Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
"Vihreiden vaalitaktiikkaa" käyttää nyt lähes kaikki puolueet länsimaissa. Sanoisin, että toimi aika perkeleen hyvin.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
HIFK:n Melart ja SaiPan Nikkanen suihkuun ja kurinpitoon päähän kohdistuneista taklauksistaLue lisää »
-
Ilves mursi Ranteen ja kotipelikirouksensa Auroraliigassa − "Etukäteen ei voi pelejä pelata"Lue lisää »
-
Ilves osoitti kuuluvansa parhaaseen A-ryhmään – HIFK kaatui huippuottelussaLue lisää »
-
Jokereita viime kaudella edustanut Olavi Vauhkonen ripustaa hokkarit naulaanLue lisää »
-
Kaapo Kakosta Seattle Krakenin historian kolmas suomalainen − entinen huippulupaus innoissaan uudesta mahdollisuudestaLue lisää »
-
Aron Kiviharju Nuorten Leijonien kapteeniksiLue lisää »
Ilmastonmuutos
- Viestiketjun aloittaja rapster
- Alkaa
- 735 172
- 6 700
"Vihreiden vaalitaktiikkaa" käyttää nyt lähes kaikki puolueet länsimaissa. Sanoisin, että toimi aika perkeleen hyvin.
Tarkoitin toimimattomuudella lähinnä sitä että PS SILTI oli toiseksi suurin puolue, eikä voittokaan kaukana ollu.
Vaikka keskustelu vietiin väkisin pois heidän leipälajistaan.
Ehkäpä olisi ollut ykkönen ilman vihreiden vaalitaktiikkaa? Vaikea sanoa, mikä olisi ollut parempi taktiikka vihreille, hehän nyt kumminkin nostivat tulostaan ja pääsivät hallitukseen. Perussuomalaisille kai enemmän jossiteltavaa jäi.
Se tarkoittaa sitä kun me vähän yli kolmekymppiset ja vanhemmat ihmisperseet ratsastamme nykynuorten siivellä, kiillotamme somesädekehiämme ja olemme olevinaan niin saatanan huolissaan. Puhdasta somestatuksen kohentamista kuten ilmiöissä yleensä.
Todellisuudessa minun ikäiset ja vanhemmat ovat tietoisesti tuhonneet tätä palloa jo ainakin 15 vuotta. Itse olen ehkä viimeinen ihmisperse jolle ilmastonmuutos on ykkösaiheita, mutta jopa minä olen jo ajat sitten saanut riittävän tiedon uhatusta tulevaisuudesta. Olen reilu kymmenen vuotta tehnyt vähän fiksumpia valintoja yksilönä, mutta tuo on ollut täysin riittämätöntä. En todellakaan kehtaisi somejeesustella ja voivotella kun olen puolet elämästä tehnyt tietoista tuhoa. Melko monen ikäiseni/vanhemman somejesseilijän kannattaisi pitää turpansa kiinni ja keskittyä hiljaa radikaaleihin käytännön muutoksiin. Jos niin kovasti ahdistaa. Meillä ei ole enää oikeutta osoitella sormilla.
Alfred E Neuman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät ja Ärrät
Greta on saanut mediajulkisuutta kautta Euroopan. Aivan varmasti moni on muuttanut kulutustottumuksiaan vähempipäästöiseen suuntaan tästä johtuen. Varmasti moni on uhmaikäisyyksissään kulutustaan lisännytkin, koska vihervasemmistosalaliitto, mutta uskoisin kuitenkin, että lopputulemana Euroopan hiilidioksidipäästöt on hitusen pienempiä.
pernaveikko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Crusaders, Lechia
Kyllä Greta on jo maailmanlaajuinen.
Miten meitä oikein koulutettiin, en itse ainakaan tiennyt parikymmentä vuotta sitten tuhoavani luontoa. Se oli vain normaalia elämää. Yhtään ajatusta ei sellaiselle ollut, vaikka toki osasi esimerkiksi roskiksia käyttää.
Siis sitä yhtä.
Kyllä se riittävä tieto ainakin meilläpäin tarjoiltiin. Eikä se silloinenkaan media, uutisointi sekä aiheen droppailu täysin ohi voinut mennä. Tai menihän se. Ja täysin tietoisesti.
Kyllä meillä ainakin lukiossa 1990-luvun alussa kovasti kerrottiin kasvihuoneilmiöstä sekä otsonikadosta puhetta riitti jossakin vaiheessa todella paljon. Somea ei toki ollut ja vihreätkin vähän erilaisia kuin nykyään ja SMP oli myös erilainen kuin persut.
Koulut, media, uutisointi ja ne katukuvassa silloin tällöin vaikuttaneet ituhippiperkeleet riittivät ainakin itselleni. Ja niin oli monien muidenkin ikätovereiden kohdalla. Eihän sitä nyt kaikkia yksityiskohtia tiedetty, mutta jokainen tiedosti että tulevaisuus on uhattuna. Ei vain välitetty junnuina eikä vielä aikuisenakaan oikein. Pidän tuon vuoksi kohtuullisen irvokkaana että tuo oman ikähaarukan jengi kehtaa kauhistella somessa ja esittää havahtunutta. Ja pääpaino siis somessa meuhkaamisessa vaikka tulisi jo aiemmin mainitsemallani tavalla olla turpa kiinni, keksiä radikaaleja käytännön ratkaisuja ja ehkä tarjota sitten toimivia vaihtoehtoja muille. Jos siis ollaan niin huolissaan kuin annetaan ymmärtää.
Ouninpohja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät
Luulen, että tiedät varsin hyvin itsekin, ettei Thunberg ole keksijä tai tiedemies (-nainen). Luullakseni tiedät myös sen, että hän on jo nyt pystynyt vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja myös lisännyt toiminnallaan tietoisuutta ongelman laajuudesta ja vakavuudesta. Edelleen luulen, että pystyt itsekin käsittämään, millainen on esimerkin vaikutus - myös tässä tapauksessa. Luulen, että ymmärsit jopa sen, mitä tarkoitin Thunbergin itsensä likoon laittamisella.
Kunhan tulit viisastelemaan.
Mikäli tarkoitit meuhkaamisella minua ja peräänkuulutat tekojani, niin taidat nyt haukkua väärää puuta; olen tiedostanut ongelman yli 30 vuotta ja pyrkinyt myös elämään sen mukaisesti. Tosin myönnän, etten ole minäkään tehnyt riittävästi asian eteen.
Vielä olin ymmärtävinäni, että löysit Thunbergin toiminnasta salaliiton tynkää. No, fiksuutta on näköjään monenlaista, ja itse tipuin kyydistä viimeistään tuossa kohtaa.
Mutta hekottele rauhassa; viestihistoriaasi seuranneena en kuvitellutkaan, että saisin kaltaisesi "rusinat pullasta" -ajattelijan näkemään asioissa muitakin puolia kuin niitä, jotka palvelevat omaa agendaa.
Joten sovitaanko niin, että minä pidän mielipiteeni, ja sinä saat pitää omasi? Pidän melko hedelmättömänä jatkaa kanssasi asiasta jankkaamista.
Viimeksi muokattu:
Tietysti voi tehdä itsekin asioita, mutta ihminen on omaa etuaan ajatteleva olento, joten moni haluaa, että säännöt ovat samat kaikille.
Oma panos hukkuu massaan, mikäli naapurin Joni saa syödä joka päivä halpaa makkaraa, lennellä Cayman-saarille ja ajella 50-luvun jenkkiraudalla pillurallia.
On täysin loogista elää hurvitellen, mutta äänestää vihreitä ja toivoa kiristyksiä niin itselle kuin muillekin. Useimmiten kuitenkin ympäristöstä huolta kantavat ottavat ekologiset seikat huomioon äänestyspäätöksessä JA pyrkivät tekemään parempia valintoja arkielämässä.
Oma panos hukkuu massaan, mikäli naapurin Joni saa syödä joka päivä halpaa makkaraa, lennellä Cayman-saarille ja ajella 50-luvun jenkkiraudalla pillurallia.
On täysin loogista elää hurvitellen, mutta äänestää vihreitä ja toivoa kiristyksiä niin itselle kuin muillekin. Useimmiten kuitenkin ympäristöstä huolta kantavat ottavat ekologiset seikat huomioon äänestyspäätöksessä JA pyrkivät tekemään parempia valintoja arkielämässä.
Yleistämättä sen enempää, mutta kyllähän tuntitolkulla somessa vatkaavien ja sieluaan vuodattavien tyyppien odottaisi pyrkivän toimimaan ensisijaisesti omalla suvereenilla panoksellaan. Tuolla aika moni syvästi huolissaan oleva tapaus korostaa itsekkyydestä luopumista.
On hivenen ironista että roikutaan näyttöjen äärellä aivan tolkuttomasti ja osoitellaan sormilla milloin minnekin. Syvän huolen keskellä luulisi olevan tehokkaampiakin keinoja kun lässyttää toistolla diibadaabaa. Väitän että olisi merkittävästi vaikuttavampaa jos puheet ja teot kohtaisivat. No, onhan tuo yksi junnu ilmeisesti juurikin tätä viimeisenä mainittua, mutta me vanhemmat tunnumme vain lähinnä meuhkaavan. Poikkeuksiakin tietty on.
Tässä hieman historiaa ilmastosta (teksti Jyrki Itkonen):
Upeita kesäpäiviä on vielä muutama ennen kuin kylmenee. Lehdet kiljuvat kuorossa mitä hullumpia juttuja, koska eivät halua tunnustaa maapallon ilmastohistoriaa. Hannu Walter teki siitä hienon koosteen, joka olisi hyvä tunnistaa ja tunnustaa:
☀️❄️
Kun mediassa kerrotaan että "kuumempi kuin koskaan", niin voidaan todeta että siellä ei tiedetä mitään ilmastosta.
Ns. mittaushistoria kattaa 1,6% pelkästään Holoseenin 10500 vuotisesta ilmastohistoriasta ja 98,4% on mittaushistorian ulkopuolella.
Holoseenin ilmastohistoriassa on ollut meidän aikaa huomattavasti lämpimämpiä kausia; Atlanttinen, Minolainen, Roomalainen ja Keskiajan lämpökausi.
Kaikki olivat tieteellisesti todennettuja ja todistetusti lämpimämpiä aikoja kuin nykyinen lämpökautemme.
ILMASTON LÄMPENEMINEN
Jääkausien välinen Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi 131 000 – 114 000 vuotta sitten.
Suomessa vuoden keskilämpötila oli tuolloin 4 °C
nykyistä lämpimämpi.
Tammikuu oli tuolloin jopa 8 °C nykyistä lämpimämpi, helmikuu yli 4 °C nykyistä lämpimämpi.
Jäätiköt olivat nykyisiä jäätiköitä pienempiä, ja niistä sulanut vesi nosti merenpinnan korkeimmillaan 4–6 metriä nykyisen tason yläpuolelle.
Etelämantereella ja Grönlannissa oli 3–5 °C nykyistä lämpimämpää, ja Grönlannin jäätikkö saattoi olla 30–50 % nykyistä pienempi.
Sekametsä ulottui jopa napapiirille asti, sen pohjoispuolelle Lapissa oli havumetsää. Lehtimetsän vyöhyke ulottui Etelä-Ruotsissa hieman Skånen pohjoispuolelle saakka.
Kasvillisuusvyöhykkeet olivat myös Euroopassa nykyistä pohjoisempana. Englannissa oli subtrooppisia lajeja ja ilmasto siellä muistutti nykyisen Etelä-Ranskan ilmastoa.
KASVIHUONETILA JÄÄKAUSITILA
Maapallon ilmasto voidaan jakaa kahteen suureen ilmastotilaan:
1) kasvihuonetilaan
2) jääkausitilaan
Maapallon ilmasto on historiassa vuorotellut näiden kahden tilan välillä.
Jääkausitilan kylmimmissä vaiheissa keskilämpötila on 9 – 10 °C.
Nykyisen keskilämpö on ~ 15 °C
Kasvihuonekausilla lämpötila on yli +20 °C.
• Jääkausitilassa napa-alueet ovat jäätiköiden peitossa.
• Kasvihuonetilassa maa on pysyvästi jäätön ja ilmasto on kauttaaltaan lämmin tai kuuma maapallon keskilämpötilan ollessa yli +20 C.
❄️ Laaja jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Jäätiköitä on ollut vain 15-20 % maapallon olemassaoloajasta.
Suurimman osan maapallon ilmasto-ajasta on ollut kasvihuonetilaa jolloin lämpötilat ovat olleet 5 - 8 - 15 °C lämpimämpiä kuin nyt.
❄️ Jääkausitilan aikana napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa.
Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle.
Vuodenaikavaihtelut kasvavat ja ilmasto kuivuu.
Myrskyisyys lisääntyy.
❄️ Laaja jäätiköityminen toistuu noin 100 000 vuoden jaksoissa.
Ne syntyvät maan akselin ja radan jaksollisista muutoksista, Milankovićin sykleistä.
❄️ Historiassa jääkausien aikana ilmaston lämpötila on ollut 5 °C nykyistä kylmempi.
Jääkausien välissä taas ilmasto on ollut 1–4 °C nykyistä lämpimämpää.
VEIKSEL-JÄÄKAUSI
Veiksel-jääkausi oli viimeisin tuntemamme Pohjois-Euroopan jääkausi.
Tuolloin mannerjäätikkö laajeni Keski-Eurooppaan asti.
Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän.
Veiksel-jääkausi alkoi n. 116 000 ja päättyi n. 11 500 vuotta sitten.
Veiksel-jääkauden aikana mannerjäätikkö laajeni ja supistui useita kertoja, Suomi oli välillä kokonaan jään peitossa ja välillä ainakin suurimmaksi osaksi jäätön.
❄️ Jääkausi kylmensi ja kuivatti ilmastoa ja muutti sen myös tuulisemmaksi.
Kosteat arot kuivuivat, aavikot laajenivat ja metsät hävisivät valtavilta alueilta kuivuuden seurauksena. Sademetsät supistuivat tropiikissa.
❄️ LAST GLACIAL MAXIMUM ❄️
oli jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Laajimmillaan jääkauden mannerjää peitti Skandinavian ja ulottui Pohjois-Saksaan ja Pohjois-Puolaan.
Englanti ja Irlanti olivat jäässä eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Alpeilta virtasi jäätä vuorten juurillekin.
Myös muualla Euroopassa oli suuria vuoristojäätiköitä.
Jäätikön eteläpuolella oli laaja tundravyöhyke.
ILMASTO
oli tuolloin hyvin kylmä, tuulinen ja erittäin kuiva.
Metsät olivat harvinaisia niilläkin alueilla, joilla lämpötila riitti metsän kasvuun. Sademetsäalue oli kutistunut ja aavikot olivat huomattavasti suurempia kuin nyt.
Merenpinta oli tällöin syvimmillään 116 metriä nykyistä alempana ja jää ulottui Skandinavian yli.
Aavikot laajenivat maapallolla hieman ennen jäätikön laajinta vaihetta. Ilmaston kylmeneminen ajoi eläimiä etelään ja Euroopassa asutus heikkeni varsinkin Keski-Euroopassa.
Alankomaissa oli tammikuun keskilämpötila noin - 8 °C, ja heinäkuun 10 °C vähemmän kuin nyt.
Moskossa talven keskilämpötila oli 20 °C nykyistä kylmempi, ja kesällä 5-11 °C nykyistä kylmempi.
❄️ Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni huomattavan nopeasti ja mannerjää vetäytyi.
Suomen alue alkoi paljastua vain noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin noin 10 500 vuotta sitten.
Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyä.
Jää vetäytyi Suomessa tuhannessa vuodessa Etelä-Suomen pohjoisosista Länsi-Lappiin. Lämpötila oli preboreaalikauden lopussa melko lähellä nykyistä. Preboreaalikausi aloitti holoseenin eli “nykyisen ihmisen kauden”.
PREBOREAALINEN ILMASTO
11 500 v. sitten Grönlanti lämpeni alle 50 vuodessa noin 7 °C.
Preboreaalin alussa lämpötila nousi 7–11 °C
Preboreaalin kasvillisuus oli jäästä juuri paljastuneilla alueilla tyypillisesti matalia ruohoja, varpuja, pensaita ja puita eli tundraa.
- Etelä-Suomi oli tuolloin meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla.
- Pohjanmaa ja Länsi-Lappi olivat jään peitossa.
- Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa kasvoi tundraa.
HOLOSEENI ILMASTO-OPTIMI
Holoseeni alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 vuotta sitten.
Holoseenin ilmasto on vaihdellut huomattavasti ja jaksollisesti, ja lämpötilan muutokset ovat olleet huomattavia myös viimeisen tuhannen vuoden aikana.
Holoseenin ilmasto-optimin eli Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9000-5000 vuotta sitten.
Tuolloin Arktisilla alueilla ero nykyiseen oli noin 4 astetta. Siperiassa jopa 6 astetta.
Arktisen alueen talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä.
Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C.
Lämpö lisäsi haihduntaa ja siten sateita joiden ansiosta Afrikka oli tuolloin nykyistä kosteampi ja Saharassa kasvoi puita sekä ruohosavannia.
ILMASTON PITKÄ VIILENEMINEN
- SUBBOREAALINEN KAUSI -
❄️ 5000 vuotta sitten Holoseenin ilmasto-optimi oli ohitse: Viileä ja kuiva ilmastosykli kiusasi maanviljelijöitä noin 2000 vuotta. Turkissa ja Lähi-idässä monet järvet kuivuivat kahdeksisadaksi vuodeksi, mikä aiheutti ensimmäisten korkeakulttuureiden sortumisen.
❄️ 5000-2760 vuosina Suomessa oli Subboreaalinen kasvillisuus- ja ilmastokausi.
Tällöin ilmasto aloitti hitaan viilenemisen kohti meidän aikaa.
❄️ Subboreaalisen kauden aikana hävisivät lauhkean vyöhykkeen puulajit tammi, jalava, pähkinäpensas ja lehmus.
Kauden lopulla koivu harvinaistui ja mänty yleistyi.
SUBATLANTINEN KAUSI
2760 vuotta sitten alkoi Subatlanttinen ilmasto- ja kasvillisuuskausi Pohjois-Euroopassa joka jatkuu edelleen.
Kaudelle on ollut ominaista ilmaston hidas viileneminen ja vaihtelut lämpimästä kylmään.
Tuolloin Roomalaisen Lämpökauden aikana 2300-1600 vuotta sitten jäätiköt vetäytyivät, kesät olivat lämpimiä ja talvet sopivan sateisia, jolloin Välimeren alueen maisemat muuttuivat radikaalisti maanviljelyskulttuurin leviämisen myötä.
Roomalainen Lämpökausi päättyi kylmään kauteen joka tunnetaan Pimeänä Keskiaikana 400-900 jKr, jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina.
Keskiajan Lämpökaudella 1150–1300 Euroopassa oli nykyistä huomattavasti lämpimämpää ja arktisilla alueilla 3-4 astetta lämpimämpää kuin nyt.
Tuolloin syntyivät Islannin ja Grönlannin siirtokunnat. Grönlannissa laidunnettiin tuolloin niityillä joilla kasvoi koivuja. Grönlannissa viljeltiin ohraa ja vehnää alueella, joka ilmaston myöhemmin viilennyttyä muuttui arktiseksi ja peittyi jäätikön alle.
Myös Islannissa harjoitettiin maanviljelyä alueilla, joille myöhemmin levisivät jäätiköt.
Keskiajan Lämpökausi päättyi Pieneen Jääkauteen joka oli kylmä kausi vuosina 1400–1880.
Tuolloin jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla.
Lontoossa Thames-joki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja joen jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, jotka olivat suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.
Pieni Jääkausi joka tunnetaan Suomessa suurina nälkä ja kuolonvuosina, päättyi 1880 josta lähtien ilmasto on syklisesti vaihdellen lämmennyt 140 vuodessa n. 0,85 °C kohti Keskiajan Lämpökauden suotuisampaa ilmastoa sitä koskaa vielä kuitenkaan saavuttamatta.
Upeita kesäpäiviä on vielä muutama ennen kuin kylmenee. Lehdet kiljuvat kuorossa mitä hullumpia juttuja, koska eivät halua tunnustaa maapallon ilmastohistoriaa. Hannu Walter teki siitä hienon koosteen, joka olisi hyvä tunnistaa ja tunnustaa:
☀️❄️
Kun mediassa kerrotaan että "kuumempi kuin koskaan", niin voidaan todeta että siellä ei tiedetä mitään ilmastosta.
Ns. mittaushistoria kattaa 1,6% pelkästään Holoseenin 10500 vuotisesta ilmastohistoriasta ja 98,4% on mittaushistorian ulkopuolella.
Holoseenin ilmastohistoriassa on ollut meidän aikaa huomattavasti lämpimämpiä kausia; Atlanttinen, Minolainen, Roomalainen ja Keskiajan lämpökausi.
Kaikki olivat tieteellisesti todennettuja ja todistetusti lämpimämpiä aikoja kuin nykyinen lämpökautemme.
ILMASTON LÄMPENEMINEN
Jääkausien välinen Eem-interglasiaali oli viime jääkautta edeltänyt lämmin kausi 131 000 – 114 000 vuotta sitten.
Suomessa vuoden keskilämpötila oli tuolloin 4 °C
nykyistä lämpimämpi.
Tammikuu oli tuolloin jopa 8 °C nykyistä lämpimämpi, helmikuu yli 4 °C nykyistä lämpimämpi.
Jäätiköt olivat nykyisiä jäätiköitä pienempiä, ja niistä sulanut vesi nosti merenpinnan korkeimmillaan 4–6 metriä nykyisen tason yläpuolelle.
Etelämantereella ja Grönlannissa oli 3–5 °C nykyistä lämpimämpää, ja Grönlannin jäätikkö saattoi olla 30–50 % nykyistä pienempi.
Sekametsä ulottui jopa napapiirille asti, sen pohjoispuolelle Lapissa oli havumetsää. Lehtimetsän vyöhyke ulottui Etelä-Ruotsissa hieman Skånen pohjoispuolelle saakka.
Kasvillisuusvyöhykkeet olivat myös Euroopassa nykyistä pohjoisempana. Englannissa oli subtrooppisia lajeja ja ilmasto siellä muistutti nykyisen Etelä-Ranskan ilmastoa.
KASVIHUONETILA JÄÄKAUSITILA
Maapallon ilmasto voidaan jakaa kahteen suureen ilmastotilaan:
1) kasvihuonetilaan
2) jääkausitilaan
Maapallon ilmasto on historiassa vuorotellut näiden kahden tilan välillä.
Jääkausitilan kylmimmissä vaiheissa keskilämpötila on 9 – 10 °C.
Nykyisen keskilämpö on ~ 15 °C
Kasvihuonekausilla lämpötila on yli +20 °C.
• Jääkausitilassa napa-alueet ovat jäätiköiden peitossa.
• Kasvihuonetilassa maa on pysyvästi jäätön ja ilmasto on kauttaaltaan lämmin tai kuuma maapallon keskilämpötilan ollessa yli +20 C.
❄️ Laaja jäätiköityminen on verrattain harvinainen tapahtuma maapallon historiassa. Jäätiköitä on ollut vain 15-20 % maapallon olemassaoloajasta.
Suurimman osan maapallon ilmasto-ajasta on ollut kasvihuonetilaa jolloin lämpötilat ovat olleet 5 - 8 - 15 °C lämpimämpiä kuin nyt.
❄️ Jääkausitilan aikana napojen ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero kasvaa.
Kylmät alueet leviävät navoilla laajemmalle.
Vuodenaikavaihtelut kasvavat ja ilmasto kuivuu.
Myrskyisyys lisääntyy.
❄️ Laaja jäätiköityminen toistuu noin 100 000 vuoden jaksoissa.
Ne syntyvät maan akselin ja radan jaksollisista muutoksista, Milankovićin sykleistä.
❄️ Historiassa jääkausien aikana ilmaston lämpötila on ollut 5 °C nykyistä kylmempi.
Jääkausien välissä taas ilmasto on ollut 1–4 °C nykyistä lämpimämpää.
VEIKSEL-JÄÄKAUSI
Veiksel-jääkausi oli viimeisin tuntemamme Pohjois-Euroopan jääkausi.
Tuolloin mannerjäätikkö laajeni Keski-Eurooppaan asti.
Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän.
Veiksel-jääkausi alkoi n. 116 000 ja päättyi n. 11 500 vuotta sitten.
Veiksel-jääkauden aikana mannerjäätikkö laajeni ja supistui useita kertoja, Suomi oli välillä kokonaan jään peitossa ja välillä ainakin suurimmaksi osaksi jäätön.
❄️ Jääkausi kylmensi ja kuivatti ilmastoa ja muutti sen myös tuulisemmaksi.
Kosteat arot kuivuivat, aavikot laajenivat ja metsät hävisivät valtavilta alueilta kuivuuden seurauksena. Sademetsät supistuivat tropiikissa.
❄️ LAST GLACIAL MAXIMUM ❄️
oli jääkauden kylmin vaihe, joka oli noin 27 000–21 000 vuotta sitten.
Laajimmillaan jääkauden mannerjää peitti Skandinavian ja ulottui Pohjois-Saksaan ja Pohjois-Puolaan.
Englanti ja Irlanti olivat jäässä eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Alpeilta virtasi jäätä vuorten juurillekin.
Myös muualla Euroopassa oli suuria vuoristojäätiköitä.
Jäätikön eteläpuolella oli laaja tundravyöhyke.
ILMASTO
oli tuolloin hyvin kylmä, tuulinen ja erittäin kuiva.
Metsät olivat harvinaisia niilläkin alueilla, joilla lämpötila riitti metsän kasvuun. Sademetsäalue oli kutistunut ja aavikot olivat huomattavasti suurempia kuin nyt.
Merenpinta oli tällöin syvimmillään 116 metriä nykyistä alempana ja jää ulottui Skandinavian yli.
Aavikot laajenivat maapallolla hieman ennen jäätikön laajinta vaihetta. Ilmaston kylmeneminen ajoi eläimiä etelään ja Euroopassa asutus heikkeni varsinkin Keski-Euroopassa.
Alankomaissa oli tammikuun keskilämpötila noin - 8 °C, ja heinäkuun 10 °C vähemmän kuin nyt.
Moskossa talven keskilämpötila oli 20 °C nykyistä kylmempi, ja kesällä 5-11 °C nykyistä kylmempi.
❄️ Jääkauden lopussa ilmasto lämpeni huomattavan nopeasti ja mannerjää vetäytyi.
Suomen alue alkoi paljastua vain noin 13 000 vuotta sitten, ja jää hävisi lopullisesti Käsivarren Lapistakin noin 10 500 vuotta sitten.
Jääkauden päättyessä Suomi oli suurelta osin veden peitossa. Kuivalle maalle levittäytyi ensin tundramainen kasvillisuus, sitten tunturikoivikko ja lopulta metsiä, joissa kasvoi aluksi enimmäkseen mäntyä.
Jää vetäytyi Suomessa tuhannessa vuodessa Etelä-Suomen pohjoisosista Länsi-Lappiin. Lämpötila oli preboreaalikauden lopussa melko lähellä nykyistä. Preboreaalikausi aloitti holoseenin eli “nykyisen ihmisen kauden”.
PREBOREAALINEN ILMASTO
11 500 v. sitten Grönlanti lämpeni alle 50 vuodessa noin 7 °C.
Preboreaalin alussa lämpötila nousi 7–11 °C
Preboreaalin kasvillisuus oli jäästä juuri paljastuneilla alueilla tyypillisesti matalia ruohoja, varpuja, pensaita ja puita eli tundraa.
- Etelä-Suomi oli tuolloin meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla.
- Pohjanmaa ja Länsi-Lappi olivat jään peitossa.
- Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa kasvoi tundraa.
HOLOSEENI ILMASTO-OPTIMI
Holoseeni alkoi ilmaston lämmetessä viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 11 560 vuotta sitten.
Holoseenin ilmasto on vaihdellut huomattavasti ja jaksollisesti, ja lämpötilan muutokset ovat olleet huomattavia myös viimeisen tuhannen vuoden aikana.
Holoseenin ilmasto-optimin eli Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9000-5000 vuotta sitten.
Tuolloin Arktisilla alueilla ero nykyiseen oli noin 4 astetta. Siperiassa jopa 6 astetta.
Arktisen alueen talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä.
Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C.
Lämpö lisäsi haihduntaa ja siten sateita joiden ansiosta Afrikka oli tuolloin nykyistä kosteampi ja Saharassa kasvoi puita sekä ruohosavannia.
ILMASTON PITKÄ VIILENEMINEN
- SUBBOREAALINEN KAUSI -
❄️ 5000 vuotta sitten Holoseenin ilmasto-optimi oli ohitse: Viileä ja kuiva ilmastosykli kiusasi maanviljelijöitä noin 2000 vuotta. Turkissa ja Lähi-idässä monet järvet kuivuivat kahdeksisadaksi vuodeksi, mikä aiheutti ensimmäisten korkeakulttuureiden sortumisen.
❄️ 5000-2760 vuosina Suomessa oli Subboreaalinen kasvillisuus- ja ilmastokausi.
Tällöin ilmasto aloitti hitaan viilenemisen kohti meidän aikaa.
❄️ Subboreaalisen kauden aikana hävisivät lauhkean vyöhykkeen puulajit tammi, jalava, pähkinäpensas ja lehmus.
Kauden lopulla koivu harvinaistui ja mänty yleistyi.
SUBATLANTINEN KAUSI
2760 vuotta sitten alkoi Subatlanttinen ilmasto- ja kasvillisuuskausi Pohjois-Euroopassa joka jatkuu edelleen.
Kaudelle on ollut ominaista ilmaston hidas viileneminen ja vaihtelut lämpimästä kylmään.
Tuolloin Roomalaisen Lämpökauden aikana 2300-1600 vuotta sitten jäätiköt vetäytyivät, kesät olivat lämpimiä ja talvet sopivan sateisia, jolloin Välimeren alueen maisemat muuttuivat radikaalisti maanviljelyskulttuurin leviämisen myötä.
Roomalainen Lämpökausi päättyi kylmään kauteen joka tunnetaan Pimeänä Keskiaikana 400-900 jKr, jonka alussa Rooman valtakunta luhistui epäsuotuisan ilmaston liikkeelle panneiden kansainvaellusten ja kulkutautien avittamina.
Keskiajan Lämpökaudella 1150–1300 Euroopassa oli nykyistä huomattavasti lämpimämpää ja arktisilla alueilla 3-4 astetta lämpimämpää kuin nyt.
Tuolloin syntyivät Islannin ja Grönlannin siirtokunnat. Grönlannissa laidunnettiin tuolloin niityillä joilla kasvoi koivuja. Grönlannissa viljeltiin ohraa ja vehnää alueella, joka ilmaston myöhemmin viilennyttyä muuttui arktiseksi ja peittyi jäätikön alle.
Myös Islannissa harjoitettiin maanviljelyä alueilla, joille myöhemmin levisivät jäätiköt.
Keskiajan Lämpökausi päättyi Pieneen Jääkauteen joka oli kylmä kausi vuosina 1400–1880.
Tuolloin jäätiköt etenivät sekä Norjassa että Alpeilla.
Lontoossa Thames-joki jäätyi pitkiksi ajoiksi talvisin ja joen jäällä vietettiin Frost Fairs -markkinoita, jotka olivat suurimmillaan 1800-luvun alkupuolella.
Pieni Jääkausi joka tunnetaan Suomessa suurina nälkä ja kuolonvuosina, päättyi 1880 josta lähtien ilmasto on syklisesti vaihdellen lämmennyt 140 vuodessa n. 0,85 °C kohti Keskiajan Lämpökauden suotuisampaa ilmastoa sitä koskaa vielä kuitenkaan saavuttamatta.
Liitteet
Ouninpohja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ässät
Niin tässäkin:
https://www.aamulehti.fi/a/d55a5674-c5bc-400a-abac-f4fa49686eda
Jutussa mm. todetaan, ettei "auringon aktiivisuus eikä mikään muukaan yksittäinen tekijä selitä käynnissä olevaa rajua muutosta. Ne eivät yksinkertaisesti mahdu luonnollisen muuntelun rajoihin."
https://www.aamulehti.fi/a/d55a5674-c5bc-400a-abac-f4fa49686eda
Jutussa mm. todetaan, ettei "auringon aktiivisuus eikä mikään muukaan yksittäinen tekijä selitä käynnissä olevaa rajua muutosta. Ne eivät yksinkertaisesti mahdu luonnollisen muuntelun rajoihin."
Jännästi kaikki nämä ilmastonmuutosdenialistit ovat aina jotain itseoppineita internet-taistelijoita, kuten tämä Itkonen.
Denialismi olisi jotenkin uskottavampaa, jos sitä joskus esittäisi edes muutama oikeasti alaa tutkinut.
Mutta aina ne ovat jotain anttiheikkilöitä, joilla ei aitoa kompetenssia ole ollenkaan.
Denialismi olisi jotenkin uskottavampaa, jos sitä joskus esittäisi edes muutama oikeasti alaa tutkinut.
Mutta aina ne ovat jotain anttiheikkilöitä, joilla ei aitoa kompetenssia ole ollenkaan.
@Tuamas Jännää, ettei eugeniikkaa kritisoinut kukaan varteenotettava tutkija aikanaan. Selvä todistus rotuopin oikeudellisuudesta.
Suomessa on myös melkoinen kaikutynnyri alarmismin asialla. Kaikki typerät toimittajat todistavat toisilleen uskonsa puhtautta päivästä ja artikkelista toiseen.
Tai sitten ad hominem -hyökkäyksiä, kuten toveri Tuomas ansiokkaasti demonstroi.
Mikään ei viittaa nyt menossa olevan muutoksen olevan mitenkään poikkeuksellinen.
Mutta meneekö elämältä tarkoitus, jos kultti maailmanlopusta onkin vain tyttömäistä hysteriaa?
Aamulehti on menettänyt uskottavuutensa jo aikoja sitten näillä typerillä palohenkilö, puheihminen jne poliittisella paskallaan. Poliittisempi kuin Kansan Uutiset.
Suomessa on myös melkoinen kaikutynnyri alarmismin asialla. Kaikki typerät toimittajat todistavat toisilleen uskonsa puhtautta päivästä ja artikkelista toiseen.
Tai sitten ad hominem -hyökkäyksiä, kuten toveri Tuomas ansiokkaasti demonstroi.
Mikään ei viittaa nyt menossa olevan muutoksen olevan mitenkään poikkeuksellinen.
Mutta meneekö elämältä tarkoitus, jos kultti maailmanlopusta onkin vain tyttömäistä hysteriaa?
Aamulehti on menettänyt uskottavuutensa jo aikoja sitten näillä typerillä palohenkilö, puheihminen jne poliittisella paskallaan. Poliittisempi kuin Kansan Uutiset.
Jesus Shaves
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dorados de Sinaloa
Lähinnä ajattelin tuota juuri resurssien käytön kannalta - itse olen ehkä sen verran inhorealisti, että en oikein usko ihmiskunnan kykenevän isossa mittakaavassa muuttamaan toimintamallejaan ja kulutustottumuksiaan. Näin ollen saastuttamisen suhteen suurin merkittävä tekijä on ihmisten määrä maapallolla - ja tässä vielä erityisesti kehittyvät maat tulevaisuudessa. ROW päästöt ovatkin kasvaneet melko "mukavasti" viime vuosien aikana - talouskasvu ja elintason nousu on hieno asia yksittäisen ihmisen, kansan ja maan kannalta - vaikka se ei sitä välttämättä ole makrotasolla tarkastellen.
Ihminen on noin (yleistäen - ei toki kaikki ihmiset) keskimäärin hyvin itsekäs otus: valitettavan harva miettii millaista elämä on vaikkapa sadan vuoden päästä. Enpä minä toki itsekään mihinkään maakuoppaan aio hypätä - toki teen helppoja, toteutettavia ja realistisia valintoja käytännössä päivittäin. Joku muu tekee sitten enemmän - ja sekin on tietenkin ihan ok. Minua ei kuitenkaan tarvitse tulla moiseen pakottamaan - osaan tehdä ihan omat valistuneet valintani - tai tulla suu vaahdossa örisemään kuinka paska jätkä olen, kun en tee "kaikkea mahdollista" ™.
Viimeksi muokattu:
pernaveikko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Crusaders, Lechia
Ostin ensimmäisen matkapuhelimeni kesällä 1996 ja sitä ennen oli jo Commodore 64 ja PC 386 myöhemmin.
Kaikilla maailman ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta samanlaiseen kulutukseen ja niissä paikoissa missä keskiluokka vahvistuu ja kehittyy, niin kulutus ei tule loppumaan vaan se lisääntyy.
Jos johonkin asiaan on mahdollisuus, niin sitten sitä käytetään välittämättä siitä mitä jollekin luonnolle seuraa. Hankinta voi olla iso tai pieni, mutta jos rahaa on, niin se tehdään.
Maailma ei vain toimi niin, että ihmiset hankkii pelkästään sen mitä on aivan välttämätöntä.
Arvioitko @Blöö vielä miten tilanne olisi muuttunut, jos yhtälöön olisi lisätty (voit vapaasti valita ajankohdan) joka vuosi 32 gigatonnia hiilidioksidia?
Ongelma ei ole siinä, etteikö Itkosen tai jonkun muun faktat histoariallisista ilmastotilastoista pitäisi paikkansa. On vaan noloa lukea, kuinka keskilämpötila esimerkiksi Suomessa oli noin 130 000 vuotta sitten +4 astetta lämpimämpi, ja tällä todistellaan jotain. Näin oli, mutta entäs ihmisten määrä Suomessa, Euroopassa ja maailmassa ja teollinen sekä muu kehitys noin 130 000 vuotta sitten? Nykyihmisen vaikutus ilmastoon on kiistaton. Tarkkoja lukuja ei aina pysty antamaan, mutta sehän ei poista ihmisen vaikutusta. Oleellista on vain se, mitä 1, 2, 3, 4 tai 5 astetta lisää keskilämpötilaan vaikuttaa maapallon elämään tilanteessa, jossa lähestytään 10 miljardin ihmisen määrää. Ja ihmisten määräkään - edes 10 miljardia - ei ole perusongelma. Mutta se on ongelma, miten väkiluku kasvaa seuduilla, jotka kokevat ilmastonmuutoksen. Afrikasta alkaen, jonka pohjoisosat muuttuvat voimakkaasti.
Vaikka tilastoissa (kuten YK:n) voidaan esittää esimerkiksi Euroopan väkiluvun laskevan noin 0.7 miljardista noin 0.6 mijardiin vuoteen 2100 mennessä, olisin hyvin varovainen ennusteen osalta. Näin siksi, että Afrikan väkiluvun ennustetaan kasvavan 1.3 mijardista samassa ajassa noin 4.2 miljardiin. Vertaamalla Afrikan maiden kehityshistoriaa ja nykyistä tilannetta on hyvin vaikea uskoa, että nuo 4.2 miljardia eläisivät Afrikassa. Paine esimerkiksi Eurooppaan on erittäin kova. Tämä on yksi asia, josta tulisi avoimesti keskustella ja pohtia, mitä voidaan ja pitää tehdä.
Pidän kestämättömänä ennustetta, jonka mukaan 4.2 miljardia ihmistä eläisi Afrikassa vuonna 2100. Voivat kyllä elääkin, mutta eivät Afrikassa.
Vaikka tilastoissa (kuten YK:n) voidaan esittää esimerkiksi Euroopan väkiluvun laskevan noin 0.7 miljardista noin 0.6 mijardiin vuoteen 2100 mennessä, olisin hyvin varovainen ennusteen osalta. Näin siksi, että Afrikan väkiluvun ennustetaan kasvavan 1.3 mijardista samassa ajassa noin 4.2 miljardiin. Vertaamalla Afrikan maiden kehityshistoriaa ja nykyistä tilannetta on hyvin vaikea uskoa, että nuo 4.2 miljardia eläisivät Afrikassa. Paine esimerkiksi Eurooppaan on erittäin kova. Tämä on yksi asia, josta tulisi avoimesti keskustella ja pohtia, mitä voidaan ja pitää tehdä.
Pidän kestämättömänä ennustetta, jonka mukaan 4.2 miljardia ihmistä eläisi Afrikassa vuonna 2100. Voivat kyllä elääkin, mutta eivät Afrikassa.
Jesus Shaves
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dorados de Sinaloa
Näin on.
Länsimaalaisilta ihmisiltä melko karua jeesustelua ™, mikäli odotetaan kehittyvien maiden ihmisten tekevän valintansa ilmastotietoisesti hinnan kustannuksella - samaan aikaan itse on toimittu vuosikymmenet siten, että hinta on hyvin pitkälti määräävä tekijä saasteista piittaamatta. Miksi tämä muuttuisi kehittyvien maiden osalta mitenkään?
Jesus Shaves
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Dorados de Sinaloa
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys: miten tuo tuleva kansanvaellus tullaan hoitamaan? Lienee 99.99% varmaa, että Afrikka ei tuollaista ihmismassaa kykene kantamaan.
Lagos on "hauska" esimerkki: 50-luvulla siellä asui noin 300k ihmistä - nykyään noin 20 miljoonaa ihmistä - 2050 ennusteiden mukaan 40 miljoonaa. Niger on toinen hyvä esimerkki: maa kykenee ruokkimaan ehkä tuollaiset 10 miljoonaa ihmistä - tällä hetkellä siellä asuu noin 20 miljoonaa ihmistä. Tämä tuplaantuu vuoteen 2035 mennessä ja vuoteen 2050 mennessä numero on mureat 68 miljoonaa. Niger on YK:n listalla kehittymättömin maa - toisella listalla ollaankin sitten ykkösiä: syntyvyys on maailman korkein.
2050 mennessä Eurooppaan saattaa tulla sellaiset 150-200 miljoonaa ihmistä. Tästä riittää jokaiselle maalle osansa. Helposti.
Olisi mahdollista tehdä paljon. Afrikan kaupan tasa-arvoistaminen ja viennin helpottaminen sekä koulutuksen voimakas lisääminen Afrikassa. Näistä asiantuntijat väriin katsomatta ovat käytännössä samaa mieltä. Myös kolmannesta suuresta ongelmasta asiantuntijat ovat pitkälti samaa mieltä. Ilmastonmuutos aiheutta jo 5-20 vuoden aikana sateiden vähentymisen osalta ongelmia sateiden varassa olevalle viljelylle. Samalla puhtaan veden saamismahdollisuudet heikkenevät.
On siis helppo listata, mitä tulisi tehdä:
* Erittäin suuret panostukset ilmastonmuutoksen torjumiseen, jotta vijelytilanteen ja puhtaan veden puute ei johda lisäsotiin Afrikassa ja todella suuriin pakolaisaaltoihin Afrikan sisällä ja Afrikasta ulos
* Erittäin suuret panostukset koulutuksen lisäämiseen Afrikassa, jotta väestönkasvu putoaa ja lukemaan oppineet voivat paremmin työllistää itsensä
* Afrikan viennin helpottaminen Eurooppaan ja muualle
Näitä vaan ei tehdä. EU vähän virittelee, mutta isoja askelia sekään ei ota. Joissakin asioissa Kiina on pidemmällä, mutta itsekkäistäkin syistä. Siirtämällä esimerkiksi saastuttavaa tuotantoa Afrikkaan, Kiina puhdistaa omia lukujaan.
Outoa on lukea, miten ilmastonmuutos on huijausta. Faktat Afrikastakin kertovat, että ilmastonmuutos on todellisuutta. Afrikka on yksi alueista, joka kärsii siitä jo nyt. Jos ei haluta 250-750 miljoonaa tänne, jotain isoa olisi vihdoin saatava aikaan.
Ennenkaikkea naisille jotain muuta tekemistä kuin synnyttäminen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy