Ilmastonmuutos

[Barnaby]

Idioottivalaistusta

Alkuun pisteet Shellin Jormalle! Oli hienoa lukea tällä tasolla, että piireissä on "tiedetty" jo pitkään ilmaston lämpenemisen olevan ihmiskunnan hiilivetypelleilyn tuotosta, kun joka junaan tuntuu nykyään löytyvän niitä tietäjiä jotka periaatteessa vastustavat moista näkökulmaa kun eihän pieni ihminen nyt millään voi horjuttaa maapallon massiivista ekosysteemiä - niih. No ei varmaan joo, mutta muutama miljardi ihmistä muutaman vuosikymmenen aikana, niin kyllä tuntuu.

Mutta yhtä asiaa olen pienessä päässäni miettinyt kun perheessä on yritetty näin periaatteessa karsia turhaa energiankulutusta: miksi suurten yritysten suuret toimistotalot - ja itse asiassa vähän muutkin - pitää olla valaistuina 24/7/365? Siis miksi helvetissä? Kun kuljen pimeällä suurten toimistokompleksien ohi, niin liian suuressa osassa koko pytinki on valaistu kuin avaisjuhlallisuuksia varten. Ja anna kun arvaan jos moista seikkaa paheksuisi oikein täsmä-julkisesti vaikka Hesarin yleisönosastolla, niin johan sieltä jokin corporate-whore-vice-president-of-communications kontraisi kuinka valaistus liittyy ÖyJ FuckArsen "imageen" ja "brändiin" ja kuinka firma toki suosii kestävää kehitystä ja jadadadadadadadadadaa.

Ei siis voi ymmärtää, miten tämän kaiken energiansäästökampajoinnin keskellä suuret yritykset täysin välinpitämättömästi luukuttavat valoa harakoille ja saavat omat pienet ponnistelut tuntumaan pisaroilta jäätiköiden sulamisvedessä.

 

[Tepa]

Jep, Ollila puhuu varmasti asiaa. Energiatehokkudessa on paljon töitä, mutta junaa ei käännetä yhdessä päivässä.

Barnabyllä oli mielestäni hyvä kirjoitus myös pienen ihmisen roolista. Raha ja kapitalismi pyörittää nykyistä palloa ja mainonta on yksi osa sitä. Se on yksi eniten saastuttavista ja turhimmista tuhlauksista täkäläisellä pallolla. Koitappa estää mainonta itselle. Sitä saastetta tunkee joka tuutista.

Itse ilmaston muutokseen ja lämpenemiseen itsellä on hiukan epäilevä suhtautuminen luonnon tieteellisestä koulutuksesta ja kokemuksesta sen käyttämiseen hyväksi tekniikassa puolesta. Tässäkin ihminen on vain se pieni palanen, joka yrittää ymmärtää suurta kokonaisuutta. Omassa työssäni luonnontieteellisiin malleihin aina lisätään korjauskertoimet. Mikä on tämä korjaus kerroin ilmaston muutoksessa? Vastaus on helppo. Sitä ei ole, Kukaan ei tiedä mitä todella tapahtuu. Ennustukset on vain teorioita, joista kaikki menee pieleen. Nyt tapahtumia seurattaessa tiedemiehiä sitten ilmestyy sieltä täältä kommentoimaan ilmaston muutosta ja syitä siiheen. Faktoilla olemme kuitenkin matkalla kohti seuraavaa jääkautta.

Sitten tuosta ennustamisesta. Sääennusteiden laatu pysyi korkeana vuonna 2006. Tuossa kerrotaan sääennusteiden osuvan yli 80% sateiden ja lämpötilan osalta 1-2 päivän ennusteissa. Hyvä prosnetti, mutta mitä se viiden päivän ennusteissa? Niinpä niin, ne eivät osu. Tällä hetkellä Helsinkiin ennustetaan perjantaiksi nollaa ja lumisadetta. Ouluun vastaavasti -2 ja lumisadetta. Perjantaina Ouluun ennustettiin kipakkaa pakkasta ja -20 C. Nyt on -12 C. Kysymys kuuluu, miten koko pallon lämpeneminen voidaan ennustaa, kun lyhyissä paikallisissa ennustuksissa ollaan jo noin metsässä? Mitenkö tämä liittyy ilmaston muutokseen. Sama taho laatii ilmaston muutos raportteja: Raportti

Omalla luonnontieteilijän kokemuksella luonto pyrkii kuitenkin kohti entropiaa ja epäjärjestystä, mutta tooisalta myös kohti tasapainoa. Jos jäätiköt sulaa, lämpötila, sademäärät ja hiilidioksidi pitoisuus nousee niin kasvien elinolosuhteet paranee ja kasvu nopeutuu. Kasvaessaan ja yhteyttäesäään hiilidioksidi yhteytetään hapeksi. Minua kinnostaa kovasti, millaista kasvillisuutta on mallinettu esimerkkinä Siberiaan, kun lämpötila nousee vaikkapa parisen astetta. Entäpä vaikutukset Kiinassa tällä hetkellä yhdellä eniten kehittyvistä markkinoista. Kasvaako riisi samaa tahtia kuin ennen vai nopeammin? Entäpä jatkaako Hao Jiantsu viljelyä aasilla vai ostaako tilalle Valmetin? Carlo Future on luonnollisesti huomioinut kaikki nämä muutokset ilmaston muutos laskelmissaan. Carlo samalla luonnolisesti ottanut huomioon, että Eurooppa tavoittelee 5% osuutta polttoaineiden tuottamisesta biopolttoaineilla. Hän luonnollisesti myös tietää ennakolta kuinka siinä onnistutaan ja ennustaa öljyn hinnan tulevaisuudessa. Tai sitten ehkä miellä on vain pieni mutu mitä tulee tapahtumaan.

Ilmaston muutos on ennenkaikkea poliittisesti Euroopassa hyväksytty teoria. Esimerkkinä Suomen valtio on korviaan myöten pississä ilman autoverotusta. Siiinä on hyvä esimerkki, että ilmaston muutokselle ei todellisuudessa Suomessa haluta isojen poikien toimesta tehdä ratkaisuja. Autoverotusta olisi jo pitänyt aloittaa kohti vähemmän hillidioksidista suosivaa muutama vuosi sitten, kun Suomesta tehti Saksan vanhojen autojen kaatopaikka. Toisaalta, jos autokanta uusiutuu valtion energiayhtiöt kärsivät. Ilmaston muutos näyttää olevan ennen kaikkea poliittinen pelimerkki pyöritellä rahoja valtiolle edullisella tavalla.

Vertailua: 1990 Mersu kulutus 9 l/100 km
2007 Corolla kulutus 6.6 l/100 km

Tuossa saadaan reilu 20% vähennys hiilidioksidipäästöissä. Tämä olisi voitu tehdä, jo, mutta se veisi tuloja valtion yhtiöiltä ja toisaalta Kioton sopimuksen vähennyksiin pääsemiseksi tämä on yksi hyvä keino, ettei savupiipputeollisuuden tarvitse toimia. Viulut maksaa pieni ihminen, ei lobbaava firma.

 

[Rinksu]

Tepan kirjoitus sisältää omat ajatukseni koko ilmastonmuutoshössötyksestä niin hyvin, että pitäisi lainata koko kirjoitus. Otetaan pieni pätkä kuitenkin.

Vielut maksaa pieni ihminen, ei lobbaava firma.

Mtv3:n nettisivuilta löytyy uutinen tutkimuksesta, jossa kaikki ovat liikuttavan yhtä mieltä ilmastonmuutoksesta. Ja sitten vielä Ollilan ( Shell) kommentti. Enää on vain pieni matka siihen kun mikä tahansa ilmastonmuutoksen nimisssä tehty vero ym. päätös menee läpi täälläkin.

Suomessa tehdyt päätökset ovat hyttysen paska itämeressä niin pitkään kuin Kiina ja Yhdysvallat etunenässä jatkavat touhuiluaan.

 

[Tepa]

Samassa uutisessa kuin edellä mainittu kerrottiin edellä mainittu Ilmatieteen laitos yhdeksi luotettavimmista teidon lähteistä.

MTV3: Luotettavimmat tiedontuottajat ovat Ilmatieteen laitos, tutkimuslaitokset ja ympäristöministeriö.

.

Kunnon luonnontieteilijä epäilee aina lähdettä. Samainen Ilmatieteen laitos ennustaa nyt perjantaille -8 astetta ja lumi sade on poistunut, kun vertaa päivää aiemmin kirjoitettua kirjoitustani. Onko jääkausi sittenkin tulossa?

Hiilidioksidi varmaan lisääntyy ilmakehässä ja siitä on näyttöjä. Muta mitä se todella tekee on eriasia. Nyt Internet aikana hyvin esillä olevat luonnon mullistukset ruokkii hyvin tuota ilmastonmuutos hässäköintiä. Samaan aikaan sähkön hintoja nostellaan alhaalla olevien veden pintojen vuoksi. Missä ne jäätiköiden sulamisvedet oikein on? Öljynjalostus alueilla, jotta öljyn hintaa voidaan nostaa. Vai olisiko tässäkin takana raha?

 

[Rinksu]

Niinpä, tieto lisää tuskaa. Ennen säät tulivat ja menivät. Nykyään sitä pääsee jokainen seuraamaan kotikoneeltaan. Ja kas ennenkuin huomaatkaan, käsissäsi on ilmastonmuutos.

 

[solamnic76]

Niinpä, tieto lisää tuskaa. Ennen säät tulivat ja menivät. Nykyään sitä pääsee jokainen seuraamaan kotikoneeltaan. Ja kas ennenkuin huomaatkaan, käsissäsi on ilmastonmuutos.

Jos nyt tulisi sellaiset tulvat kuin 1500 luvun alkupuolen ajoilla, jolloin turkkilaisten ylivertaisen armeijan euroopan valloitus pysähtyi Wienin muureille kun tykkejä ei saatu perille, niin kyllä miellä olisi hätä kädessä ilmastonmuutoksen kanssa.

 

[Viljuri]

Tepa kirjoitti:

Kunnon luonnontieteilijä epäilee aina lähdettä. Samainen Ilmatieteen laitos ennustaa nyt perjantaille -8 astetta ja lumi sade on poistunut, kun vertaa päivää aiemmin kirjoitettua kirjoitustani. Onko jääkausi sittenkin tulossa? (snips)

Niinpä. Itseäni "kalvaa" lähes eksistentiaalisesti se, että ilmastonmuutoksesta näytetään kirjoitettavan paljon julkaisuja ja papereita melko heppoisin tai lähes olemattomin eväin. Tutkimusalue on "pop", ja joukkotiedotusvälineiden humanistit "nolla"-ymmärryksellään ja -kyvyillään tarttuvat mihin tahansa raapustukseen aiva kuten taistolaiset Neuvostoliitosta lähetettyihin dollarikasseihin 1970-luvulla.

Politiikka ja tieto/tiede ovat iloisesti sekaisin, siis aivan kuten Tampereen yliopiston journalistiikan laitoksella aikanaan... loppujen lopuksi ainoastaan sellaiset tieteentekijät tästä hyötyvät, joiden moraali ja itsekunnioitus on kyseenalainen siinä mielessä, että kykenevät "päästelemään" mitä köykäisimpiä lausuntoja tiedotusvälineille suuremman "julkisuuden" ja tutkimusrahoituksen intressissä.

 

[varjo]

Politiikka ja tieto/tiede ovat iloisesti sekaisin, siis aivan kuten Tampereen yliopiston journalistiikan laitoksella aikanaan... loppujen lopuksi ainoastaan sellaiset tieteentekijät tästä hyötyvät, joiden moraali ja itsekunnioitus on kyseenalainen siinä mielessä, että kykenevät "päästelemään" mitä köykäisimpiä lausuntoja tiedotusvälineille suuremman "julkisuuden" ja tutkimusrahoituksen intressissä.

Niin, kuten jo sanoin aikaisemmin, tällä hetkellä voisi kuvitella olevan kohtalaisen helppoa saada apurahaa ilmastonmuutoksen tutkimiseen...no ehkä ei nyt tällä hetkellä, kun Helsingissäkin on pakkasta mutta kuitenkin.

Vuosi 2006 ei ollut mikään "lämpimin vuosi ikinä koskaan" vaikka loppuvuonna olikin lämmintä. Riippuen hieman miten pitkään talvi nyt jatkuu ja miten kylmänä, 2007 voi aivan hyvin olla taas "aivan normaali" vuosi vaikka talvi alkoikin sinänsä kohtuumyöhään.

Ilmastopaneelin uusi raportti kait tulee julki lähiaikoina, joten on odotettavissa kohta taas kovaa revitystä kun ennusteita tulkitaan lehdistössä (ja maallikkojen parissa) "vapaasti" ja maailmanloppu on lähestymässä.
Ja tietenkin kaikki, jotka eivät tätä ilosanomaa purematta niele, ovat taantumuksellisia päänsä pusikkoon piilottavia jne.

 

[Setämies]

Riskin määritelmä, lainaus Wikipediasta:

Tieteellinen määritelmä: Riski = negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys kerrottuna negatiivisen lopputuloksen aiheuttamilla menetyksillä

Riski ei siis ole sama asia kuin tapahtuman todennäköisyys, vaikka sitä arkikielessä sellaisena pidetäänkin. Annan esimerkin. Luvut eivät ole välttämättä tarkkoja, mutta ne voidaan tarvittaessa tarkistaa:
a = Negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys = riskirajana pidetyn kahden asteen ilmaston lämpenemisen todennäköisyys 50 vuoden sisällä
b = Negatiivisen lopputuloksen aiheuttamat menetykset = em. ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätikköjen sulaminen 100-200 vuoden sisällä

Henkilökohtaisesti pidän kohtaa b sivilisaation loppua vastaavana tapahtumana, jolloin muuttujan b painoarvo lähestyy ääretöntä. Siksi ei muuttujan a todennäköisyys tarvitse olla kovinkaan korkea kasvattaakseen tapahtuman RISKIÄ korkealle. Hieman yksinkertaisemmin muotoiltuna tuo on oma syyni pitää jatkuvasti kertyvää todistusaineistoa ja tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen etenemisestä erittäin huolestuttavina. Joillekin ihmisille kohdan b aiheuttamat vaikutukset eivät ole tärkeitä, esimerkiksi koska eivät ole enää hengissä silloin.

Seuraavaksi hieman hassuttelua luvuilla, ei tarvitse ottaa liian tosissaan:
Vertaan tässä edellämainittua riskiä vastaavanlaiseen tapaukseen. Jos jäätikköjen sulamista verrataan esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksiin, voidaan arvioida että maailman jokaisen 442:n ydinvoimalareaktorin räjähtäminen aiheuttaisi sivilisaation kannalta saman vaikutuksen kuin jäätikköjen sulaminen = valtavat muuttovirrat sekä kaaoksen. Maailmassa on räjähtänyt "kunnolla" yksi ydinvoimalareaktori, Tsernobyl. Matematiikkaa hieman vapaasti soveltaen voidaan siis sanoa YHDEN ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyyden olevan 1/442 = 0,226%. Maailman kaikkien ydinvoimalareaktorien laukeamisen todennäköisyys olisi täten 0,00226^442. Siinä luvussa on nollan ja pilkun jälkeen yli tuhat nollaa ennen lukua sekä prosenttimerkkiä. Vertailun vuoksi ilmastonmuutokseen: jos alkuperäisessä esimerkikssä kohdassa a) mainitun ilmastonmuutoksen toteutumisprosentti olisi esimerkiksi 0,1%, olisi ilmastonmuutoksen riski aiheuttaa "sivilisaation loppu" silti noin 10^1000 kertaa suurempi kuin maailman ydinvoimaloiden räjähtämisen aiheuttama. :] Mitä tällä haluan sanoa? Sitä että ilmastonmuutoksen todennäköisyyden tarvitsee olla järkyttävän häviävän pieni, jotta se aiheuttaisi saman riskin kuin vastaavan vaikutuksen aiheuttavat ydinvoimalaonnettomuudet.

Lopuksi esittäisin vielä ilmastonmuutosta tällä palstalla epäileville henkilöille kysymyksen. Oletetaan, että kymmenen vuoden sisällä ilmastonmuutoksen riski katsotaan erittäin vakavaksi ja sen torjuntaan aletaan panostaman suuret summat rahaa sekä resursseja ympäri maailmaa. Kuitenkin 30 vuoden ymmärretään, että ilmastonmuutos olikin pelkkää maapallon lämpötilan luonnollista vaihtelua, eikä hiilidioksidin määrällä ilmakehässä ole mitään vaikutusta maapallon lämpenemiseen. Oliko teistä edellämainittu panostaminen näennäisen ilmastonmuutoksen torjumiseen tarpeetonta ja mitä haittaa tällä rahojen tuhlaamisella oli?

 

[mjr]

Niinpä. Itseäni "kalvaa" lähes eksistentiaalisesti se, että ilmastonmuutoksesta näytetään kirjoitettavan paljon julkaisuja ja papereita melko heppoisin tai lähes olemattomin eväin. Tutkimusalue on "pop", ja joukkotiedotusvälineiden humanistit "nolla"-ymmärryksellään ja -kyvyillään tarttuvat mihin tahansa raapustukseen aiva kuten taistolaiset Neuvostoliitosta lähetettyihin dollarikasseihin 1970-luvulla.

Politiikka ja tieto/tiede ovat iloisesti sekaisin, siis aivan kuten Tampereen yliopiston journalistiikan laitoksella aikanaan... loppujen lopuksi ainoastaan sellaiset tieteentekijät tästä hyötyvät, joiden moraali ja itsekunnioitus on kyseenalainen siinä mielessä, että kykenevät "päästelemään" mitä köykäisimpiä lausuntoja tiedotusvälineille suuremman "julkisuuden" ja tutkimusrahoituksen intressissä.

Jaa, muistelisinpa sinun usein vuodattaneen katkeria saarnoja postmodernia anti-luonnontieteellistä relativismia vastaan. Minä olen vähän samoilla linjoilla, vaikka ehkä vähän vähemmän syvissä juoksuhaudoissa. Myönnän avoimesti, etten ymmärrä ilmastontutkimuksesta juuri mitään. Ymmärtääkseni ilmasto on hyvin kompleksinen tutkimuskohde, jonka hallitseminen vaatii todella syvällistä pätevyyttä. No, tässä tilanteessa minusta rationaalinen ratkaisu on luottaa kyseisen tiedeyhteisön muodostamaan konsensukseen (toki normaalein varauksin - uusia tuloksia voidaan aina löytää), vaikka se sitten sattuisikin olemaan omien ennakkoluulojeni, arkikokemuksen tai poliittisen ideologiani vastainenkin. Muutenhan olisin melkoinen relativisti, joka hyväksyy tieteen tulokset vain silloin kun ne tukevat maallikon ennakkoluulojani...

Tuossa edellä muuten Setämies puhuu todella asiaa - kysymys on tosiaan riskin ja todennäköisyyden välisestä suhteesta, joka minussa tässä kysymyksessä (puuttumatta näihin maallikoiden lähinnä poliittisiin kiistoihin ilmaston muutoksen syistä) on hyvin olennainen.

 

[solamnic76]

Tuossa edellä muuten Setämies puhuu todella asiaa - kysymys on tosiaan riskin ja todennäköisyyden välisestä suhteestä, joka minussa tässä kysymyksessä (puuttumatta näihin maallikoiden lähinnä poliittisiin kiistoihin ilmaston muutoksen syistä) on hyvin olennainen.

Sanoisin vielä, kun puhutaan riskeistä ja todennäköisyyksistä, että on erinomaisen tärkeää myös päättää ja tulkita se, mitä olisi fiksuinta tehdä? Olisiko sopeutumiseen panostaminen vaihtoehto, jos palloa ei saada pysäytettyä?

Talouskasvun heikentäminen on järkyttävän kallista, ja jos sellaiseen lähdetään, pitää olla selvät tulkinnat siitä, halutaanko sopeutua vai torjua jotain potentiaalista uhkaa.

 

[mjr]

Sanoisin vielä, kun puhutaan riskeistä ja todennäköisyyksistä, että on erinomaisen tärkeää myös päättää ja tulkita se, mitä olisi fiksuinta tehdä? Olisiko sopeutumiseen panostaminen vaihtoehto, jos palloa ei saada pysäytettyä?

Talouskasvun heikentäminen on järkyttävän kallista, ja jos sellaiseen lähdetään, pitää olla selvät tulkinnat siitä, halutaanko sopeutua vai torjua jotain potentiaalista uhkaa.

Näitähän asioita tässä pitäisi ruveta vakavasti miettimään, ja sitten ryhtyä mietinnöistä toimenpiteisiin. En sinuna pelkäisi talouskasvun puolesta vielä aikoihin, poliitikot eivät varmasti uskalla tehdä mitään kovin epäsuosittuja päätöksiä. Jos muutos sitten johtaa todella vakaviin seurauksiin (mikä siis on epätodennäköistä vaikka mahdollista) niin sitten ei välttämättä mene vain kasvu vaan talouskin.

 

[varjo]

Lopuksi esittäisin vielä ilmastonmuutosta tällä palstalla epäileville henkilöille kysymyksen. Oletetaan, että kymmenen vuoden sisällä ilmastonmuutoksen riski katsotaan erittäin vakavaksi ja sen torjuntaan aletaan panostaman suuret summat rahaa sekä resursseja ympäri maailmaa. Kuitenkin 30 vuoden ymmärretään, että ilmastonmuutos olikin pelkkää maapallon lämpötilan luonnollista vaihtelua, eikä hiilidioksidin määrällä ilmakehässä ole mitään vaikutusta maapallon lämpenemiseen. Oliko teistä edellämainittu panostaminen näennäisen ilmastonmuutoksen torjumiseen tarpeetonta ja mitä haittaa tällä rahojen tuhlaamisella oli?

Jos länsimaat uhraavat taloudellisen kasvunsa ilmastonmuutoksen vastustamiseen samalla kun kehittyvät maat vähät välittävät siitä, sitten 30v päästä havaitaan että länsimaat ovat jääneet kehityksessä jalkoihin ja voidaankin alkaa purkamaan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, koska niitten ylläpito ei ole mahdollista tilanteessa.
Puhumattakaan siitä, että laskemalla yhteiskuntien kulutusta samalla lasketaan tuotantoa ja sitä kautta mahdollisuuksia ratkaista ongelmaa tekniikan avulla. Eli lähtemällä "sotaan" ilmastonmuutosta vastaan, voimmekin itseasiassa vain heikentää mahdollisuuksiamme pitkässä juoksussa.

Minulla ei siis ole mitään sitä vastaan, että päästöjä yritetään pienentää mutta en myöskään näe että pään työntäminen pusikkoon ts. nostetaan kädet ylös, luovutaan "kaikesta" ja toivotaan että ongelma katoaa, ei myöskään ole kummoinen ratkaisu. Oma näkemykseni on se, että tekniikan avulla, jos minkään, voidaan saada ratkaisu ongelmaan, mutta jotta tekniikka kehittyisi, vaaditaan kulutusta ja toisaalta juuri niitä resursseja jota nyt olemme kuvitteellisesti syytämässä ilmastonmuutosta vastaan.

Kysehän on paljolti siitä, onko a edes hivenen korkea ja mikä tärkeintä, mitkä ovat mahdollisuudet vaikuttaa a:han. Käytännössä tilanne voi siis olla se ettei asiaan voi enää edes vaikuttaa ja silloin kaikki turha toiminta on vain poissa resursseista joita voitaisiin käyttää myös ongelman ratkaisemiseen.
Ilmastonmuutosta _ei tunneta_ tarpeeksi hyvin, että voitaisiin edes sanoa että jonkun prosenttiosuuden vähennys hiilidioksidipäästöissä välttämättä enää edes vaikuttaisi mihinkään, etenkin jos joka tapauksessa Kiina ja Intia jatkaisivat entisellä linjallaan.

 

[solamnic76]

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin jos ilmasto kiinnostaa. Löytyi tiedelehden keskustelupalstalta.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0107/seppala0107.pdf

(Kirjoittaja on luonnonmaantieteen professori Helsingissä, nyt vaikuttaa Cambridgessä)

 

[varjo]

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin jos ilmasto kiinnostaa. Löytyi tiedelehden keskustelupalstalta.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0107/seppala0107.pdf

(Kirjoittaja on luonnonmaantieteen professori Helsingissä, nyt vaikuttaa Cambridgessä)

Heh, miten musta tuntuu että olen itse sanonut aikalailla samoja asioita, pitänee vielä hankkia professuuri niin saa sanoihin painoa.

Noh, kyllähän Seppäläkin taitaa oikoa mutkia mm. merenpinnan nousun kohdalla kelluvista jäävuorten palasista, mutta sinänsä lienee ihan validia sanoa ettei merenpinta nouse milliäkään, kuin spekuloida mikrometrien nousulla puhtaan ja suolaisen veden tiheyserolla. Puhumattakaan tietenkään siitä, ettei hän tunnu tuntevan lentokoneista syntyvien yläilmakehässä majailevien aerosolien vaikutusta säteilytasapainoon.

Kenties tuo teksti osaltaan vastaa Designerin kysymykseen ketä kuunnella ;)
Vaikka toki vastaavasti maailmasta löytyy iso määrä professoreja, jotka voisivat sanoa täysin päinvastaista. Kuitenkin Seppälän pointit tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta ovat valideja ja niitä oikeastaan kannattaa miettiä kun katastrofiuutiset alkavat ensi perjantaina IPCC:n julkaistessa uuden raporttinsa.

 

[Viljuri]

mjr kirjoitti:

Jaa, muistelisinpa sinun usein vuodattaneen katkeria saarnoja postmodernia anti-luonnontieteellistä relativismia vastaan. Minä olen vähän samoilla linjoilla, vaikka ehkä vähän vähemmän syvissä juoksuhaudoissa. Myönnän avoimesti, etten ymmärrä ilmastontutkimuksesta juuri mitään. Ymmärtääkseni ilmasto on hyvin kompleksinen tutkimuskohde, jonka hallitseminen vaatii todella syvällistä pätevyyttä. No, tässä tilanteessa minusta rationaalinen ratkaisu on luottaa kyseisen tiedeyhteisön muodostamaan konsensukseen (toki normaalein varauksin - uusia tuloksia voidaan aina löytää), vaikka se sitten sattuisikin olemaan omien ennakkoluulojeni, arkikokemuksen tai poliittisen ideologiani vastainenkin. Muutenhan olisin melkoinen relativisti, joka hyväksyy tieteen tulokset vain silloin kun ne tukevat maallikon ennakkoluulojani...

Enhän ole edes ilmoittanut kantaani, joten arviosi juoksuhautani syvyydestä lienee mitä ennenaikaisin.

Ilmastontutkimus on soveltavaa luonnontiedettä. Sen "tieteellisen" pohjan ovat luoneet lähinnä matematiikot, fyysikot ja tietojenkäsittelytieteilijät, eivät suinkaan mitkään metereologit. Johtuen mm. alan luonteesta soveltavana tieteenä, "sääennustelijat" näyttävät olevan taipuvaisia yliarvioimaan metodiensa ja henkilökohtaisen pätevyysalansa, hyvänä esimerkkinä käy Lorenzin julkisuuden avulla luoma uusi "kolmas 1900-luvun tieteellinen vallankumous" eli ns. "kaaoskupla" 1960-luvulla. Lorenzin töissä ei ollut mitään uutta, mitä jo ei olisi sanottu aikaisemmin, ja paljon paremmin ja syvällisemmin (mm. Poincáre). Mutta hyödyntämällä tehokkaasti joukkutiedotusvälineitä hän onnistui vaikutuksille tuolloin alttiin suuren yleisön avulla luomaan lähinnä Pop-tähteyttä vastaavan julkisuusharhan, joka on "perhosineen" levinnyt mitä tehokkaimmin.

Tämä siis siitäkin huolimatta, että alle yksi prosenttia esimerkiksi Jatkoajan lukijoista on koskaan kuulutkaan Lorenzista... ;)

Tiedeyhteisön "konsensus" on luonnollisesti merkittävä asia. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tätä ns. "konsensusta" tulisi kokoajan testata kaikilta kanteilta, hellittämättä ja voimalla, tiedeyhteisön jäsenten toimesta.

Ilmastonmuutoksen tutkimuksessa tulisi olla menty jo aikapäiviä sen hetken ohi, että jokaisen tulisi ensimmäisenä lausua julkinen uskontunnustuksensa (credo) antropogeenisiin vaikuttumiin ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Tiedeyhteisöhän ei ole mikään SAK, mitä ei välttämättä IPCC:n kokoonpanosta voi päätellä... IPCC:n eri komiteoissa on jäseninä mm. pappeja, imaameja, politiikkoja, NGO-mielipidevaikuttajia jne... Eihän sieltä näytä puuttuvan kuin Julia Kristeva? (heh heh)

 

[varjo]

Tämä siis siitäkin huolimatta, että alle yksi prosenttia esimerkiksi Jatkoajan lukijoista on koskaan kuulutkaan Lorenzista... ;)

Itseasiassa kaaosteoriaa käsittelevillä luennoilla eräs proffa luonnehti asiaa lähinnä "täyttä roskaa"-termillä, joten toki nimi on tuttu :)

Pitää toki muistaa, että se mitä tavalliset ihmiset tietävät asioista, ei tietenkään korreloi ammattipiirien kanssa. Vaikka Lorenz ehkä on onnistunut levittämään "perhosteoriansa" valtaisan laajalti, niin suurin osa luonnontieteellisen koulutuksen saavista silti päätyy tutustumaan oikeisiin kaaosteorioihin. Joten sinänsä ei pidä myöskään täysin aliarvioida ilmastontutkijoitten ymmärrystä siitä mitä tapahtuu, mitä itse olen jutellut ko. ihmisten kanssa niin näkemykset ovat hillittyjä, kyse on lähinnä siinä mitä lehdistö ja toisaalta omia etuja ajavat yhdistykset tekevät tutkimustuloksilla ja ennusteilla, yleensä jättäen kokonaan virherajat ja eritoten ennustuksen skaalan huomioimatta.

 

[Kaivanto]

Täysin riippumatta siitä kiistanalaisesta kysymyksestä, mikä on ihmisen vaikutus ilmastoon tähän mennessä vai onko mikään:

1) On kiistatonta, että maapallolla vaikuttaa kasvihuoneilmiö ja ihmisen on mahdollista vaikuttaa sen kautta ilmastoon

2) On kiistatonta, että ilmasto on niin monimutkainen ja kaoottinen järjestelmä, että ainakaan toistaiseksi ihminen ei voi sen kehitystä ennustaa ja vielä vähemmän hallita

3) On kiistatonta, että ilmastonmuutos voi pahimmillaan ajaa sivilisaation globaaliin kriisiin (ravinnontuotannon kriisi, koko ekosysteemin tasapainon heilahtaminen kertautuvine seurauksineen, alueelliset nopeat elinolosuhteiden muutokset ja niistä seuraava yhteiskunnallinen sekasorto, kriisien aiheuttamat yhteiskuntarakenteiden hajoamiset ja valtatyhjiöt, muutokset valtatasapainossa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti, muuttoaallot, sodat, jne.)

Koska maapallo ei ole ihmisen näkökulmasta toistettava koelaboratorio, vaan ainutkertainen projekti, on oikeastaan yhdentekevää, mikä ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa tähän mennessä on. Vaikka vaikutuksia ei tunnettaisi, tunnetaan mekanismi, jonka kautta voidaan hallitsemattomasti vaikuttaa ilmastoon ja tunnetaan vaikuttamisen sisältämät valtavat vaarat. Kun lasketaan nämä yhteen, johtopäätöksen tulisi olla saman, kuin silloin, jos ihmisen rooli ilmastonmuutoksessä voitaisiin kiistatta osoittaa: on minimoitava ilmastoon vaikuttava toiminta, jotta vältetään uusien muuttujien tuomista pitkällä aikavälillä tasapainoon hakeutuneeseen järjestelmään ja vähennetään yllättävän muutoksen mahdollisuutta. Se, että pitkällä tähtäimellä on työskenneltävä suunnitelmallisesti tämän päämäärän eteen, ei tarkoita, että vallanpitäjien tulisi nyt lopettaa tehtaat ja liikenne, vaan sitä, että heidän tulisi nyt lopettaa spekulointi Celsiusten murto-osista.

Viime vuosikymmeniin asti ihminen on ollut täysin välinpitämätön vaikutuksestaan ilmastoon ja teollistumisesta lähtien sillä on ollut jotain merkitystä. Jos joku haluaa jatkaa tästä eteenpäin samalla tavalla, on kyseessä joko välinpitämättömyys tai tyhmyys. Mutta ehkä tuhansien vuosien kuluttua pieni siirtokunta Marsissa muistelee, miten Telluksen kansainvälisen parlamentin viimeinen päätös oli, että elämä on enemmän talouskasvuun kuin biologiaan liittyvä ilmiö.

 

[varjo]

3) On kiistatonta, että ilmastonmuutos voi pahimmillaan ajaa sivilisaation globaaliin kriisiin (ravinnontuotannon kriisi, koko ekosysteemin tasapainon heilahtaminen kertautuvine seurauksineen, alueelliset nopeat elinolosuhteiden muutokset ja niistä seuraava yhteiskunnallinen sekasorto, kriisien aiheuttamat yhteiskuntarakenteiden hajoamiset ja valtatyhjiöt, muutokset valtatasapainossa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti, muuttoaallot, sodat, jne.)

No ei kyllä ihan näinkään, tai no, tietenkin on teoriassa mahdollista että näin kävisi mutta tällaisen tapahtumaketjun todennäköisyys ei välttämättä ole mitään sellaista, minkä takia pitäisi huolestua merkittävästi. Takaisinkytkentöjen ja itseäänkorjaavien prosessien toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa ja siten toisaalta on yhdentekevää peloitella kauhuskenaarioilla, yhtä lailla ihmiskunta voisi suunnata kaikki resurssinsa jättimäisen kärpäslätkän valmistamiseen tulevaisuuden asteroidiosuman varalta.
Kaikilla asioilla on worst-case-skenaarionsa, pelkkä niitten esilletuominen ei merkitse mitään, jos ei pystytä arvioimaan skenaarioitten todennäköisyyksiä.

Koska maapallo ei ole ihmisen näkökulmasta toistettava koelaboratorio, vaan ainutkertainen projekti, on oikeastaan yhdentekevää, mikä ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa tähän mennessä on.

Öh, määrittele ihminen?
Yksittäisen ihmisen kannalta väitteesi kyllä pitää paikkansa mutta ei ihmiskunnan. Olkoonkin että "seuraavalla sukupolvella" tulee olemaan hieman enemmän ongelmia teollisen tuotannon alkuunpanemisen kanssa, kun suurin osa helposti hyödynnettävistä energianlähteistä on ammennettu tyhjiin.

Vaikka vaikutuksia ei tunnettaisi, tunnetaan mekanismi, jonka kautta voidaan hallitsemattomasti vaikuttaa ilmastoon ja tunnetaan vaikuttamisen sisältämät valtavat vaarat.

Jos tunnen mekanismin, millä voi voittaa lotossa, tarkoittaako se että voin voittaa lotossa jos haluan? Edes se ei varsinaisesti ole varmaa, että voidaanko ilmastonmuutokseen enää varsinaisesti vaikuttaa _realistisilla_ keinoilla, eikä varsinaisesti voida edes sanoa että utopistisetkaan keinot välttämättä vaikuttaisivat mitenkään.

Se, että pitkällä tähtäimellä on työskenneltävä suunnitelmallisesti tämän päämäärän eteen, ei tarkoita, että vallanpitäjien tulisi nyt lopettaa tehtaat ja liikenne, vaan sitä, että heidän tulisi nyt lopettaa spekuloiminen Celsiusten murto-osista.

Sinänsä ihan validi juttu, mutta täysin tyhjä, jos et oikeastaan määrittele mitä sitten pitäisi tehdä. "Jonkun tarttis kyllä nyt tehdä jotain, eikä vain spekuloida".

Mutta ehkä tuhansien vuosien kuluttua pieni siirtokunta Marsissa muistelee, miten Telluksen kansainvälisen parlamentin viimeinen päätös oli, että elämä on enemmän talouskasvuun kuin biologiaan liittyvä ilmiö.

Ei selviytyminen sinänsä ole mikään itseisarvo, jos ihminen ei selviydy, joku muu olosuhteitten muutokseen paremmin sopeutunut laji täyttää kyllä ekologisen lokeron. Ts. jos sinä et oikeasti ole valmis tinkimään saavutetuista eduista, ei siihen kyllä rupea kukaan muukaan, ihmiset kun kovin tykkäävät talouskasvun hedelmistä.

 

[Kaivanto]

varjo:

Maapallo on ihmislajille (ihmiselläkin tarkoitan tässä yhteydessä samaa) ainutkertainen koe siinä mielessä, että se ei ohjaa tätä laboratoriota ulko- vaan sisäpuolelta ja menee kokeen täydellisesti epäonnistuessa laboratorionsa mukana. Ihmisen täydellisen tuhon mahdollisuudet ovat täysin teoreettiset ja sivilisaation tuhoutumisen mahdollisuudet varsin teoreettiset. Lottovertauksestasi en oikein saa kiinni, mutta jos nyt tällaista yksilöön kohdistuvaa havainnollistusta koitetaan, niin mikäli revolverissa on miljoonan patruunan rullassa yksi kuti ja joka kerta liipaisimesta vetäessään saa vitosen setelin, onhan siinä kysymys pohdittavaksi, että vetääkö vai ei.

Mitä todennäköisyyslaskelmiin tulee, pointtihan nimenomaan oli jonkin ilmiön oleminen ihmisen hallinnan ja mallintamisen ulottumattomissa. Hallinnan puuttumisen ymmärtämisen lisäksi ihmisen käsitettävissä on se, että hänen säilymisensä edellyttää ympäristöltä joidenkin äärirajojen sisällä pysymistä ja rakennetun sivilisaation säilymiselle lisäksi vielä mahdollisimman tasaiset ja ennakoitavat olosuhteet ovat hyvästä. (Pelkästään ravintokasvien viljelyalueiden nopea ja radikaali muutos voisi ajaa koko maailman ravintohuollon ja sitä kautta talouden täydelliseen sekasortoon.) Näistä kahdesta ymmärtämästään seikasta järkevä ihminen päätyy johtopäätökseen, että hänen on syytä vaikuttaa valtansa ulkopuolella olevaan systeemiin mahdollisimman vähän. Jos ihmisyhteisön ensimmäinen tavoite on itsesäilytys ja elinkelpoiset olosuhteet lajin säilymisen ensimmäinen edellytys, seuraa näistä se, että elinympäristön elinkelpoisena säilyttämisen tulisi ajaa muiden tavoitteiden ohi pitkän aikavälin priorisoinnissa. Jos hyväksyy lähtökohdan, tämä seuraa tosiaan ihan järkeilystä eikä arvovalinnasta.

Ja mitä "mitä tehdä?"-kysymykseen tulee, siihenhän vastaus oli: vaikuttaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman vähän ilmastoon (ja muutenkin elämälle perustan tarjovaan ympäristöön). Käytännössä maailman diktaattorin pitäisi siis perustaa kaiken maailman komiteoita sun muita elimiä, jotka diktaattorin itsensä suurten linjojen organisoinniksi kutsuman ympäripyöreän käsienheiluttelun sijasta listaisivat asiantuntevammin ja yksityiskohtaisemmin ilmastoon vaikuttavia ihmisen pyörittämiä prosesseja ja perustaisivat tarvittaessa edelleen uusia elimiä organisoimaan korvaavia tapoja hoitaa kyseiset prosessit.

Mainitsemasi järjestelmä asteroideilta suojautumiseksi tehdään ilman muuta jollain aikavälillä, jos asteroidi ei ehdi ensin. Tosin ei siihen mielestäni kaikkia inhimillisiä resursseja kannata laittaa ja en sitäpaitsi usko tuohon kärpäslätkään ratkaisuna.

 

[varjo]

varjo:
Maapallo on ihmislajille (ihmiselläkin tarkoitan tässä yhteydessä samaa) ainutkertainen koe siinä mielessä, että se ei ohjaa tätä laboratoriota ulko- vaan sisäpuolelta ja menee kokeen täydellisesti epäonnistuessa laboratorionsa mukana.

Mutta miksi koe menisi täydellisesti pieleen ja miksi ihminen menisi siinä mukana? Ihminen on kuitenkin osoittautunut sopeutuvansa tehokkaasti elinympäristön muutoksiin, miksei siis se kykenisi sopeutumaan tuleviinkin sellaisiin.
Ainoat realistiset globaalit totaaliset tuhoskenaariot tulevat ulkoavaruudesta ja niille me emme voi mitään.

Lottovertauksestasi en oikein saa kiinni, mutta jos nyt tällaista yksilöön kohdistuvaa havainnollistusta koitetaan, niin mikäli revolverissa on miljoonan patruunan rullassa yksi kuti ja joka kerta liipaisimesta vetäessään saa vitosen setelin, onhan siinä kysymys pohdittavaksi, että vetääkö vai ei.

Vertauksesi on hyvä, mutta lähinnä psykologinen. Koska revolveri huokuu symboliarvoltaan kuolemaa, ihminen näkee riskin suurempana kuin se 1:1M ja siten suurin osa empisi vastauksen kanssa.
Enemmänkin voisit kysyä, että koska todennäköisyys kuolla auto-onnettomuudessa on X, niin lähdetkö huomenna autolla töihin?
Aika moni formulakuski ottaa päivittäin vitosiaan ajaessaan kolmeasataa kohti betoniseiniä.

Tai vieläkin konkreettisemmin, tupakointi, ylipaino ja alkoholin liikakäyttö vähentävät elinajan odotusta merkittävästi, helposti enemmän kuin 1:1M, mutta silti näemme maailmassa useita tupakoivia ylipainoisia alkoholia käyttäviä ihmisiä.


Lottovertaukseni tarkoitti sitä, että vaikka tiedän miten lotossa voi voittaa l. täyttämällä kupongin seitsemällä numerolla, se ei tarkoita että voisin voittaa halutessani.
Pelkkä tieto ratkaisun olemassaolosta ei tarkoita, että asian voi välttämättä ratkaista.

Jos ihmisyhteisön ensimmäinen tavoite on itsesäilytys ja elinkelpoiset olosuhteet lajin säilymisen ensimmäinen edellytys, seuraa näistä se, että elinympäristön elinkelpoisena säilyttämisen tulisi ajaa muiden tavoitteiden ohi pitkän aikavälin priorisoinnissa. Jos hyväksyy lähtökohdan, tämä seuraa tosiaan ihan järkeilystä eikä arvovalinnasta.

Mutta eihän kyse ole pelkästään elinolosuhteitten säilyttämisestä, koska ihminen myös yksilötasolla näkee oman etunsa tärkeänä. Tämän ja etenkin haitallisten muutosten pitkän aikaskaalan takia ihmiset yksilöinä tekevät päätöksiä, jotka hyödyttävät lähinnä heitä itseään, ei sukupolvia sadan vuoden päästä.

Täytyy myös muistaa, ettei evoluutiossa sinänsä ole mitään mystistä "joukkotekijää" mikä ohjaisi lajin evoluutiota. Jokainen ihmisyksilö pyrkii siirtämään oman geenimateriaalinsa jälkipolville ja tässä kohtaa oma etu ajaa lajin edun edelle toiminnassa.

Etenkään kun ensinnäkään ei edes ole mitään faktatietoa siitä, että nykyisenmallinen ilmastonmuutos edes olennaisesti heikentäisi maapallon asumisoloja. Ennusteita on toki, mutta niittenkin virherajat ovat järkyttäviä noin ennusteitten tulkinnan kannalta.

Ja mitä "mitä tehdä?"-kysymykseen tulee, siihenhän vastaus oli: vaikuttaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman vähän ilmastoon (ja muutenkin elämälle perustan tarjovaan ympäristöön).

Ei tuo ole vastaus, se on taas vain asioitten toteamista ja vastuun siirtämistä "jollekin muulle".
Miten ilmastoon suuntautuvaa vaikutusta pitäisi vähentää?

käytännössä maailman diktaattorin pitäisi siis perustaa kaiken maailman komiteoita sun muita elimiä, jotka diktaattorin itsensä suurten linjojen organisoinniksi kutsuman ympäripyöreän käsienheiluttelun sijasta listaisivat asiantuntevammin ja yksityiskohtaisemmin ilmastoon vaikuttavia ihmisen pyörittämiä prosesseja ja perustaisivat tarvittaessa edelleen uusia elimiä organisoimaan korvaavia tapoja hoitaa kyseiset prosessit.

Tietyssä määrin voi sanoa, että valitettavasti maailma ei ole diktatuuri. Toisaaalta, maailman diktatuureissa taas valtio asettaa oman etunsa ympäristön edelle.

Mainitsemasi järjestelmä asteroideilta suojautumiseksi tehdään ilman muuta jollain aikavälillä, jos asteroidi ei ehdi ensin. Tosin ei siihen mielestäni kaikkia inhimillisiä resursseja kannata laittaa ja en sitäpaitsi usko tuohon kärpäslätkään ratkaisuna.

Toisaalta, miten arvioisit tappaja-asteroidin ja ilmastonmuutoksen worst-case-skenaarion riskisuhteita, kumpaa tässä pitäisi oikeastaan pelätä enemmän.

 

[Setämies]

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin jos ilmasto kiinnostaa. Löytyi tiedelehden keskustelupalstalta.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0107/seppala0107.pdf

(Kirjoittaja on luonnonmaantieteen professori Helsingissä, nyt vaikuttaa Cambridgessä)

Ymmärtäähän sen, että tiedemies Matti Seppälää ärsyttää tieteenalan(sa?) politikoituminen. Seuraava kohta kummastutti professorin hieman angstisessa kirjoituksessa:
"Sään vaihteluille emme voi mitään. Ilmasto muuttuu, jos aurinkoenergian maahan saapuva määrä muuttuu. Ei kannata kuvitella, että pystyisimme siihen muutokseen jotenkin vaikuttamaan."

Miten voi professorin tittelillä varustettu henkilö kirjoittaa tällaista, kun esimerkiksi seuraava tutkimus on julkaistu jo vuonna 1998:
http://www.hoover.org/publications/digest/3522851.html Kannattaa lukea. (Varsinaisen asian lisäksi tuossa kerrotaan ohimennen, että jo vuonna 1979 oli ilmastonmuutoksesta huolissaan ollut tutkija ehdottanut auringonvaloa torjuvien hiukkasten levittämisen yläilmakehään.) Parasta Seppälän tekstin lainauksessa on, että mies kertoo yhden kappaleen jälkeen kuinka lentokoneiden vesihöyry kuitenkin vaikuttaa maahan saapuvan lämpösäteilyn määrään...

Olen jo aiemmin ketjussa laittanut linkin tuohon geoengineering-tyyppiseen ratkaisuun, jossa maahan saapuvan auringonvalon määrää voidaan kontrolloida avaruuteen laukaistavilla "aurinkovarjoilla". Ihminen on käynyt kuussa, ei tällainen järjestelmä nyt niin vaikea voi olla. Surullista on, että yhdeksän vuoden aikana ei asiaa olla edelleenkään nostettu millään tavalla otsikoihin, vaan poliitikot ja median edustajat pyörittelevät otsikoissa Kioto-pahvia. Pahvia, jonka vaikutuksella oletettuun ilmastonmuutoksen voi aidosti pyyhkiä persettä.

 

[Setämies]

Ei selviytyminen sinänsä ole mikään itseisarvo, jos ihminen ei selviydy, joku muu olosuhteitten muutokseen paremmin sopeutunut laji täyttää kyllä ekologisen lokeron.

Tässä asiassa olen kyllä eri mieltä, sillä mielestäni ihmisten selviytyminen on juurikin itseisarvo. Pidän ihmisten kykyä ajatella, kehittyä ja luoda uutta paljon tärkeämpänä kuin esimerkiksi minkään lajin fyysisiä ominaisuuksia. Tämä ei tarkoita, etteivätkö muut lajit ole tärkeitä ja etteikö ekosysteemiä pitäisi suojella parhaamme mukaan. Se, että kulttuurievoluutio on muutaman sadan vuoden aikana vienyt ihmiset hämmästyttävän pitkälle tutkiessaan esimerkiksi elävien olentojen tietoisuuden ja maailmankaikkeuden rakennetta, on mielestäni liian suuri asia heitettäväksi hukkaan vain suhtautumalla välinpitämättömästi ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan.

 

[Kaivanto]

Mutta miksi koe menisi täydellisesti pieleen ja miksi ihminen menisi siinä mukana? Ihminen on kuitenkin osoittautunut sopeutuvansa tehokkaasti elinympäristön muutoksiin, miksei siis se kykenisi sopeutumaan tuleviinkin sellaisiin.

Niin kuin sanoin, lajin katoamisen mahdollisuus on täysin teoreettinen. Ilmastonmuutoksen kautta tapahtuvaan skenaarioon liittyisi ehkä mainitusta ravintotalouden järkkymisestä kumuloituva sekasorto; teollisuusmaihin asti ulottuva elintarvikepula, kansainvälisen yhteisön kriisiytyminen, tapojen väistyminen nälän tieltä ja ydinsotaan huipentuva kehitys. Sen sijaan sivilisaation tuhoutumisen vaara on huomattavasti todellisempi.

Mutta kysehän oli asetelmasta, siis siitä, että ihmisellä on vain yksi maapallo ja sitä ei ole syytä vaarantaa.

Lottovertaukseni tarkoitti sitä, että vaikka tiedän miten lotossa voi voittaa l. täyttämällä kupongin seitsemällä numerolla, se ei tarkoita että voisin voittaa halutessani.
Pelkkä tieto ratkaisun olemassaolosta ei tarkoita, että asian voi välttämättä ratkaista.

Nyt ymmärrän, että tarkoittanet konkreettisia ratkaisuja esim. kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Niitä en ole edellä pyrkinyt, tai pyri nyt, esittämään.

Mutta eihän kyse ole pelkästään elinolosuhteitten säilyttämisestä, koska ihminen myös yksilötasolla näkee oman etunsa tärkeänä. Tämän ja etenkin haitallisten muutosten pitkän aikaskaalan takia ihmiset yksilöinä tekevät päätöksiä, jotka hyödyttävät lähinnä heitä itseään, ei sukupolvia sadan vuoden päästä.

Täytyy myös muistaa, ettei evoluutiossa sinänsä ole mitään mystistä "joukkotekijää" mikä ohjaisi lajin evoluutiota. Jokainen ihmisyksilö pyrkii siirtämään oman geenimateriaalinsa jälkipolville ja tässä kohtaa oma etu ajaa lajin edun edelle toiminnassa.

Tästä en ole ollenkaan eri mieltä. Voi hyväksyä ihmissuvun jatkumisen (ja laajentaen suotuisien elinolosuhteiden turvaamisen) ihmisyhteisön pyrkimykseksi tai olla hyväksymättä. Itselläni se on lähtökohta. Hallintojen tehtävä on lukemattomista näkökulmista suitsia yksityistä eduntavoittelua yhteisön lyhyen tai pitkän tähtäimen eduksi.

Ei tuo ole vastaus, se on taas vain asioitten toteamista ja vastuun siirtämistä "jollekin muulle".
Miten ilmastoon suuntautuvaa vaikutusta pitäisi vähentää?

No siinä seuraavassa lainauksessahan ("käytännössä"-alkuinen) oli vastaus ja vieläpä ihan tarkoituksellisella tarkkuustasolla. En ole esittämässä detaljitason toimenpiteitä esimerkiksi kasvihuonekaasujen vähentämiseen, vaan käsityksen, että kasvihuoneilmiön tuntemus on jo riittävä peruste pyrkiä minimoimaan ihmisen vaikutus - tietysti suhteellisuudentaju säilyttäen -, ei tarvitse tietää mahdollisen muutosvauhdin desimaaleja ja ihmisen roolia.

 

[Solomon]

Tässä asiassa olen kyllä eri mieltä, sillä mielestäni ihmisten selviytyminen on juurikin itseisarvo. Pidän ihmisten kykyä ajatella, kehittyä ja luoda uutta paljon tärkeämpänä kuin esimerkiksi minkään lajin fyysisiä ominaisuuksia.

En voi välttää kiusausta tulkita tällaista argumenttia kehäpäätelmäksi, jossa a) ihmisen selviytymiselle pyritään luomaan jokin merkitys b) toteamalla tämän merkityksen sisältyvän niihin keinoihin, jotka ihminen on kehittänyt selviytyäkseen.