efektimies kirjoitti:Maalia ei siis hyväksytä, mutta silmään pisti kohdat: Stick-checked vs. häiritsee mailalla. Eikö tämä stick-checked pitäisi tulkita niin, että osuu mailalla esim. vastustajan mailaan. Kun taas häiritsee mailalla voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Vai olenko taas aivan kuutamolla?
Jotenkin ymmärsin, ettei tämän ketjun tarkoitus ole viilata pilkkua, vaan pohtia asiaa vähän laajemmasta vinkkelistä. Kai sen nyt jokainen ymmärtää, ettei ottelun lopputulos muutu enää mihinkään, oli uusi ”virallinen” tulkinta millainen hyvänsä.Optimisti kirjoitti:Onko siirretyn rangaistuksen viheltämistä koskevaa sääntöä tai sen tulkintaa (case book) muutettu? Näytä minulle todiste, että näin on.
Ainoa tapausta koskeva sääntömuutos, josta minä olen tietoinen, on se, että jos ei-rikkonut joukkue välittömän toiminnan seurauksena toimittaa kiekon omaan maaliin, maali tulee hyväksyä.
Raymond Pearl kirjoitti:"If after the Referee has signalled a penalty, but before the whistle has been blown, the puck enters the goal of the non-offending team as the direct result of the action of the player of the non-offending team, the goal shall not be allowed and the penalty signalled shall be imposed."
"Actionia" on ainakin omasta mielestäni esimerkiksi maalivahdin torjunta, laukauksen blokkaus, luistelu vahingossakin kiekon tielle tai mikä tahansa sellainen toimi, joka vaikuttaa kiekon liikerataan - vaikka makaaminen jäässä maalin edessä ja kiekko osuu päähän. Teon tarkoituksellisuudella (= yritti blokata kiekkoa tai ei, tai yrittikö rikkoneen joukkueen pelaaja saada aikaan maalia) ei ole merkitystä.
tsei_tsei kirjoitti:Raymond Pearlin englanninkielinen lainaus kertoo ainakin vanhasta säännöstä. Suomenkielisessä versiossa puhutaan juuri siitä, että maali hyväksytään.
tsei_tsei kirjoitti:Ihmeen paljon Ilveksen leirissä jaksetaan tästä jauhaa...
tsei_tsei kirjoitti:Itse olen toki sitä mieltä, että vanha sääntö oli parempi, koska siinä ei ollut tulkinnanvaraisuutta. Toki oman maalin tekemisestä on ihan hyvä rankaista, mutta nämä tilanteet ovat kuitenkin niin harvinaisia, että vanhassa olisi ollut vara parempi.
PJx kirjoitti:Jotenkin ymmärsin, ettei tämän ketjun tarkoitus ole viilata pilkkua, vaan pohtia asiaa vähän laajemmasta vinkkelistä. -clip- Se nyt pitäisi olla selvää, että tulkinta muuttui aikanaan Saarisen oman maalin jälkeen ja silloin asiaa perusteltiin sillä, että rikottu joukkue on menettänyt kiekon hallinnan (esim. harhasyötössä). Nyt on palattu ainakin osapuilleen vanhaan tulkintaan…
Optimisti kirjoitti:Sitä en tiedä, mitä SaarisSimon tapauksen vuoksi muuteltiin, mutta eihän se tähän sen enempää liitykään (vaikka sinänsä ihan mielenkiintoista historiaa onkin).
Simo Saarinen teki oman maalin Izvestija-turnauksessa Moskovassa 1988. Täällä asiasta lisää: http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=9340&page=11&pp=25tutzba kirjoitti:Voisiko joku nyt vähän valottaa tätä tapahtumaa? Siis teki oman maalin? Milloin? En ole oikein perillä tästä asiasta :>
Raymond Pearl kirjoitti:Järvelän selitys 10.8.2006 päivitetyn Casebookin vanhentumisesta ontuu, koska aiemmin ei ollut edes tarvetta tätä tapausta koskeviin case-esimerkkeihin. Miksi kyseiset kohdat olisivat olleet casebookissa ennen kuin koko sääntöä edes oli olemassa? Hätävalhe sanon mä.
Optimisti kirjoitti:Kiitos kun huomautit tästä, en olisi muuten huomannut.
Optimisti kirjoitti:"Jos siirretyn rangaistusvihellyksen aikana, kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin*
millä tavoin tahansa ei-rikkoneen joukkueen toimesta, maali hyväksytään ja siirrettynä ollut
rangaistus tuomitaan normaaliin tapaan."
