Ilmastonmuutos

[Kilgore Trout]

Tämän viikon tiistai oli maapallon kuumin mitattu päivä. Edellinen ennätys oli maanantailta.

The average global air temperature was 17.18C (62.9F) on Tuesday, according to data collated by the US National Centers for Environmental Prediction (NCEP), surpassing the record 17.01C reached on Monday.
Until the start of this week, the hottest day on record was in 2016, during the last El Niño global weather event, when the global average temperature reached 16.92C.
(Guardian)

Tuesday was world’s hottest day on record – breaking Monday’s record

Average global temperature hits 17.18C and experts expect record to be broken again very soon

www.theguardian.com

 

[ipaz]

Norway to develop phosphate deposit large enough to meet battery and solar panel demand for 100 years

Norge Mining will develop a giant phosphate deposit large enough to supply solar panels and batteries for the next 100 years.

www.mining-technology.com

Onkohan tämä oikea ketju tällaiselle uutiselle. Talousjuttuja ehkä enemmänkin. Norja sen kun porskuttaa myös tulevaisuudessa, kun ovat löytäneet 70 miljardia tonnia sisältävän fosforiesiintymän kalliostaan. Toistaiseksi suurin on Marokossa sijaitseva 50 mrd tonnin ja kolmanneksi Kiinassa oleva "vain" 3,2 mrd tonnin esiintymä.
Riittää lannoitetta ja akkurakennusmateriaalia toviksi aikaa - eikä niitä tarvi nyt raijata maailman toiselta puolen.

 

[Kilgore Trout]

Minusta Mykkänen spekuloi liian nopealla aikataululla. Jos modulaarisen ydinvoimalan raketaminenkin kestää 6-8 vuotta, niin miten olisi mahdollista, että niitä olisi Suomessa käytössä 10 vuoden päästä? Wikipedian mukaan

SMR:iä ei ole vielä kaupallisesti saatavilla. Sen takia ei ole varmaa, pystytäänkö niitä rakentamaan halvemmalla kuin suuria reaktoreita. Suuret reaktorit hyötyvät ns. suuruuden ekonomiasta. SMR:t pyrkivät korvaamaan sen sarjatuotannon eduilla. Sarjatuotantoa varten samanlaisia reaktoreita pitäisi kuitenkin rakentaa yhdessä tehtaassa useita kymmeniä. On epävarmaa, löytyykö maailmasta tarpeeksi tilaajia millekään SMR-reaktorityypille.[5][2]

Ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset on kirjoitettu perinteisille suurille reaktoreille. Nykyiset turvallisuusvaatimukset eivät välttämättä suoraan sovellu SMR:lle. Samoin lupahakemusten käsittelyprosessi on suunniteltu reaktoreille, joita rakennetaan yksi kerrallaan, eikä se välttämättä sovellu sarjatuotantona rakennettaville reaktoreille.[6][7] Syksyllä 2019 työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti hankkeen ydinenergialain kehittämiseksi. Sen yhteydessä lakia tarkastellaan myös pienreaktoreiden kannalta.[8] Syksyllä 2020 Säteilyturvakeskus aloitti ydinturvallisuusvaatimusten uudistuksen. Uusien vaatimusten on tarkoitus olla teknologianeutraaleja, mikä mahdollistaisi SMR:ien luvittamisen joustavammin.[9]

Poliittinen käsittely, tarjouskilpailut (mistä?), lupamenettelyt, rakentaminen tarkastuksineen jne. Olen ydinvoiman kannattaja ja SMR:t ovat tulevaisuutta, mutta aikaa se ottaa vielä. Toki ei se haittaa muokata maaperää ja väläytellä edistyksellisiä ratkaisuja.

Linkki: https://twitter.com/KaiMykkanen/status/1678317092532043776

 

[Kilgore Trout]

Toivottavasti Mykkäsellä on kompetenssia ja särmää edistää oman ministeriönsä asioita turbulentissa hallituksessa. Minäkin olen huolissani seuraavasta ja sitä seuraavasta sukupolvesta, lapsistamme ja lastenlapsistamme. Minun huoleni vaan on monin kerroin voimakkaampi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kannalta kuin valtion velan kannalta.

