Ilmastonmuutos

  • 759 883
  • 6 868

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Historiasta tunnetaan keskiajan lämpökausi (100 prosenttisella varmuudella vaikutti Pohjois-Atlantilla), jolloin esimerkiksi Huippuvuorten ja Grönlannin jäätiköt olivat olennaisesti pienempiä. Silti keskiaikaiset rannikkokaupungit kuten Tukholma, Tallinna, Riika, Barcelona, Marseille etc. sijaitsevat täsmälleen samoissa paikoissa kuin ne on aikanaan rakennettu. Vanhat kaupungit usein aivan rantaviivassa. Panee miettimään, onko merenpinnan nousua liioiteltu jäätiköiden sulaessa. Puhutaan enemmänkin kymmenistä senteistä kuin metreistä.

Kirjallisuushaku voisi olla kova sana tässä vaiheessa. Google scholar tms. Mitä tutkimuksia Grönlannin mannerjäätikön historiallisista massavaihteluista on tehty?

Huomauttaisin, että jos Keskiajan lämpökausi vaikutti enemmän pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköihin (Grönlanti ym.) niin vaikutuksen ei pitäisikään tuntua Barcelonassa, Marseillessa jne (Tukholma ja muut pohjoiset ei ole hyviä vertailukohtia koska maa nousee jääkauden jäljiltä)., vaan eteläisen pallonpuoliskon kaupungeissa. Grönlannin sulaminen nostaa merenpintaa eteläisellä pallonpuoliskolla. Etelämantereen sulaminen pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä siksi koska mannerjäätiköiden massa painaa palloa lommolle.

Ja eihän jäätiköiden sulaminen ole tietenkään toistaiseksi nostanutkaan merenpintaa kuin senttejä. Metrien noususta puhuttaessa viitataan tuleviin vuosisatoihin. Näin ollen keskiajan lämpökauden ei olisi pitänytkään aiheuttaa metrien nousua, koska se on (parhaimmillaankin) verrannollinen suuruudeltaan vain siihen lämpenemiseen mitä 1900-luvulla koettiin. Ei siihen, mitä koetaan 2000- tai 2100-luvulla (jos päästöjä ei saada kuriin). Mannerjäätiköiden sulattaminen vaatii aikaa, mutta pitkän tähtäimen uhkana silti merenpinnan nousu on merkittävä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Paljon puhutaan siitä miten isojen pitäisi tehdä enemmän ja pienien ei kannata vaivautua. Kuitenkin pienistä puroista kasvaa iso virta jne. Eurooppa tuottaa noin neljäsosan koko maailman bruttokansantuotteesta ja täällä päästöt ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen 30 vuoden aikana, vaikka esimerkiksi Saksa on lisännyt viime vuosina taas hiilivoimaloiden määrää. Tämä kaikki huomattavasti vaurastuneessa maailmassa. Kiina ja Intia varmaankin seuraavat samaa mallia tietyn pisteen jälkeen. Nytkin Ruotsissa tehdään innovaatioita vähähiilisen teräksen valmistukseen. Kun tuo saadaan myytyä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin niin kuinka paljon päästöt laskevat? Teräksen valmistuksen osuus koko maailman fossiilisten aiheuttamista päästöistä on 7-9%. Vertailuna lentomatkustus muodostaa 2,5% koko maailman päästöistä ja laivarahti noin 2,2%. Eli miltei nollaamalla teräksen päästöt päästään pidemmälle kuin lopettamalla lentomatkustaminen ja laivarahti kokonaan.
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Jääkairaustulokset osoittivat, että maapallon keskilämpötila oli heilahdellut tuona aikana useita asteita vain muutamassa kymmenessä vuodessa. Epäilijöitä riitti, kun tulokset julkistettiin 1990-luvun alussa, mutta myöhemmin amerikkalaisten GISP2-että uudet NGRIP-tulokset ovat entisestään vahvistaneet käsitystä suurista ja nopeista ilmastonmuutoksista viime jääkauden aikana."

Jääkausien syistä ja seurauksista ymmärretään nykyäänkin varmasti suhteellisen vähän. Itsekin näin tavallisena tallaajana olen aina ihmetellyt, että miten niitä mammutteja yms. eläimiä on löydetty niin hyvin säilyneinä ja kaiketi aika nopeastikin jäätyneenä? Ehkä taustalla on todella ollut merkkittävä ja nopea lämpötilan muutos, mutta kaiketi se voi olla myös paikallinen eikä globaali ilmiö? Nykyinen muutos on poikkeuksellinen, koska niin paljon johtuu ihmisestä, mutta mitäs sitten jos tulee vielä tällainen "luonnollinen" muutos tulisi lisäksi päälle?

Wikipediasta "Holoseeni" aiheen lopusta huomasin GISP2 taulukon, missä on jopa yli 2 asteen eroja lämpötilaheitoissa. Saman aiheen alusta löytyy myös taulukko Holoseenikauden maailman laajuisesta lämpötilavaihtelusta, missä ilmeisesti huomioitu useampien tutkijoiden hyvin erilaisiakin tuloksia. Tulosten yhteenvetona lämpötilan vaihtelu vaikuttaisi olevan paljon tasaisempi ja pienempi, mutta tosiaan tuloksia on hyvin erilaisia. Aiheen alussa ja lopussa on juttua myös lämpötilakehityksen jaksollisuudesta Holoseenilla (tästäkin on paljon eriäviä mielipiteitä): "Joidenkin tutkijoiden mielestä holoseenin lämpötila aaltoilee ehkä 1470 ± 500 ja 900 vuoden jaksoissa luultavasti Auringon säteilyjaksojen tai termohaliinikierron sisäisten värähtelyjen takia". Lisäksi mainitaan että kylmä Bondin tapahtumia sattui holoseenilla viimeksi 1400 vuotta sitten ja jos 1470 vuoden jaksotus pitäisi jotenkin paikkansa voisi merkittävä ilmaston luonnollinen keikahdus koittaa jo lähestyvinä vuosikymmeninä? Alussa puhutaan myös pienemmistä jaksoista. 1150-1300 olisi ollut lämpimänpi jakso ja 1400-1900 kylmempi jakso.

900 vuotta tuosta 1150 alkaneesta lyhestä lämpimästä jaksosta ajoittuisi ehkä jonnekin 2050 tienoille? Mikäli osaan jotenkin tuota GISP2 taulukon käppyrää oikein tulkita, niin se vaikuttaisi seuraavaksi menevän merkittävästi ylöspäin? 0 kohdilla tuhansien vuosien janalla ollaan kaiketi lähellä nykyisyyttä ja siinä sillä kohtaa ollaan keskilämpötilassa vielä aika pohjilla (lukema alle -1). Käppyrässä on aiempia vastaavia kohtia, mistä on pompattu jopa yli 2 astetta ylöspäin. Eli jos 2050 ihminen olisi lämmittänyt palloa vaikka 3 astetta, niin GISP2 taulukon pohjilta voisi olettaa vielä merkittävää tahdin kiihtymistä?

 

Tami Talk

Jäsen
Suosikkijoukkue
Daespoo moderators
Kumpi tapahtuu ennemmin..?

Vihervasemmistolainen nainen myöntää, että maahanmuutto voi aiheuttaa ongelmia vai aitosuomalainen mies myöntää, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa ongelmia?
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
WTF HIFK - FC Liverpool
Niin se vaan ihmisten silmät aukeaa. Mutta aina myöhässä:

Ehkä vielä joskus, ei vaalien aikaan vaan niiden välissä, myös suomen Keskusta lähtee ajamaan jotain ympäristön kannalta hyvää asiaa.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kumpi tapahtuu ennemmin..?

Vihervasemmistolainen nainen myöntää, että maahanmuutto voi aiheuttaa ongelmia vai aitosuomalainen mies myöntää, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa ongelmia?

Kumpikin meidän elinaikanamme. Ilmastonmuutos ennemmin :)
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Niin se vaan ihmisten silmät aukeaa. Mutta aina myöhässä:

Ehkä vielä joskus, ei vaalien aikaan vaan niiden välissä, myös suomen Keskusta lähtee ajamaan jotain ympäristön kannalta hyvää asiaa.

Tässä taas mennään metsähallituksen puolelle herkästi. Eikös Saksa sanoutunut ydinvoimasta irti runsas 10 vuotta sitten ja tehnyt vuosituhannen mokan jos puhutaan kestävyydestä ja ympäristöstä. Nyt sitten katsotaan kenellä on paska kuivanut punttiin kymmenessä vuodessa.

Hyvä esimerkki hätäilystä ja huonosta analyysistä.
 

Redimor

Jäsen
Tässä taas mennään metsähallituksen puolelle herkästi. Eikös Saksa sanoutunut ydinvoimasta irti runsas 10 vuotta sitten ja tehnyt vuosituhannen mokan jos puhutaan kestävyydestä ja ympäristöstä. Nyt sitten katsotaan kenellä on paska kuivanut punttiin kymmenessä vuodessa.

Hyvä esimerkki hätäilystä ja huonosta analyysistä.
Ja 150 vuotta on jätetty hoitamatta joet viljelymaan vuoksi...
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Ja 150 vuotta on jätetty hoitamatta joet viljelymaan vuoksi...

Juuri näin. Toki nyt varmaan kavereilta pitää saada massiivinen tuki asiaan joka on Saksan taloudellisen ylivallan perusta.

Tämä on niin haisevaa paskaa kun olla ja voi. Sitten nämä palstan viheriköt ihmettelevät kun ei heti maistu paketti.

Voe elämän käsi.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Koomikko Iikka Kivi ehti jo vertailumielessä rinnastamaan tulvien ja elokapinan mielenosoitusten vaikutukset työliikenteeseen.

Hyvin raskas ihminen.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Koomikko Iikka Kivi ehti jo vertailumielessä rinnastamaan tulvien ja elokapinan mielenosoitusten vaikutukset työliikenteeseen.

Hyvin raskas ihminen.

Enkä tiedä miksi tämän kaverin jutut tunkee väkisin mun feediin Facessa jatkuvalla syötöllä. 90% jutuista todella raskasta luettavaa. Peruskommarihan tuo on.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Enkä tiedä miksi tämän kaverin jutut tunkee väkisin mun feediin Facessa jatkuvalla syötöllä. 90% jutuista todella raskasta luettavaa. Peruskommarihan tuo on.

Ihan helvetin raskas ihminen, miten tuollainen aina (omasta mielestään) oikeassa oleva tosikko voi olla muka koomikko. Joku kun sanoo poikkipuolisen sanan, niin alkaa armoton vänkääminen, ei mitään kykyä asialliseen keskusteluun. Noiden juttujen yhteydessä samanmieliset rinkirunkkaajat sitten kirjoittavat älykkötason "mut kun pensan hinta voi nousta" -vittuilujaan.

Näköjään epäonnistunut koomikko voi suorilta dumata mm. Taalaksen kommentit ilmastonmuutoksesta, ihmettelen vain että millä ansioilla on tähän kykeneväinen?
 
@Toxic Enema

Nyt yrität väittää, etteivät happosateet ole oikeasti haitallisia? Ja seuraavaksi kannattaa miettiä, mitä asian eteen on tehty vuoden 1980 jälkeen...

Ja mitä tulee noihin sulamisjuttuihin, niin kyllä sen jään sisältämän veden määrän laskeminen nyt vaan on erittäin helppoa. Ja saman määrän siirtäminen meriin on myös helppoa. Todella helppo laskutoimitus, jonka sinäkin ehkä yliopiston käyneenä osaat. Osannet myös kertoa, mikä oli keskiajan lämpökauden aikainen jäätilanne Antarktiksella? Muistanet myös, että valtaosa lähteistä ei pidä keskiajan lämpökautta koko maailman kattaneena yhtäaikaisena ilmiönä, vaan se keskittyi pääosin pohjoiseen. Lisäksi muistanet, että globaalilla tasolla keskiajan lämpökauden lukemat on ylitetty jo vuosikymmeniä sitten.

