Inttiin lähdössä?

  • 1 218 438
  • 3 574

Lohipoika

Jäsen
P-kauden lopun taistelupariammunta (ja myöhemmin aketuksessa talojen vyörytys) olivat niitä tilanteita, joita etu- ja jälkikäteen ajatteli, että mitäs jos se kaveri siellä takana onkin unohtanut varmistuksen pois päältä tai muuta vastaava. Jostain kumman syystä itse tilanteessa se ei tullut mielenkään. Kai sitä vain sen verran luotti monta viikkona yhdessä olleisiin tupakavareihin. Itsekin tuossa taistelupariammunnassa eksyin kaverin tulilinjalle, mutta se johtui siitä, että lähdimme väärässä järjestyksessä etenemään. Sillä toisella kerralla muutimme lähtöjärjestystä ja saimme kiitosta kapiaisilta hyvästä suorituksesta.

Edelleenkin hienoin yksittäinen muisto inttiajoilta on tuosta taistelupariammunnasta. Tehtävämme oli siis vyöryttää pareittain eteenpäin ja ampua nousevia maalitauluja. Minun reitilläni yksi maalitauluista nousi näkyviin juuri kahden puun välistä. Puut eivät siis kasvaneet rinta rinnan, mutta minun perspektiivistäni siinä välissä ei ollut montaa senttiä. Pakko ne oli ampua, joten nostin nopeasti piipun ylös ja painoin liipasinta lähes vaistonvaraisesti siltä seisomalta. Osui ja kaatui. Hemmetti kun tuntui mahtavalta se laukaus! Näin jälkeenpäin muisteltuna se etäisyys on kasvanut jo satoihin metreihin, niin kuin kunnon inttijutuilta odottaakin, mutta siitä laukausesta olen hemmetin ylpeä.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Inttiä takana jo kolme viikkoa ja toisilla viikonloppuvapailla jo ollaan. Aika on muutaman ensimmäisen päivän jälkeen mennyt ihan nopeasti, eikä se nyt aivan niin perseestä ole kuin ensimmäisinä päivinä tuntui. Puolella vuodella yritetään silti selvitä (vinkkejä saa laittaa :).

Tämän viikon lopulla päästiin ensimmäistä kertaa hiihtämään, kun saatiin viimein siteetkin. Torstaina hiihdeltiin vain lyhyt lenkki läheisen lammen jäälle. Tämä nyt ei ollut lainkaan fiksua sillä lumikerroksen alla olikin hieman vettä ja voitte arvata, että suksen pohjiin jäätyi mieletön kerros lunta. Kävellen takaisin. Eilen eli perjantaina käytiinkin sitten harjoittelemassa hiihtotekniikkaa ja mäenlaskua. Harjoittelu aloitettiin kuitenkin suksijalkapallolla mikä olikin varsin hauskaa. Tupakaveri teki ottelun ainoan maalin ja tuuletukset olivat sen mukaiset. Itse potkaisin pallolla yliluutnanttia mahaan. Hiihtoreeneissä käytiin harjoittelemassa mäenlaskua. Se täytyy sanoa, että kaikennäköistä hiihtäjää mahtuu maahamme. Jotkut kaatuivat metrin välein ja jotkut vetivät mäen lähes jarruttamatta. Kasarmille palattaessa ensimmäinen kasarmilla voitti kahvilipun sotkuun ja sen voitin. Pientä kuittia pääsin heittämään alikersanteillekin, kun eivät lopussa saaneet kiinni vaikka yrittivätkin.

Pakko sanoa vielä tuosta Kokelaan arvonimestä, että kuulostaahan se nyt helvetin naurettavalta sanoa Herra Kokelas. Kuulostaa melkein alempitasoiselta kuin Alokas.
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Puolella vuodella yritetään silti selvitä (vinkkejä saa laittaa :).
Siihen ei vaadita muuta kuin että sanot joka ikisessä haastattelussa, ettet missään nimessä halua palvella yli puolta vuotta. Jos keksit jonkun uskottavan tekosyyn, se kannattaa kertoa myös joka kerta. Et anna minkään vertaa siimaa, kun ne alkavat maanitella vuodeksi, et edes alikersanteille. Kyllä ne puhetta uskovat.
Pakko sanoa vielä tuosta Kokelaan arvonimestä, että kuulostaahan se nyt helvetin naurettavalta sanoa Herra Kokelas. Kuulostaa melkein alempitasoiselta kuin Alokas.
Olen vahvasti samaa mieltä. Meillä arvonimi kuului "herra upseerikokelas". How cool is that?!
 

Sambody

Jäsen
Alkohan se intti vituttamaan heti, kun päästiin pöpelikön puolelle. Tutustuttamis leiri eli yksi yö metsässä oli tällä viikolla ja eihän se mitään herkkua ollut. Varsinkin ruokailut olivat suoraan berberistä. Kädet ja pää jäätyivät, kun piti oman terveytensä kustannuksella kunnioittaa ruokaa ja muutenkin se vitun korpossa kökkiminen viiden metrin välein puun alla oli varsin hienoa myös varsinkin kun parhaimmillaan ruokajono oli jotain 200 metriä. Ampumassahan siinä oltiin radalla päivisin, mutta ei sekään kovin nautittavaa ollut, koska joka kerta kun sai ampuma-asennon oli jo näpit jäässä ja odotteli vain sitä hetkeä että pääsee ylös ja saa noukkarit käsiin.

No eihän siinä. Nyt on kroppa taas desinfioitu huolella ja ensi viikolla takaisin metsään aina niin mukavan mosaleirin(JV TST1) muodossa. Ai että mä odotan sitä avautumisen määrää mitä tuolloin voi kuulla, kun painetaan munat ruvilla keskellä yötä poterorallia.
 

Egonomic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Mestis KalPa
Itse tuli silloin aikoinaan ihmeteltyä, että miten olen selvinnyt poterorallista syys öinä ilman kaatumisia, sillä onhan se aivan vitun tyhmää juosta kivien,kantojen ja kuoppien seassa säkkipimeässä ilman järkevää syytä.

Sitten itse poterossa olosta voi sanoa, että olihan se paljon mukavampaa kesällä kuin talvella vaikka olikin itikoita ja mäkäräisiä. Tosin siinäkään en nähnyt järkeä enää syksyllä/talvella kun alkoi olemaan niin pimeää, että et siellä poterossa kyykkiessä nähnyt mitään. Satuimme vielä olemaan komppania, joka ei saanut käyttöönsä valonvahvistimia toisinkuin varmaan kaikilla muilla komppanioilla oli.

Nykyisille alokkaille vinkkinä voisi sanoa, että kannattaa hommata semmoset ohuet sormikkaat sinne nahkahanskojen alle. Ei palella niin paljoa näppejä ammunnoissa. Myöskään sinne hanskojen sisäpuolelle ei kannata puhallella lämmintä ilmaa, sillä siinä on vähän sama homma kuin housuun kusemisessa, lämmittää aluksi mutta sen jälkeen onkin vilpoisampaa.
 

naapuri

Jäsen
Vuosituhannen alussa toinen ja muistaakseni neljäs komppania olivat ns. laivakomppanioita, josta tulivat pääsääntöisesti laivapalvelukseen väki. Tiedä, jos tuo on muuttunut.



Mikkihiiren?

Hupsista, nyt meni Disney-hahmot sekaisin :)

Omassa saapumiserässä ei ainakaan tunnettu mitään "laivakomppanioita", jengiä oli purkilla ihan kaikista komppanioista ja aika tasaisesti vieläpä. Ainoastaan kuntoluokitus oli olemassa eri komppanioiden välillä, joskin se 1. komppania oli sekalaista seurakuntaa.
 

MrMacmanaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vaasan Sport
Kertokaa joku, että saako sakkoja tai mitään, jos jättää menemättä lentorukin pääsykokeeseen ilmoittamatta. En saa yhteyttä heihin.

E: Sain yhteyden ja homma on hoidettu.
 
Viimeksi muokattu:

Sateentekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
Perjantai mieles... valabileis

Suomen valtion aikuispäiväkodin p-kautta on jäljellä muutama vaivainen päivä ja sitten on perskausi takana. Fiilis on hyvä - hyytävän kylmä Kiikala on takana. Leiri kesti neljä päivää.

Kiikalasta olisi kiva kuulla muiltakin tarinoita ja kommelluksia tuosta paikasta. Vittumaisimmat asiat olivat hyinen pakkanen ja totta kai teltassa herääminen aamulla. Aikaa olla ulkona makuupussi rullattuna ja sotilasvarustus (käytettiin lumipukua) se joku kiva 7 minuuttia. Hyvin kestin kyllä tuon Kiikalan jälkeenpäin ajatellen mielen ollessa aina positiivinen ja vahvalla sisulla vain eteenpäin.

Valapäivä olisi sitten perjantaina, maailman turhimman tapahtuman eli sulkeisten jälkeen saunailtaa vain viettämään ja naattimaan hyvästä safkasta ja juomista.

Merivalvontamieheksi haen ja luultavasti pääsen. Vastuu on tuossa duunissa kova ja kiinnioloviikonloppuja riittää, mutta so what - sissimeiningillä vain eteenpäin.

Merivalvonta puuhista joltain joka tietää niistä hommista, olisi kiva kuulla yksityiskohtaista tietoa, mitä tuo merivalvonta sisältää.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Merivalvonta puuhista joltain joka tietää niistä hommista, olisi kiva kuulla yksityiskohtaista tietoa, mitä tuo merivalvonta sisältää.

No se sisältää ihan yllättäen merivalvontaa :) joko väijyssä tornissa tai sitten kaiussa luurit korvilla. Parastahan tuossa on tietysti "nakkisuoja", jonka saatte heti, kun teistä merivalvojia tulee. Eli kukaan ei voi teille muita hommia nakitella. Olette kokoonpanosta riippuen luultavasti aina 2h "palveluksessa" ja 4-6 "vapaalla". Joskus nuo saattavat mennä jopa 2-2, joka on aika helvetin rankkaa jo. Mutta, kun oikein suklaisesti käy tuo saattaa olla olla myös 2-10. Näin ainakin meidän Mevoilla Mäkiluodossa ja Isosaaressa aikanaan. Mäkiluodon rantakalliot oli nimetty MeVa-Beachiksi. Siellä ne saatanat otti aurinkoa ja ui, kun muut tetsasivat ympäri saarta :)

Vaikeinta on kuulema tottua yöheräilemisiin, kun äijiä on vähän ja väijyjä paljon. Ei kuitenkaan mikään paskahomma. Meillä oli kuljettajan hommat parhaat ja sitten MeVa.

Edit: Jos olet esim. Upinniemessä, niin pyri ehdottomasti Isosaareen. Oikeastaan mihin vain paitsi Mäkiluotoon. "Kivi" on todellakin vain kivi keskellä merta. Siitä ei ole mitään hyvää sanottavaa lukuunottamatta järkyttävän hyvää muonapuolta. Armeijan mittapuulla toki.
 
Viimeksi muokattu:
Merivalvontamieheksi haen ja luultavasti pääsen. Vastuu on tuossa duunissa kova ja kiinnioloviikonloppuja riittää, mutta so what - sissimeiningillä vain eteenpäin.

Merivalvonta puuhista joltain joka tietää niistä hommista, olisi kiva kuulla yksityiskohtaista tietoa, mitä tuo merivalvonta sisältää.

Hehheh. Aivan pakko aluksi todeta, että mevaksi "pääseminen" on tyhjä arpa, ei voittoa. Terveisin Meva 1/09 Upinniemi.

Muistaakseni meidän noin 30 miehen meva-joukkueesta vain pari jantteria oli tehtävään itse hakenut ja muut siihen nakitettiin (ml. minä). Meininki oli tietysti sen mukaista eli motivaatio oli aikalailla nollissa ja huonokuntoista porukkaa riitti. Jostain syystä alokkaille on annettu tehtävästä melko salaperäinen ja choco-kuva. Harvaa se kumminkaan vapaaehtoisesti kiinnosti sillä esim. viestimiehet pääsevät puolella vuodella.

"Vastuu on kova" on ihan paskapuhetta. Käytännössä toimit merivalvontakeskuksen kantahenkilöstön vittuilutauluna ja silmätikkuna. Gineksiä riittää, totta. Itse olin 270vrk palveluksessa p-kausi mukaanlukien 16 viikonloppua kiinni. Tuo on lukema, joka ylittää useamman aliupseerikoulun käyvän ginekset. Hassua, eikö?

Yksinkertaistettuna hommasi on istua kopissa ja seurata näyttöä parin tunnin vuoroissa. Sitten lepoa 2-8h ja uudet kaksi tuntia tyhjäntoimittamista. Tulet istumaan tekemättä mitään fiksua tai virikkeellistä tuossa kopissa 200h elämästäsi. Se jättää arvet herkkäsieluiseen. Kun oma valvonta-/lomaryhmä ei ole valvontavastuussa, niin osallistutaan normaaliin koulutukseen. Koulutus on lähestulkoon identtinen samassa komppaniassa majailevien sotilaspoliisien kanssa, aseen- ja voimankäyttöä on vain vähemmän.

Ikävä kyllä merivalvonta on yksi niistä kuuluisista PV:n tehtävistä, jossa teet työtä, jolla on tarkoitus. NOT. Ihan oikeasti.

Vastaan mielelläni tarkentaviin kysymyksiin vaikka YV:llä. Sinnerille tiedoksi, että Isosaaressa ei enää kouluteta mevoja, vaan sen alueen "valvonta" suoritetaan myös Upinniemessä.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Sinnerille tiedoksi, että Isosaaressa ei enää kouluteta mevoja, vaan sen alueen "valvonta" suoritetaan myös Upinniemessä.

Tämä selvä. Vanha kunnon Rikaman torni on sitten vissiin lintubongari käytössä :) Tiedä onko tuo Mäkiluodon linnoituskaan enää armeijan käytössä. Eikös noita pienempiä paikkoja ole ajettu enemmänkin alas? Ja tuo on totta, että jos merivalvojaksi haluat, niin varmasti pääset. Tämä jo esihistoriallisella ajalla, jolloin itse intin kävin. Kaipa tuo on homma, joka toisille sopii ja toisille ei, sillä ei mevat ainakaan minun aikanani olleet yhtään enempää rikki kuin muutkaan. Lähinnä päinvastoin.
 

Kaukosäädin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves 365 ja Real Madrid
Pikkubroidin inttipaikassa oli yhdeltä alokkaalta jo amputoitu varvas kun pottu oli jäätynyt ja siihen oli tullut kuolio. Noh, ei kai siinä mitään... Mitäpä ei nuori tekisi sen eteen että "sinusta tehdään mies".
 
Viimeksi muokattu:

Sateentekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
Hehheh. Aivan pakko aluksi todeta, että mevaksi "pääseminen" on tyhjä arpa, ei voittoa. Terveisin Meva 1/09 Upinniemi.
.

Riippuu luonteesta ja persoonasta. Uskon, että mevana oleminen on minulle hyvä valinta. Peruspertille homma ei varmasti sovi, mutta omalaatuisille kavereille varmaan ihan ok paikka. :)

Kiinnioloviikonloput toki hieman harmittavat (luonnollisesti), mutta hyvä, itselle sopiva palvelustehtävä 270 päivää kääntävät vaakalaudan helposti plussan puolelle, vaikkakin kaikkeen pahaan olen aina varautunut, niin myös jatkossa.

Valioyksilöltä kysyisin, että kuinka paljon teitte RanJiivee hommia MEVA:n koulutuskaudella. Toivottavasti ette paljon, ei oikein ne jutut nappaa, mutta kyllähän nekin kestää, kun pääsee johonkin luolaan(?) kuuntelemaan ääniä ja kaikkea muuta mukavaa.
 

tutzba

Jäsen
Pikkubroidin inttipaikassa oli yhdeltä alokkaalta jo amputoitu varvas kun pottu oli jäätynyt ja siihen oli tullut kuolio. Noh, ei kai siinä mitään... Mitäpä ei nuori tekisi sen eteen että "sinusta tehdään mies".

Laittaisi tuplasukkia ja vaihtelisi niitä tarpeeksi usein, lämmittelisi varpaitaan aina kun mahdollista ja huolehtisi muutenkin hygieniastaan?

Kyllä meilläkin oli uskomattomia tampioita kun kyseeseen tuli pukeutuminen. Joidenkin äidit jopa soittelivat yksikön päällikölle, kun meidän pojalla on liian kylmä. Jokainen, joka on käynyt armeijan tietää, että niillä vaatteilla ei kylmä tule kunhan vain käyttää niitä vaatteita.
 

-RVL-

Jäsen
Jokainen, joka on käynyt armeijan tietää, että niillä vaatteilla ei kylmä tule kunhan vain käyttää niitä vaatteita.


Väittäisin kyllä, että kaikkia paleltaa, jos olosuhteet menevät tiettyyn pisteeseen. Tai mistä minä tiedän, ehkä sinua ei paleltanut. Saa olla vaan aika lämminverinen kaveri, että ei kylmä tule, jos olet nyt esimerkiksi vaikkapa kolme tuntia maakuopassa paikallaan liikenteenlaskussa. Niin - paikallaan. Saat siinä sormia ja varpaita aika paljon nytkytellä, että lämmin tulee, on sitten pukeutuminen kuinka hyvin hallinnassa.

Ja tuohon tilanteeseen lämpötilaksi vaikka tämän hetken - 25 astetta ja siitä vielä kylmemmäksi. Itse palelin jo kymmenen asteen pakkasilla niin pirusti, ei ollut liikaa, eikä liian vähää päällä.

Hyvät varusteet Puolustusvoimilla on tarjota, ei siinä mitään. Talvimakuupussi olisi ehkä suojannut kylmältä. Sitä ei vaan muistaakseni vartiossa tai tähyllä käytetä. Huono lähteä karkuun, kun kuuluu IRTI.

Ja tuosta varpaan palelluttamisesta tietämättä olosuhteita/varusteita, että ikävä homma. Talvisaappaat ja sen sisällä sen talvisaappaan huopatossu on kyllä aika lämmin jalkine. Eri asia vaan jos on esim. onnistunut kastelemaan kumpparit, tossut, mahdolliset varakappaleet sellaisista, varpaat kovilla. Ujompi kaveri ei uskalla valittaa, eikä pyytää toisilta kuivia kamppeita. Tyhmempi ei välitä itsensä huoltamisesta. Sen sijaan se voi yllättää kuinka helposti paleltumia ja pahoja sellaisia voi tulla.
 
Viimeksi muokattu:

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Komppaan tutzbaa siinä, että vikaa on lähes satavarmasti ollut enemmän tämän nykyisin yhtä varvasta köyhemmän alokkaan toiminnassa kuin puolustusvoimien varusteissa. Veikkaanpa että kaveri ei ole syystä tai toisesta vaivautunut vaihtamaan sukkia, jotka ovat hiestä kostuneet ja täten jäätyneet. Kyllä se kylmyys niistä talvisaappaista läpi menee ja vaikutus korostuu kun sisusta on valmiiksi märkä.

Pukeutumisesta meille puhuttiin talvella joka kerta ennen leirille lähtöä, vaikka luvassa olisi ollut sääennusteiden mukaan plussaa. Samat paleltumiskuvat siellä pyöri kerta toisensa jälkeen. Valistusta kyllä oli tarpeeksi, mutta osalle pitäisi varmaan vaatteetkin pukea puolesta.

Ei ole tosiaankaan yllätys, että tällaisia tapauksia ilmaantuu näillä keleillä. Todella valitettavaa mutta tosiaan aika odotettavaa. Syyllinen on luonnollisesti Puolustusvoimat, jos kundi päättää laittaa asian oikeuteen.

Jos/kun sama tahti jatkuu, kohta leireille ei saa lähteä ennen kuin ränneistä tiputtaa vettä.
 
Valioyksilöltä kysyisin, että kuinka paljon teitte RanJiivee hommia MEVA:n koulutuskaudella. Toivottavasti ette paljon, ei oikein ne jutut nappaa, mutta kyllähän nekin kestää, kun pääsee johonkin luolaan(?) kuuntelemaan ääniä ja kaikkea muuta mukavaa.

Silloin aivan ensimmäisinä päivinä meille kerrottiin, että "tulemme kouluttamaan teidät RannJV-mevoiksi", mutta eipä tuota meininkiä pahemmin ollut. Leireillä tulet tutustumaan aluksien naamiointiin, mikä on aika vaarallista ja vittumaista puuhaa liukkailla kallioilla. Mikäli koulutus on nykyään vielä yksyhteen niin tulet pääsemään myös ns. hypotermiatestiin, mikä on kyllä kokemus sinänsä.

Toivon, että mevoja johtaa vielä samainen ylikersantti, joka on "mukava" mies... muista laittaa tänne kokemuksiasi sitten!
 

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Jokainen, joka on käynyt armeijan tietää, että niillä vaatteilla ei kylmä tule kunhan vain käyttää niitä vaatteita.
Reilussa 30 pakkasessa kun seisoskelee vartiossa sen 4-5 tuntia niin varmasti on kylmä ja äitiä ikävä, sama mitä päällensä laittaa. Itse tätä Aapassa pääsin kokeilemaan. Ryhmämme oli järkyttävän vajaalukuinen ja tuollaiset vartiovuorot olivat "arkipäivää". Alussa sanottiin että tulee rankkoja leirejä, kun jaoksessa on porukkaa niin vähän ja tämän jälkeen vielä reilu puolenkymmentä lopetti leikin kesken.
 

Mogly

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Noniin ensimmäistä hölliä tuhlaillaan tätä postausta kirjoittaessa, eilen siis oli vala ja Moglysta tuli Kaartinjääkäri. Vala itsessään oli ihan hieno tilaisuus ja viileä ilmakaan ei liiaksi haitannut kun tiesi pääsevänsä lomille heti valan jälkeen.

Ensi viikolla alkaa voimankäyttö harjoitukset, jotka tulee olemaan varmaan mielenkiintoisimmat hommat tähän mennessä. Eikä toi P-kausi nyt niin paha ollut ollenkaan kun kaverit maalaili piruja seinille.

Kaikki perustuu kuitenkin vain isoon illuusion Puolustusvoimissa, TKS tarkastuksista lähtien.
 

korvahiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP (Flyers, D)
Noniin ensimmäistä hölliä tuhlaillaan tätä postausta kirjoittaessa, eilen siis oli vala ja Moglysta tuli Kaartinjääkäri. Vala itsessään oli ihan hieno tilaisuus ja viileä ilmakaan ei liiaksi haitannut kun tiesi pääsevänsä lomille heti valan jälkeen.

Ensi viikolla alkaa voimankäyttö harjoitukset, jotka tulee olemaan varmaan mielenkiintoisimmat hommat tähän mennessä. Eikä toi P-kausi nyt niin paha ollut ollenkaan kun kaverit maalaili piruja seinille.

Kaikki perustuu kuitenkin vain isoon illuusion Puolustusvoimissa, TKS tarkastuksista lähtien.

Kaartin jääkäreitä ollaan joo ja valaloma loppuu vasta maanantaiaamuna klo 7:00. Yövapaat palkinnoksi, oltiin komppanian paras joukkue.

Nyt ollaan kiinni seuraava viikonloppu, 12 päivän spurtti ja p-kausi on ohi. Koulutusvalinnat tehdään ensi viikon aikana ja viimeisen viikon maanantaina on jännä päivä. Tukiampujan hommista olen kiinnostunut, mutta mistään ei löydy mitään tarkempaa infoa aiheesta. Anybody? Kouluttajilta ja alikessuilta mitä nyt olen kysellyt niin tukiampuja on kaupunkijääkärin ja tarkka-ampujan välimuoto: liikkuvampi kuin tarkka-ampuja ja aseena nykyinen RK-95 parhaalla lisävarustuksella. Ensi viikon kapteenin haastattelussa pitää sitten olla vaikuttava.

P-kausi on ollut yllättävän helppo. P2T oli ehkä kovin koettelemus, mutta luojan kiitos oli edes siedettävä sää. Vaikka olikin kovin märkää ja loskaista, niin ei sentään tällaisia paukkupakkasia. Vapaa-aikakin alkoi ensimmäisten viikkojen jälkeen vakiintua pariin kolmeen tuntiin joka illalle. Itse en ole kertaakaan ilmoittautunut veksiin, vaikka toisen viikon jälkeen en voi sanoa olleeni hetkeäkään terve. Ehkä käyn hakemassa antibioottikuurin ensi viikolla jos poskiontelot ei nyt lepäämällä tyhjene.

Keväällä olisi tarkoitus hakea yliopistoon, mutta pääsykokeitakin on jo yhteensä viitenä eri päivänä, joten pitäisi varmaan h-syylomaa käyttää ja sitä en halua. Vääpelin kanssa voisi kyllä neuvotella asian niin että selviäisi vain rästeillä. Eivätkös ne näissä asioissa ole ihan ymmärtäväisiä?

Oisko 40 aamua takana päin. Vielä on muutama jäljellä, leiriherätyksineen ja hajoamisineen. Kaikki kestetään.
 

Rautapohkeet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kävikin niin hauskasti, että vuosi täällä ollaan. Kuljettajaksi päädyin omasta valinnasta. CE-korttia ja ammattipätevyyttä siviiliin pukkaa intin päätteeksi, joten sikäli loistohomma. Aamuja vain nyt tuli hieman liikaa ja oikeastaan kaikki suunnitelmat meni kertaheitolla uusiksi. TJ ihan vitusti liikaa, en edes viitsi laskea.

Valinta kuskiksi oli siis omani kuten sanoin. Jouduin tuossa menneellä viikolla luutnantin puheille ja suora kysymys "aukkiin vai kuskiksi?". Olin kuin puulla päähän lyöty ja mitään järkevää en saanut sanotuksi. Oli muuten aika hirveä hetki, kun seisoin luutnantin edessä ja tajusin, että täällä tullaan olemaan vuosi, vaihtoehtoja ei ole. No ei tuo Aukki kiinnosta edes vähää alusta niin valitsin kuljettajapuolen, kun siitä on kuitenkin enemmän hyötyä siviilin puolella.

Sanotaanko vielä, että näillä pakkasilla leirit on aivan helvetistä. Viime viikon leirillä oli herättäessä pakkasta kirpeät -35 astetta. Eikä tälläkään viikolla mitään juhlaa ollut -20 asteen hujakoilla pyörittiin.
 

Kalba

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Edit: Jos olet esim. Upinniemessä, niin pyri ehdottomasti Isosaareen. Oikeastaan mihin vain paitsi Mäkiluotoon. "Kivi" on todellakin vain kivi keskellä merta. Siitä ei ole mitään hyvää sanottavaa lukuunottamatta järkyttävän hyvää muonapuolta. Armeijan mittapuulla toki.

Sinner, milloin vaikutit kivellä? Itse v.1998.. Kiven safkat oli kyllä loistavia öbiksen muoniin verrattuna varsinkin.
 

Sinner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin I.F.K (Rikollislauma) , NP#10 DEFC#16
Sinner, milloin vaikutit kivellä? Itse v.1998.. Kiven safkat oli kyllä loistavia öbiksen muoniin verrattuna varsinkin.

Kivellä tuli lusittua jokunen hetki 1991. Sieltä lähdin kuljettajankoulutukseen Parolaan ja sitten Kiven kautta Isosaareen. Olin Mäkiluodossa kaikenkaikkiaan ehkä kuukauden, kaksi.

Olihan se aika priimaa, kun Öbiksen jälkeen lähdit Mäkiluodossa aamupalalle ja eteen lyötiinkin juuri uunista tulleita sämpylöitä, joita mammat tekivät meille joka aamuksi. Leikkeleitä oli, ja kaikki muukin ruokapuoli oli ihan toiselta planeetalta. Ymmärtäähän tuon, että on hieman eri asia ruokkia koko patteria, kuin muutamaa kymmentä äijää.

En tiedä pääsitkö koskaan tutustumaan Mäkiluodon Sykkivään, mutta niin pahaa hajua ei tässä maailmassa voi edes olla. Onneksi sen kerran, kun jouduin paikan lähelle minut oli nakitettu esimiestehtävään ja sain komentaa juuri saarelle tulleita kuleja viemään tavaraa tuohon hornan nieluun. Oksensin jo oven ulkopuolella, vaikka hengitin suun kautta. Kunnioitan kovasti jätkiä, jotka sinne sisään meni ja olihan se mentävä.

* Sykkivä, oli paikka minne ruuantähteet ja muu paska kaadettiin. Siellä se biomassa sykähteli ja eli omaa elämäänsä. Haju oli infernaalinen. Minä nyt toisaalta en kestä noita hajuja muutenkaan. Yökkäilen helposti jo, kun kaveri avaa vaikkapa lihapullapakettinsa vieressä. Pierun hajuiset lihapullat vituttaa.
 

Jarner

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP. Philadelphia Flyers. Man United. JJK.
Muistaakos Mäkiluodossa olleet ylikersantti Katajamäkeä? Millainen skappari teidän mielestänne oli kyseessä? Niin itsehän pääosin olin MeVa:na Örössä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös