Ihmettelyketju

[sampio]

Mutta sinä pyysit minua päättämään, mitä minun minun pitäisi päättää??

Ensin väitit, ettei ulkomaiden ja kotimaiden kohteilla ole kokemuksellista eroa pikkulapselle, mutta sitten olikin. Ihmettelen.

 

[tiuke]

Itse tein sitä sun tätä, mutta luin kuitenkin edelliset viestit sen verran hyvin, etten rakennellut olkiukkoja näinkin kiehtovasta aiheesta. Nyt alan suuttua. Oletteko aineissa? En suosi tropiikkia lapsien kanssa, koska pitkä lentomatka lisää riskiä itkukohtauksiin. Rantaa löytyy lähempääkin.

Olen nauttinut jotain ainetta. Mutta ei se silti oikeuta tuollaiseen vihjailuun. Koitin vain katsoa sivusta tätä hyvin tyypillistä JA-keskustelua ja olla osallistumatta siihen, mutta en onnistunut. Eiköhän tässä jokainen jo tiedä, mitä muut tarkoittavat. Eikä myöskään tarvitse teititellä, vaikka näkeekin kahtena.

 

[sampio]

Lasten kanssa matkaaminen on ihan perseestä. Kaikki lomailuun liittyvä spontaanius on poissuljettua ja olet silti koko ajan sidottu lapseen. Ei se mitään lomaa ole.

Niin, oleellista lienee asennoituminen. Aika mielikuvituksetonta ottaa perhe mukaan baarilomalle.

 

[Vuokralainen]

Ei kai siinä ole kyse vain sen alle kaksivuotiaan lomasta, vaan koko perheen lomasta?
Ihan sam mihin se loma suuntautuu niin kyllä sillä äidillä ja iskällä on mukavaa, kun on se pikku taaperokin mukana eikä tarvi miettiä, että miten se siellä lapsiparkissa pärjää. Saatika sitten kuinka siitä lomasta nauttii, kun kokoajan on ikävä sitä pikkuista, jos se ei ole mukana. Tiedän, että on vanhempia, jotka haluavat jostain syystä tehdä lapsia, mutta myös lomailla ilman lapsia.

 

[sampio]

Olen nauttinut jotain ainetta. Mutta ei se silti oikeuta tuollaiseen vihjailuun. Koitin vain katsoa sivusta tätä hyvin tyypillistä JA-keskustelua ja olla osallistumatta siihen, mutta en onnistunut. Eiköhän tässä jokainen jo tiedä, mitä muut tarkoittavat. Eikä myöskään tarvitse teititellä, vaikka näkeekin kahtena.

Saat anteeksi. Ja pahoitteluni kohteliaasta vihjailustani.

Hauskaahan näitä. Vaan nyt nukkumaan.

 

[TosiFani]

Ensin väitit, ettei ulkomaiden ja kotimaiden kohteilla ole kokemuksellista eroa pikkulapselle, mutta sitten olikin. Ihmettelen.

Ilmeisesti et pysty ymmärtämään asiaa sen kontekstissä?

Ensimmäisessä kohdassa puhuin lapsen kokemuksesta hiekkarannalla, asia jolla vanhemmat perustelevat pienen lapsen etelänmatkan.

Toisessa kohdassa kommentoin sinun väitettäsi matkan rasittavuudesta pienelle lapselle.

Eli minusta alle kaksivuotias lapsi saa saman kokemuksen hiekkarannasta, on hän sitten Kalajoen kesäisellä rannalla tai Thaimaassa. Mutta matka Helsingistä Thaimaahan on huomattavasti rasittavampi kuin matka Helsingistä Kalajoelle.

 

[tiuke]

Ei kai siinä ole kyse vain sen alle kaksivuotiaan lomasta, vaan koko perheen lomasta?
Ihan sam mihin se loma suuntautuu niin kyllä sillä äidillä ja iskällä on mukavaa, kun on se pikku taaperokin mukana eikä tarvi miettiä, että miten se siellä lapsiparkissa pärjää. Saatika sitten kuinka siitä lomasta nauttii, kun kokoajan on ikävä sitä pikkuista, jos se ei ole mukana. Tiedän, että on vanhempia, jotka haluavat jostain syystä tehdä lapsia, mutta myös lomailla ilman lapsia.

Niin tai sitten on isovanhempia, jotka eivät näe juuri koskaan pitkän välimatkan takia lastensa lapsia. He ovat äärimmäisen iloisia, kun saavat viikoksi lapsenlapset luokseen ja vanhemmat saavat kerrankin rentoutua kahdestaan. Eikä vanhempienkaan tarvitse huolehtia, kun lapset on hyvässä hoidossa isovanhempien luona.

Tätä voi katsoa monelta kantilta ja aina löytyy jostain jokin uusi näkökulma. Sitä tarkoitin sillä aiemmalla kommentillani pilkun muhinoinnista.

 

[Joonatan]

Lasten kanssa matkaaminen on ihan perseestä. Kaikki lomailuun liittyvä spontaanius on poissuljettua ja olet silti koko ajan sidottu lapseen. Ei se mitään lomaa ole.

Viime kesänä olin 12 ja 14 v lasteni kanssa Kossilla ja kyllähän se jo menetteli verrattuna edellisiin reissuihin. Ovat jo sen verran omatoimisia, että ei tarvi koko ajan roikkua kyljessä kun puhuvat englantiakin. Oleellista on kuitenkin, että paikka on sopivan pieni missä uskaltaa antaa noiden pyöriä. Itse voi parkkeerata johonkin sopivaan baariin, mistä lapset voivat käydä sitten pummaamassa lisää rahaa.

Thaimaaseen lähden ainakin seuraavat 5 vuotta ilman lapsia.

Täytyy olla eri mieltä.

Tietty jos loman tavoitteena on istua baarissa ja ryypätä, niin voi tulla vaikeuksia. Toisaalta, ei se mitään lomaa ole.

Pitää ketjun aiheeseen liittyen jo hieman ihmetelläkin niitä ihmisiä (ei ole viittaus yo. lainaukseen), jotka jo menomatkalla ovat ennen koneeseen nousua ehtineet varmistaa tukevan humalatilan, joka sitten luonnollisesti jatkuu reissun läpi. Niin, kotonahan ei voi ryypätä. Eräilläkin all inclusive reissuilla osa suomalaisista notkui hotellin baarin tietämillä ennen alkoholin myynnin aloittamista ihan kuin se just kohta loppuisi. No eihän se mihinkään loppunut.

Onneksi porukka ottaa kuitenkin valokuvia, niin tietää kuitenkin jälkeenpäin "reissusta selvittyään", että on oikeasti ollut ulkomailla.

 

[jussi_j]

Niin, oleellista lienee asennoituminen. Aika mielikuvituksetonta ottaa perhe mukaan baarilomalle.

Niin, mitä tekemistä jossain Kossilla rantaleikkien lisäksi muuten on kun istua baarissa ja katsoa telkkaria? Kysehän oli kyllä varsinaisesti lasten lomasta jonka olin luvannut niille kun olimme joulun thaimaassa vaimon kanssa.

 

[Bruno]

Niin, mitä tekemistä jossain Kossilla rantaleikkien lisäksi muuten on kun istua baarissa ja katsoa telkkaria? Kysehän oli kyllä varsinaisesti lasten lomasta jonka olin luvannut niille kun olimme joulun thaimaassa vaimon kanssa.

2 kertaa Kosilla käyneenä voin yhtyä mielipiteeseen, ettei siellä ole mitään muuta tekemistä, kuin olla rannalla, baarissa tai rantabaarissa.
Minä ihmettelen muutamiakin asioita.
Miten helvetissä tästä samasta aiheesta on jaksettu vääntää jo pari sivua?
Missä helvetissä viipyvät palstan kielipoliisit? Kukaan ei ole vielä käynyt kertomassa, kuinka matkustetaan Thaimaahan, ei Thaimaaseen.
Ihmettelen omia intressejäni tulla tähän ketjuun vauhkoamaan. Yhtään hyvää syytä en keksinyt.
Silti painan "lähetä viesti"-nappia.

 

[Kummeli]

Ihmettelen, että miten tänne saadaan aina muutama sivu keskustelua lapsista? Taas kerran en ole yhdeksän jälkeen lukaissut tätä, niin on yhtäkkiä tullut kaksi sivua lisää viestejä. Kaikkein kauheinta on, kun tämä tapahtuu viikonloppuna ja viestejä voi olla pahimmillaan 5-10 sivua.

EDIT: Ja vilkaisin NHL:n erätauolla TV:stä Se oikea chattia, niin ihmettelen, että kuka vastaa sellaiseen ilmoitukseen, jossa haetaan 18-55 vuotiasta naista? Eiköhän tuo ikähaarukka kerro se, että kyseessä on joko perverssi vanha läski tai erittäin pahassa puutteessa oleva nuorempi kaveri, joka on myös vähän perverssi.

 

[SKA1946]

EDIT: Ja vilkaisin NHL:n erätauolla TV:stä Se oikea chattia, niin ihmettelen, että kuka vastaa sellaiseen ilmoitukseen, jossa haetaan 18-55 vuotiasta naista? Eiköhän tuo ikähaarukka kerro se, että kyseessä on joko perverssi vanha läski tai erittäin pahassa puutteessa oleva nuorempi kaveri, joka on myös vähän perverssi.

Tai sitten se myy palveluksiaan naisille.

 

[Berrie]

Tulipas tuosta ihmettelystäni ihmettelyä joka suuntaan. Ekana kirjailin että alle 1 v, mutta laajensin kuitenkin kahteen ikävuoteen. Kaksivuotias alkaa kyllä jo hieman tiedostamaan ympäristöään joten kyllä omakin lapsi (2 v) varmaan hetkistä nauttisi. Mutta en kyllä silti kaukomaille lähtisi pitkien lentomatkojen päähän ja joku heitti kysymyksen riskeistä ja vatsataudista. No esimerkiksi sen takia en veisi. Työkaverin mukuloilla oli denguetkin tuliaisina.

Enkä tarkoita suinkaan että elää pitäisi vain neljän seinän sisällä, erikoista on ellei muualla kuin toisella puolella maapalloa käynti tunnu neljän seinän ulkopuolella käynniltä. Kyllä sen lapsen kanssa ehtii vanhempanakin kauempana reissata.

Mutta joo, tämä on siis vain meikäläisen mielipide.

 

[BOL]

Mulle ei olis tullut mieleenkään roudata lapsia lentokoneella yhtään minnekään "lomalle", kun eivät mistään mitään ymmärtäneet. Ja tässä asiassa vanhempi lapsi on sitten ehkä joutunut "kärsimään" nuorempaa enemmän, mutta kerrankin niinpäin.

Ensinnäkin, vaikka me olemme taloudellisesti hyvin toimeentulevia ihmisiä, matkustaminen ei ole ihan halpaa lystiä. Toiseksi, kun lasten kanssa matkustetaan, vaadin laatua. Se maksaa siis hieman ekstraa. Mutta, kaikkihan tässä elämässä maksaa, joten raha on itseasiassa lopulta sivuseikka.

Ratkaisevin tekijä on ollut se, että loma perheen kanssa ei ole ollut mulle mitään lomaa. Varsinkaan silloin, kun olin lasten kanssa kotona. Itseasiassa, miehen lomat tarkoittivat käytännössä sitä, että mun työni lisääntyi huomattavasti, koska mukaan tuli yksi huomioitava lisää. Eka lomaviikko oli aina kaikkein kamalin, kun olin joutunut tottumaan operoimaan yksin. Sitten siihen yksi "mutku mä oon lomalla, nyt pitäis kauheasti tehdä kaikkea"-tyyppi, niin olihan se nihkeää. Rakastan lapsiani ja miestäni yli kaiken, joten sitä on kenenkään turha kyseenalaistaa. Kerron nyt vain tuntemukseni rehellisesti. Jos mulla ei ole hyvä olla, perheelläkään ei ole hyvä olla. Ja mulla ei ole hyvä olla silloin, kun normaalin arjen pyörittäminen lasten kanssa tapahtuu itselle vieraassa ympäristössä. Jos joku asia on hankalampaa kuin normaalisti, se ei ole todellakaan mitään lomaa.

En myöskään ole ihan varma, tarvitsevatko pienet lapset niitä kokemuksia, mitä matkustamisella on tarjota. Siis pienenä. Onhan tässä tietysti myös se, että omat lapset eivät nyt voi kehua käyneensä kuutta kertaa Kanarialla, vaan ainoastaan yhden kerran Kreikassa. Se reissu menikin sitten hyvin ja tuntui jopa minusta lomalta. Tosin mummi oli mukana, joten se "hieman" helpotti operointia. Mennään varmasti uudelleenkin.

Meillä on aikomus harjoittaa matkustamista koko perheen ja osan perheen voimin kyllä runsaastikin. Mutta vasta sitten, kun lapsetkin aidosti kokevat paikkojen ja maiden erilaisuuden. Esim. Disney Worldiin olen luvannut heidät viedä, mutta vasta sitten, kun heiltä taipuu lontoo ja saavat ilon irti koko rahan edestä. Jos Tykkimäki aiheuttaa syviä ihailevia huokauksia, vielä ei ole Ameriikan matkojen aika :). Toistaiseksi heille on siis riittänyt lomaksi se, että äiti ja isi ovat molemmat mukana, kun mennään Hietsuun tai Kumpulaan.

Mutta en tuomitse ketään (paitsi lapsensa viidakkoon viejät), mutta näin siis meillä. Nyt aletaan olla siinä vaiheessa, että matkoja aletaan varmasti tehdä vuosittain jonnekin päin. Sitten, kun tyypit jaksavat varmasti käyttäytyä kunnolla pitkällä lennolla, mietitään kaukomaita. Siihen saakka Euroopan lomakohteet saa riittää.

 

[Alvajärven Urho]

Ratkaisevin tekijä on ollut se, että loma perheen kanssa ei ole ollut mulle mitään lomaa. Varsinkaan silloin, kun olin lasten kanssa kotona. Itseasiassa, miehen lomat tarkoittivat käytännössä sitä, että mun työni lisääntyi huomattavasti, koska mukaan tuli yksi huomioitava lisää. Eka lomaviikko oli aina kaikkein kamalin, kun olin joutunut tottumaan operoimaan yksin. Sitten siihen yksi "mutku mä oon lomalla, nyt pitäis kauheasti tehdä kaikkea"-tyyppi, niin olihan se nihkeää. Rakastan lapsiani ja miestäni yli kaiken, joten sitä on kenenkään turha kyseenalaistaa. Kerron nyt vain tuntemukseni rehellisesti. Jos mulla ei ole hyvä olla, perheelläkään ei ole hyvä olla. Ja mulla ei ole hyvä olla silloin, kun normaalin arjen pyörittäminen lasten kanssa tapahtuu itselle vieraassa ympäristössä. Jos joku asia on hankalampaa kuin normaalisti, se ei ole todellakaan mitään lomaa.