Ja nyt kun mehustelet noilla pieleen menneillä ennustuksilla oikein enemmänkin, niin otat kaiketi huomioon, että nuo ovat käytännössä kaikki aikoinaan uutisoituja asioita, jotka on poikkeuksetta otettu eri tutkimusten pahimmista mahdollisista skenaarioista. Täsmälleen vastaavaa paskaa suolsit aiemmin ilmastomalleista, kunnes annoin sinulle lähteet, joiden mukaan puhuit itse asiassa täyttä denialistikäsikirjaroskaa. Täsmälleen samasta käsikirjasta löytyvät nämä "pieleen menneet ennustukset".

Joko muuten kommentoit noita Easterbrookin väärin tulkitsemia proxyjä?

Mainitaanhan tässäkin artikkelissa useita epävarmuustekijöitä, joita liittyy sulamisnopeuden arviointiin. Ei aivan yksinkertainen laskutoimitus. Ehkäpä myös hollantilaiset osaavat tulevaisuudessa konsultoida rannikkoseutuja.

Eikö nykyinen lämpeneminenkin keskity pääasiassa pohjoiseen? Sattumoisin pitkälti samoille seuduillle, joista on dokumentoitua tietoa keskiajan lämpökaudesta. Aktivistisivustojen mukaan Venäjän länsiosat kylmenivät keskiajalla. Lunkan kirjan mukaan myös siellä lämpeni (Uralin alueelta ei selviä merkkejä ole havaittu). How does the Medieval Warm Period compare to current global temperatures? "Euroopan puoleisen Venäjän ilmasto oli lämpimilllään noin 950-1200, ja muualla Euroopassa lämpimät olot vallitsivat etenkin 1150-1300, mutta myös noin vuoden 900 aikoihin." Artikkelin kartta ja Lunkan teksti ovat täydellisessä ristiriidassa.

Mistä tiedetään, ettei nykyisen lämpenemisen aikana lämpenemisen keskukset tule siirtymään jonkin verran? Kun ajalta ei ole lämpömittaridataa, niin mistä voidaan tietää, että luvut on ylitetty? Näin Lunkka vuonna 2009: "Proksitieto ainakin pohjoiselta pallonpuoliskolta, ja varsinkin Länsi-Euroopasta, mistä eniten on tietoa tältä ajalta, niin se kyllä osoittaa ihan selvästi, että lämpötila on ollut yhtä lämmin tai jopa lämpimämpi kuin tällä hetkellä." Mihinkäs arvio globaaleista lämpötiloista perustuu? Wikipedian lätkämailaan? Lienee täysin mahdotonta määritellä ilman lämpömittari-dataa.

Ainakaan historian kirjoitus ei tue Vintherin tutkimusryhmän tuloksia. Lunkan kirjan mukaan: Keskiajan lämpimän ilmastovaiheen aikana muun muassa Islanti ja Grönlannin lounaisosat asutettiin. Grönlannissa viljeltiin jopa vehnää alueella, joka nykyään on hyistä arktista aluetta mannerjään kainalossa.

Joko aktivistien proksit ovat väärässä tai historiaa on kirjoitettu päin persettä. Tai sitten jään esiintyminen ei olekaan riippuvainen lämpötilasta (varmuuden vuoksi tämä oli sarkasmia). Toki prokseissa on erotettavissa myös roomalainen ja minolainen lämpökausi, jotka niin ikään on myös dokumentoitu historiaan ja tunnetaan kulttuurien kukoistuskausina, jolloin maanviljely menestyi lisääntyneen lämmön ansioista, vaikkakin joitakin alueita hylättiin kuivuuden takia.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Keskiajan lämpökausi on merkityksetön nykyisen ilmastonmuutoksen kannalta. Syyt eivät olleet samat kuin nykyisessä lämpenemisessä, se ei ollut globaali yhtäaikainen lämpeneminen kuten nykyinen, ja lämpenemisen suuruuskin jää nykyisestä jälkeen ainakin muutaman vuosikymmenen jälkeen, jollei ole jo jäänyt.

Keskiajan lämpökautta ja viikinkien onnistuneita vehnäsatoja jonain vuonna sen aikana ei voi käyttää perusteluna sille, että nykyisestä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamasta lämpenemisestä ei pitäisi olla huolissaan.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
@Toxic Enema

Väistitpä komeasti kaiken kritiikin ja kysymykset. Onnistuit myös laittamaan yhteen viestiin ilmeisesti suoria lainauksia jostakin, muttei kyllä heti aukea mistä. Plussaa kuitenkin siitä, että tällä kertaa ainakin yritit laittaa oikein lähteitäkin, joskin on erittäin hankala hahmottaa mitä niillä ajat takaa ja miten Lunkka on tähänkin saatu vielä mukaan.

Kerrataan kysymyksiä:

- Eivätkö happosateet mielestäsi olleet todellinen ilmiö ja ongelma?
- Mikä oli keskiajan lämpökauden aikainen jäätilanne Antarktiksella?
- Joko muuten kommentoit noita Easterbrookin väärin tulkitsemia proxyjä?
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
En myöskään ymmärrä, mitä hyötyä nyt on laittaa laput silmille, sormet korviin ja huutaa LAALAALAA, kun joskus vuonna 1000 ja sen ympäristössä on lämpötila noussut eri aikoina milloin missäkin.

Ja juu. Euroopan rannikkoalueiden asukkaat toki tuntevat hyvin myrskyvuoksien ja sateen yhdistelmänä nousevat tulvat ja vuoristoalueiden asukkaat puolestaan sulamisvesien ja sateiden yhdessä aiheuttamat tulvat, mutta sydänkesän rankkasateiden aiheuttamat tuhoisat tulvat ovat ilmiö, joka on yleistynyt erittäin voimakkaasti 1900-luvun viimeisenä vuosikymmenenä ja 2000-luvulla.

Uutta maanviljelyn kukoistuskautta kohti tässä hiiltä pumppaamalla ei myöskään olla menossa, koska Euroopan kesäsää vaihtelee äärimmäisestä kuumuudesta ja kuivuudesta rankkasateisiin ja myrskyihin suunnilleen vuorovuosin. Keski-Eurooppa ei ole nähnyt varsinaista normaalia, stabiilia kesää aikoihin.
 
Keskiajan lämpökausi on merkityksetön nykyisen ilmastonmuutoksen kannalta. Syyt eivät olleet samat kuin nykyisessä lämpenemisessä, se ei ollut globaali yhtäaikainen lämpeneminen kuten nykyinen, ja lämpenemisen suuruuskin jää nykyisestä jälkeen ainakin muutaman vuosikymmenen jälkeen, jollei ole jo jäänyt.

Keskiajan lämpökautta ja viikinkien onnistuneita vehnäsatoja jonain vuonna sen aikana ei voi käyttää perusteluna sille, että nykyisestä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamasta lämpenemisestä ei pitäisi olla huolissaan.

Voidaanko varmuudella väittää, että syyt eivät olleet samat kuin nykyisessä lämpenemisessä, vaikkakin nyt on todennäköisesti yksi tekijä lisää eli ihminen? Tasaisin väliajoin samoilla alueilla, joista on kirjoitettua historiaa ovat toistuneet lämpimät ja viileät kaudet tasaisin väliajoin. Roomalaisen ja minolaisen lämpökauden välissä on ollut viileämpiä ilmastovaiheita, jolloin väkiluku on laskenut ja kulttuuri rappeutunut, kuten kävi keskiajan alussa Länsi-Euroopassa. Sekin on hyvin dokumentoitu, että muutokset ovat olleet nopeitakin. Hiilidioksiditasojen muutokset eivät näitä muutoksia aiheuttaneet. Onko rationaalista, että syklien aiheuttajat ovat pois päältä ja ihmisen lisäämä hiilidioksidi dominoi nyt yksin ilmastoa?

Lunkan mukaanhan kymmenen vuotta sitten oli löydetty vakuuttavia todisteita keskiajan lämpökaudesta myös eteläisellä pallonpuoliskolla konkreettisen esimerkin lisäksi Australian tippukiviluolasta. Mikään todiste ei ilmeisesti vakuuta, että lämpötilat olivat koholla myös eteläisellä pallonpuoliskolla?

Ilmastotieteen epävarmuudesta ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan yhteiskunnallisista vaikutuksistako ei saa olla lainkaan huolissaan? EU:n ilmastopaketin ennustettiin aiheuttavian työttömyyttä Suomen teollisuuteen. Valitettavasti tämä yksi maailman hienoimmista maista on rakennettu pitkälti metsäteollisuuden ansiosta. Millä hyvinvointivaltio rahoitetaan, jos vihreä siirtymä ei toimikaan? Mitä sitten, jos elintaso romahtaa ja vuosikymmenten päästä huomataankin, että lämpeneminen oli sittenkin enimmäkseen luontoperäistä?

@Toxic Enema


Kerrataan kysymyksiä:

- Eivätkö happosateet mielestäsi olleet todellinen ilmiö ja ongelma?
- Mikä oli keskiajan lämpökauden aikainen jäätilanne Antarktiksella?
- Joko muuten kommentoit noita Easterbrookin väärin tulkitsemia proxyjä?

-Ilmeisen vahingollinen mutta liioiteltu ilmiö. Kaikki elämä järvistä ei kuollut. Peloteltiinhan 1980-luvulla saasteiden kaukokulkeuman tappavan Lapin metsät, kunnes ilmeni, että syyt olivatkin luonnollisissa ilmiöissä metsätuhojen taustalla.

-En ole nähnyt tutkimuksia aiheeseen liittyen. Sulamista lienee tapahtunut, jos on vakuuttavia todisteita lämmönoususta myös eteläisellä pallonpuoliskolla.

-Mitähän prokseja nyt tarkalleen tarkoitat? Kommentoinhan minä edellisessä viestissä Grönlannin jääkairauksia.

Halveksiva keskustelutyylisi on erittäin viihdyttävää. Jatka samaan malliin niin pysyy huumori yllä.

Uutta maanviljelyn kukoistuskautta kohti tässä hiiltä pumppaamalla ei myöskään olla menossa, koska Euroopan kesäsää vaihtelee äärimmäisestä kuumuudesta ja kuivuudesta rankkasateisiin ja myrskyihin suunnilleen vuorovuosin. Keski-Eurooppa ei ole nähnyt varsinaista normaalia, stabiilia kesää aikoihin.

Maatalouden vaikeudet ovat kyllä uutta tietoa minulle. Ongelmahan on vuosikymmeniä ollut enemmänkin ylituotanto. Euroopassakin myrskyjen tiedetään olleen voimakkaampia pikkujääkauden aikaan 1600- ja 1700-luvuilla. Sitähän esimerkiksi emeritusprofessori Lennart Bengtsson ihmetteli, että jos Etelä-Atlantti lämpenee suhteessa vähemmän kuin Pohjois-Atlantti, myrskyjen ei pitäisi voimistua vaan pikemminkin heikentyä lämpötilaeron kaventuessa. Tämä on aivan perusmeteorologiaa. Sanoihan se eräskin meteorologi uutisissa, että on ennenaikaista sanoa, johtuvatko Saksan tulvat ilmastonmuutoksesta. Mitenhän lienee se äärimmäinen kuumuuskin määritellään. Monen Keski-Euroopan maan maakohtainen lämpöennätys on kirjattu 1900-luvun alussa, vaikka toki Etelä-Euroopassa noita yli 40 asteen lämpötiloja on kirjattu tällä vuosituhannella.
 
Viimeksi muokattu:

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
@Toxic Enema

Väistelit edelleenkin oleelliset kysymykset ja lähdit lisäksi vetämään marttyyrinviittaa niskaasi. Ihan omalla trollityylilläsi olet halveksivan suhtautumisen ansainnut.

- Happosateita ei siis ollut ollenkaan vai tapahtuiko kenties joku muutos, jotta ne vähenivät/loppuivat? Tuprutellaanko nykyään esimerkki rikkiä ilmaan samaan tahtiin kuin 80-luvun alussa?

- Easterbrookiin et osaa ottaa kantaa, vaikka hänen väärintulkintaansa käsitellään tuossa laittamassasi linkissäkin. Eli hän esitti proksidatan ulottuvan vuoteen 2000, vaikka se todellisuudessa ulottui ainostastaan vuoteen 1855, mikä on erittäin oleellinen munaus. Oleellinen juttu on siinä, että kuvan otsikon olisi tullut olla (Years before 1950 AD) ja sen jälkeen olisi ollut soveliasta vielä erikseen muistuttaa, että aineisto tosiaan loppuu vuoteen 1855. Sinä olet esitellyt käytännössä ihan vastaavaa aineistoa vastaavalla tavalla. Todellisuudessa se nykyinen lämpötila on siis ainakin kaksi astetta esitettyä korkeampi, mikä taas johtaa... Haluatko itse kertoa?
 
Uutta maanviljelyn kukoistuskautta kohti tässä hiiltä pumppaamalla ei myöskään olla menossa, koska Euroopan kesäsää vaihtelee äärimmäisestä kuumuudesta ja kuivuudesta rankkasateisiin ja myrskyihin suunnilleen vuorovuosin. Keski-Eurooppa ei ole nähnyt varsinaista normaalia, stabiilia kesää aikoihin.
@Toxic Enema

Väistelit edelleenkin oleelliset kysymykset ja lähdit lisäksi vetämään marttyyrinviittaa niskaasi. Ihan omalla trollityylilläsi olet halveksivan suhtautumisen ansainnut.

- Happosateita ei siis ollut ollenkaan vai tapahtuiko kenties joku muutos, jotta ne vähenivät/loppuivat? Tuprutellaanko nykyään esimerkki rikkiä ilmaan samaan tahtiin kuin 80-luvun alussa?

- Easterbrookiin et osaa ottaa kantaa, vaikka hänen väärintulkintaansa käsitellään tuossa laittamassasi linkissäkin. Eli hän esitti proksidatan ulottuvan vuoteen 2000, vaikka se todellisuudessa ulottui ainostastaan vuoteen 1855, mikä on erittäin oleellinen munaus. Oleellinen juttu on siinä, että kuvan otsikon olisi tullut olla (Years before 1950 AD) ja sen jälkeen olisi ollut soveliasta vielä erikseen muistuttaa, että aineisto tosiaan loppuu vuoteen 1855. Sinä olet esitellyt käytännössä ihan vastaavaa aineistoa vastaavalla tavalla. Todellisuudessa se nykyinen lämpötila on siis ainakin kaksi astetta esitettyä korkeampi, mikä taas johtaa... Haluatko itse kertoa?

En kiistänyt happosateita. Niiden vaikutuksia vain liioiteltiin. Käyttiväthän Mann ja kumppanitkin kyseenalaisia menetelmiä lisätessään lämpömittaridataa proksiaineiston perään lätkämailaa luodessaan. Käsittääkseni olen tuonut esiin noiden muiden proksitutkimusten olevan ristiriidassa tunnetun historian kanssa. Halventava kirjoitustyyli tieteellisessä väittelyssä on ainoastaan moukkamaista.
 

Rommeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Pale Knuckles - EASHL, Україна
En kiistänyt happosateita. Niiden vaikutuksia vain liioiteltiin. Käyttiväthän Mann ja kumppanitkin kyseenalaisia menetelmiä lisätessään lämpömittaridataa proksiaineiston perään lätkämailaa luodessaan. Käsittääkseni olen tuonut esiin noiden muiden proksitutkimusten olevan ristiriidassa tunnetun historian kanssa. Halventava kirjoitustyyli tieteellisessä väittelyssä on ainoastaan moukkamaista.

Et kiistänyt happosateita, mutta väheksyt näemmä niiden haitallisuutta. Lienee paikallaan kysyä tässä vaiheessa perustelut ja lähteet. Eli millä tavalla liioiteltiin ja mitä näyttöä tästä on?

Olet tuonut noita proksitutkimuksia esiin ja väittänyt niissä olevan ristiriitoja. Osaatko selittää, miksi ne uusimmatkin kuitenkin edelleen viittaavat selkeästi siihen lätkämailaan, eivätkä ne ole oleellisesti muuttuneet mihinkään alkuperäisistä? Käytännössä lätkämaila on kohdannut paljon kritiikkiä, mutta toistaiseksi se on kyllä kestänyt täydellisesti. Mannin lisäksi muutkin ovat saaneet täysin vastaavia tuloksia ja kritiikki on lähes poikkeuksetta tullut henkilöiltä, joiden pätevyysalue on aivan muualla. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Easterbrook, Mann, McIntyre ja Jones. Kaksi noista on ainakin nimellisesti hyvinkin päteviä ilmastoasioissa, kun taas kaksi ei.

Haluaisitko jo kommentoida sitä, että ne proksit päättyvät vuoteen 1855, eivätkä suinkaan 1900-luvulle, eivätkä varsinkaan 2000-luvulle. Tutustuitko siihen itse aiheesta laittamaasi linkkiin ollenkaan? Siellä selvitetään aika hyvin tuota Easterbrookin tulkintaa ja sivu sisältää jopa linkin alkuperäiseen lähteeseen. Kyllä siellä kaikissa käyrissä näkyivät hienosti ne menneet lämpökaudetkin.

Kirjoitustyyli on edelleenkin ihan puhtaasti seurausta omasta tyylistäsi.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK

Puheet ovat edelleen ihan muuta kuin teot. En ymmärrä edes miksi EU:ssa puhutaan edelleen 1.5 asteen tavoitteesta koska se on karannut jo aikoja sitten ja taitaa 2 asteen tavoite olla myös epärealistinen.

Nämä taitaa olla asioita pienen ihmisen ulottumattomissa. Kaukana.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Puheet ovat edelleen ihan muuta kuin teot. En ymmärrä edes miksi EU:ssa puhutaan edelleen 1.5 asteen tavoitteesta koska se on karannut jo aikoja sitten ja taitaa 2 asteen tavoite olla myös epärealistinen.

Nämä taitaa olla asioita pienen ihmisen ulottumattomissa. Kaukana.

Jos tilanne on todella tämä, Elokapina ja vastaavat ovat nuorten vaihtoehto. Voin harkita itsekin jäsenyyttä. Yli 2 astetta on kovaa elämää.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Jos tilanne on todella tämä, Elokapina ja vastaavat ovat nuorten vaihtoehto. Voin harkita itsekin jäsenyyttä. Yli 2 astetta on kovaa elämää.

Niin. Setämiehenä olen helposti skeptinen kaikkeen muutokseen mutta sitä olen sina korostanut että nyt tehdään nuorten ja heidän jälkeläistensä tulevaisuutta joka ei oikeasti vaikka allekirjoittanutta hetkauta. Siksi päätöksentekoa tulisi kovasti painottaa nuorempiin ikäluokkiin.

Miten se tapahtuisi,en osaa sanoa. Tällä hetkellä toimista jotka ratkaisevat ovat varmasti enimmäkseen 50-70-vuotiaiden käsissä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös