Ilmastonmuutos

[Rommeli]

@Toxic Enema

Jotenkin arvelinkin, että tuuttaat tällaisen kuvan, joka ylimalkaisesti mainostaa trendejä sen kummemmin kertomatta, mitä ne todellisuudessa ovat. Jännästi se 31/32 muuttuukin muotoon 87/90, eli kyseessä ei ole edes lähde alkuperäiselle väitteellesi, vaan kokonaan toinen ilmeisen tilaustyötä oleva väite.

Sitten voidaankin vertailla, miten IPCC:n arviot ovat osuneet kohdilleen. Tarkastellaan nyt vaikkapa aikaväliä 2000-2020.

Analysis: How well have climate models projected global warming? - Carbon Brief

Scientists have been making projections of future global warming using climate models of increasing complexity for the past four decades.

www.carbonbrief.org

Vertailuna käytämme GISSTEMP v4:ää viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla. Nousu vuodesta 2000 vuoteen 2020 on tasan 0,4 astetta. Tätä lukua verrataan IPCCn raporttien keskiarvoon.

Data.GISS: GISTEMP : Additional Analysis Plots

data.giss.nasa.gov

IPCC 1990: Malli yläkanttiin 0,14 astetta.
IPCC 1995: Malli alakanttiin 0,13 astetta.
IPCC 2001: Malli alakanttiin 0,01 astetta.
IPCC 2007: Malli yläkanttiin 0,04 astetta.
IPCC 2013: Malli yläkanttiin 0,03 astetta.

Asia selvitetään tuossa ensimmäisessä linkissä kaiketi aika hyvin, mutta noin tiivistettynä voidaan todeta, että mallit ovat olleet jatkuvasti melkoisen hyvin kartalla ja ovat tarkentuneet aikaa myöten.

 

[Redimor]

@Toxic Enema

Jotenkin arvelinkin, että tuuttaat tällaisen kuvan, joka ylimalkaisesti mainostaa trendejä sen kummemmin kertomatta, mitä ne todellisuudessa ovat. Jännästi se 31/32 muuttuukin muotoon 87/90, eli kyseessä ei ole edes lähde alkuperäiselle väitteellesi, vaan kokonaan toinen ilmeisen tilaustyötä oleva väite.
....

Näistä tulee aina mieleen, että onko kukaan katsonut paljonko vihreän kasvuston pinta-ala maailmassa on vähentynyt kun lämpöharppauksia tulee? Jotenkin tuntuu sille, ettei ihminen anna hiilidioksidille mahdollisuutta sitoutua riittävästi vaan omilla toimillaan torppaa koko hommaa maailmalla.
Meillähän se nyt on kuitenkin jotenkin tolkussaan, mutta tuolla muualla ihan retuperällä...

 

[Kampitus]

Näistä tulee aina mieleen, että onko kukaan katsonut paljonko vihreän kasvuston pinta-ala maailmassa on vähentynyt kun lämpöharppauksia tulee? Jotenkin tuntuu sille, ettei ihminen anna hiilidioksidille mahdollisuutta sitoutua riittävästi vaan omilla toimillaan torppaa koko hommaa maailmalla.
Meillähän se nyt on kuitenkin jotenkin tolkussaan, mutta tuolla muualla ihan retuperällä...

Olennainen asiahan on että päästöillä ei monesti ole hintaa . EU:ssa on päästökauppa rakennettu jollain tavalla, mutta tämäkin järjestelmä on tekaistu. Järjestelmässä viranomainen myöntää oikeuksia joita vastaan saa mandaatin tuottaa päästöjä. Oikeuksien myöntäjällä ei ole kuitenkaan keinoja sitoa päästöjä tuota myöntämäänsä määrää vastaavaa määrää.

Järjestelmä tulisi toimia niin että se joka pystyy sitomaan hiiltä määrän x, omistaa tuon määrän päästöoikeuksia ja on oikeutettu joko itse harjoittamaan päästöjä synnyttävää teollisuutta määrän x verran tai myymään oikeudet jollekin toimijalle joka niitä toimminnansa pyörittämiseen tarvitsee.