Dilemma tässä on tietysti se, että hallituksen vaikutusmahdollisuus ilmastonmuutokseen varsinkin lyhellä tähtäimellä on niin häviävän pieni verrattuna pensan hintaan. Asia josta persut jaksavat muistuttaa kyllästymiseen asti.
Luontokatoon meillä toki on tai ainakin olisi mahdollisuuksia vaikuttaa.

 

[Cobol]

Toivottavasti Mykkäsellä on kompetenssia ja särmää edistää oman ministeriönsä asioita turbulentissa hallituksessa. Minäkin olen huolissani seuraavasta ja sitä seuraavasta sukupolvesta, lapsistamme ja lastenlapsistamme. Minun huoleni vaan on monin kerroin voimakkaampi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kannalta kuin valtion velan kannalta.

Dilemma tässä on tietysti se, että hallituksen vaikutusmahdollisuus ilmastonmuutokseen varsinkin lyhellä tähtäimellä on niin häviävän pieni verrattuna pensan hintaan. Asia josta persut jaksavat muistuttaa kyllästymiseen asti.
Luontokatoon meillä toki on tai ainakin olisi mahdollisuuksia vaikuttaa.

Sinusta siis hallitusohjelma on huolissaan velasta, mutta ei ilmastonmuutoksesta? No jaa. Muutenkin vähän huolestuneisuuteen piilotettu ylimielinen viesti, jossa Orpon hallitus mukamas näkee vain velan vähentämisen, mutta ei mitään muuta.

Hallitus lupaa torjua luontokatoa ja jossain vaiheessa tulevaisuudessa nähdään, tehtiinkö tämä oikeasti vai jäikö puhumisen asteelle. Sama pätee ilmastonmuutoksen lieventämiseen, josta hallitusohjelmassa on suoraan tai siihen liittyen noin 50 mainintaa. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa nähdään, tehtiinkö tämä oikeasti vai jäikö puhumisen asteelle.

Kyllä minäkin pidän vaarana edellishallituksen suoranaista huutamista somessa hyvistä asioista, maailman edistyksellisin ilmastohallitus, ja käsien heiluttelua kun pitäisi konkreettisista toimista päättää. Tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus tuskin ryhtyy puhumaan ilmastohallituksesta ilman riittävää määrää konkreettisia tekoja.

 

[Kilgore Trout]

Sinusta siis hallitusohjelma on huolissaan velasta, mutta ei ilmastonmuutoksesta? No jaa. Muutenkin vähän huolestuneisuuteen piilotettu ylimielinen viesti, jossa Orpon hallitus mukamas näkee vain velan vähentämisen, mutta ei mitään muuta.

Hallitus lupaa torjua luontokatoa ja jossain vaiheessa tulevaisuudessa nähdään, tehtiinkö tämä oikeasti vai jäikö puhumisen asteelle. Sama pätee ilmastonmuutoksen lieventämiseen, josta hallitusohjelmassa on suoraan tai siihen liittyen noin 50 mainintaa. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa nähdään, tehtiinkö tämä oikeasti vai jäikö puhumisen asteelle.

Kyllä minäkin pidän vaarana edellishallituksen suoranaista huutamista somessa hyvistä asioista, maailman edistyksellisin ilmastohallitus, ja käsien heiluttelua kun pitäisi konkreettisista toimista päättää. Tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus tuskin ryhtyy puhumaan ilmastohallituksesta ilman riittävää määrää konkreettisia tekoja.

Minusta tämän hallituksen yhdessä pysymisen liimana on markkinoitu yhteistä näkemystä velkaantumisen hillitsemisessä ja talouden tervehdyttämisessä. Kokoomus nielee kaikenlaista persuilta kunhan saa haluamansa talouden uudistukset toteutettua. Tämä on se yksinkertaistus, mitä tämänkin keskustelupalstan hallitusosiossa toistellaan.
Varmasti hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luontokadon torjunnassa. Mutta en usko, että persut vilpittömästi ovat niiden takana, päinvastoin he pyrkivät lykkäämään kaikkia päätöksiä, jotka vaikuttavat polttoaineen hintaan tai muihin heidän kannattajiensa välittömiin elinkustannuksiin.
Joten toistan sen toiveen, että Mykkäsellä olisi riittävästi kompetenssia ja särmää saada oman ministeriönsä tavoitteet, siis ne mitkä lukevat hallitusohjelmassa jos se nyt erikseen pitää mainita, myös toteutettua.

