Historiasta tunnetaan keskiajan lämpökausi (100 prosenttisella varmuudella vaikutti Pohjois-Atlantilla), jolloin esimerkiksi Huippuvuorten ja Grönlannin jäätiköt olivat olennaisesti pienempiä. Silti keskiaikaiset rannikkokaupungit kuten Tukholma, Tallinna, Riika, Barcelona, Marseille etc. sijaitsevat täsmälleen samoissa paikoissa kuin ne on aikanaan rakennettu. Vanhat kaupungit usein aivan rantaviivassa. Panee miettimään, onko merenpinnan nousua liioiteltu jäätiköiden sulaessa. Puhutaan enemmänkin kymmenistä senteistä kuin metreistä.
Kirjallisuushaku voisi olla kova sana tässä vaiheessa. Google scholar tms. Mitä tutkimuksia Grönlannin mannerjäätikön historiallisista massavaihteluista on tehty?
Huomauttaisin, että jos Keskiajan lämpökausi vaikutti enemmän pohjoisen pallonpuoliskon jäätiköihin (Grönlanti ym.) niin vaikutuksen ei pitäisikään tuntua Barcelonassa, Marseillessa jne (Tukholma ja muut pohjoiset ei ole hyviä vertailukohtia koska maa nousee jääkauden jäljiltä)., vaan eteläisen pallonpuoliskon kaupungeissa. Grönlannin sulaminen nostaa merenpintaa eteläisellä pallonpuoliskolla. Etelämantereen sulaminen pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämä siksi koska mannerjäätiköiden massa painaa palloa lommolle.
Ja eihän jäätiköiden sulaminen ole tietenkään toistaiseksi nostanutkaan merenpintaa kuin senttejä. Metrien noususta puhuttaessa viitataan tuleviin vuosisatoihin. Näin ollen keskiajan lämpökauden ei olisi pitänytkään aiheuttaa metrien nousua, koska se on (parhaimmillaankin) verrannollinen suuruudeltaan vain siihen lämpenemiseen mitä 1900-luvulla koettiin. Ei siihen, mitä koetaan 2000- tai 2100-luvulla (jos päästöjä ei saada kuriin). Mannerjäätiköiden sulattaminen vaatii aikaa, mutta pitkän tähtäimen uhkana silti merenpinnan nousu on merkittävä.