Esimerkiksi maatalous on paljon parjattu ympäristön kuormittaja, mutta sillä on kuitenkin metsätalouden ohella myös kyky sitoa hiiltä. Tämän vuoksi näillä toimijoilla tulisi olla mahdollisuus myydä päästöoikeuskia ja vastaavasti myös kaikilla niillä muilla teollisuuden aloilla jotka pystyvät hiiltä sitomaan.

Ongelmaksi tietysti muodostuisi globaalisti se että päästöoikeuden ostaminen ennen pitkää nousisi merkittäväksi kustannukseksi. Täten kilpailijamaat globaalisti olisi vailla tätä kustannusta mikäli vastaavaa järjestelmää ei haluttaisi luoda.

Lyhyesti hiilidioksidipäästöillä on oltava hinta päästöoikeuksien kautta. Järjestelmään on velvoitettava kaikki, ja oikeuksia saa myydä vain sellainen taho joka tosiasiallisesti pystyy hiiltä sitomaan.

 

[Redimor]

....

Lyhyesti hiilidioksidipäästöillä on oltava hinta päästöoikeuksien kautta. Järjestelmään on velvoitettava kaikki, ja oikeuksia saa myydä vain sellainen taho joka tosiasiallisesti pystyy hiiltä sitomaan.

Niin ja siellä pitäisi oikeasti pystyä mittaamaan ne materiaalit mitkä sitovat sitä hiiltä, eikä kuten nykyään väitellään siittä mikä on ja mikä ei...

 

[Cobol]

Helsingiltä hyvä päätös:

Energia | Helsingin näkyvin hiilikasa katoaakin etuajassa: Hanasaaren voimalaitoksen sulkeminen aikaistuu kahdella vuodella

Ovet menevät säppiin jo vuoden 2023 huhtikuussa.

www.hs.fi

Hanasaari suljetetaan 1.4. 2023. Hanasaaren sulkeminen pudottaa Helenin ilmastopäästöjä 45 prosentilla.

 

[Toxic Enema]

@Toxic Enema

Jotenkin arvelinkin, että tuuttaat tällaisen kuvan, joka ylimalkaisesti mainostaa trendejä sen kummemmin kertomatta, mitä ne todellisuudessa ovat. Jännästi se 31/32 muuttuukin muotoon 87/90, eli kyseessä ei ole edes lähde alkuperäiselle väitteellesi, vaan kokonaan toinen ilmeisen tilaustyötä oleva väite.

Sitten voidaankin vertailla, miten IPCC:n arviot ovat osuneet kohdilleen. Tarkastellaan nyt vaikkapa aikaväliä 2000-2020.

Analysis: How well have climate models projected global warming? - Carbon Brief

Scientists have been making projections of future global warming using climate models of increasing complexity for the past four decades.

www.carbonbrief.org

Vertailuna käytämme GISSTEMP v4:ää viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla. Nousu vuodesta 2000 vuoteen 2020 on tasan 0,4 astetta. Tätä lukua verrataan IPCCn raporttien keskiarvoon.

Data.GISS: GISTEMP : Additional Analysis Plots

data.giss.nasa.gov

IPCC 1990: Malli yläkanttiin 0,14 astetta.
IPCC 1995: Malli alakanttiin 0,13 astetta.
IPCC 2001: Malli alakanttiin 0,01 astetta.
IPCC 2007: Malli yläkanttiin 0,04 astetta.
IPCC 2013: Malli yläkanttiin 0,03 astetta.

Asia selvitetään tuossa ensimmäisessä linkissä kaiketi aika hyvin, mutta noin tiivistettynä voidaan todeta, että mallit ovat olleet jatkuvasti melkoisen hyvin kartalla ja ovat tarkentuneet aikaa myöten.

Onkohan tuossa ylemmässä linkissä olevassa videossa kuitenkin esitetty Hansenin et al. lievin skenaario? Silmämääräisesti vähän alle puoli astetta vuoteen 2000 mennessä molemmissa lievemmissä skenaarioissa kuten videossa.

Sivulta 9347 (kuvio on myös Virtasen kirjassa) löytyvästä kolmesta skenaarioista äärevin esittää huomattavasti korkeampaa lämpenemistä. Lähes asteen lämpenemistä vuonna 2000.

https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1988/1988_Hansen_ha02700w.pdf

Muihin malleihin ei ole nyt aikaa perehtyä. En omista Virtasen kirjaa, vain keskeisistä huomioista valokuvia. Pitänee käydä kirjastossa lukemassa ajan kanssa tuo ilmastomalleja käsittelevä luku. Oliskohan tässäkin asiassa taas niin, että ilmasto on lämmennyt hitaammin kuin mallit esittävät, mutta myös toisen laidan tulkinnat ovat yliampuvia siten, että aineistoon on otettu pääsääntöisesti nuo äärevimmät tulkinnat. Totuus löytynee välistä. Liioittelua tapahtuu puolin ja toisin ja aivan tarkoitushakuisesti.

 

[Rommeli]

Onkohan tuossa ylemmässä linkissä olevassa videossa kuitenkin esitetty Hansenin et al. lievin skenaario? Silmämääräisesti vähän alle puoli astetta vuoteen 2000 mennessä molemmissa lievemmissä skenaarioissa kuten videossa.

Sivulta 9347 (kuvio on myös Virtasen kirjassa) löytyvästä kolmesta skenaarioista äärevin esittää huomattavasti korkeampaa lämpenemistä. Lähes asteen lämpenemistä vuonna 2000.

https://pubs.giss.nasa.gov/docs/1988/1988_Hansen_ha02700w.pdf

Muihin malleihin ei ole nyt aikaa perehtyä. En omista Virtasen kirjaa, vain keskeisistä huomioista valokuvia. Pitänee käydä kirjastossa lukemassa ajan kanssa tuo ilmastomalleja käsittelevä luku. Oliskohan tässäkin asiassa taas niin, että ilmasto on lämmennyt hitaammin kuin mallit esittävät, mutta myös toisen laidan tulkinnat ovat yliampuvia siten, että aineistoon on otettu pääsääntöisesti nuo äärevimmät tulkinnat. Totuus löytynee välistä. Liioittelua tapahtuu puolin ja toisin ja aivan tarkoitushakuisesti.

Tuossa antamassani linkissä selvennetään aika kattavasti se, minkä yritin jo aiemmin tiivistää. Eli käytännössä osa malleista on ennustanut ylä- ja osa alakanttiin. On myös hyvä huomioida, että esimerkiksi tuon linkittämäsi tutkimuksen (Hansen et al 1988) malli ennusti nykypäivään saakka melkoisen tarkasti sen B vaihtoehton osalta ja tuossa hiilidioksidipitoisuus osui melko lailla tarkasti toteutuneeseen. Liioittelua tosiaan tapahtuu puolin ja toisin, mutta kieltäjät takertuvat toistuvasti noihin ääripäihin, kun yrittävät väittää, etteivät mallit toimi. Tätä voidaan pitää rusinanpoimintana, jossa valitaan itselle mieleiset asiat ja esitetään juttu faktana unohtaen ne taustatiedot juuri sopivasti.

Uskaltaisin aika helposti sanoa, että väitteesi siitä, että suurin osa ilmastomalleista olisi radikaalisti pielessä, on täysin poskellaan ja perustuu nimenomaan tuohon rusinanpoimintaan. Todellisuudessa mallit toimivat suhteellisen hyvin ja ne tarkentuvat jatkuvasti. Itse asiassa jo 70-luvulla pystyttiin tuottamaan malleja, jotka toimivat riittävän hyvin.

Noin muutenkin tuo Virtanen on tässä asiassa melkoinen turisti, jos ja kun ei nyt millään muotoa ole mikään alan asiantuntija ja hänen kritisoimansa tutkimukset taas ovat ihan oikeiden ammattilaisten tekemiä. Ei tuo toki mitään todista, mutta on joka tapauksessa hyvä muistaa. Sama koskee käytännössä esimerkiksi ilmastofoorumia, jossa ei ole käytännössä yhtäkään alan asiantuntijaa, vaan kärkiosaamista edustaa (luokan?)opettaja.

 

[Redimor]

Helsingiltä hyvä päätös:

Energia | Helsingin näkyvin hiilikasa katoaakin etuajassa: Hanasaaren voimalaitoksen sulkeminen aikaistuu kahdella vuodella

Ovet menevät säppiin jo vuoden 2023 huhtikuussa.

www.hs.fi

Hanasaari suljetetaan 1.4. 2023. Hanasaaren sulkeminen pudottaa Helenin ilmastopäästöjä 45 prosentilla.

Yllättävänki nopeeta toimintaa. Hyvä homma!

Nyt vois valtio ostaa luvat 5-luokan ydinvoimalaitoksiin suurvalloilta ja alkaa tekemään niistä apuja.

 

[Rommeli]

Yllättävänki nopeeta toimintaa. Hyvä homma!

Nyt vois valtio ostaa luvat 5-luokan ydinvoimalaitoksiin suurvalloilta ja alkaa tekemään niistä apuja.

Mihin viittaat tuolla luokalla 5? Jos tarkoitus oli viitata niin sanotusti sukupolveen, niin tällä hetkellä ei ole valmiina tai rakenteilla yhtäkään edes sukupolvea 4 edustavaa laitosta, vaan uusimmat ovat sukupolvea 3+ ja valtaosa käytössä olevista on sukupolvea 2. Neljäs sukupolvi on suunnitteilla ja ensimmäisiä valmiita yksiköitä nähtäneen vasta tulevalla vuosikymmenellä. Viidettä sukupolvea ei ole vielä sen kummemmin määritelty edes teorian tasolla.

 

[Toxic Enema]

Tuossa antamassani linkissä selvennetään aika kattavasti se, minkä yritin jo aiemmin tiivistää. Eli käytännössä osa malleista on ennustanut ylä- ja osa alakanttiin. On myös hyvä huomioida, että esimerkiksi tuon linkittämäsi tutkimuksen (Hansen et al 1988) malli ennusti nykypäivään saakka melkoisen tarkasti sen B vaihtoehton osalta ja tuossa hiilidioksidipitoisuus osui melko lailla tarkasti toteutuneeseen. Liioittelua tosiaan tapahtuu puolin ja toisin, mutta kieltäjät takertuvat toistuvasti noihin ääripäihin, kun yrittävät väittää, etteivät mallit toimi. Tätä voidaan pitää rusinanpoimintana, jossa valitaan itselle mieleiset asiat ja esitetään juttu faktana unohtaen ne taustatiedot juuri sopivasti.

Uskaltaisin aika helposti sanoa, että väitteesi siitä, että suurin osa ilmastomalleista olisi radikaalisti pielessä, on täysin poskellaan ja perustuu nimenomaan tuohon rusinanpoimintaan. Todellisuudessa mallit toimivat suhteellisen hyvin ja ne tarkentuvat jatkuvasti. Itse asiassa jo 70-luvulla pystyttiin tuottamaan malleja, jotka toimivat riittävän hyvin.

Noin muutenkin tuo Virtanen on tässä asiassa melkoinen turisti, jos ja kun ei nyt millään muotoa ole mikään alan asiantuntija ja hänen kritisoimansa tutkimukset taas ovat ihan oikeiden ammattilaisten tekemiä. Ei tuo toki mitään todista, mutta on joka tapauksessa hyvä muistaa. Sama koskee käytännössä esimerkiksi ilmastofoorumia, jossa ei ole käytännössä yhtäkään alan asiantuntijaa, vaan kärkiosaamista edustaa (luokan?)opettaja.

Ansioituneempiakin toisinajattelijoita löytyy. Esimerkiksi MIT-yliopiston (arviotiin maailman parhaaksi yliopistoksi vuosina 2012-2020 Wikipedian mukaan) meteorologian palkittu emeritusprofessori Richard Lindzen, joka on arvioinut ihmisen osuudeksi lämpenemisessä olevan kolmasosa.

 

[hablaa]

Ansioituneempiakin toisinajattelijoita löytyy. Esimerkiksi MIT-yliopiston (arviotiin maailman parhaaksi yliopistoksi vuosina 2012-2020 Wikipedian mukaan) meteorologian palkittu emeritusprofessori Richard Lindzen, joka on arvioinut ihmisen osuudeksi lämpenemisessä olevan kolmasosa.

"Your logical fallacy is appeal to authority" Your logical fallacy is appeal to authority

Miksi nää on aina emeritus? Olet perustellut sitä aiemmin että vanhalla iällä on rohkeutta mennä valtavirtaa vastaan, itse kallistuisin enemmän sille puolelle että pitää jotain möykkää saada aikaiseksi kun muuten on jo ihan ulkona viimeisimmistä tutkimuksista.

(linkki yourlogicalfallacyis.com)

 

[Blackie]

Tämähän on jo ratkaistu:

Linkki: https://twitter.com/LA_Tuononen/status/1159168668821000194

 

[Cobol]

Elokapinan ketjussa keskusteltiin mm. siitä, tehdäänkö ilmastoasioita ja mielestäni tehdään. Aiemmin esille nostamani Helenin palvelut kattavat noin 1.8 miljoonaa suomalaista, joten 45 prosentin leikkaus vuonna 2023 Helenin hiilidioksidipäästöihin on mittava.

Nyt Ilmastopaneeli kertoo, että Suomen päästöistä on mahdollista leikata jopa 95 prosenttia sähköistystä lisäämällä vuoteen 2050 mennessä. Sama tilanne on monissa muissakin maissa. Ja isot maat, kuten Kiina ja Intia, istuttavat valtavia määriä metsää. Nämä kaikki ovat erinomaisia uutisia:

Energia | Ilmastopaneeli: Sähköistymisellä on merkittävä rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä, mutta sen haaste on huoltovarmuudessa

Ilmastopaneelin selvityksen mukaan Suomen päästöjä voitaisiin leikata jopa 95 prosenttia sähköistymisen avulla vuoteen 2050 mennessä.

www.hs.fi

Paljon on tehtävää ja monta haastetta ratkaistavana, mutta ihmiskunta haluaa selvitä tästä. Teollisuus on Suomessakin valmis tekemään, kunhan poliitikot antavat siihen mahdollisuuden.

 

[Redimor]

Mihin viittaat tuolla luokalla 5? Jos tarkoitus oli viitata niin sanotusti sukupolveen, niin tällä hetkellä ei ole valmiina tai rakenteilla yhtäkään edes sukupolvea 4 edustavaa laitosta, vaan uusimmat ovat sukupolvea 3+ ja valtaosa käytössä olevista on sukupolvea 2. Neljäs sukupolvi on suunnitteilla ja ensimmäisiä valmiita yksiköitä nähtäneen vasta tulevalla vuosikymmenellä. Viidettä sukupolvea ei ole vielä sen kummemmin määritelty edes teorian tasolla.

Niin siis sukupolvea... luokkaa. Numero kuitenkin samalla ajatuksella.

No mitäs ne nämä kuplavolkkarin kokoiset voimalatokset ovat mitä sotateknologiassa käytetään? Ymmärsin aikanaan jostain kirjoituksesta, että nämä ovat niitä viidennen polven vekottimia vaikkakin ovat kertakäyttöisiä. Energiaahan ne pystyvät puskemaan useamman vuoden ja säteilyjäännös on pienempi kuin nykyisten isojen voimalaitosten jätesauvoissa.
Vaihto kuitenkin tapahtuu kätevästi kun vain se ydinosa "laitoksesta" vaihdetaan ja taas tulee energiaa.

 

[Canis Lupus]

Metsäpalotkin voi olla 100 % luontaisia jonain aikana ja 100 % ihmisen sytyttämiä jonain toisena aikana. Ei mitään irrationaalista siinä.

Täh? Onko mitään hajua siitä, kuinka paljon luontaisesti syttyneitä paloja on maapallolla käynnissä? Ja kuinka paljon niitä on viimeisen 400 miljoonan vuoden aikana ollut? Eivät ole tainneet erityisemmin taukoja pidellä.

 

[Toxic Enema]

Vuotanut ilmastoraportti: Tänään syntyvälle lapselle seuraukset tulevat ”raadollisen selviksi” ennen 30 ikävuotta Onkohan tähänkin kuitenkin kehitetty lievemmät skenaariot A ja B, siltä varalta, että dystopia ei toteudukaan.

 

[mike owen]

Elokapinan ketjussa keskusteltiin mm. siitä, tehdäänkö ilmastoasioita ja mielestäni tehdään. Aiemmin esille nostamani Helenin palvelut kattavat noin 1.8 miljoonaa suomalaista, joten 45 prosentin leikkaus vuonna 2023 Helenin hiilidioksidipäästöihin on mittava.

Nyt Ilmastopaneeli kertoo, että Suomen päästöistä on mahdollista leikata jopa 95 prosenttia sähköistystä lisäämällä vuoteen 2050 mennessä. Sama tilanne on monissa muissakin maissa. Ja isot maat, kuten Kiina ja Intia, istuttavat valtavia määriä metsää. Nämä kaikki ovat erinomaisia uutisia:

Energia | Ilmastopaneeli: Sähköistymisellä on merkittävä rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä, mutta sen haaste on huoltovarmuudessa

Ilmastopaneelin selvityksen mukaan Suomen päästöjä voitaisiin leikata jopa 95 prosenttia sähköistymisen avulla vuoteen 2050 mennessä.

www.hs.fi

Paljon on tehtävää ja monta haastetta ratkaistavana, mutta ihmiskunta haluaa selvitä tästä. Teollisuus on Suomessakin valmis tekemään, kunhan poliitikot antavat siihen mahdollisuuden.

Teollisuus ja muut sidosryhmät tekevät kaikkensa tälläkin hetkellä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi puhtaamman ja ympäristöystävällisemmän luonnon saavuttamiseksi kuten esim. Pohjanmaalla.

Valtion tulisi panostaa yhä enemmän tähän luomalla paremmat resurssit luonnon pelastamiseksi. Vain yhteistoiminnalla saavutetaan paremmat edellytykset päämäärän saavuttamiseksi.

 

[Cobol]

Teollisuus ja muut sidosryhmät tekevät kaikkensa tälläkin hetkellä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi puhtaamman ja ympäristöystävällisemmän luonnon saavuttamiseksi kuten esim. Pohjanmaalla.

Valtion tulisi panostaa yhä enemmän tähän luomalla paremmat resurssit luonnon pelastamiseksi. Vain yhteistoiminnalla saavutetaan paremmat edellytykset päämäärän saavuttamiseksi.

Kyllä, ja valtion tulisi ymmärtää roolinsa. Marinin hallitus ei näin tee. Nyt pusketaan valtion toimesta tuottamattomia ilmastotoimia eteenpäin, vaikka pitäisi keskittyä markkinaan ja antaa yritysten toimia. Soininvaaraa lainatakseni, antaa markkinoiden tehdä tehtävänsä. Tukiviidakon lisäämisen sijaan Soininvaara nostaisi päästöoikeuksien hintaa vähentämällä niiden määrää. Ilmastotoimet tulisi ulottaa markkinan avulla kaikkiin yrityksiin, ei vain tukea saaviin.

Poliitikot ovat sähläreitä meillä ja muualla. Paras tulos saadaan esimerkiksi ilmoittamalla autoteollisuudelle, että vuoden aikana myytyjen uusien autojen keskipäästöt ovat vuodesta 2022 alkaen korkeintaan X. Tämän jälkeen autoteollisuus toimittaa uusia autoja vuodesta 2022 alkaen myyntiin, joiden keskipäästöt ovat korkeintaan X.

Marinin päätös taas on, että Valtion kehitysyhtiö Vake ryhtyy rahoittamaan ilmastoinvestointeja hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Kuulemma Suomessa on runsaasti ilmaston kannalta hyviä hankkeita, jotka eivät vain ole taloudellisesti kannattavia. Näiden rahoittamiseen tarvitaan markkinapuutteen vuoksi ilmastorahastoa.

Sen sijaan, että luodaan jälleen uusi rahasto, jonka kohteet valitaan epämääräisellä tavalla kannattamattomista hankkeista, tulisi toimia juuri kuten EU on toiminut autojen kanssa. Lainaan taas Soininvaaraa: sen sijaan, että subventoimme hyviä hankkeita, meidän pitäisi verottaa ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. Silloin ei tarvittaisi mitään valtiollista elintä päättämään, mitkä teknologiat ovat parhaita torjumaan ongelmaa, vaan markkinat löytäisivät ne.

Eri maiden marinien toimet antavat kehnon kuvan poliitikkojen ymmärryksestä. Olen huolissani, jos kuva on edes suuntaa antaen oikea. Ilmaston osalta meillä ei ole varaa antaa heikkojen johtajien perustella rahastoja, joita he mahdollisesti vielä ohjaavat mm. tukien alueelliset tavoitteet huomioiden. Teollisuuden tulee antaa kehittää tuloksia markkinapohjalta, jolloin tulosta myös syntyy autojen saastepäästöjen vähentämisen tapaan.

 

[Rommeli]

Vuotanut ilmastoraportti: Tänään syntyvälle lapselle seuraukset tulevat ”raadollisen selviksi” ennen 30 ikävuotta Onkohan tähänkin kuitenkin kehitetty lievemmät skenaariot A ja B, siltä varalta, että dystopia ei toteudukaan.

Tuo on uutinen, jossa on todennäköisesti otettu tikun nokkaan se kaikkein pahin skenaario. Luonnollisesti noissa on jatkossakin useampia skenaarioita, koska päästöjen tulevaisuutta ei voida tarkasti tietää. Nimenomaan tuo seikka niihin aiempiinkin simulaatioihin on suurimmat muutokset tehnyt.

Ne simulaatiot ovat olleet jo viimeistään 70-luvulta saakka suhteellisen tarkkoja, jos ja kun hiilidioksipäästöt on arvioitu kohtuullisen lähelle oikeaa.

 

[Toxic Enema]

Tuo on uutinen, jossa on todennäköisesti otettu tikun nokkaan se kaikkein pahin skenaario. Luonnollisesti noissa on jatkossakin useampia skenaarioita, koska päästöjen tulevaisuutta ei voida tarkasti tietää. Nimenomaan tuo seikka niihin aiempiinkin simulaatioihin on suurimmat muutokset tehnyt.

Ne simulaatiot ovat olleet jo viimeistään 70-luvulta saakka suhteellisen tarkkoja, jos ja kun hiilidioksipäästöt on arvioitu kohtuullisen lähelle oikeaa.

Eli niin suuri on epävarmuus hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen ympärillä, että esim. Hansenin työryhmän skenaarioissa on suuria eroavaisuuksia?

 

[Rommeli]

Eli niin suuri on epävarmuus hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen ympärillä, että esim. Hansenin työryhmän skenaarioissa on suuria eroavaisuuksia?

Tulkitsitko tahallasi väärin vai ilmaisinko itseäni epäselvästi? Nimenomaan se hiilidioksidin vaikutus on jo pitkään ollut suhteellisen hyvin selvillä ja simulaatiot ovat osuneet aika tarkasti oikeaan. Eli ne suurimmat virheet ovat tulleet sen johdosta, että hiilidioksidin määrän kehitys on arvioitu pieleen. Tutustuitko siihen aiemmin antamaani linkkiin, jossa noita käsitellään?

 

[Redimor]

Eli niin suuri on epävarmuus hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen ympärillä, että esim. Hansenin työryhmän skenaarioissa on suuria eroavaisuuksia?

Ehkä isompi merkitys on sillä paljonko metsää kaatuu ja kuinka paljon sitä poltetaan vuositasolla? Jos hiilidioksidi ei sitoudu mihinkään niin numerothan vain kasvaa. Jos sitä saadaa sitoutumaan ja tuotetaan vähemmän niin sittenhän tilanne on toinen. Ongelmana ihminen on se, joka vaikeuttaa kaikkea. Hiilidioksidin lisääntymisenhän ovat todenneet kasvihuonekasvattajat jo pienissä määrin (joka heille on siis hyvä asia).

 

[El Gordo]

Eli niin suuri on epävarmuus hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen ympärillä, että esim. Hansenin työryhmän skenaarioissa on suuria eroavaisuuksia?

Termit kuntoon. Säteilypakote, ilmastoherkkyys ja päästöskenaariot.

Hiilidioksidin lämmitysvaikutuksessa eli säteilypakotteessa ei ole juuri mitään epävarmuutta. Lisääntyvä hiilidioksidi on tähän mennessä aiheuttanut 1,6 W/m^2 plusmiinus 0,2 W/m^2 säteilypakotteen
Aika tarkasti tiedetään siis kuinka suurella teholla lisääntyvä hiilidioksidi lämmittää.

Ilmaston herkkyys kertoo sitten kuinka paljon lämpenee kun lämmitetään. Tätä tutkitaan mm. ilmastomalleilla, ja nämä tulokset viittaavat siihen, että ilmakehän hiilidioksidin tuplaantuessa keskimäärin pintalämpötila nousisi noin 3 astetta. Plusmiinus noin 1,5 astetta, eli näissä tuloksissa on enemmän hajontaa.

Tähän mennessä on saatu lämpenemistä noin 1 aste, kun hiilidioksidi on lisääntynyt 40 %, joten malleilla arvioitu ilmastoherkkyys vaikuttaisi olevan oikeaa suuruusluokkaa (em. on yksinkertaistus, josta puuttuu mm. muiden kasvihuonekaasujen ja aerosolien vaikutus sekä lämpenemisen viive johtuen merien suuresta lämpösisällöstä).

Se paljonko todellisuudessa saadaan lämpenemistä esim. 2100 mennessä, riippuu sitten ratkaisevasti päästöskenaariosta. Eli oletetaanko hiilidioksidin tuplaantuvan tai triplaantuvan siihen mennessä, vai saadaanko taso pidettyä päästörajoituksien avulla alempana. Tuo ei ole enää ilmastomalliin liittyvää epävarmuutta, vaan siitä johtuvaa epävarmuutta ettei tiedetä mitä ne tulevaisuuden päästöt tulevat olemaan.

 

[Toxic Enema]

Tulkitsitko tahallasi väärin vai ilmaisinko itseäni epäselvästi? Nimenomaan se hiilidioksidin vaikutus on jo pitkään ollut suhteellisen hyvin selvillä ja simulaatiot ovat osuneet aika tarkasti oikeaan. Eli ne suurimmat virheet ovat tulleet sen johdosta, että hiilidioksidin määrän kehitys on arvioitu pieleen. Tutustuitko siihen aiemmin antamaani linkkiin, jossa noita käsitellään?

"Hiilidioksipäästöt on arvioitu kohtuullisen lähelle oikeaa."

Tuon lauseen perusteella päästöjen määrät ovat olleet tarkkaan tiedossa.

 

[Rommeli]

"Hiilidioksipäästöt on arvioitu kohtuullisen lähelle oikeaa."

Tuon lauseen perusteella päästöjen määrät ovat olleet tarkkaan tiedossa.

Voi helvetti.

Väännetään sitten rautalangasta, kunnei näytä muuten uppoavan. Eli käytännössä ne simulaatiot, joissa hiilidioksidin määrä on arvioitu lähelle oikeaa, on myös lämpeneminen arvioitu lähelle oikeaa. Jo ne 70-luvun simulaatiot sisältävät useita skenaarioita ja kas kummaa, aina se parhaiten hiilidioksidin kasvun ennustanut skenaario on lähimpänä toteutunutta myös lämpötilan suhteen.

Eli vielä kerran. Hiilidioksidin vaikutus on erittäin hyvin tiedossa, mistä todisteena tuo edellinen. Jokohan meni perille vai vieläkö joudutaan käyttämään lisää rautalankaa?