 

[Cobol]

Varmasti hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luontokadon torjunnassa. Mutta en usko, että persut vilpittömästi ovat niiden takana, päinvastoin he pyrkivät lykkäämään kaikkia päätöksiä, jotka vaikuttavat polttoaineen hintaan tai muihin heidän kannattajiensa välittömiin elinkustannuksiin.

Linkitin pitkin edellishallituksen kautta tutkijoiden ja asiantuntijoiden arvioita, miten herkästi M:n hallitus lähti tekemään vastakkaista työtä oli sitten ilmastonmuutoksen konkreettisista toimista tai luontokadosta. EU:ssa SDP ajoi hallituksen nimissä erittäin kummallista linjaa ja torppasi Suomen puheenjohtajakaudella mm. maataloustukien sitomisen luontoa eri tavoin suojeleviin ja elvyttäviin toimiin. M hehkutti ilmastotoimia ja luontokatoa hillitseviä toimia, mutta mm. hallituspuolueen asiantuntijan (Ville Niinistö) mukaan petti lupauksensa. Monet tutkijat allekirjoittivat konkreettisista teoista ja niiden puutteesta samankaltaisen arvion.

Sen takia näen, että oikeistokoalitio tuskin alittaa konkreettisina päätöksinä M-kauden toimia. Jos alittaa, siinä tapauksessa syytän en persuja, vaan Kokoomusta ja RKP:tä.

Itselleni on ihan sama minkä värinen hallitus ilmasto- ja luontotoimia tekee, olkoon vaikka sinimusta tai punainen. Meillä ei ole aikaa odotella vaan ohjelmien lupaukset on saatava muotoiltu konkreettisiksi teoiksi ja sitten suoritettava ne. Suomi voi vaikuttaa ja paljon kun kyseessä on mm. meidän lähivedet. Saaristomeri on pilattu ja pilaaminen sen kun lisääntyi M-hallituksen aikana. Nyt on saatava muutos.

 

[Kilgore Trout]

Linkitin pitkin edellishallituksen kautta tutkijoiden ja asiantuntijoiden arvioita, miten herkästi M:n hallitus lähti tekemään vastakkaista työtä oli sitten ilmastonmuutoksen konkreettisista toimista tai luontokadosta. EU:ssa SDP ajoi hallituksen nimissä erittäin kummallista linjaa ja torppasi Suomen puheenjohtajakaudella mm. maataloustukien sitomisen luontoa eri tavoin suojeleviin ja elvyttäviin toimiin. M hehkutti ilmastotoimia ja luontokatoa hillitseviä toimia, mutta mm. hallituspuolueen asiantuntijan (Ville Niinistö) mukaan petti lupauksensa. Monet tutkijat allekirjoittivat konkreettisista teoista ja niiden puutteesta samankaltaisen arvion.

Sen takia näen, että oikeistokoalitio tuskin alittaa konkreettisina päätöksinä M-kauden toimia. Jos alittaa, siinä tapauksessa syytän en persuja, vaan Kokoomusta ja RKP:tä.

Kaikkea voi tietysti verrata edelliseen hallitukseen ja pitää Marinin syynä jos niin haluaa, mutta ilmastonmuutoksessa ja luontokadossa on kyse isommista ja pitkäkantoisemmista asioista. Tilanne on nyt se mikä se on, minua ei niinkään kiinnosta miten tähän on jouduttu vaan se, miten tästä selvitään.
En oikein ymmärrä miksi Marin pitää kaivaa kaikessa esiin, nythän puhutaan tästä hallituksesta ja siitä mitä se tekee, jos tekee.

 

[Cobol]

Kaikkea voi tietysti verrata edelliseen hallitukseen ja pitää Marinin syynä jos niin haluaa, mutta ilmastonmuutoksessa ja luontokadossa on kyse isommista ja pitkäkantoisemmista asioista. Tilanne on nyt se mikä se on, minua ei niinkään kiinnosta miten tähän on jouduttu vaan se, miten tästä selvitään.
En oikein ymmärrä miksi Marin pitää kaivaa kaikessa esiin, nythän puhutaan tästä hallituksesta ja siitä mitä se tekee, jos tekee.

Marin voidaan kaivaa ihan siksi esille, että jos hänen hallituksensa olisi tehnyt konkreettisia ilmasto- ja luontotoimia reippaammin eikä jättänyt osaa väliin kannatuksen tai muun syyn takia, PS:n tilanne olisi hallituksessa helpompi. Se ei olisi samalla tavalla avaamassa kiristystoimia mm. M-hallituksen pudottaman jakeluvelvoitteen osalta. Edellisen hallituksen tekemiset ja tekemättä jättämiset vaikuttavat 2-3 vuotta ainakin seuraavan hallituksen aikana.

Mitään yhteyttä ei näköjään haluta nähdä, miksi SDP peruutteli M-hallituksessa monissa isoissa konkreettisissa kysymyksissä ja miksi samat kysymykset ovat PS:lle vaikeita.

 

[Kilgore Trout]

Marin voidaan kaivaa ihan siksi esille, että jos hänen hallituksensa olisi tehnyt konkreettisia ilmasto- ja luontotoimia reippaammin eikä jättänyt osaa väliin kannatuksen tai muun syyn takia, PS:n tilanne olisi hallituksessa helpompi. Se ei olisi samalla tavalla avaamassa kiristystoimia mm. M-hallituksen pudottaman jakeluvelvoitteen osalta.

Edellisen hallituksen tekemiset ja tekemättä jättämiset vaikuttavat 2-3 vuotta ainakin seuraavan hallituksen aikana.

Niin ja tämän hallituksen tekemiset taas 2-3 vuotta seuraavan hallituksen aikana.

 

[KooMT]

Noh mielestäni raideliikenteen kehittäminenkin on ilmaston kannalta järkevää. Eipä Harakallakaan ollut intoa ajaa läpi että kunnat olisivat saaneet tilata junaliikennettä vaikka lentoja voidaan kyllä tilata kuten Porissa.. Onneksi nyt on hallitusohjelmassa, että kunnat, kuntayhtymät ja alueet saisivat tilata sitä liikennettä.

Ja toivon mukaan rautateiden tavaraliikenteessä kilpailu tekee sen, että vanhoja teollisuusraiteita otettaisiin käyttöön ja tulisi ne rekka-junatkin taas käyttöön kun niitä ei ole ollut vähään aikaan. (Kuinka kohta on rekkakuskejakaan kaikkeen rekkaliikenteeseen?)

 

[Cobol]

Niin ja tämän hallituksen tekemiset taas 2-3 vuotta seuraavan hallituksen aikana.

Ehdottomasti. Emme pääse vastuusta minnekään ja nyt vastuu on Orpolla. Konkreettisia toimia on saatava.

 

[mike owen]

Noh mielestäni raideliikenteen kehittäminenkin on ilmaston kannalta järkevää. Eipä Harakallakaan ollut intoa ajaa läpi että kunnat olisivat saaneet tilata junaliikennettä vaikka lentoja voidaan kyllä tilata kuten Porissa.. Onneksi nyt on hallitusohjelmassa, että kunnat, kuntayhtymät ja alueet saisivat tilata sitä liikennettä.

Ja toivon mukaan rautateiden tavaraliikenteessä kilpailu tekee sen, että vanhoja teollisuusraiteita otettaisiin käyttöön ja tulisi ne rekka-junatkin taas käyttöön kun niitä ei ole ollut vähään aikaan. (Kuinka kohta on rekkakuskejakaan kaikkeen rekkaliikenteeseen?)

Juuri näin. Ehdottomasti nykyistä rataverkkoa kannattaa hyödyntää maksimaalisesti tavaraliikenteessä. Rataverkko täytyy saada hoidetuksi kuntoon nopeasti. Mitä enemmän tavaraliikenteen edellytyksiä parannetaan niin se on kaikkien kannalta hyvä juttu.

 

[Byvajet]

Ollila ei pyri totuuteen. Hän esittää tietoa valikoiden ja vinoutuneesti tulkiten, mutta onhan tässä hänen havainnossaan vinha perä. Vaikka ei uskoisi Ollilan esittämää tilastoa täytenä totuutena, samansuuntaisia on verkko täynnä. Maailman energiasta tuotetaan jättimäinen osa fossiilisilla.

Kun markkinatalouden tavoitteena on kasvattaa kulutusta ja saada köyhätkin maat kulutuksen piiriin, ilmaston lämpenemisen estäminen on mahdotonta. Vaikka energiantuotanto rupeaisi korvautumaan äärimmäisen nopeasti ei-fossiilisilla vaihtoehdoilla, silti on aivan liian myöhäistä.

Hyvähän se on, että yritetään, mutta viisaampaa olisi tunnustaa tosiasiat. Kulutusta kasvattava ja hyvinvointia luova järjestelmä ei sovi yhteen ympäristönsuojelun kanssa.

Fossiiliset vastaavat edelleen 82 % maailman energian tuotannosta – huonoja uutisia uusiutuvista energiamuodoista | Uusi Suomi Puheenvuoro

Energian tuotannossa mikään ei ole muuttunut vuonna 2023 – ei ainakaan uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvussa, kuva 1. Kuva 1. Maailman energiamuotojen osuus kokonaisenergian käytössä.

puheenvuoro.uusisuomi.fi

 

[Mojo]

EU-parlamentti hyväksyi uudet tiukemmat energiatehokkuussäännöt. Vaatimuksia tulee etenkin julkisen sektorille.

”Voitto ilmastolle, tappio Putinille” – Näin uudet EU-säännöt kiristävät energiatehokkuutta

EU-parlamentti hyväksyi uudet energiatehokkuussäännöt osana Fit for 55 -pakettia. Sen tavoitteena on leikata ilmastolle haitallisia päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

www.uusisuomi.fi

 

[Peltinen]

Ollila ei pyri totuuteen. Hän esittää tietoa valikoiden ja vinoutuneesti tulkiten, mutta onhan tässä hänen havainnossaan vinha perä. Vaikka ei uskoisi Ollilan esittämää tilastoa täytenä totuutena, samansuuntaisia on verkko täynnä. Maailman energiasta tuotetaan jättimäinen osa fossiilisilla.

Kyllä. Ei tarvitse kuin katsoa käyrän vuotuisista co2 päästöistä niin ymmärtää missä kohtaa menemme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Vaikka länsimaissa tehdään isoja investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja asetetaan kovia 0-päästötavoitteita ja olemmekin saaneet päästöjä laskettua merkittävästi niin globaalisti päästöt eivät vähene vaan ne kasvavat jatkuvasti. Ilmastonmuutos ei ole globaali ongelma, se on valkoisen miehen taakka. Siksi taistelu sitä vastaan on lähtökohtaisesti hävitty.

 

[mike owen]

Kyllä. Ei tarvitse kuin katsoa käyrän vuotuisista co2 päästöistä niin ymmärtää missä kohtaa menemme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Vaikka länsimaissa tehdään isoja investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja asetetaan kovia 0-päästötavoitteita ja olemmekin saaneet päästöjä laskettua merkittävästi niin globaalisti päästöt eivät vähene vaan ne kasvavat jatkuvasti. Ilmastonmuutos ei ole globaali ongelma, se on valkoisen miehen taakka. Siksi taistelu sitä vastaan on lähtökohtaisesti hävitty.

Ilmastonmuutos on todella globaali ongelma ja jokaiinen ihminen voi tehdä parhaansa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Itse uskon markkinatalouteen ja teknologiateollisuuden kykyyn ratkaista eteen tulevia ongelmia. Ongelmat ovat ratkaistavissa, mutta ne vaativat erittäin paljon rahaa ja resursseja ( osaajia ja koulutettuja työntekijöitä ) eri sektoreilla teollisuudessa ja oppilaitoksissa...

Jo nyt Suomessa on yrityksiä, jotka voivat hyödyntää osaamistaan puhtaan energian tuotannossa.

 

[Ck]

Olisi voinut olla hyvä yritys, jos olisi saanut mahdollisuuden. Kävimme kuitenkin hyvät keskustelut tästä yrityksestä ja joku koitti minulle vääntää rautalankaakin.

Entisen kansanedustaja Antero Vartian yritys konkurssiin – Business Finlandille jäi miljoonaluokan saatavat

Business Finland oli myöntänyt Vartian yritykselle Compensation Operations oy:lle seitsemän miljoonan euron pääomalainan, joka oli nostettu kokonaisuudessaan.

www.kauppalehti.fi

 

[Kilgore Trout]

Olisi voinut olla hyvä yritys, jos olisi saanut mahdollisuuden. Kävimme kuitenkin hyvät keskustelut tästä yrityksestä ja joku koitti minulle vääntää rautalankaakin.

Entisen kansanedustaja Antero Vartian yritys konkurssiin – Business Finlandille jäi miljoonaluokan saatavat

Business Finland oli myöntänyt Vartian yritykselle Compensation Operations oy:lle seitsemän miljoonan euron pääomalainan, joka oli nostettu kokonaisuudessaan.

www.kauppalehti.fi

Minä myös kävin tuosta joskus keskustelun henkilön kanssa, joka sijoitti rahaa (tosin melko pientä sellaista mutta kuitenkin) Vartian yritykseen. Suhtauduin yritykseen epäluuloisesti ja kehotin tuttavaani varmistamaan, että mihin ne rahat todellisuudessa menevät.
Sama pätee Business Finlandin 7 miljoonan mittakaavassakin, pitäisi tietää mitä rahoilla on tehty, maksettu palkkoja vai jotenkin kompensoitu päästöjä, haihateltu vai toimittu?

 

[Soutukorva]

Millainen tuo toimintamalli oli tuossa Vartian firmassa? Joku puulaaki ostaa hyvää omatuntoa ja todistuksia rahaa vastaan, mutta mitä tämä yritys teki kompensoidakseen hiilijalanjälkeä? Kuulostaa tällaisen pöljän korvaan huuhaalta. Nurinhan tuo meni, mutta mihin ne fyrkat katosivat?

 

[Kilgore Trout]

Ilmastonmuutoksen torjunta saa saksalaiset hankkimaan öljy- ja kaasulämmitysjärjestelmia niin kaun, kun se on vielä sallittua.

Moni muukin on valinnut Saksassa lämmitystapoja, joita on nimenomaan kehotettu välttämään. Öljy- ja kaasulämmityksen asentaminen on nyt nousussa ennen niiden hankinnan mahdollista rajoitusta tai kieltämistä kokonaan.
Saksassa hallitus valmistautuu hyväksymään ilmastolain, jota etenkin ympäristönsuojelijat ovat kannattaneet. Lakiin odotetaan kohtaa, jonka mukaan uusittavan lämmitysjärjestelmän on käytettävä vähintään 65-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Tuo käytännössä estäisi monelta uusien öljy- ja kaasukattiloiden hankkimisen.

Pientä hallituskriisiäkin pukkaa.

Suunnitelma ilmastolaiksi aiheutti äskettäin raivokkaan kiistan Saksan hallituskoalitiossa. Kriitikot sanoivat, että uusien järjestelmien asentamisen korkeat kustannukset rampauttaisivat erityisesti keski- ja pienituloisten talouksia.
Uusiutuvaa energiaa on puolustanut ja vaatinut Saksan nykyhallituksessa odotetusti vihreät. Vastaan on harannut kiivaimmin hallituskumppani vapaat demokraatit (FDP).

Tätä en ihan ymmärrä, joko Saksassa on kovat hinnat tai Herr Biertillä on tosi iso talo tai tuossa hankintahinnassa on mukana putkiremppaa. Pelkän ilma/vesi-lämpöpumpun hinnaksi asennettunakin se on hämmästyttävän kova.

Biert kertoo tulokset laskelmastaan, joka sai hänet luopumaan sekä lämpöpumpusta että hybridiratkaisuista, kuten lämpöpumpun ja kaasun yhdistelmästä.
”Tällaisten vaihtoehtojen kustannukset olisivat olleet 40 000–100 000 euroa. Se olisi merkinnyt meille lainan ottamista”, emmekä halunneet sitä tehdä.

Saksalaiset kipuilevat tulossa olevan ilmastolain vuoksi

Moni asentaa nyt öljy- tai kaasulämmityksen ennen niiden hankinnan mahdollista rajoitusta tai kieltoa.

www.aamulehti.fi

 

[hihhu]

Ilmastonmuutoksen torjunta saa saksalaiset hankkimaan öljy- ja kaasulämmitysjärjestelmia niin kaun, kun se on vielä sallittua.

Moni muukin on valinnut Saksassa lämmitystapoja, joita on nimenomaan kehotettu välttämään. Öljy- ja kaasulämmityksen asentaminen on nyt nousussa ennen niiden hankinnan mahdollista rajoitusta tai kieltämistä kokonaan.
Saksassa hallitus valmistautuu hyväksymään ilmastolain, jota etenkin ympäristönsuojelijat ovat kannattaneet. Lakiin odotetaan kohtaa, jonka mukaan uusittavan lämmitysjärjestelmän on käytettävä vähintään 65-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa. Tuo käytännössä estäisi monelta uusien öljy- ja kaasukattiloiden hankkimisen.

Ottamatta kantaa siihen, että onko tuossa touhussa mitään järkeä noin muuten, niin täytyy ihmetellä sitä ajattelutapaa, että kieltäminen on hyvä tapa ohjata käyttäytymistä näissä asioissa. Jos olisivat ajaneet lakia, joka nostaisi öljylämmityksen kustannuksia 275% tulevien viiden vuoden aikana, niin niitä ei asennettaisi yhtäkään. Eikä sitä lakia tarvitsisi edes säätää.

 

[Kilgore Trout]

Ottamatta kantaa siihen, että onko tuossa touhussa mitään järkeä noin muuten, niin täytyy ihmetellä sitä ajattelutapaa, että kieltäminen on hyvä tapa ohjata käyttäytymistä näissä asioissa. Jos olisivat ajaneet lakia, joka nostaisi öljylämmityksen kustannuksia 275% tulevien viiden vuoden aikana, niin niitä ei asennettaisi yhtäkään. Eikä sitä lakia tarvitsisi edes säätää.

Se taas kurittaisi kaikkia vanhojakin järjestelmiä, eikä äänestäjien menettämisen pelossa menisi läpi. Toki fossiilisten hinnan nousu tekee tuota työtä itsestäänkin.
Suomalainen ratkaisu on ollut tukea niitä talouksia, jotka luopuvat öljylämmityksestä ja siirtyvät lämpöpumppujen käyttäjiksi. Se tuki taas on osittain siirtynyt lämpöpumppujen hintoihin ja hyödyntänyt kauppiaita.
En tiedä mikä olisi optimaalinen ratkaisu, mutta se, että juttuun heitetään leveä hintahaarukka 40.000-100.000 euroa kertomatta mitenkään mihin arvio perustuu, vesittää sen osan artikkelista pahasti ainakin näin insinöörin näkökulmasta.

 

[Niilo]

Hesarissa mielenkiintoinen juttu kuinka osittain ilmastonmuutos, mutta pääasiallisesti ihmisten toiminta kuivatti Järven Chilessä...

linkki uutiseen.

Aika karua tekstiä. Meno on vähän kuin 007 Quantum of Solace jossa Dominic Greenen organisaatio koetti saada hallintaan Bolivian vesivarannot...

Aika isoja litramääriä tarvitaan vettä Avocadokilon kasvatukseen, 1981 ltr, kirsikkakilon 1411 ltr...

 

[Osmo Rapeli]

Suomessakin välillä kritiikkiä kerännyt Petteri Taalas on nyt saanut kommenteistaan kritiikkiä ulkomailla.

Petteri Taalas kommentoi helleaaltoa ja suututti tiedeyhteisön – ”Kun kuulen sen, tulen hieman hulluksi”, sanoo professori CNN:llä

Poikkeuksellinen helleaalto huolestuttaa ja kuumentaa myös tunteita. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen kommentti ”uudesta normaalista” sai osakseen kritiikkiä. ”Antaa virheellisesti ymmärtää, että olemme yksinkertaisesti saapuneet johonkin uuteen ilmastotilaan”...

www.kauppalehti.fi