Vastaavasti aikaisemman säännön (513) kohta:
"Jos siirretyn rangaistusvihellyksen aikana kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin
rikkoneen joukkueen pelaajan välittömän toiminnan tuloksena, maalia ei hyväksytä ja ilmoitettu rangaistus tuomitaan normaaliin tapaan."
Nyt on nääs lähteet kunnossa!
Eli koko homma kulminoituu siihen, että kenen toimesta maali syntyi. Syntyikö se Kuukan toimesta joka laukoi kiekon (ainakin suurin piirtein) Saipan maalia kohti? Vai syntyikö se Jokilan välittömän toiminnan (blokkauksen, joka aiheutti kiekon liikeradan radikaalin muuttumisen) tuloksena?**
Lawless kirjoitti:Mutta kuten jo on moneen kertaan todettu, niin kyse ei ole siitä, pitikö peli katkaista vai ei. Peliä ei pitänyt katkaista, eli se osuus meni ihan oikein. Kyse on siitä, pitääkö maali hyväksyä vai ei.
En näe tässä mitään ristiriitaa.tapparammies kirjoitti:Musta on täysin käsittämätöntä ja ristiriitaista, että samanaikaisesti peliä ei pitäisi katkaista, mutta toisaalta maalia ei pitäisi hyväksyä.
Juuri näin.tapparammies kirjoitti:Eli jos kiekko olisi tässä tilanteessa mennyt tolpan toiselta puolen, peli olisi jatkunut normaalisti, mutta kun meni maaliin, ei pitäisi maalia hyväksyä.
Vertaa tilannetta esim. potkumaaliin. Ei kiekon potkaiseminen ole mikään rike, kuten ei Jokilan tekokaan, mutta jos siitä tulee maali, niin ei hyväksytä. En tosiaankaan näe tilanteessa mitään kummallista.tapparammies kirjoitti:Vertaa tilannetta esimerkiksi käsisyöttöön tai korkeaan mailaan, joista peli vihelletään poikki ja tällöin maaliakaan ei hyväksytä (sitä ei ehdi yleensä edes tulla).
Hukkaviiva kirjoitti:Mun mielestä kaikista järkevin ratkasu olis se, että jos kiekko menee suoraan ei-rikkoneen joukkueen pelaajan esim harhasyötöstä tai kiekon karkaamisesta johtuen maaliin, ni se hyväksyttäis, mut jos vaikka vaan kimpoo rikkoneen joukkueen pelaajasta, ni ei sitä ei hyväksyttäis. Ja siinä ei tulis mitään tulkinnan vaikeuttakaan.
Draco kirjoitti:Mutta asiaan palatakseni, niin todellakin, näiden sääntöjen perusteellahan on kyse siitä miten tulkitaan, että kenen toimesta maali syntyi ja ei tässä lopulta voi oikein sanoa, että tekikö tuomari oikein vai väärin. Eli maali ei saa syntyä rikkovan joukkueen toimesta.
Case Book sisältää yhä edellisestä oppaasta (2002-2006) havaittuja virheitä, joista on ollut tietoa jo heti oppaan ilmestyttyä vuonna -02. Tiedonkulku kansainvälisellä tasolla on todellisella savumerkkiasteella, jos ei edes neljässä vuodessa saada asioita korjattua. Tosin helpompaahan se on käyttää vain Copy-Pastea, ja lisäillä väliin vähän jotain uutta. Työllistävä vaikutus ennenkaikkea...Borre kirjoitti:Vanhasta case bookista löytyvät samat esimerkkitilanteet kuin uudestakin. Yksi kohta on poistettu ja paria muutettu sääntömuutoksen takia. Tästä syystä on käsittämätöntä, että IIHF olisi vahingossa jättänyt kirjaan virheellisiä/vanhentuneita tulkintoja.
tapparammies kirjoitti:Musta on täysin käsittämätöntä ja ristiriitaista, että samanaikaisesti peliä ei pitäisi katkaista, mutta toisaalta maalia ei pitäisi hyväksyä.
Eli jos kiekko olisi tässä tilanteessa mennyt tolpan toiselta puolen, peli olisi jatkunut normaalisti, mutta kun meni maaliin, ei pitäisi maalia hyväksyä.
Vertaa tilannetta esimerkiksi käsisyöttöön tai korkeaan mailaan, joista peli vihelletään poikki ja tällöin maaliakaan ei hyväksytä (sitä ei ehdi yleensä edes tulla).
Jotta tähän saataisiin jotain järjen hiventä, peli pitäisi viheltää poikki, jos kiekko kimpoaa rikkoneen joukkueen pelaajasta tai maalivahdista pois hyökkäysalueelta. Tai, jos pelin annetaan jatkua, kaikki maalit lasketaan.
Minkälainen oli Kuukan heittäytyminen? Heittäytyikö Kuukka kiekon lähdön jälkeen vai ennen? Eli oliko Kuukka ns. paikallaan ennen kiekon lähtöä? (löytyisikö videota?) Mielestäni tällöin Kuukka vastasi ihan mitä tahansa muutakin kentällä olevaa estettä, kuten epämuodostumaa laidassa(kenttämestarin erikoinen), maalin tolppaa tai oman pelaajan b-puolta. Eli aktiivinen tekijä tässä tilanteessa olisi ollut epäonninen ilves, eikä obstacle-Kuukka.
No en lainannut tuohon koko sääntökirjaa enkä vääntänyt rautalangasta kun ajattelin, että ainakin vastaajat käy tuon sivun 64 lukasemassa. Jatkuu samalla sivulla näin:Lawless kirjoitti:Mutta kuten jo on moneen kertaan todettu, niin kyse ei ole siitä, pitikö peli katkaista vai ei. Peliä ei pitänyt katkaista, eli se osuus meni ihan oikein. Kyse on siitä, pitääkö maali hyväksyä vai ei.
IHaD kirjoitti:No en lainannut tuohon koko sääntökirjaa enkä vääntänyt rautalangasta kun ajattelin, että ainakin vastaajat käy tuon sivun 64 lukasemassa. Jatkuu samalla sivulla näin:
"Jos siirretyn rangaistusvihellyksen aikana kiekko menee ei-rikkoneen joukkueen maaliin rikkoneen joukkueen pelaajan välittömän toiminnan tuloksena, maalia ei hyväksytä ja ilmoitettu rangaistus tuomitaan normaaliin tapaan."
Tässähän nyt ei ole mitään epäselvää, tuolloin kiekko olisi ollut hallussa ja peli kuuluu katkaista siinä vaiheessa. Siksi tässä nimenomaan on oleellista se tulkinta milloin kiekko on rikkoneen pelaajan hallussa, nyt ei ollut ja tuli maali. Vastaavia läheltäpiti tilanteita on usein kun pelataan 6-5 yv:tä, kun rangaistus on tulossa. Pakkopelin aikana syötetään kiekko pakille siniviivalle ja se lipsahtaakin kohti omaa maalia. En muista aikaisemmin, että maalin asti olisi mennyt, lähelle kylläkin, mutta se riski on kokoajan olemassa.
utfart kirjoitti:Tässä ei ole siis mitään merkitystä sillä, onko kiekko yli keskiviivan vai ei, tai onko kiekko Jokilan hallussa, vai ei.
Nyt jos mietitään, että vaikuttiko Jokila siihen, että kiekko meni maaliin?
Jos kysyy itseltään tuon kysymyksen ja vielä sen jälkeen on sitä mieltä, että maali piti hyväksyä, niin onnittelen. Silloin on ainesta liigan tuomaripäälliköksi.
Sääntökirjassa muuten ei puhuta mistään välittömästä seurauksesta, vaan välittömästä toiminnasta ja sen seurauksesta (tuloksesta, tarkkaan ottaen).arpa80 kirjoitti:Minun mielestä laukauksen blokkauksella pyritään blokkamaan laukaus, eikä toiminan päätarkoituksena ole tehdä maalia niin, että se menisi maaliin. Tällöin maali tulee hyväksyä, koska se ei ole enää välitön seuraus blokkauksesta vaan sattumanvarainen kimmoke.
Blokkaus on välitöntä toimintaa, ja tämän välittömän toiminnan (blokkauksen) tuloksena syntyi maali. Mikä tässä on epäselvää? Sillä ei ole väliä, pyrittiinkö blokkauksen avulla tekemään maali vai ei.arpa80 kirjoitti:Kertauksena blokkaus on välitöntä toimintaa, tästä syntynyt maali ei enää ollut välitöntä toimintaa.
Minun mielestäni on, mutta korostan että tämä on vain OMA mielipiteeni.Lawless kirjoitti:Blokkaus on välitöntä toimintaa, ja tämän välittömän toiminnan (blokkauksen) tuloksena syntyi maali. Mikä tässä on epäselvää? Sillä ei ole väliä, pyrittiinkö blokkauksen avulla tekemään maali vai ei.