Kuten pitkin foorumia onkin jo keskusteltu, nyt on toisaalta ennennäkemättömän loistava mahdollisuus tuulettaa organisaatio oleellisesti ja aloittaa uusi Missio 2022! Kuten viimekin Missiossa, tässäkään ei haittaa ennenaikainen mestaruus, kuten se 2009 tuli. Nyt on kuitenkin hyvä paikka miettiä menestysedellytykset, joilla 2022 voidaan voittaa mestaruus ja tähän sisältyy neljä tärkeää teemaa:
- Pelillinen identiteetti ja organisaatiokulttuuri: Hurrikaanihoki, rumputulikiekko, jne. JYP on vuosikymmenen ajan tunnettu prässäävästä duunarikiekosta ja sitä fanit myös arvostavat. JYPissä on kuitenkin koitettu ajaa aika ajoin uutta kiekollisempaa mallia toistaiseksi laihoin tuloksin. Tämä ns. "nollaava" vaihe avaa kuitenkin mahdollisuuksia viedä organisaatio enemmän nykylätkän (Mannerin Kärpät) suuntaan ja kenties on myös projektiluontoisesti mahdollista saavuuttaa edelläkävijän asema, jos pystytään tunnistamaan, että miten peli kehittyy tulevaisuudessa ja mitkä ovat sen voittavia tekijöitä tuolloin. Tähän erityisesti tarvitaan edelläkävijävalmentajaa, jolla on uskottava visio siitä, millaista voittava lätkä on vuonna 2022.
Voittavaan peli-identiteettin liittyen pitää myös miettiä, joudutaanko se uusimaan kokonaan vai voiko siihen sisällyttää elementtejä historiassa toimivista elementeistä, ainakin siirtymävaiheessa, jolloin pelikirjaa on helpompi toteuttaa ja transitio ei olisi niin kivulias ympäriheitto, jos suunta on päinvastainen nykyisestä. Mielestäni työnteko ja uhrautuvuus ovat JYPin tunnusmerkkejä, joista on syytä pitää kiinni, vaikka tällä kaudella niistä on erityisesti syksyllä lipsuttu.
- Sukupolvenvaihdos pelaajamateriaalissa: Suunta kaiketi on se, että pelistä halutaan niin kiekollisesti kuin jalkojen kautta nopeampaa. Kiekolliseen nopeuteen JYPin nykyinenkin materiaali kykenee, mutta jalkanopeudesta ei rosteria voida kehua, joskaan se ei nähdäkseni niin draamaattista eroa muihin liigajengeihin tee kuin moni tällä palstalla antaa ymmärtää. Kuitenkin jo hyvissä ajoin on syytä miettiä, miten rosteri uudistetaan. Ketkä jäävät pois, millaisilla hankinnoilla heitä korvataan, ketkä potentiaalisista paluumuuttajista voidaan ottaa takaisin ja millä ehdoilla, irtaudutaanko joistain sopimuksista jne.? Esimerkiksi jos Lahti pelaa nyt tyydyttävästi, tehdäänkö jatkoa? Mitä jos Hytönen haluaa jatkaa sopimuksensa päätyttyä, onko edes halua sanoa ei? Eli päätös siitä, kuinka kovalla kädellä halutaan tuulettaa ja miten tippuvat palaset korvataan? Hommataanko UTJ:ksi vahvan scout-taustan omaava kaveri, joka kenties tekisi meille löytöjä ulkomailta, joiden odotetaan ottavan seuraava steppi urallaan JYPissä ja saadaan ns. halpoja pisteitä? Halutaanko hankkia tähtiä lippujen myymiseksi ja miten rosteri pidetään tasapainoisena sitten alempien kenttien osalta? Otetaanko kokeiluja Mestiksestä, koitetaanko naarata nuoria kilpailevista seuroista ja annetaanko heille vastuuta? Tästä päästään myös seuraavaan osioon kätevästi.
- Juniorituotanto: JYPin juniorituotanto ei samalla tavalla ole Liigan kärkipelaajia ja isommillekin areenoille lähtijöitä ole tuottanut kuin ehkä seuran tason puolesta olisi toivonut. Toki joitakin Liigatasolla merkittäviä pelaajia on tuotettu ja osa heistä valitettavasti munittu muualle. Kärpät ja Tappara, viime vuosien luottomestarit ovat nojanneet paljon omaan juniorituotantoonsa ja sieltä he ovat saaneet edullisia, mutta laadukkaitakin pelaajia kantamaan isoakin vastuuta sekä mittansakin täyttäviä kavereita vähäisempiinkin rooleihin. Mitkä ovat JYPin kipukohdat juniorituotannossa tällä hetkellä? Kuinka paljon juniorituotantoon voidaan ja halutaan luottaa tulevina vuosina ja mikä oman junnupolun merkitys on miesten joukkueelle? Itse olisin valmis uhraamaan 100-200k pelaajabudjetista lisää junnumyllyyn ja erityisesti valmentajien kouluttamiseen. Se voisi useamman vuoden tähtäimellä maksaa itsensä takaisin moniverroin ja tietysti aina niinä vuosina, kun oma poika saadaan raapustamaan NHL-sopimus, olisi sen vuoden investointi katettu. JYP on myös paljon tuonut valmennusta muualta viime aikoina organisaatioon, eikä johdonmukaista oman polun kolunnutta koutsia ole tällä hetkellä saatavillakaan, josta voisi nousta selkeä koutsi miesten joukkueeseen. Panostamalla valmentajiin voisimme saada myös tuotettua itsellemme valmentajia, sekä houkuteltua niitä parhaimmistoon kuuluvia nousevia talentteja sillä saralla. Lähtemällä rohkeasti tavoittelemaan mestaruutta 2022, yhdenmukaistamalla pelikirjaa junioritasolta miehiin ja panostamalla junnuihin voi tuolloin jo JYPin nuorukaisilla ollakin jo merkittävä osuus miesten joukkueessa ja he olisivat kasvaneet jo uuteen pelitapaan, jolloin tämä iänikuinen rimpuilu uuden pelitavan kanssa poistuisi järjestelmällisesti sitä mukaa, kun pääosa vielä vanhoista parroista ripustavat hokkarit naulaan.
- JYPin talous: Parit viimevuodet on otettu takkiin ja sitä ei liene syytä hirveän montaa vuotta jatkaa. Millä keinoin tätä kyetään hallitsemaan? Miten Hippos2020-projektiin voidaan luottaa ja miten siihen valmistaudutaan, jotta saadaan tupa täyteen isommallakin areenalla, kun mökki vaihtuu? Tällä kaudella odotuksiin nähden JYPin katsojakeskiarvot ovat yllättävän hyviä taaperrukseen nähden. Onko ilmais- ja ryhmäliput kuitenkin pitäneet pottia hyvänä vai ovatko alennukset syöneet kokonaistulosta lipunmyynnistä? Ihannetilannehan se olisi, jos JYP saisi taustalleen liiketoiminnan tasapainottamaan taloutta, kuten Lukolla ja Kärpillä esimerkiksi, mikä mahdollistaisi taloudellisesti pinnalla pysymisen ja taloudellista reagointivaraa. Toki lähtökohtaisesti on toivottavaa, että myös jääkiekkotoiminta olisi taloudellisesti kannattavaa.
Tuossa nyt on vähän hämmentävää sekametelisoppaa, josta pitäisi loihtia selkeät sävelet uuden Mission pohjaksi ja sen perusteella hankkia oikeat ukot oikeille tonteille toteuttamaan sitä visiota. Itse näen erityisen tärkeänä täysin uusien ihmisten sisääntuonnin, jotta saadaan uusi pöhinä käyntiin, eikä vettynyttä räpistelyä näennäisillä uusilla toimilla. Tämän lisäksi panostus junioritoimintaan, sekä UTJ:ksi kykenevä kaveri, joka pystyy löytämään hakuja. Junnut ja potentiaalia omaavat haut mahdollistavat kustannustehokkaan, mutta oikein hoidettuna voitokkaan rosterin muutamilla avainpelaajilla ryyditettynä. Helppoahan se on sanoa, mutta siksi pyrkisin löytämään sellaiset jantterit näihin pesteihin, jotka kykenevät tuota todennäköisimmin toteuttamaan. Esimerkiksi junnutoimintaan tavoitteeksi voitaisiin hyvin ottaa JYPistä NHL-sopimuksen saavien nuorten sopimusten määrät. Tähdätä siihen, että parhaista hiotaan timantteja ja heistä otetaan ilo irti, kun vielä voidaan.
