Tyttöystävä ja kaverit myös harmittavat, tällä hetkellä tuntuu että molempien kanssa voi tulla aika rankkojakin aikoja tuon armeijan takia. Ahdistaa vitusti, olisipa jo tammikuu.
Minä olin myös aivan rikki pari viikkoa ennen inttiin menoa ja ensimmäiset kaksi viikkoa intissä. Avauduinpa siitä myös
tänne. Ensimmäiset viikonloppuvapaat ja kun oli ehtinyt tutustumaan hiukan omien tupalaisten kanssa, sitä melkein jo odotti, että pääsisi takaisin. En ala vähättelemään ikävääsi, mutta omalla kohdalla teki ainakin hyvää kun sai hiukan etäisyyttä ja oppi arvostamaan niitä viikonloppuja, jolloin sai naisensa kanssa olla. Uskoisin, että tekee myös sinulle ja tyttöystävällesi hyvää.
Jauhan nyt samaa asiaa varmaan sadannen kerran, mutta menkööt. Armeijassa viihtyminen on vain ja ainoastaan asenteesta kiinni. Jos haluat, että elämäsi on helvettiä seuraavan puolen vuoden/yhdeksän kuukauden/vuoden ajan, sitä se myös tulee olemaan. Jos sen sijaan menet avoimin mielin, palvelusaikasi tulee olemaan mitä parhain. Jos olet joskus pelannut jääkiekkoa tai oikeastaan ihan mitä tahansa joukkuelajia, ymmärtänet kun sanon, että joukkuehenki intissä on aivan helvetin hieno kokemus.
Sitten kaikkea pieniä asioita, jotka alikersantit vahingossa saattavat unohtaa kertoa. Tai no osa on sellaisia, joita he eivät edes ehtisi kertoa.
1) Leireille kannattaa ottaa omia ruokia, jotain kevyttä kannettavaa siis. Älkää tehkö sitä virhettä minkä minä tein, eli otin kahden viikon mittaiselle Rovajärven leirille mukaan jokaista päivää kohden kaksi ananaspurkkia. Ei vittu oikeasti, kukaan ei voi olla niin tyhmä. Miettikääpä millaista on kantaa ensimmäisten päivien aikana tuollaisia määriä säilyketölkkejä, kun reppu on ennestäänkin jo painava. Sanotaan vaikka purkin olevan 250 grammaa, niin alkupäivinä oli jotain neljästä kuuteen kiloa ylimääräistä painoa messissä.
2) Jatkojohto kasarmille, ihan ehdoton jos sellainen vain sallitaan. Meillä kiellettiin tulipaloriskin takia - joo, oli vähän vanha rakennus ja heikot sähköjohdot -, mutta miettikääpä millaista on elää kymmenen äijän kanssa yhdessä tuvassa, missä on yksi tai kaksi pistorasiaa. Kännykän ja läppärin lataaminen helpottuu huomattavasti, kun muutama kaveri vie tuollaisen mukanaan.
3) Ensimmäisenä päivänä kannattaa pukeutua melko niukasti, jos lämpötila sallii. Kaappi tulee niin täyteen muitakin tavaroita, että henkilökohtaisille vaatteille ei paljoa tilaa löydy. Paljoa ei muutenkaan kannata mukanaan roudata, hammasharjalla, hammastahnalla, saippualla ja shampoolla pääsee pitkälle. Tietysti partakone/-höylä. Niin ja hiukset kannattaa ajaa etukäteen pois. Siellä on jos jonkinlaista rokkitukkaa höylättävänä ensimmäisenä päivänä, ja jos jollakin sattuu olemaan hiustenleikkuukone mukana, on se melkoisessa rasituksessa alkupäivinä. Oikeastaan nuo lukevat varmaan jo siinä lappusessa, joka intin puolesta on teille lähetetty. Eli ei taida tulla yllätyksenä. Sen nyt vielä sanon, että älkää missään nimessä olko niin tyhmiä, että otatte jonkun D&G:n, tai paremman, kellon mukaan. Aivan takuuvarmasti menee rikki jonakin päivänä.
4) Opetelkaa etukäteen arvomerkkejä. Oikeastaan alikersantti, kokelas, kersantti, ylikersantti, luutnantti, yliluutnantti ja kapteeni tulevat olemaan ne päivittäisessä käytössä olevat. Okei, ehkä vääpeli. Ja jos ensimmäisenä päivänä teille pidetään haastattelua yksikön kapteenin puolesta, olkaa kilttejä ja herroitelkaa heti alusta alkaen. Eli tyyliin "herra kapteeni, alokas *Jatkoajan nimimerkki*". Hyvällä säkällä siellä on scholl tai joku muu vastassa ja elämänne helpottuu huomattavasti. Älkääkä istuko ennen kuin saatte luvan. Pieniä asioita, mutta jos onnistutte tekemään alussa hyvän vaikutuksen, teillä on paljon, paljon suurempi mahdollisuus kyetä vaikuttamaan omaan palvelusaikaanne jatkossa. Puhukaa myös tupanne esimiehelle, jos haluatte olla puoli vuotta tai vuoden tai mitä haluattekaan. Uskokaa tai älkää, mutta kyllä hekin pystyvät vaikuttamaan siihen, ketkä siellä ovat kuinkakin kauan. Muutamalle nakitimme vuoden pestin ihan vaan vittuillaksemme, kun oli niin mulkku kaveri ja aina päätään aukomassa. Vastaavasti minä puhuin yhden RUK-materiaalia olleen alokkaan palvelusajaksi puoli vuotta, kun tuli alussa nykäisemään hihasta ja esittämään asiansa.
5) Menkää ajoissa ensimmäisenä päivänä. Saatte suuremmalla todennäköisyydellä oikean kokoisia vaatteita, kenkiä jne. Saatte myös rauhassa purkaa kamoja kaappiin ja pääsette syömään ajoissa. Voitte sitten naureskella niille, jotka tulevat pienessä krapulassa iltakuudelta ja lähtevät hakemaan vaatteita, jotka ovat joko seitsemän kokoa liian pienet tai suuret. Niin ja älkää herranjumala muuten menkö darrassa.
Sen voin luvata, että intissä tulee olemaan päiviä, jolloin kaikki vituttaa ja haluaisitte lähteä pois, mutta vastapainoksi on myös päiviä, joiden ette tahtoisi loppuvan.
--
Tässä on taas alkanut viime aikoina pyörimään päässä ajatus, että hakisin inttiin duuniin kessuna. Eräs kaveri on yliluutnanttina, voisi häneltä kysäistä josko löytyisi vapaata paikkaa vaikka ensi vuodelle. Joku puolen vuoden keikkahomma kesäkessuna himottaisi aika paljon. Ei oikein tämä opiskeltava ala enää tunnu niin paljoa omalta, eli voisi tehdä ihan hyvää ottaa pieni aikalisä ja heittää aivot narikkaan.
