Kivellä tuli lusittua jokunen hetki 1991. Sieltä lähdin kuljettajankoulutukseen Parolaan ja sitten Kiven kautta Isosaareen. Olin Mäkiluodossa kaikenkaikkiaan ehkä kuukauden, kaksi.
Olihan se aika priimaa, kun Öbiksen jälkeen lähdit Mäkiluodossa aamupalalle ja eteen lyötiinkin juuri uunista tulleita sämpylöitä, joita mammat tekivät meille joka aamuksi. Leikkeleitä oli, ja kaikki muukin ruokapuoli oli ihan toiselta planeetalta. Ymmärtäähän tuon, että on hieman eri asia ruokkia koko patteria, kuin muutamaa kymmentä äijää.
En tiedä pääsitkö koskaan tutustumaan Mäkiluodon Sykkivään, mutta niin pahaa hajua ei tässä maailmassa voi edes olla. Onneksi sen kerran, kun jouduin paikan lähelle minut oli nakitettu esimiestehtävään ja sain komentaa juuri saarelle tulleita kuleja viemään tavaraa tuohon hornan nieluun. Oksensin jo oven ulkopuolella, vaikka hengitin suun kautta. Kunnioitan kovasti jätkiä, jotka sinne sisään meni ja olihan se mentävä.
* Sykkivä, oli paikka minne ruuantähteet ja muu paska kaadettiin. Siellä se biomassa sykähteli ja eli omaa elämäänsä. Haju oli infernaalinen. Minä nyt toisaalta en kestä noita hajuja muutenkaan. Yökkäilen helposti jo, kun kaveri avaa vaikkapa lihapullapakettinsa vieressä. Pierun hajuiset lihapullat vituttaa.