Helkkarin hyvää tekstiä! Voisin kuvitella, että vaimoni kirjoittaisi samalla tavalla meidän perheen arjesta. Tai no, nuo rakastamisjutut voi olla vähän liian imelää. Kyllä sitä itse edelleenkin kuvittelee, että kun olen lomalla, saan vähän rentoutua. Ja vaimo (joka siis on kotona lasten kanssa) olettaa, että kun jään lomalle, hän saa minusta apua päivittäisen arjen pyörittämiseen. Ekan lomaviikon(lopun) konflikti on näistä lähtökohdista yhtä varma kuin JYPin runkosarjavoitto.

Vanha Len ei tunnu ymmärtävän sitä asiaa, että pienen lapsen isänä viiden viikon vuosittainen loma on lomaa vasta sitten, kun sen saa viettää perheen kera. Ei tulisi mieleenkään lähteä vaimon kanssa kahdestaan viikoksi reissuun ja jättää lapset kotiin. Itse miettisin lapsia koko ajan, vaimo vielä potenssiin kaksi ja toisekseen; isovanhemmille lasten ottaminen viikoksi olisi liian raju teko. Kun arkena lasten kanssa ehtii touhuta sen pari tuntia töiden jälkeen, haluaisinko viettää niitä harvoja viikkoja kun olen lomalla, lapsista erossa? En.

En myöskään ole ihan varma, tarvitsevatko pienet lapset niitä kokemuksia, mitä matkustamisella on tarjota. Siis pienenä. Onhan tässä tietysti myös se, että omat lapset eivät nyt voi kehua käyneensä kuutta kertaa Kanarialla, vaan ainoastaan yhden kerran Kreikassa. Se reissu menikin sitten hyvin ja tuntui jopa minusta lomalta. Tosin mummi oli mukana, joten se "hieman" helpotti operointia. Mennään varmasti uudelleenkin.

Eivät tarvitse. Itse en ole lapsena käynyt missään ulkomailla Savoa lukuunottamatta, enkä koe jääneeni muista sen takia jälkeen. Itsekin suosin matkustamista niin anopin kuin omien vanhempieni kanssa, koska silloin jää vähän vapaatakin ja voi käyttää vaikka vaimoa ulkona.

Meillä on aikomus harjoittaa matkustamista koko perheen ja osan perheen voimin kyllä runsaastikin. Mutta vasta sitten, kun lapsetkin aidosti kokevat paikkojen ja maiden erilaisuuden. Esim. Disney Worldiin olen luvannut heidät viedä, mutta vasta sitten, kun heiltä taipuu lontoo ja saavat ilon irti koko rahan edestä. Jos Tykkimäki aiheuttaa syviä ihailevia huokauksia, vielä ei ole Ameriikan matkojen aika :). Toistaiseksi heille on siis riittänyt lomaksi se, että äiti ja isi ovat molemmat mukana, kun mennään Hietsuun tai Kumpulaan.

Näinhän se menee. Enkä aio hirveästi kyllä sääliä muita matkaajia/penkkiurheilijoita (sori vaan eräs palstaveli). Itseäni on kuljetettu mukana kaikenlaisissa urheilutapahtumissa ja matseissa pikkupojasta. Koen saaneeni siitä älyttömästi. Tuskin näin urheiluhullu olisin ilman sitä. Mikään ei ollut niin hienoa kuin pikkupoikana katsoa huippujen tekemistä ja saada jopa nimmari.

Joillakin lapsiallergikoilla tuntuu olevan se käsitys, että lapsen voi viedä matkalle tai kiekkopeliin sitten kun hän on aikuinen. En aio odottaa sitä. Jos vien omat lapseni katsomaan kiekkoa vasta sitten kun pärjäävät katsomossa yksin, mitä se tarkoittaa? Sitten kun tyttö löytää katsomosta oman paikan, uskaltaa istua kännisen perusäijän vieressä, löytää erätauoilla tungoksessa vessan ja pääsee ehjänä ulos autolle pelin jälkeen? Siihen taitaa olla vielä 15 vuotta aikaa, jos sitä odottaa. Vai pitääkö se tehdä niin, että hän saa minun turvallisen kausaripaikan ja minä menen seisomakatsomoon? No joo, en aio häntä 10-vuotiaana istuttaa sylissäni omalla ahtaalla paikalla ja estää vieruskaverien näkemistä jäälle koska Synergia-areenalla se vaan ei onnistu.

Sama koskee tätä perheelle matkustamista. Alle 5-vuotiaat tuskin malttavat istua paikoillaan ja olla hiljaa, 15-vuotiaat voivat käyttäytyä miten vaan jne. Mutta ihan sama se on 60-vuotiaidenkin kanssa; enpä varmaan jaksaisi istua lentoa Thaimaaseen kuunnellen juttuja sotavuosilta.

 

[Twite]

Tästä keskustelusta ei puutu enää kuin kaavio.

 

[Datsun]

Thaimaaseen

Miksi aina näin? Miksi aina? Thaimaahan. THAIMAAHAN!!!

Toinen verisuonet kalkkeuttava on "ulkolainen". Miksei sitten "kotilainen"?



Miksi nämä riipaisevatkaan minua niin kovaa?

 

[Vanha Len]

Vanha Len ei tunnu ymmärtävän sitä asiaa, että pienen lapsen isänä viiden viikon vuosittainen loma on lomaa vasta sitten, kun sen saa viettää perheen kera. Ei tulisi mieleenkään lähteä vaimon kanssa kahdestaan viikoksi reissuun ja jättää lapset kotiin. Itse miettisin lapsia koko ajan, vaimo vielä potenssiin kaksi ja toisekseen; isovanhemmille lasten ottaminen viikoksi olisi liian raju teko.

Jos luet tekstini tarkemmin niin juurikin tartuin noihin mainitsemiisi asioihin eli ikävä lapsiin ja ongelma hoitopaikassa. Ja kyse oli yhdestä pienestä natiaisesta jälleen kerran...ei lapsikatraasta.

 

[sampio]

Ilmeisesti et pysty ymmärtämään asiaa sen kontekstissä?

En ilmeisesti tässä tapauksessa, myönnän. Nyt kun avasit asiaa, niin tajusin kyllä, mitä meinasit.

Eli minusta alle kaksivuotias lapsi saa saman kokemuksen hiekkarannasta, on hän sitten Kalajoen kesäisellä rannalla tai Thaimaassa. Mutta matka Helsingistä Thaimaahan on huomattavasti rasittavampi kuin matka Helsingistä Kalajoelle.

Kokemuksesta olen samaa mieltä. Sen sijaan matka voi olla aivan yhtä helppo tai vaikea molempiin kohteisiin, pikkulapsi kun periaatteessa tyytyy aika vähään. Tai sitten mulla vain on helpot muksut. Pointti on kuitenkin siinä, että mikä siinä nyt on niin tajuttoman merkillistä, että ne muksut raahaa etelän rannalle, sen alle kaksivuotiaankin, että se pitäisi lailla kieltää ja paheksua päälle? En minä itsekään veisi lapsiani varsinkaan näillä tuloilla minnekään syvimpään Afrikkaan, mutta joku Espanja ja tai Kreikka sopisi oikein hyvin.

 

[sampio]

Meillä on aikomus harjoittaa matkustamista koko perheen ja osan perheen voimin kyllä runsaastikin. Mutta vasta sitten, kun lapsetkin aidosti kokevat paikkojen ja maiden erilaisuuden. Esim. Disney Worldiin olen luvannut heidät viedä, mutta vasta sitten, kun heiltä taipuu lontoo ja saavat ilon irti koko rahan edestä. Jos Tykkimäki aiheuttaa syviä ihailevia huokauksia, vielä ei ole Ameriikan matkojen aika :). Toistaiseksi heille on siis riittänyt lomaksi se, että äiti ja isi ovat molemmat mukana, kun mennään Hietsuun tai Kumpulaan.

Tässä on yksi ydin myös omaan ajatteluuni. Isoimpiin mestoihin en viitsi 2- ja 6-vuotiaita roudata mukanani, vaan saavat silloin viettää laatuaikaa isovanhempiensa kanssa, mutta kotimaan kohteet ja lähinaapurit ovat ihan ok tuollaisille. Kaksivuotiaalle ei jostain huvipuistosta tai Tukholmasta jää mitään käteen, mutta ei se ole siltä poiskaan, ja olisi mielestäni aika tylsää rankaista vanhempaa lasta ikäeron vuoksi. Lensimme jouluna pohjoiseen veljeni perheen luokse, ja olihan se tajuttoman kova juttu tytölle. Nuorempi, eli poika ei tule muistamaan reissusta sen enempää, mutta kokemus oli varmasti hänellekin kiva, ja höpöttelee se edelleenkin lentokoneista ja Kemin matkasta.

Lopuksi ihmettelen sitä, että olen käyttänyt tähän jaaritteluun aikaa jo parisen tuntia.

 

[Gellner]

Tottakai ymmärän tuon "lastenrattaat raahataan joka vitun paikkaan", sillä olin samaa mieltä silloin kun en ollut vielä perheellinen. Lupaan että asenne muuttuu silloin kun omia lapsia hankitaan. /CLIP/
Tuo lause jota lainasit ei ollut tarkoitettu sinulle, vaan nuorille joilla ei ole vielä omia lapsia.

Miten niin "kun"? Ja miten niin "vielä"?

 

[Gellner]

En minä itsekään veisi lapsiani varsinkaan näillä tuloilla minnekään syvimpään Afrikkaan, mutta joku Espanja ja tai Kreikka sopisi oikein hyvin.

Joo, kunhan pysyttelette niissä perheytävällisissä hotelleissa.

Btw, miksi lentoyhtiöissä on luovuttu siitä, että lapsiperheet istuvat edessä? Vai johtuuko se siitä, että nykään voi itse valita paikkansa koneessa, kun tekee lähtöselvityksen netissä?

 

[Creed Bratton]

Btw, miksi lentoyhtiöissä on luovuttu siitä, että lapsiperheet istuvat edessä? Vai johtuuko se siitä, että nykään voi itse valita paikkansa koneessa, kun tekee lähtöselvityksen netissä?

Reittilennoilla etummainen osa on käytännössä aina varattu business-luokalle. Lomalentoihin en ole kauheasti perehtynyt, mutta ymmärtääkseni niissäkin jonkun lisän maksamalla saat valita paikkasi, edestä tai takaa.

 

[BOL]

Btw, miksi lentoyhtiöissä on luovuttu siitä, että lapsiperheet istuvat edessä? Vai johtuuko se siitä, että nykään voi itse valita paikkansa koneessa, kun tekee lähtöselvityksen netissä?

Varmasti vain vittuillakseen juuri sinulle.

Tai sitten siksi, että toiset lasten vanhemmat eivät oikeastaan edes pidä lapsista. Tai pitävät, muttei toisten. Tai sitten ovat niin kuin minä, eli pitävät vain toisten lapsista.

Vai olisiko sittenkin niin, että näitä nakkivuoroja ei kukaan lentoemo suostuisi tekemään? Vastuuta jakamalla, saatetaan helpottaa ihmisten työssäjaksamista.

Oikean vastauksen saa varmasti ottamalla eri lentoyhtiöihin yhteyttä ja kysymällä.

 

[Superböle]

Eikö enää rikollisillakaan ole ammattitaitoa?

Poliisi etsii Helsingissä Siwan ryöstäjää (Linkki MTV3:n sivulle)

Tekijä tiedustelureissulla (Linkki samalle sivustolle)

Olisi nyt edes takkia vaihtanu...