat huonot puolet, koska panosten loppuessa pääsin sitten evakvoimaan toista KVP:llä ollutta toveriani.

Tämän paskakasan selvittyä kello alkoi olla yhtätoista ja pakko yrittää nukkumaan. Teltamme alikeikari sitten sanoi, että Sambody ja nönnönnöö ovat kahdestatoista kuuteen tähyssä. Tästä riemastuneena 45 minuuttia untapalloon, valonvahvistimet silmille(P.S on muuten aivan helvetin siistin näkösiä revontulet, kun niitä katsoo valonvahvistimen läpi. Yksi hienoimpia kokemuksia intissä.) ja tähystämään sopivasti alkaneeseen kaatosateeseen. Oli varsin pitkät tunnit, kun lopulta ruuantulon jälkeen päästiin vähän seitsemän jälkeen kaverin kanssa pois tähypaikalta. Väsytti aivan helvetisti sillä olihan siinä oltu hereillä melkein 26 tuntia putkeen ja eilisen mentyä lähinnä ravatessa edes takas ruokien ollessa ainoita hengähdystaukoja. Aamupalan jälkeen tuli kuitenkin se lopullinen koitin kivi, kun alikeikari tuli sanomaan, että "tiedän että tämä on paskaa, mutta teillä on nyt kaksi vaihtoehtoa. Joko olette vielä seuraavat 6 tuntia kiertovartiossa tai lähdette veksiin." Eihän siinä motivaation ollessa nollalukemissa tetsaria niskaan ja hammasta purren silmät ristissä pyörimään kuin puolukka pillussa ympäri asemiamme. No eipä onneksi satanut enää.

9 kuukautta tammikuusta lokakuuhun kestänyt palvelus kyllä tarjosi melkein perseestä perämoottoriin kaikkea. Oli kranaatin heittämistä 30 asteen pakkasella. Oli t-paita ja sirpaleliivi päällä makaamista Lohtajan hiekkarannoilla tarkkuuskiväärin kanssa hellekelissä. Oli lähes lämpöhalvaus +30 asteen helteessä suojeluhälytys kamat niskassa. Oli kohmeisin sormin läpivietyjä alokas ajan ampumapäiviä joissa pääsi sen 10 kutia plus kohdistuslaukaukset ampumaan makuulta. Oli toisaalta taas E-kauden ampumapäiviä, kun opeteltiin parhaimmillaan kuudella lippaalla ja 60 panoksella kerrallaan taktista aseenkäsittelyä ampuen vaihtuviin kohteisiin niin polvelta kuin pystystä. Oli leirejä joilla ei saanut puoleentoista viikkoon kertaakaan yli kolmen tunnin unia putkeen. Oli taas leirejä joilla ainoat nakit olivat saunamajurin nakki ja kipinävuoro.

Pääsipäs siinä 9 kuukaudessa ihan kivan kavalkaadin mutkiakin kokemaan. Kovia pääsi ampumaan Rk:lla, kahdella eri pistoolilla, tarkkuuskiväärillä ja pumppuhaulikolla. Kevyellä konekiväärillä ei tullut ammuttua kuin räkäpäitä ja kertasingolla ammuin vain 4 sisäpiippu laukausta ja yhden harakan(harjoitusraketin). Tämän lisäksi kova sirpalekäsikranaatti tuli heitettyä ja opeteltua purkamaan sirote räjähdepanoksella. Plus tietenkin perinteinen SPOL-kaste eli tuli otettua oc-sumut naamalle. Itseasiassa kahdesti.
 

jokerit67

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kyllähän ne talvipakkaset vituttaa ihan kunnolla, mutta jos 6 kuukaudella pääsette, niin kelien parantuessa fiilis ainakin omana aikanani vain parani mentäessä kohti kesää. Joskus E-kauden lopulla nuo mosahajoamiset ovat jo vain kaukaisia muistoja ja kesäkuussa leireillä auringossa rötvääminen on jo ihan mukavaa. Toki olosuhteet riippuvat paljon myös omasta tehtävästä, mutta jonkun rk-miehen tms. ei tarvitse J-kaudella muuta tehdä kuin nollat taulussa totella käskyjä, rötvätä joka välissä ja hoitaa muutama vartiovuoro lämpimässä säässä(vrt. talviyöt) eikä kaminaakaan ole aina tarpeellista sytyttää. Taistelussa sitten istuu poterossa tai vähän hyökkäilee, joka on muuten huomattavasti mukavempaa sekä kevyempää kesällä kuin lumihangessa.
 
Meillä viestimiehillä oli huollossa mukavempaa. Loppusodassakin päällikkö vei joukkueenjohtajan mökille saunomaan ja uimaan.. Joinakin päivinä tuli nukuttua leirillä semmoiset 13-15h, koska eipä siellä paljon muutakaan tekemistä ole. Kerran pääsi erikoisrajajääkärit yllättämään ja kävelivät muina miehinä leirimme läpi, mutta eipä siinnä enää jaksanut alkaa sotimaan, vaan lähinnä morjesteltiin ja katseltiin ylikessun punaista naamaa.

Komentopaikalla oli mukava kuunnella radiosta Suomen MM-kisapeliä ja päästiin yksi peli katsomaan telkkaristakin skapparien teltasta. Mulla oli mukavaa leirellä, jos piti lähteä vetämään yhteydet vähän pidemmäksi, niin mikäs siinnä, kun puolessa välissä pystyttää kaverin kanssa "leiri" ja odotella, että teltat on pystyssä ja sitten viimeistellä reissu.

Palkinnoksi vielä VK:n komentoryhmän jäsenet saivat varastomiehen paperit, eikä tarvinut urheilun takia viettää kuin 40 täyttä päivää intissä.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Palkinnoksi vielä VK:n komentoryhmän jäsenet saivat varastomiehen paperit, eikä tarvinut urheilun takia viettää kuin 40 täyttä päivää intissä.

Voiko tämä nyt enää oikeasti pitää paikkaansa? 40 päivää?

Ps: Ymmärrän, että palvelusaika oli varmasti pitempi, mutta damn.
 

M#77

Jäsen
Suosikkijoukkue
NYR
Ei siellä porttien sisällä tosiaan montaa täyttä päivää tullut, koska harjoitusvapaat juoksivat tasaiseen tahtiin. Lähes joka päivä porteista ulos klo. 16 ja takaisin 24. Poislukien tietenkin leirit joita meillä kelaperseillä olikin sitten todella paljon mukaanlukien auk1 ja auk2 leirit.
 
Voiko tämä nyt enää oikeasti pitää paikkaansa? 40 päivää?

Ps: Ymmärrän, että palvelusaika oli varmasti pitempi, mutta damn.

Aboutrallaa muut päivät oli jonko urheilukomennuksella, harjoitusvapailla (11-23/24) tai lomilla. Noita täysiä päiviä kertyi juurikin se n. 40-50. Lähinnä leireillä joutui olemaan ellei sattunut peliä, jolloin sai vapaata.
 

Sisäliitin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Juu. Pikkuveli tuossa lähti vuoden alussa inttiin ja on nyt jo toista kertaa tuplagineksessä. Äiti sitten tätä hieman ihmetteli kun minä olin kuulemma aina ollut lomilla. Kyllä se varmaan siltä tuntuu jos on reilu 160 päivää lomilla vuoden miehenä. Enkä ollut kertaakaan edes tuplagineksessä kun moni tupakaverikin oli jopa triplassa. KSE, eli kuskille suotu etu.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Nyt kun aamuja on jäljellä 139/362, niin jo nyt on aika hyvä fiilis. Ainakin tällä hetkellä. Oikeastaan koko viikon on tuntunut, että tämä loputon kasa oikeasti hupenee. Vielä kun tästä kevät lähtee kunnolla rullaamaan ja reserviin siirtyminen lähenee uhkaavasti, niin fiilis on varmasti aika huikea jopa viimeisen sadan aamun aikana. Olen vain sellainen ihminen, että osaan ajatella eteenpäin, sillä jaksaa. :) Vielä kun nämä meidän saapumiserän 9kk miehet lähtee menemään, niin hei, mehän ollaan seuraavana vuorossa.

Tsemppiä vaan kaikille 2/11 362 miehille ja tietysti muillekin!
 

MrMacmanaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
117 jäljellä. Motivaatiota ei vain löydy yhtään ja jokainen lomilta paluu vituttaa astetta enemmän. Pian paukkuu sataset ja sitten onkin jo pian puolet takana. Eniten vituttaa, kun tuolla on niin "long way home". Lomat tuntuvat niin lyhyiltä, kun matkoihin kuluu aikaa ihan perkeleesti. Omassa tuvassa on kaveri, joka asuu Kajaanissa ja siinähän se menee joka ilta kotona käymään. Viikot tuntuvat pitkiltä, kun joka päivä tehdään samaa paskaa ja sitä kuulemma tehdään ihan päätyyn asti. Toivottavasti tässä tulisi paljon aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä, niin saattaisi jopa fiilikset vähän nousta.
 

BLEGI

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bleg, DRW, Man United ja Tommi Huhtala
Kesä tulee ja intti lähestyy. Heinäkuussa suunta kohti Upinniemeä.

Vielä ei ole iskenyt vitutusta tai muita normaalisti inttiin lähtöön liittyviä tunteita. Kai ne tässä vähitellen iskee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös