Inttiin lähdössä?

  • 1 218 345
  • 3 574

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Rovaniemen IT kutsuu 11.7

Jännitystä ei vielä yhtään, kun en kauheasti osaa sitä tehdä. Rennon mielin ja tekemään niin kuin käsketään. Ei siinä sen kummempaa. Oma terveys vain vähän niin ja näin, mutta pääsehän sieltä poiskin. Näön takia annettu sellainen kortti minulle, että ei tarvitse kuin käydä veksiin ilmoittamassa, etten pärjää, niin vapautus koittaa. Siinä mielessä hyvä ja kiitollinen tilanne.

Vinkkinä että jos ekat päivät alkaa vituttaan ja terveys ei ihan täysin petä niin ei sieltä vekeen kannata heti lähteä. Homma alkaa muuttua ekojen viikkojen jälkeen.. Noin vinkkinä jos ekojen päivien aamuherätykset ja muut alkaa ärsyttään niin ei se ihan tommoista ole joka aamu, että 2 minuuttia aikaa pestä hampaat ja käydä vessassa ja siitä menee 15 sekunttia siihen kun pitää lähteä takaisinpäin :D

Toki meikäläinen ei ole paras puhumaan kun piti lähteä vähän yli 3 viikon jälkeen kotia kun yksinkertaisesti hengitys ei pelannut vaikka allergialääkkeitä sai ja joku "asmapiippu". Lisäksi lättäjalat ja penikkatauti jaloissa haittasi myös niin paljon, että ei pystynyt yhtään juoksemaan kun kipeytyi... Mutta sanoisin että vähintään 2 viikkoa siellä kannattaa sinnitellä. Ne teki ehkä isonkin virheen jotka lähti toisena päivänä kotia..

Mitä tulee tavaralistaan niin siellähän ei taideta nykyään olla kuin viikko ennenkuin ekat lomat alkaa joten tavaralista ei tarvitse olla kovin laaja. Hygieniatavarat kuten hammasharja, mahdolliset shampoot( alussa ei ehkä pesullakaan kerkee hirveästi käydä) partavehkeet varmaan ne tärkeimät vaikka niitäkään ei ekojen päivien aikana niin hirveästi välttämättä tutkita, mutta lomalle kun lähdetään niin silloin voidaan.

-Hygieniatavarat
- vaihtokalsareita jos ei halua armeijan käyttää
- vähän rahaa ( nykyään sotkuun voi päästä jo parin päivän kuluttua)
- tupakkaa riittävästi viikon ajaksi( aina ei pääse sotkuun välttämättä heti)
- kello (joku halpa veden kestävä kannattaa hankkia, tosin sotkusta näitä taidetaan myydä, mutta jos löytyy kotoa niin kannattaa ottaa, kelloja ei aina ole näkyvissä niin hyvä olla ja alussa muillakaan ei ole kelloja.
- karkkia tai jotain muuta pientä herkkua

No en tiedä tarvitaanko siellä aluksi mitään muuta. Kuitenkin ekan viikon jälkeen tietää paremmin mitä siellä saa tehdä. Läppärit ja muut kannattaa suosiolla jättää aluksi pois, sillä taitaa olla vähän kasarmikohtainen miten tuota voi käyttää ja aluksi ei taida edes oikein voida käyttää, parempi ottaa sitten myöhemmin kun tietää paremmin. Yhdet musiikkilaitteet taitaa olla yhteen tupaan sallittu, joten tommoisetkin ekan viikon jälkeen vasta kannattaa sopia ketkä tuo mankan ym..

Niin ja tosiaan, ekat päivät on vain siirtymistä eri paikkoihin, käydään hakemassa tavaroita ja opetellaan pelisääntöjä. Homma vähän vapautuu myöhemmin, mutta alku on vain tommoista. Alku semmoista ettei edes vessaan oikein pääse, mutta ne aamutoimetkin myöhemmin kyllä vähän vapautuu, ettei tosiaan ole pelkästään 2 minuuttia aikaa tehdä aamutoimet..
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Itsellä vielä aamuja se parisensataa jäljellä. Tammikuussa 2012 vapaus jälleen koittaa. Mutta jos jollain jotain kysymyksiä inttiin liittyen ja erityisesti vekaranjärveen, niiin ei muutakun kyssäriä tulemaan joko tänne julkisesti tai privana.

Ja tosiaan pari ensimmäistä päivää on melkosen karmeita, mutta kyllä se siitä alkaa lutviutua. Ensimmäiset kaksi viikkoa ollaan varmuudella kiinni ja ainakin viime vuonna pari yksikköä oli kolme ensimmäistä viikkoa kiinnni, että kannattaa varautua pitkäänkin kinkkuun heti alkuun. Sotkuun pääsee ensimmäisen viikon aikana, että sen mukaisesti tupakkaa ja karkkia mukaan. Omia sukkia ja kalsareita kannattaa etenkin kesäaikaan ottaa mukaan, että voi sitten vaihtaa.
 

tutzba

Jäsen
Ensimmäiset kaksi viikkoa ollaan varmuudella kiinni ja ainakin viime vuonna pari yksikköä oli kolme ensimmäistä viikkoa kiinnni, että kannattaa varautua pitkäänkin kinkkuun heti alkuun.

Jos menette ihan normaaliin yksikköön, ettekä mihinkään erikoismestaan, niin 99 prosenttisella varmuudella teillä on vain yksi gines alkuun. Kiinni ollaan aika pitkälti vain sen takia, että ensimmäisenä viikonloppuna on S&M-päivä, eli Sinä, minä ja Puolustusvoimat -päivä. Tuolloin puolisonne pääsee teitä morjestamaan ja halailemaan, ehkä joka pussaamaan.

Kannattaa ensimmäisinä päivinä varautua siihen, että kaikkialle on kiire, mutta silti kaikkialla odotetaan. Ja tuota ei sitten kannata kertoa alikeille, ts. älkää missään nimessä avautuko. Mistään. Missään.

Ei hitto, pääsisinpä minäkin vielä takaisin.
 

Kiprusoff

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Toronto Maple Leafs
Voin kertoa et jos sama tuuri käy ku mulla niin saattaa rehellisesti vituttaa.

Itse oon parin kaverin kanssa kironnutkin muutamaan otteeseen, että sinä vuonna kun sun vapautes viedään firman toimesta niin IFK voittaa Suomen mestaruuden ja Suomi maailmanmestaruuden.
Tuttu tunne. Juhlistin Tepsin sensaatiomaista yllätysmestaruutta heilutellen kikkeliä Pansion varuskunnan vartiokopissa. Olympialaiset missasin myös lähes kokonaan ja olisi futiksen mm-kisojakin ollut ihan jees aina välillä katsella.

Itse intistä sen verran, että jos meikäläinen sieltä jokseenkin kunnialla on selvinnyt läpi niin siitä selviää kyllä kuka vaan.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ja tosiaan pari ensimmäistä päivää on melkosen karmeita, mutta kyllä se siitä alkaa lutviutua. Ensimmäiset kaksi viikkoa ollaan varmuudella kiinni ja ainakin viime vuonna pari yksikköä oli kolme ensimmäistä viikkoa kiinnni, että kannattaa varautua pitkäänkin kinkkuun heti alkuun. Sotkuun pääsee ensimmäisen viikon aikana, että sen mukaisesti tupakkaa ja karkkia mukaan. Omia sukkia ja kalsareita kannattaa etenkin kesäaikaan ottaa mukaan, että voi sitten vaihtaa.

Itsellä taisi keuruulla olla heti vapaat ekan viikon jälkeen ja taisi olla myös toisella viikolla ja neljännellä viikolla olisi ollut sitten jo 4 vai 3 päivää putkeen vapaata. Tosin sitten olisikin pitänyt vähän kauemmin olla kiini siellä, että vähän tapauskohtaista miten nuo vapaat osuu tuohon alkuun..

Jos kasarmi on aika lähellä asuinpaikkakuntaa niin sitähän voi iltalomilla lähteä hakemaan tarvikkeita lisää tai joku voi tuoda portille tavarat. Eli alkuun ei välttämättä nyt tarvitse hirveästi tavaraa. Niin ja tosiaan näin kesällä kannattaa niitä boksereita ottaa monta mukaan vaikka käyttäisikin armeijan boksereita. Nimittäin niitä armeijan omia taitaa olla vain 3 kpl käytössä ja jos on yhtään niin kovat helteet kun viimekesällä niin haju on kyllä todella mukava yhden päivän jälkeen.. meillä taisi käydä viellä niin hassusti koska pesulaan tuli helteen takia niin ruuhkaa, niin puhtaita boksereita taisi vain kaksi pystyä vaihtamaan :D eli viikko kahdella bokserilla sitten mentiin..
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Kiinni ollaan aika pitkälti vain sen takia, että ensimmäisenä viikonloppuna on S&M-päivä, eli Sinä, minä ja Puolustusvoimat -päivä. Tuolloin puolisonne pääsee teitä morjestamaan ja halailemaan, ehkä joka pussaamaan.
Joku hurja saattaa päästä sotilaskodin vessassa vielä pidemmällekin, true story. Reipas nuori nainen kertoi tällaisen tarinan vierailupäivän jälkeen.
älkää missään nimessä avautuko. Mistään. Missään.
Tutzba on tässä aivan ytimessä kivuttoman palvelun sujumisen suhteen. Ketään ei kiinnosta se, että sinulla on sukka märkä tai että harmittaa herätä aamulla kolmelta poterovartioon. (Tosin kannattaa silti huolehtia siitä, että vaihtaa kuivat varusteet harjoituksissa.)
Ei hitto, pääsisinpä minäkin vielä takaisin.
Älä muuta sano. Nyt osaisi nauttia olostaan ihan eri tavalla ja pelailla jotkut paikat paljon fiksummin.

Aamuja.
 

motamoro

Jäsen
Jos menette ihan normaaliin yksikköön, ettekä mihinkään erikoismestaan, niin 99 prosenttisella varmuudella teillä on vain yksi gines alkuun. Kiinni ollaan aika pitkälti vain sen takia, että ensimmäisenä viikonloppuna on S&M-päivä, eli Sinä, minä ja Puolustusvoimat -päivä. Tuolloin puolisonne pääsee teitä morjestamaan ja halailemaan, ehkä joka pussaamaan.

Tämähän on ihan täysin varuskuntakohtaista. Säkylässä yksi komppania on tuon tuplakinkun, koska Porin Prikaati on valmiusvaruskunta eli tietty määrä miehiä on aina paikalla, yleensä komppania kerrallaan otetaan tuo valmiusvuoro. Juhannukset yms. juhlapyhät sitten mennään palvelusrikkomus-, vemppa,- ja naamakertoimien mukaan, että hyvät jätkät pääsevät lomille. Vissiin jostain Niinisalosta päästään aina lomille (pl. 1. vkl), paitsi jos sattuu jokin pidempi yli 5 päivän leiri kohdalle niin joutuu olemaan kiinni.

Ja meillä 1/10 oli, että vasta valan yhteydessä pidettiin tuo päivä. Ensimmäisen viikonloppuna pääsi vain sotkuun moikkailemaan.
 

anatsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Thrashers
Vinkkinä että jos ekat päivät alkaa vituttaan ja terveys ei ihan täysin petä niin ei sieltä vekeen kannata heti lähteä. Homma alkaa muuttua ekojen viikkojen jälkeen.. Noin vinkkinä jos ekojen päivien aamuherätykset ja muut alkaa ärsyttään niin ei se ihan tommoista ole joka aamu, että 2 minuuttia aikaa pestä hampaat ja käydä vessassa ja siitä menee 15 sekunttia siihen kun pitää lähteä takaisinpäin :D

No jooh, kaks viikkoa olen itsekin itelle asettanut sellaiseksi "alkutavoitteeksi", jonka jälkeen tarkistetaan tilanne.

Kuitenkin, kun terveyspuolelta löytyy:

- vapautukseen oikeuttava huono näkö
- astma, siitepölyallergiat
- muunlaiset allergiat
- penikkatauti
- aiemmat lihasvammat (mm. olkapään lihas puutuu niin, ettei uimaan pysty kunnolla kuin 50m)
- yms.

Jos näiden kanssa selviän, niin en usko, että vaikeuksia tulee. Avoimin mielin mennään ja "aivot narikassa". Jos ei yksinkertaisesti pysty käymään, niin ei se häpeä ole. Mielummin tulee pois sieltä siinä vaiheessa, kun on aiheuttamassa itselleen hallaa tai olemassa muiden tiellä.
 

tutzba

Jäsen
Nyt osaisi nauttia olostaan ihan eri tavalla ja pelailla jotkut paikat paljon fiksummin.

Aamen.

Sallinette minun hiukan muistella ihania hetkiä intissä. Liittykää ihmeessä mukaan jos siltä tuntuu.

Rovalla oltiin väännetty jotain 10 tuntia vesi-/räntäsateessa ja oli aivan uskomaton nälkä ja kylmä. Kaikki vaatteet ihan litimärät, eikä paljoa auttanut vaikka niitä vaihtoi koska uudet kastuivat heti. Meille tultiin sanomaan, että saatte kohta ruokaa. Noh, mentiin räntäsateeseen korpottamaan että saataisiin ruoka mahdollisimman nopeasti. Oltiin ehkä jotain 20 minuuttia oltu paikoillamme, eikä ruokaa kuulunut. Ei muuta kuin venttiseiskalla yhteyttä ja kävi ilmi, että ruokakuljetus ei pääse eteenpäin kun tie on tukossa jonkun pienen kolarin takia. Muistaakseni safka myöhästyi pari tuntia, mutta ai että sitä tunnetta kun sai kuumaa kinkkukiusausta pakkiin. Silloin unohtui kaikki se kylmyys ja paska.

PT-marssilla AUKin kakkosvaiheessa oli kanssa helmeä. Mukava syysilma, olisiko ollut jotain 15-20 astetta ja sai viettää sen pari päivää aivan loistavien tyyppien kanssa. Saavuttiin ensimmäisenä päivänä yöpymispaikalle hyvissä ajoin, muistaakseni joskus neljän-viiden aikaan, joten ehdittiin hyvin laittamaan teltta kasaan ja pilkkomaan puita jne. Duunattiin kunnon havupohja ja siinä oli kyllä loistava nukkua. Kipinät vedettiin sillain, että joku vaan aina herätti jonkun ja sitten kun alkoi väsyttää niin uutta miestä tilalle. Itse olin joskus kahdentoista-yhden aikaan vahtimassa tulta kun viimeinen ryhmä saapui mestoille. Hiukan hymyilytti kuunnella sitä avautumista kun kaverit olivat nälissään ja siitä meni vielä se tunti ennen kuin saivat hommansa hoidettua ja pääsivät nukkumaan. Herätys puoli viisi aamulla.

Kymmenen viimeistä päivää olivatkin sitten hyvin kaksijakoisia. Oli toisaalta mieletön fiilis kun vuosi oli loppumassa, mutta kyllähän se myös harmitti kun tiesi, että jätkistä pitää kohta luopua. Illat menivät aika pitkälti omassa porukassa juttelemassa niitä näitä, eikä silloin paljoa nukuttu. Viimeinen aamu oli kyllä uskomaton, herättiin U2:n Beautiful Day -biisiin ja siitä eteenpäin popitettiinkin Klamydiaa, Maija Vilkkumaata ja mitä näitä nyt oli. Viikonloput bileet olivat kanssa huikeat, oltiin varattu mökki ja siellä palloiltiin perjantaista sunnuntaihin.

Nauttikaa uudet mosat ajastanne armeijassa, se on mieletön paikka.
 

Sambody

Jäsen
Tikkakoskella lusittu 161 aamua ja 109 vielä jäljellä. Jos IlmaSK:n palvelukseen astuvilla on jotain kyssäreitä täällä elämisestä ja olemisesta niin eiköhän jonkinlaisia vastauksia irtoa.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
No jooh, kaks viikkoa olen itsekin itelle asettanut sellaiseksi "alkutavoitteeksi", jonka jälkeen tarkistetaan tilanne.

Jos näiden kanssa selviän, niin en usko, että vaikeuksia tulee. Avoimin mielin mennään ja "aivot narikassa". Jos ei yksinkertaisesti pysty käymään, niin ei se häpeä ole. Mielummin tulee pois sieltä siinä vaiheessa, kun on aiheuttamassa itselleen hallaa tai olemassa muiden tiellä.
´

Kyllä intistä löytyy sopiva homma sinullekin, vaikka noita terveyspuolen juttuja onkin. Tosiaan aivot kannattaa jättää kotiin ja ottaa varsinkin alkuaika huumorilla.

Tutzban juttuja kannataa lueskella tästä ketjusta enemänkin. Myös minä voin vahvistaa sen, että jos homman jättää kesken, se vituttaa jälkeenpäin. Monet vittumaiset jutut ovat myöhemmin hauskoja muistoja. Kavereita tosiaan intistä saa lähes jokainen. Kaverit ovat jo intin aikana hieno voimavara, johon voi turvautua pahiman vitutksen hetkellä.
 

StopTheRock

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Nimimerkki tutzban innostamana täytyy itsekkin fiilistellä hieman inttiaikoja. Eli tosiaan 2/10 saapumiserää olin ja tammikuussa 2011 kotiuduin, puolella vuodella siis pääsin.

P-kaudelta jäi taisteluleiri ja ampumaleiri helkkarin hyvin mieleen. Taisteluleirillä jatkuvasti +30 helteet. Leiri kesti sen 5 päivää, eli maanantaista perjantaihin. Yhteensä tuli nukuttua viikon aikana alle 10 tuntia. Eka päivä meni lähes kokonaan pelkkää poteroa kaivaessa. Yölliset hälytykset olivat yhtä helvettiä, tosin jälkeenpäin on ollut hauska niitäkin hetkiä (ja hajoamisia) muistella.

Ampumaleiriltä taas mieleen on jäänyt taisteluparin toiminta kovilla ammuksilla, sekä kovan käsikranaatin heitto. Ei oo varmaan meikäläistä koskaan jännittäny niin paljon kuin kranaatti kädessä ollessa.. Itse pidin ampumaleiristä sillä siellä sai nukkua kunnolla ja luppoaikaa oli melko paljon. Eli toisin sanoen auringonpaisteessa kuusen alla torkkumista.

P-kauden jälkeiset parhaat muistot on ehdottomasti Kauhavan Lentosotakoulun sotilaskeittäjäkurssilta. Meille keskityttiin kouluttamaan sodan ajan erikoistehtäviämme ja hommaan oli tullut P-kauteen verrattuna paljon enemmän tolkkua ja vapauksia. Melkein lomailulta tuntui Kauhavan aika intissä. Tuosta kurssista voin kertoa lisää täällä tai yksityisviestein, mikäli joku sinne jossain vaiheessa on pääsemässä.

E: Ja sen verran vielä tosiaan, kyllä intissä saa paljon hyviä kavereita ja tuttuja. Muutamasta jätkästä on tullut mulle erittäinkin hyvä kaveri ja intin jälkeen ollaankin oltu lähes joka päivä tekemisissä joidenkin kanssa. Yksi asia mikä on jäänyt harmittamaan niin niihin hyviin tyyppeihin, jotka eivät samalla suunnalla asu, ei ole tullut pidettyä kovin paljon yhteyksiä..
 

Mentos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Provoviestit & Ylilyönnit
II/11 koskettaa itseäkin ja Niinisaloon menen Porilaisten kanssa. (HUHHUH)

Mutta avoimin mielin liikkeelle ja jopa odottanutkin armeijaa tämän kaiken opiskelun jälkeen. Hienoa tehdä jotain oikein kunnolla, vaikka sitten ärsyttäisikin. Kuljetus-puolelle olisi alustava haku, eli tavoitteena olisi vuosi viihtyä Niinisalossa. Toivottavasti Lukko pelaa mahtavan kauden, niin jää ainakin harmittamaan.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tutzban juttuja kannataa lueskella tästä ketjusta enemänkin. Myös minä voin vahvistaa sen, että jos homman jättää kesken, se vituttaa jälkeenpäin. Monet vittumaiset jutut ovat myöhemmin hauskoja muistoja. Kavereita tosiaan intistä saa lähes jokainen. Kaverit ovat jo intin aikana hieno voimavara, johon voi turvautua pahiman vitutksen hetkellä.

Kaverit tosiaan on se asia jonka takia inttissä kannattaa yrittää pysyä mahdollisimman pitkään. Itse olin tosiaan sen pari päivää yli 3 viikkoa intissä ja silti olen edelleen parin tyypin kanssa ollut tekemisissä ja niidenkin kanssa joiden en ole ollut niin aina baarissa tulee morjastettua. Eli jos on sattunut vaikkapa koulussa mählimään niin, ettei kavereita ole saanut niin inttikin on yksi mahdollisuus saada koko elinikäisiä kavereita. Olkoonkin että osa porukasta onkin ihan muualta kotoisin kun itse, mutta kun nykyään on facebookit ja muut niin yhteyttä on helpompi pitää kun ennenvanhaa.. Ja itse en tosiaankaan ole niitä puheliaampia tai seurallisimpia ihmisiä ja minäkin pystyin luomaan hyviä kaverisuhteita moneen ihmiseen noinkin lyhyessä ajassa.

Mitä tulee noihin terveysjuttuihin niin itsellä ei ole ollut mitään astman tyylisiä oireita ennen inttiin menemistä, mutta se kolme viikkoa oli ihan tuskaa. Sen kolmen viikon jälkeen tuli niin kovat oireet päälle ja siihen yhdistettynä helkkarin kipeä jalka niin yksinkertaisesti oli pakko päästä pois. Olkoonkin että olisi ollut kaksi päivää enää pitkään viikonloppuvapaaseen. Kesti yli viikon ennenkuin oireet lähti pois kun sieltä lähti. Näin siis Slukissa Keuruulla. Tilannetta ei varmaan yhtään helpottanut se, että oli helkkarin kovat helteet, muistelisin että ainut sadepäivä oli se kun ukkonen riehui yhtenä päivänä.. Kyllähän se ymmärtää jos noissa "homeisissa" rakennuksissa joissa ei ole kunnon ilmastointia ja lämpötila on korkea niin eihän siitä mitään tule, varsinkin kun ikkunat on kiini aina kun ei olla tuvassa eli ilma ei juurikaan vaihdu. Päälle sitten kun siellä kymmenen hikistä kaveria on...

EDIT: siis mitä tässä koitin sanoa niin jos tuolla tosiaan tulee oireita ja niitä on ollut jo ennestään niin omaa terveyttähän siinä vain vaarantaa jos mahdollisuus on pois lähteä. Itsellä on viellä tosin sivari edessä kun ei terveyssyiden takia voinut lähteä pois. Siitäkin kyllä oli tuo lääkäri tuolla ihan suoraan sanottuna ihan sieltä itsestään. Kävin kolmen viikon aikana ainakin neljästi lääkärillä eri syiden takia, ihan oikeiden, mutta tuo lääkäri varmaan luuli, että yritän saada vapautusta kokonaan noista ja niiden takia aliarvio kokoajan rajusti mun vaivoja. Esimerkiksi lämpöäkin mulla oli koko kolme viikkoa reilusti yli 37 jne.. mutta ei se siitäkään välittänyt mitään. Oli eräs yksi kunnonkin "vaiva/sairaus" (jota en tässä ala erittelemään)jota se lällätteli suurinpirtein ettei mulla mitään ole, mutta näin myöhemmin saanut sitten apua ja lääkkeitä tuohon, mutta tuolla se ei mitään välittänyt siitäkään.
 
Viimeksi muokattu:

Crazy Diamond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins & Winnipeg Jets
´

Kyllä intistä löytyy sopiva homma sinullekin, vaikka noita terveyspuolen juttuja onkin. Tosiaan aivot kannattaa jättää kotiin ja ottaa varsinkin alkuaika huumorilla.

Niin, eihän sitä kannata miettiä, että lupautuu sodan sattuessa tappamaan ihmisiä (vala). Jos minun joskus täytyy tarttua aseeseen ja tappaa ihmisiä vain sen takia, että joku saisi turvattua lastensa bensat bemariin niin ei kiitos. Itselläni on kutsunnat syksyllä ja luultavasti tulen saamaan lykkäystä.
 

Lohipoika

Jäsen
Niin, eihän sitä kannata miettiä, että lupautuu sodan sattuessa tappamaan ihmisiä (vala). Jos minun joskus täytyy tarttua aseeseen ja tappaa ihmisiä vain sen takia, että joku saisi turvattua lastensa bensat bemariin niin ei kiitos.

No minä aikoinaan (II/08) annoin sen juhlallisen vakuutuksen, jossa lupauduttiin vain suojelemaan kotimaata ja puolustamaan sitä ven... vihollisilta, joten en ihan tarkkaan tiedä, mitä kaikkea tuossa valassa lupautuu tekemään. Aika samoilla linjoilla siinäkin luultavasti mennään, paitsi että siinä on joitakin viittauksia satuolentoihin. Kouluttauduin kuitenkin lääkintämieheksi, joten tuskinpa tulen tappamaan kovinkaan montaa vihollista mahdollisessa sodassa. Kyllä intissä on paljon muitakin hommia, jos omatunto estää hätävarjelun.
 

Crazy Diamond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins & Winnipeg Jets
No minä aikoinaan (II/08) annoin sen juhlallisen vakuutuksen, jossa lupauduttiin vain suojelemaan kotimaata ja puolustamaan sitä ven... vihollisilta, joten en ihan tarkkaan tiedä, mitä kaikkea tuossa valassa lupautuu tekemään. Aika samoilla linjoilla siinäkin luultavasti mennään, paitsi että siinä on joitakin viittauksia satuolentoihin. Kouluttauduin kuitenkin lääkintämieheksi, joten tuskinpa tulen tappamaan kovinkaan montaa vihollista mahdollisessa sodassa. Kyllä intissä on paljon muitakin hommia, jos omatunto estää hätävarjelun.

Mitä tarkoitat hätävarjelulla? Vai päättelitkö sinä tekstistäni, että en suojelisi perhettäni jos joku uhkaisi heidän henkeään. Kyllä suojelisin. Mitä ennakkoluuloja sinulla on venäläisistä?
 

Lohipoika

Jäsen

Nume

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, FC Bayern München, SoJy
Itse kävin armeijaa Joensuun Onttolassa rajavartiolaitoksen palveluksessa I/11 erässä. Pystyin olemaan vain kolme viikkoa kun kahdesti leikattu olkapääni alkoi vihoittelemaan, kun oltiin lähdössä ekalle leirille seuraavana päivänä ja käytiin hiihtelemässä ahkion ja rinkan kanssa. Ryhmänjohtaja käski käydä näyttämässä olkapäätä ja tuomio oli tyly. C:n paperit suoraan kouraan. En saanut siirtoa edes Kainuun prikaatille, vaikka kovasti olisin halunnutkin käydä palveluksen loppuun.

Ekat viikot kuitenkin tiukkakurisella kasarmilla oli aika yllättäviä, vaikka ei ollutkaan ongelmia tottua niihin oloihin. Meillä oli vaan se, että puhelinta ei saanut käyttää kuin iltaisin maksimissaan tunnin ja muutenkin kuri on ollut paljon kovempaa verrattuna prikaateihin, mitä olen kavereiltani kuullut. Armeijassa ihan varmasti jokainen pärjää, kunhan tekee mitä käsketään ja yrittää parhaansa!

Kello kannattaa tosiaan hommata nyt ennen inttiä, taustavalollinen, jotta näkee ajan myös pimeässä. Itse ostin kellon Clas Ohlsonilta Linkki, joka maksoi 20€. Tuotteella on jopa takuukin.
 

Crazy Diamond

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins & Winnipeg Jets
Jos joku hyökkää Suomeen, miellän sen hätävarjeluksi, jolloin minulla on oikeus ja velvollisuus suojalle maatani parhaan kykyni mukaan.



Ei mitään. Viestissä viitattiin humoristisesti siihen seikkaan, että tällä hetkellä ainoa todellinen mahdollinen uhka Suomelle on Venäjä.

Miksi sinulla on oikeus ja velvollisuus suojella maatasi (suomea)? Onko suomi yhteiskuntana tehnyt sinulle jotakin niin hyvää ja arvokasta, että sinä voit ylpeästi ilmoittaa että minulla on oikeus suojella maatani? Minä en koe oikeudekseni päättää minkään maan rivisotilaan elämän, jolla ei ole mitään tekemistä itse sodan (muutakuin, että se on määrätty sotimaan) ja sen syiden kanssa. Miksi sinulla on velvollisuus suojella maatasi. Siksikö, että niin on tehty ennenkin suomenmaassa?

Ja kerro ominsanoin ja omin ajatuksin, älä tuolla samalla liibalaaballa, mitä kaikki alokkaat vastaavat.

e. Enkä usko Venäjän olevan yhtään suurempi uhka Suomelle kuin vaikka Yhdysvallat. Eli ei ole minkäänlaista uhkaa mistään maasta. Mutta pakkohan se on uskoa, että Venäjä on todellinen mahdollinen uhka Suomelle kun Tarja Halonen siitä joka itsenäisyyspäivä muistuttaa.
 
Viimeksi muokattu:

Lohipoika

Jäsen
Onko Suomi yhteiskuntana tehnyt sinulle jotakin niin hyvää ja arvokasta, että sinä voit ylpeästi ilmoittaa, että minulla on oikeus suojella maatani?

Turvannut lapsuuteni ja vanhempieni elintason riittävänä, huolehtinut terveydestäni jo syntymästä asti ja käytännössä lähes ilmaiseksi, rokotuttanut pahoja tauteja vastaan, taannut ilmaisen ja laadukkaan koulutuksen ja yleissivistyksen, taannut riittävän perusturvan, huolehtii oikeuksistani mahdollisen rikoksen tapahtuessa... Kuinka pitkälle tätä listaa pitää oikein jatkaa? Miksi minä en puolustaisi tätä maata tunkeutujaa vastaan olivat syyt sitten mitkä tahansa? Tämä on minun kotini.

Enkä usko Venäjän olevan yhtään suurempi uhka Suomelle kuin vaikka Yhdysvallat.

Kyllä se Venäjä on uhka Suomelle niin kauan, kun on yhteistä rajaa. Suomi on sotinut itsenäisyytensä aikana kolmesti. Ensimmäisellä kerralla se oli Venäjän puolelta levinnyttä ideologiaa vastaan (sisällissota), toisella kerralla puolustanut aluettaan Venäjän oikeudetonta hyökkäystä vastaan (talvisota) ja kolmannella kerralla yrittänyt saavuttaa status quo ante bellumin (jatkosota). Yhdysvallat taas on kaukainen valtio, jonka kanssa ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Päinvastoin Suomella on siellä hyvä maine.
 

aatelisode

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, Skellefteå, Capitals, Erik Karlsson
Ilmoittaudun 11.7 Vekaralle varusmiespalvelukseen. Hieman jännittyneet tunnelmat ovat kyllä, vaikka tässä onkin vielä 3 viikkoa ennen kuin sinne lähtö on edessä. Saa nähdä minne meikäläisen laittavat, kuntopuoleni ei ole sieltä kovimmasta päästä. Suomen suurin kuntokoulu vai miten se meni... Alokaskyselyyn rustailin monenlaisia vaihtoehtoja, mp-lähetti olisi itseäni todella kiinnostava vaihtoehto, kokeneemmat voinee kertoa sitten miten vaikeaa sinne on päästä ja mitä siellä mahdollisesti tehdään. Toisaalta, ei se vuoden nakkikaan todellakaan maailmanloppu olisi, mutta tavoitteeksi olen silti asettanut puoli vuotta, varsinkin kun haluaisin aloittaa tulevat opinnot tammikuussa. Mielenkiinnolla odotellaan.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Pakkohan se itsekin nyt on kertoa oma inttitarina. 1/10 Vekaranjärvi.
Suurin osa kavereista oli mennyt inttiin jo aiemmassa saapumiserässä ja kovalla mielenkiinnolla niitä "tarinoita" tuli kuunneltua. Kovilta sotamiehiltä vielä silloin vaikuttivat.

Viimeinen lauantai-ilta ennen armeijaa oli vielä ihan normaali olo, mutta suuressa krapulassa sitten sunnuntaina aamulla alkoi hikeä puskemaan muunkin kuin krapulan takia. Silloin sitä tajusi että kun seuraavana aamuna herää, niin pitäisi kamat pakata ja lähteä kohti tuntematonta. Puoli vuotta vähintään elämä tulisi olemaan täysin erilaista. Puoli vuotta oli aluksi myös se tavoite.
15min. ennen junan lähtöä tuli vielä mutsia nähtyä asemalla ja kyllä siinä aikamoinen suru iski puseroon. Tuntui ettei enää ikinä näkisi äitiä, kavereita ja sukulaisia. Aikamoinen rumba alkoi heti Kouvolan asemalla, kun monta sataa tulevaa morttia pyöritteli päätään ja ihmetteli minne pitäisi mennä. Sotilaspoliisit siinä opasteli aamuja huudellen. Bussimatka tuntui ikuisuudelta ja perillä joutui pitkään odottelemaan ja kulkemaan pitkään jonossa eri paikkoihin. Oli semmoinen karjalauma-fiilis.

Yksikköön raahauduttiin tavaroiden kanssa ja odottelun jälkeen tupaankin asti pääsi, kunnes piti jo tunkea tavarat äkkiä kaappiin ja lähteä hakemaan lisää tavaraa. Onneksi olin ajoissa perillä, niin jäi ilta hyvin aikaa laittaa tavaroita kaappiin. Hetken sai kyllä vaatteiden kanssa miettiä, kun varustesäkistä kaiveli viidet eri maastotakit housuineen. Omat tupakaverit olivat hyvissä ajoin paikalla, joten siinä sitten alikersantin johdolla käytiin iltapala popsimassa mukessa(muonituskeskus). Ensimmäinen yö meni yllättävän hyvin. Puhelinta tuli puolisen tuntia selailtua ja uni tuli kuin tulikin. Ensimmäinen aamu on kyllä ikimuistoinen. Kuuden maissa alikersantti pamahtaa ovesta sisään ja alkaa huutamaan kaikkia ylös punkista ja laittamaan tiettyjä vaatteita päälle. Siitä se P-kausi sitten alkoikin kaikkine alkukiireineen.

Alku oli sitä perus oppintuntia ja talon tavoille opettelemista. Kaikki opetettiin perusteellisesti ja matkan varrella ne töhöimmät lopettivat leikin kesken.
Sattui sopivasti omalle P-kaudelle aivan helvetin kylmä talvi. Ampumarata päiviä riitti ja jokainen siellä kylmänä talvipäivänä ollut tietää mitä se on. Pakkasta niin perkeleesti, kylmä puhuri puhaltaa ja pitäisi vielä ampua tauluun 10 laukausta "omaan rauhalliseen tahtiin" ilman hanskoja. Ei ihme ettei ampujanmerkkiä irronnut P-kauden aikana, kun tavoitteena oli vain saada kädet mahdollisimman nopeasti kintaiden ("noukkareiden") sisään.
P-kauden loppuvaiheilla alkoi AUK kiinnostamaan ja sinnehän se tie lopulta vei. 362 kuulosti aluksi pahalta, mutta ei sitä edes tullut AUK:n aikana mietittyä. Katseli vain sitä omien johtajien menoa ja mietti pääsevänsä samoihin hommiin parin kuukauden kuluttua. AUK olikin sitten yhtä tetsausta ja metsäreissua. Onneksi kevät alkoi tulemaan ja ei tarvinnut pitää kaikkia vaatteita kaapista päällä pysyäkseen elossa.

Johtakausi olikin sitten sitä parasta aikaa. Sellaista mukavan rentoa ja mielekästä hommaa. Pääsi näyttämään kunnolla esimerkkiä ja opettamaan asioita, jotka itse oli oppinut puolen vuoden aikana. Johtajien kesken oli hyvä yhteishenki ja kaikki tulivat toimeen toistensa kanssa. AUK:n santsariksi tie sitten vei ja siellä se homma vasta muuttuikin rennoksi. Pääsi parin muun kanssa johtamaan tulevia alikersantteja ja kokelaita. Homma oli lähinnä valvontaa ja neuvojen antamista. Rovajärven reissu oli sellaista lomailua että alta pois, kun tuli nukuttua lämpimässä teltassa varmaan 12h per päivä sen kymmenen päivän ajan. ME LIKE!

Tuli hommat varmaan jotenkin oikein tehtyä, kun kersantin nappulat sain noin kuukausi ennen kotiutumista. Aliupseerioppilailla kun teetettiin kysely, niin meikäläinen kuvailtiin sopivan rennoksi johtajaksi, joka kuitenkin osaa pitää tiukkaa kuria yllä kun sitä tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan intti kasvatti meikäläistä henkisellä tasolla todella paljon. Oppi näkemään asioita eri tavalla ja ottamaan vastuuta itsestään ja muista.

P.S. Välillä kaipaa niitä hetkiä kun kesällä aurinko laskee, istuu teltan vieressä ja vain katselee suomalaista metsää. Kamina välillä kolisee siinä telttakankaan toisella puolen, metsä tuoksuu ja linnut visertävät. Siinä on sitä jotain.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös