Ilmastonmuutos

[El Gordo]

Kun parempaa selitysmallia ei ole. Hiilidioksidi ei voinut aiheuttaa keskiajan lämpökautta. Syytä sille ei tiedetä. Olisin taipuvainen uskomaan, että nykyinen lämpeneminen johtuu osittain pikkujääkaudesta toipumisesta ja osittain ihmisen toimista kuten professori Fritz Vahrenholt on todennut.

Ei kukaan ole väittänytkään, että hiilidioksidipäästöt olisivat aiheuttaneet keskiajan lämpökauden. Todennäköinen selitys on auringon aktiivisuuden vaihtelu ja isojen tulivuorenpurkausten vähäisyys. Tarkkaan ei tiedetä kun ei esim. auringon säteilytehoa pystytä jälkikäteen rekonstruoimaan.

Pienestä jääkaudesta toipuminen on denialisti-blogosfäärin suosikkitermejä, eikä tarkoita mitään. Ei niin yhtään mitään. Planeetta on lämpöenergian suhteen epätasapainossa, saaden lämpöä enemmän kuin luovuttaa. Sen näkee siitä, että sekä ilmakehä että meret lämpenevät. Se epätasapaino käy hetki hetkeltä vain suuremmaksi. Emme siis ole hakeutumassa tasapainoon jonkin (jo vuosisatoja sitten loppuneen) häiriön jäljiltä,vaan se häiriö on päällä nyt ja tällä hetkellä.

Ilmasto reagoi pakotteisiin. Lämpenee kun lämmitetään ja viilenee kun viilennetään. Lämmittävä pakote = auringon säteilytehon kasvu, kasvihuonekaasujen lisääntyminen. Viilentävä pakote =auringon säteilytehon lasku, ilmakehää samentavien aerosolien lisääntyminen (suuret tulivuorenpurkaukset tai teollisuuden & liikenteen hiukkaspäästöt).

Tällä hetkellä ilmasto selvästi lämpenee. Ja päällä oleva lämmittävä pakote on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu. Auringon säteilyteho on pysynyt aika lailla entisellään vuosikymmenet.

 

[El Gordo]

En ota kantaa siihen mikä kanta on nyt todellinen ja oikea, mutta tutkimusten vääristämisestä tiedän sen verran, että yhteisöllinen paine vaikuttaa myös siihen suuntaukseen mitä tutkitaan ja mikä haara tutkimuksesta saa valtaa. Näin ollen, isossa yhteisöllisessä mielipiteessä on AINA vaarana sokeutuminen omaan mielipiteeseensä ja täten viedä tutkimusta haluamaansa suuntaan. Eli jättää tutkimuksista huomioitta alueita jotka yhteisöllisessä mielessä eivät ole oikeita.

Ilmastotieteessä tämä ilmiö saattaa selittää, miksi näkemys että teollisuuden aiheuttama kasvihuonekaasujen kasvu voi aiheuttaa huomattavaa lämpenemistä otti aikansa, ennen kuin se murtautui vallitsevaksi. Oli joitain varhaisia pioneereja, kuten Callendar jo 1930-luvilla, Keelingin mittaukset lisääntyvästä hiilidioksidista 1950-luvulla, Plassin säteilynkulkulaskelmat 1950-luvulla, Manaben ja kumppaneiden varhaiset mallisimulaatiot 1960-luvulla. Näiden "vastarannankiiskien" työssä oli jo riittävät perusteet sille, että konsensus Ilmastotieteessä olisi voinut heilahtaa siihen suuntaan jo 1960-luvulla, että hiilidioksidipäästöt tulevat aiheuttamaan merkittävää lämpenemistä. Mutta käytännössä suurin osa tiedeyhteisöstä vakuuttui asiasta vasta 1980-luvulla kun lämpeneminen tuli ilmeiseksi ja mallisimulaatiot kehittyivät.

Mutta tieteessä on vastarannankiiskiä aina, ja kaikki heistä eivät vaikuta olevan minkään läpimurron kynnyksellä. On tieteilijöitä biologisilla aloilla, jotka eivät usko evoluutiota tapahtuvan, ja geotieteissä tyyppejä jotka uskovat maapallon olevan 6000 vuotta vanha.

Nykyisin ilmastotieteen konsensusnäkemystä vastaan suunnataan valtavasti rahoja informaatiosotaan. Ja ilmastotieteilijät saavat jopa suoria tappouhkauksia tai häirintää. Erityisesti Kochin veljekset Yhdysvalloissa rahoittivat tämän kaltaista toimintaa paljon. Heartland, Cato-instituutti ja muut ajatushautomot ja lobbausjärjestöt. Politiikassa vaikutus on ollut ilmeinen, sillä repjblikaanisessa puolueessa ura on nykyään saman tein paketissa, jos myöntää ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Toinen tavoite on ollut kääntää suuren yleisön mielipide tiedettä ja ilmastotutkijoita epäileväksi. Myös se on ollut menestyksekäs, ja koska internetissä ei ole rajoja se on levinnyt kaikkialle maailmaan, vaikka jenkkiyleisö oli alkuperäinen kohde.

 

[hablaa]

Nykyisin ilmastotieteen konsensusnäkemystä vastaan suunnataan valtavasti rahoja informaatiosotaan.

Tässä ihan tuore esimerkki: In Video, Exxon Lobbyist Describes Efforts to Undercut Climate Action

...mutta ei missään nimessä ainoa, eikä mitenkään uusi ilmiö.

(linkki New York Times)

 

[Toxic Enema]

Ei kukaan ole väittänytkään, että hiilidioksidipäästöt olisivat aiheuttaneet keskiajan lämpökauden. Todennäköinen selitys on auringon aktiivisuuden vaihtelu ja isojen tulivuorenpurkausten vähäisyys. Tarkkaan ei tiedetä kun ei esim. auringon säteilytehoa pystytä jälkikäteen rekonstruoimaan.

Pienestä jääkaudesta toipuminen on denialisti-blogosfäärin suosikkitermejä, eikä tarkoita mitään. Ei niin yhtään mitään. Planeetta on lämpöenergian suhteen epätasapainossa, saaden lämpöä enemmän kuin luovuttaa. Sen näkee siitä, että sekä ilmakehä että meret lämpenevät. Se epätasapaino käy hetki hetkeltä vain suuremmaksi. Emme siis ole hakeutumassa tasapainoon jonkin (jo vuosisatoja sitten loppuneen) häiriön jäljiltä,vaan se häiriö on päällä nyt ja tällä hetkellä.

Ilmasto reagoi pakotteisiin. Lämpenee kun lämmitetään ja viilenee kun viilennetään. Lämmittävä pakote = auringon säteilytehon kasvu, kasvihuonekaasujen lisääntyminen. Viilentävä pakote =auringon säteilytehon lasku, ilmakehää samentavien aerosolien lisääntyminen (suuret tulivuorenpurkaukset tai teollisuuden & liikenteen hiukkaspäästöt).

Tällä hetkellä ilmasto selvästi lämpenee. Ja päällä oleva lämmittävä pakote on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu. Auringon säteilyteho on pysynyt aika lailla entisellään vuosikymmenet.

Juha Pekka Lunkan Maapallon ilmastohistoria teoksesta:

"Ilmaston muutokset ovat seurausta maapalloon kohdistuvien ulkoisten pakotteiden ja sisäisten kytkentöjen vaikutuksista ilmakehään, jään määrään, meriveteen ja mantereisten alueiden laajuuteen sekä kasvillisuuteen. Pitkällä aikavälillä ilmastoa säätelevät ulkoiset pakotteet. maan kiertorata ja aseman muutokset aurinkoon nähden, auringon säteilymäärän vaihtelut ja mannerlaattojen liikkeet. Niin sanotut orbitaaliset seikat eli maan kiertoradan ja maapallon jaksolliset muutokset aurinkoon nähden vaikuttavat maan yläilmakehään saapuvan energian määrään ja sen jakautumiseen maapallolla."

Eli Lunkka luettelee muutaman muuttujan enemmän.

ja toisaalla:
"Koska hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiötä, yleinen käsitys on, että maapallon keskilämpötilan on kohonnut ja kohoaa lähivuosikymmenien aikana. On kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka suuri lähimenneisyyden ja tulevasta ilmaston lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa ja mikä luonnollista ilmastonvaihtelua. Asiaa ei ole aivan yksinkertaista arvioida, sillä vielä ei tiedetä tarpeeksi siitä miten luonnolliset ilmastonmutokset yksityiskohdissaan toimivat ja mitkä ovat niin sanotut ilmaston luonnolliset vaihteluvälit ja ilmastosysteemin viiveet."

Helppo tietysti teilata Lunkan teksti vanhentuneena, koska kirja on julkaistu vuonna 2009. Onko ilmastotieteessä tapahtunut jokin läpimurto sen jälkeen, joka yksiselitteisesti todistaa Lunkan olevan hakoteillä? Myöhemmin samassa kappaleessa Lunkka korostaa päästövähennysten tärkeyttä.

On täysin luonnollista, että pikkujääkauden jälkeen seuraa lämpeneminen ja "toipuminen". Muuten eläisimme vieläkin pikkujääkautta ja pahimassa tapauksessa elintarvikkeet pitäisi tuoda muualta, jos niitä edes saisi. Kuten kävi vuosina 1866-1868.


huom. Lunkka sai aikoinaan teoksestaan vuoden tiedekirja-palkinnon. Juha Pekka Lunkka sai Vuoden tiedekirja -palkinnon

 

[El Gordo]

On täysin luonnollista, että pikkujääkauden jälkeen seuraa lämpeneminen ja "toipuminen". Muuten eläisimme vieläkin pikkujääkautta ja pahimassa tapauksessa elintarvikkeet pitäisi tuoda muualta, jos niitä edes saisi. Kuten kävi vuosina 1866-1868.


huom. Lunkka sai aikoinaan teoksestaan vuoden tiedekirja-palkinnon. Juha Pekka Lunkka sai Vuoden tiedekirja -palkinnon

Kyllä pikku jääkaudesta oltiin jo ulkona ja "toivuttu" 1866-1868 koska tuon jälkeen kylmeni uudelleen 1900-luvun alkuun. Suomen nälänhätä oli seurausta melko paikallisista ilmiöistä. Pikku jääkausi määritellään yleensä 1450-1850 ja kylmin jakso oli globaalisti oli 1600-luvun vaihteessa. Suomen tunnetuimmista nälänhädistä 1695-1697 ja 1866-1868 kumpikaan ei osu tuohon kylmimpään aikaan. 1900-luvun lämpenemisen kanssa pikku jääkaudella ei ole enää mitään tekemistä.

Lunkan teksti on toisen lainauksen loppupäässä vähän epämääräistä. Itse sanoisin, että tiedämme. On tehty paljonkin tutkimusta mikä on luontainen osuus lämpenemistä ja mikä kasvihuoneilmiön voimistumista.

Ensimmäinen lainaus, eli Lunkan lista vaikuttavista tekijöistä on toki kattavampi kuin omani. Mutta listasin ne, mitkä ovat olennaisimpia viimeaikaisten muutosten selittäjinä. Ymmärtänet että esim. rataparametrien muutos on hidas prosessi.

 

[Toxic Enema]

Kyllä pikku jääkaudesta oltiin jo ulkona ja "toivuttu" 1866-1868 koska tuon jälkeen kylmeni uudelleen 1900-luvun alkuun. Suomen nälänhätä oli seurausta melko paikallisista ilmiöistä. Pikku jääkausi määritellään yleensä 1450-1850 ja kylmin jakso oli globaalisti oli 1600-luvun vaihteessa. Suomen tunnetuimmista nälänhädistä 1695-1697 ja 1866-1868 kumpikaan ei osu tuohon kylmimpään aikaan. 1900-luvun lämpenemisen kanssa pikku jääkaudella ei ole enää mitään tekemistä.

Lunkan teksti on toisen lainauksen loppupäässä vähän epämääräistä. Itse sanoisin, että tiedämme. On tehty paljonkin tutkimusta mikä on luontainen osuus lämpenemistä ja mikä kasvihuoneilmiön voimistumista.

Ensimmäinen lainaus, eli Lunkan lista vaikuttavista tekijöistä on toki kattavampi kuin omani. Mutta listasin ne, mitkä ovat olennaisimpia viimeaikaisten muutosten selittäjinä. Ymmärtänet että esim. rataparametrien muutos on hidas prosessi.

Toisaalta näyttää olevan täysin legitiimiä väittää ilman mitään todisteita, että ihmisen vaikutus on niin voimakas, että oletettavasti pitäkälti rataparametrien muutoksista johtuva seuraava jääkausi on peruttu.

Aika lähellä pikkujääkausi joka tapauksessa oli viimeistä nälänhätää, joten ei voitane väittää, etteikö ilmastosykleillä ollut mitään tekemistä asian kanssa. 1700-luvulla halla tappoi pahimmillaan kolmanneksen Suomen väestöstä (Ruotsin itäisen maakunnan). Tuon ajan suomalaiset olisivat ottaneet vastaan riemuiten pari astetta lämmönnousua.

Tuossa aiemmin antamassani linkissä on kyllä mainittu hiilidioksidi lukemattomia kertoja. Eiköhän niitä käppyröitä siis löydy niistä viitatuista tutkimuksista yllin kyllin. Siitä vain selailemaan.

Ei globaalilla viittasin siihen, etteivät lämpötilat nousseet ja laskeneet koko maailman laajuisesti, vaan nuo kaudet ajoittuvat pitkille aikaväleille. Vallitseva käsitys kaiketi on, ettei mitään erityisiä piikkejä globaalilla tasolla ole ollut ja nuo denialistien jatkuvasti jakamat käppyrät ovat nimenomaan paikallisia sarjoja. Kyllä noihin aikoihin varmaankin globaalilla tasollakin poikkeamaa oli, muttei kyseessä ollut kuin parin asteen kymmenyksen heitto suuntaan ja toiseen. Ei siis käytännössä lähelläkään nykyisen lämpenemisen tasoa ja aikavälit noissa molemmissa ovat nykyistä lämpenemistä pidemmät.

Juha Matti Lukka keskiajan lämpökaudesta:
"Vaikka tarkkoja keskilämpötila-arvioita on vaikea tehdä keskiajan lämpökauden ilmastosta, on luultavaa, että keskiajalla Euroopan lämpötilat olivat noin 1-2 astetta korkeammat kuin 1900-luvun alun Euroopassa. On kuitenkin epäselvää, oliko lämmin ilmastojakso maailmanlaajuinen vai koskiko se vain pohjoista pallonpuoliskoa. Viime aikoina on esitetty vakuuttavia todisteita sen puolesta, että keskiajan lämpökausi oli globaali ilmiö. Muun muassa lämpötilasta kertova happi-isotooppiaineisto Keski-Australiassa sijaitsevan Spannagel-luolan tippukivistä osoittaa 2000-vuoden ajalta, että yli kahden kilometrin korkeudessa olevan luolan lämpötila oli vuosina 800-1400 selvästi korkeampi verrattuna lämpötiloihin, jotka vallitsivat ennen tuota ajanjaksoa tai sen jälkeen."

Eli geotieteiden professorin teoksen mukaan lämpötilat olivat ainakin Euroopan osalta lukemissa, jotka IPCC määrittelisi vaarallisen korkeiksi ja lämpökausi oli todennäköisesti globaali ilmiö.

 

[Rommeli]

Euroopan lämpötila on noussut esiteollisesta ajasta noin 2 °C, joten Lunkan mukaan ne ovat luultavasti olleet korkeintaan samaa tasoa nykyisen kanssa. Painotetaan nyt vielä hänen käyttämiään termejä vaikeaa, luultavaa ja noin. Sen jälkeen hän laajentaa ilmiön globaaliksi ja tuo osuus sisältää jälleen hyvin paljon epämääräisyyksiä ja lämpötiloista kerrotaan vain niiden olleen kohollaan tuon ajan normaalitasosta.

 

[Toxic Enema]

Tuossa aiemmin antamassani linkissä on kyllä mainittu hiilidioksidi lukemattomia kertoja. Eiköhän niitä käppyröitä siis löydy niistä viitatuista tutkimuksista yllin kyllin. Siitä vain selailemaan.

Ei globaalilla viittasin siihen, etteivät lämpötilat nousseet ja laskeneet koko maailman laajuisesti, vaan nuo kaudet ajoittuvat pitkille aikaväleille. Vallitseva käsitys kaiketi on, ettei mitään erityisiä piikkejä globaalilla tasolla ole ollut ja nuo denialistien jatkuvasti jakamat käppyrät ovat nimenomaan paikallisia sarjoja. Kyllä noihin aikoihin varmaankin globaalilla tasollakin poikkeamaa oli, muttei kyseessä ollut kuin parin asteen kymmenyksen heitto suuntaan ja toiseen. Ei siis käytännössä lähelläkään nykyisen lämpenemisen tasoa ja aikavälit noissa molemmissa ovat nykyistä lämpenemistä pidemmät.

Juha Matti Lukka Maailman ilmastohistoria.
"Vaikka tarkkoja keskilämpötila-arvioita on vaikea tehdä keskiajan lämpökauden ilmastosta, on luultavaa, että keskiajalla Euroopan lämpötilat olivat noin 1-2 astetta korkeammat kuin 1900-luvun alun Euroopassa. On kuitenkin epäselvää, oliko lämmin ilmastojakso maailmanlaajuinen vai koskiko se vain pohjoista pallonpuoliskoa. Viime aikoina on esitetty vakuuttavia todisteita senpuolesta, että keskiajan lämpökausi oli globaali ilmiö. Muun muassa lämpötilasta kertova happi-isotooppiaineisto Keski-Australiassa sijaitsevan Spannagel-luolan tippukivistä osoittaa 2000-vuoden ajalta, että yli kahden kilometrin korkeudessa olevan luolan lämpötila oli vuosina 800-1400 selvästi korkeampi verrattuna lämpötiloihin, jotka vallitsivat ennen tuota ajanjaksoa tai sen jälkeen."

Eli geotieteiden professon teoksen mukaan lämpötilat olivat ainakin Euroopan osalta lukemissa, jotka IPCC määrittelisi vaarallisen korkeiksi ja lämpökausi oli todennäkäöiesti globaali ilmiö.

Euroopan lämpötila on noussut esiteollisesta ajasta noin 2 °C, joten Lunkan mukaan ne ovat luultavasti olleet korkeintaan samaa tasoa nykyisen kanssa. Painotetaan nyt vielä hänen käyttämiään termejä vaikeaa, luultavaa ja noin. Sen jälkeen hän laajentaa ilmiön globaaliksi ja tuo osuus sisältää jälleen hyvin paljon epämääräisyyksiä ja lämpötiloista kerrotaan vain niiden olleen kohollaan tuon ajan normaalitasosta.

Esiteollinen aika siirtyikin nyt 1900-luvun alkuun. Ei ole violetteja alueita muualla kuin Venäjän Euroopan puoleisessa osassa, jossa lämmön nousu on lähellä kahta astetta. Näin ollen silmämääräisesti on noussut noin asteen (vuoteen 2012) suurimmassa osassa Eurooppaa tämän kartan perusteella.

https://ilmasto-opas.fi/ilocms-portlet/article/60d35ca2-9874-406e-bb9f-608e5b60746d/r/e8630deb-0c70-4d02-824d-bc9077e283fd/kuva1-maapallon-keskilampotila-on-noussut-iso.png

"Selvästi korkeampi" ja "jonkin verran kohollaan" laskisin kuitenkin eri asiaa tarkoittavaksi ilmaukseksi.

 

[Rommeli]

Juha Matti Lukka Maailman ilmastohistoria.
"Vaikka tarkkoja keskilämpötila-arvioita on vaikea tehdä keskiajan lämpökauden ilmastosta, on luultavaa, että keskiajalla Euroopan lämpötilat olivat noin 1-2 astetta korkeammat kuin 1900-luvun alun Euroopassa. On kuitenkin epäselvää, oliko lämmin ilmastojakso maailmanlaajuinen vai koskiko se vain pohjoista pallonpuoliskoa. Viime aikoina on esitetty vakuuttavia todisteita senpuolesta, että keskiajan lämpökausi oli globaali ilmiö. Muun muassa lämpötilasta kertova happi-isotooppiaineisto Keski-Australiassa sijaitsevan Spannagel-luolan tippukivistä osoittaa 2000-vuoden ajalta, että yli kahden kilometrin korkeudessa olevan luolan lämpötila oli vuosina 800-1400 selvästi korkeampi verrattuna lämpötiloihin, jotka vallitsivat ennen tuota ajanjaksoa tai sen jälkeen."

Eli geotieteiden professon teoksen mukaan lämpötilat olivat ainakin Euroopan osalta lukemissa, jotka IPCC määrittelisi vaarallisen korkeiksi ja lämpökausi oli todennäkäöiesti globaali ilmiö.


Esiteollinen aika siirtyikin nyt 1900-luvun alkuun. Ei ole violetteja alueita muualla kuin Venäjän Euroopan puoleisessa osassa, jossa lämmön nousu on lähellä kahta astetta. Näin ollen silmämääräisesti on noussut noin asteen (vuoteen 2012) suurimmassa osassa Eurooppaa tämän kartan perusteella.

https://ilmasto-opas.fi/ilocms-portlet/article/60d35ca2-9874-406e-bb9f-608e5b60746d/r/e8630deb-0c70-4d02-824d-bc9077e283fd/kuva1-maapallon-keskilampotila-on-noussut-iso.png

"Selvästi korkeampi" ja "jonkin verran kohollaan" laskisin kuitenkin eri asiaa tarkoittavaksi ilmaukseksi.

Juha-Pekka Lunkka, eikä suinkaan Juha Matti Lukka.

Puhuin Euroopan lämpötilasta 1900-luvun alussa ja sinä postaat globaalin käyrän. Enkä ihan ymmärrä, miksi lopetat tarkastelun vuoteen 2012, kun nyt eletään jo vuotta 2021. Denialistien käsikirjassa on väärän nimen lisäksi vanhentunutta tietoa? Pitäisikö tehdä jo toinen painos?

 

[Toxic Enema]

Juha-Pekka Lunkka, eikä suinkaan Juha Matti Lukka.

Puhuin Euroopan lämpötilasta 1900-luvun alussa ja sinä postaat globaalin käyrän. Enkä ihan ymmärrä, miksi lopetat tarkastelun vuoteen 2012, kun nyt eletään jo vuotta 2021. Denialistien käsikirjassa on väärän nimen lisäksi vanhentunutta tietoa? Pitäisikö tehdä jo toinen painos?

Juha Pekka Lunkka ilmanväliviivaa, jos tarkkoja ollaan. Viittasin saman artikkelin karttaan, jossa pintalämpötilojen nousu on alueittain eri väreillä, en globaaliin lämpötilakäyrään. Tuoreempaa karttaa ei ollut nopealla googlaamisella löydettävissä. Milloinkahan tuo denialistin käyttäminen alkaa kyllästyttämään? Lunkan mukaan lämpötilan nousu oli 0,17 astetta vuosikymmenessä vuosina 1979-2005 (1900-luvun alussa 0,14). Sen jälkeen oli jopa loivaa pudotusta ennen kuin kääntyi taas nousuun 2010-luvun puolivälissä. Eli tahti ollut lienee aika samaa. Ei siitä kahta astetta saa Eurooppaan millään.

Se on hyvä kirjoittaa lämpötilan noususta ja päin näköä tulee "denialisti! denialisti! denialisti!"

Climate change in Europe - Wikipedia Wikipedian artikkelin mukaan lämpötilan nousu Euroopassa on noin aste sadassa vuodessa.

 

[Rommeli]

@Toxic Enema

Huomioithan nyt, että lämpötila Euroopassa on noussut vuoden 2012 jälkeen yli 0,5 °C?

Ja mitä tulee tuohon mainitsemaasi lämpötilan lievään laskuun, niin mitään edes lievää laskua ei ole nähty sitten 1940- ja 1950-lukujen vaihteen, jos ja luonnollisesti kun tarkastellaan asiaa edes jokseenkin järkevällä (10 vuotta) liukuvalla keskiarvolla. 1900-luvun alussa lämpötila oli itse asiassa laskussa suunnilleen 1910- 1920-lukujen vaihteeseen ja pidemmän aikavälin (30 vuotta) trendi on jo tuosta alkaen osoittanut jatkuvasti ylös.

Edit. Lunkan mukaan nousu on voinut olla mitä tahansa, mutta mitatun datan mukaan globaali lämpötila on noussut vuodesta 1971 vuoteen 2020 aika tarkkaan 1°C, mikä merkitsee koko tuolle aikavälille nousunopeutta 0,2°C vuosikymmenessä. Käytännössä tuo nousu ei ole ollut tasaista, mutta aika selvästi nousu on tuolla tarkasteluvälillä kiihtyvää, eli alussa oltiin alle tuon 0,2°C ja tällä hetkellä selvästi sen yli.

 

[Toxic Enema]

@Toxic Enema

Huomioithan nyt, että lämpötila Euroopassa on noussut vuoden 2012 jälkeen yli 0,5 °C?

Ja mitä tulee tuohon mainitsemaasi lämpötilan lievään laskuun, niin mitään edes lievää laskua ei ole nähty sitten 1940- ja 1950-lukujen vaihteen, jos ja luonnollisesti kun tarkastellaan asiaa edes jokseenkin järkevällä (10 vuotta) liukuvalla keskiarvolla. 1900-luvun alussa lämpötila oli itse asiassa laskussa suunnilleen 1910- 1920-lukujen vaihteeseen ja pidemmän aikavälin (30 vuotta) trendi on jo tuosta alkaen osoittanut jatkuvasti ylös.

Edit. Lunkan mukaan nousu on voinut olla mitä tahansa, mutta mitatun datan mukaan globaali lämpötila on noussut vuodesta 1971 vuoteen 2020 aika tarkkaan 1°C, mikä merkitsee koko tuolle aikavälille nousunopeutta 0,2°C vuosikymmenessä. Käytännössä tuo nousu ei ole ollut tasaista, mutta aika selvästi nousu on tuolla tarkasteluvälillä kiihtyvää, eli alussa oltiin alle tuon 0,2°C ja tällä hetkellä selvästi sen yli.

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=kzYbifGzztc

Ruben Stillerin Pressiklubin datan mukaan meni alaspäin jonkin aikaa vuoden 2005 jälkeen. Onko tuohon 0,5 asteeseen lähdettä? Petulla tuntuisi aika kovalta luvulta, jos se on vuotuinen keskilämpötila, ei esimerkiksi elokuun keskilämpötila.

Edit. Väite pitää paikkaansa, jos verrataan ennätysvuotta 2020 ajanjakson 1981-2010 keskiarvoon. En osaa arvioida, onko vertailumenetelmä validi tilastotieteessä. Ehkä vaatisi kuitenkin pidempien ajanjaksojen keskilämpötilojen vertailua.

 

[Rommeli]

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=kzYbifGzztc

Ruben Stillerin Pressiklubin datan mukaan meni alaspäin jonkin aikaa vuoden 2005 jälkeen. Onko tuohon 0,5 asteeseen lähdettä? Petulla tuntuisi aika kovalta luvulta, jos se on vuotuinen keskilämpötila, ei esimerkiksi elokuun keskilämpötila.

Eka linkki sisältää lämpötilat sekä globaalilla että Euroopan tasolla. Jälkimmäinen vain globaalilla tasolla, mutta on huomattavasti selkeämpi tutkia.

Global and European temperatures

Global mean temperature between 2013 and 2023 was 1.19 to 1.22°C warmer than the pre-industrial level, which makes it the warmest decade on record. European land temperatures have increased even faster over the same period by 2.12 to 2.19°C, depending on the dataset used. The UNFCCC member...

www.eea.europa.eu

Data.GISS: GISTEMP : Additional Analysis Plots

data.giss.nasa.gov

Lämpötila tosiaan laski vuodesta 2005 vuoteen 2009, mutta pitkässä juoksussa se oli kyllä tuollakin välillä reippaassa nousussa. Vuosi 2005 oli sen astisen mittaushistorian lämpimin vuosi ja seuraavat ennätykset (NASAn mukaan) tulivat vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2020. NOAA laittaa noita vuosia ainakin osittain hieman eri järjestykseen, mutta se pitkä trendi on heidänkin mukaansa ihan vastaava.

 

[El Gordo]

Ruben Stillerin pressiklubin mukaan...! Sen sijaan löysin ECMWF:n sivuilta ao. käppyrän, jonka mukaan Euroopassa lämpeneminen hipoisi kahta astetta 80-lukuun verrattuna.

New report on European climate confirms 2019 as warmest year

A detailed report on the state of the European climate has confirmed that 2019 was the warmest year on record, continuing a trend that means 11 of the 12 warmest years in Europe have occurred since 2000. The report was released by the EU-funded Copernicus Climate Change Service implemented by ECMWF.

www.ecmwf.int

 

[Toxic Enema]

Ruben Stillerin pressiklubin mukaan...! Sen sijaan löysin ECMWF:n sivuilta ao. käppyrän, jonka mukaan Euroopassa lämpeneminen hipoisi kahta astetta 80-lukuun verrattuna.

New report on European climate confirms 2019 as warmest year

A detailed report on the state of the European climate has confirmed that 2019 was the warmest year on record, continuing a trend that means 11 of the 12 warmest years in Europe have occurred since 2000. The report was released by the EU-funded Copernicus Climate Change Service implemented by ECMWF.

www.ecmwf.int

Friends of science taisi olla kuitenkin Rubenin aineiston lähde kuitenkin ja data satelliiteista. Vai pitääkö kaikkeen ylen jakamaan tietoon suhtautua yhtä kriittisesti?

Herää taas tilastotieteellinen kysymys. Kuinka validia on verrata ennätyskylmää ja ennätyslämmintä vuotta keskenään?

 

[Rommeli]

@Toxic Enema

Mihin ennätyskylmään ja -lämpimään vuoteen nyt viittaat? Noin yleisesti ottaen kukaan vakavasti otettava tutkija tuskin vertailee vain yksittäisiä vuosia, vaan tarkastelu tehdään pidemmillä jaksoilla. Nimenomaan tästä johtuu se täysin kiistämätön fakta, että ilmasto on lämmennyt vailla mitään katkoja jo usean vuosikymmenen ajan.

Oma esimerkiksi tuosta Stillerin ohjelmasta sen sijaan on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun lähdetään nimenomaan vertailemaan niitä yksittäisiä vuosia keskenään...

 

[Tuamas]

Tää on hauska keskustelu.

Ensin linkataan tutkimusta, graafia ja datasarjoja, vastapalloon tulee sitten Tiede-lehteä, Tieteen Maailma-lehteä, Virtasen denialistin raamattua ja viimeisimpänä Pressiklubia.

Menisi täydestä hyvänä parodiana.

 

[Rommeli]

Tää on hauska keskustelu.

Ensin linkataan tutkimusta, graafia ja datasarjoja, vastapalloon tulee sitten Tiede-lehteä, Tieteen Maailma-lehteä, Virtasen denialistin raamattua ja viimeisimpänä Pressiklubia.

Menisi täydestä hyvänä parodiana.

Keskusteluun osallistuvana ja asiaan vakavasti suhtautuvana hauskuus on usein aika kaukana.

 

[opelix]

Keskusteluun osallistuvana ja asiaan vakavasti suhtautuvana hauskuus on usein aika kaukana.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Siis tämä ilmastoahdistus.

Mullakin on pari frendiä jotka linkittelee päivät päästään kaikkea faceen ilmastonmuutoksesta. Niin ja helteistä et saa nauttia, olet nuija. Mitähän vittua tälle lämmölle nyt tässä hetkessä voit muuta tehdä kuin nauttia siitä.

No kukin taablaa tavallaan.

 

[steierwrass]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Siis tämä ilmastoahdistus.

Mullakin on pari frendiä jotka linkittelee päivät päästään kaikkea faceen ilmastonmuutoksesta. Niin ja helteistä et saa nauttia, olet nuija. Mitähän vittua tälle lämmölle nyt tässä hetkessä voit muuta tehdä kuin nauttia siitä.

No kukin taablaa tavallaan.

Mikä tän viestin pointti oli?

 

[Roger Moore]

Mitähän vittua tälle lämmölle nyt tässä hetkessä voit muuta tehdä kuin nauttia siitä.

Monelle nämä aiheuttavat ihan vakaviakin terveyshaittoja, joten ymmärrän täysin jos he eivät kamalasti nauti.

 

[Rommeli]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Siis tämä ilmastoahdistus.

Mullakin on pari frendiä jotka linkittelee päivät päästään kaikkea faceen ilmastonmuutoksesta. Niin ja helteistä et saa nauttia, olet nuija. Mitähän vittua tälle lämmölle nyt tässä hetkessä voit muuta tehdä kuin nauttia siitä.

No kukin taablaa tavallaan.

Alleviivasit omalla tavallasi pointtini oikein mainiosti. Ei hyvää päivää.

 

[Toxic Enema]

Tää on hauska keskustelu.

Ensin linkataan tutkimusta, graafia ja datasarjoja, vastapalloon tulee sitten Tiede-lehteä, Tieteen Maailma-lehteä, Virtasen denialistin raamattua ja viimeisimpänä Pressiklubia.

Menisi täydestä hyvänä parodiana.

Yleä vissiin saa sitten käyttää lähteenä, jos pressiklubin käyttäminen toissijaisena lähteenä on parodiaa. Ja tiedelehtien jututkin perustuvat tieteellisesti tunnustettuihin lähteisiin. Tilanteen voi nähdä myös niin, että aktivistisivustojen historiaa vääristelevä väitteitä on oikaistu geologian professorin laatimalla tutkimustiedolla. Hiton hyvää parodiaa.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Siis tämä ilmastoahdistus.

Mullakin on pari frendiä jotka linkittelee päivät päästään kaikkea faceen ilmastonmuutoksesta. Niin ja helteistä et saa nauttia, olet nuija. Mitähän vittua tälle lämmölle nyt tässä hetkessä voit muuta tehdä kuin nauttia siitä.

No kukin taablaa tavallaan.

Kalle Isokallio ihmetteli, että etelänmaalaiselle noin 30 asteen lämpötila ole helle, vaan mukava kesäsää. Sitten kun lämpötilat ovat luokkaa +35-+40-astetta, voidaan puhua helteestä. Jos jollekin tulee vakavia terveyshaittoja, syyt lienee muualla kuin mukavassa kesäsäässä. Kaikki voidaan laittaa ahdistuksen piikkiin.

 

[Canis Lupus]

Niin, helteet taitavat vauhdittaa suuremman ihmisjoukon hiippakunnan vaihtoa kuin - sanotaan nyt vaikkapa korona.

Ketjussa on näemmä käyty viime aikana melko kuumana. @Toxic Enema on joutunut suoranaisen ajojahdin kohteeksi. Itse en ole mikään denialisti, mutta vielä vähemmän alarmisti. Maapallon maanpinnan läheinen keskilämpötila on noussut noin asteen viimeisen 140 vuoden aikana. Pohjoinen pallonpuolisko eniten.

Keskiajan lämpökaudelle on paljon eri todisteita viikinkihistorioiden lisäksi. Selkeimpiä ovat puurajan muutokset Kanadassa, Fennoskandiassa, Alpeilla ja Siperiassa. Ei kyseinen lämpökausi mikään fiktio ole.

Tieteen peruslähtökohta on, että jos meillä toteutuu sama ilmiö (=lämpeneminen), tulee meidän selvittää, onko jokin aiheuttajista sama molemmilla kerroilla. Nyt kasvihuonekaasut ovat vaikuttamassa, mutta kuinka paljon? Ja liittyykö lämpenemiseen muutakin? Mitä? Itse tutkiskelin esimerkiksi kehitystä Valamon mittauslämpötilojen osalta, ja kyllähän siinä näkyi jo 1880-1930-luvuilla selkeä lämpiämistrendi, jota on pelkän hiilidioksidin lisääntymisen piikkiin uskaliasta laittaa.

Hiilidioksidista lisää vähän tuonnempana. Ja siitä, miksi Valamo oli mielenkiintoisempi tutkittava kuin vaikkapa Kaisaniemi. Nyt lähden uimarannalle perheen kanssa.

 

[El Gordo]

Keskiajan lämpökaudelle on paljon eri todisteita viikinkihistorioiden lisäksi. Selkeimpiä ovat puurajan muutokset Kanadassa, Fennoskandiassa, Alpeilla ja Siperiassa. Ei kyseinen lämpökausi mikään fiktio ole.

Tieteen peruslähtökohta on, että jos meillä toteutuu sama ilmiö (=lämpeneminen), tulee meidän selvittää, onko jokin aiheuttajista sama molemmilla kerroilla. Nyt kasvihuonekaasut ovat vaikuttamassa, mutta kuinka paljon? Ja liittyykö lämpenemiseen muutakin?

Ei keskiajan lämpökausi tietenkään mitään fiktiota ole, se on ihan yleisesti hyväksytty konsepti myös tieteellisessä kirjallisuudessa ja ilmastonmuutostutkijoiden keskuudessa. Erään kirjoittajan väite, että keskiajan lämpökaudella keskilämpötila oli korkeampi kuin mitä nykyisessä lämpenemisessä on saavutettu, sen sijaan saattaa olla fiktiota. Ainakin se vaatisi tuekseen enemmän todisteita kuin anekdootteja Grönlannista tai Huippuvuorilta. Yleensä kaikissa pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilan rekonstruktioissa nykyinen lämpötila on ainakin 0,5 astetta korkeampi kuin mitä 1000-luvulla parhaimmillaan saavutettiin.

Selkeitä eroja keskiajan lämpenemisen ja nykyisen välillä on helppo osoittaa. Keskiajan lämpeneminen ei selvästikään johtunut kasvihuonekaasujen päästöistä. Sen sijaan auringon intensiteetin kasvu on voinut olla tekijä (ei tiedetä kuitenkaan varmasti). Nykyisessä taas kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu on selvästi ollut tekijä, ja aurinko ei (sillä nykyään intensiteettiä pystytään seuraamaan tarkasti satelliittimittauksin, eikä se ole muuttunut).