Niin, oma esimerkkini oli ammattimaisen tutkimuslaitoksen tekemä kysely, jolla on ollut ilmeisesti noin tuhat vastaajaa. Sinun esimerkkisi oli tapaus, jossa yksi henkilö muistelee yhden henkilön soittaneen hänelle. Jos nämä ovat mielestäsi samantasoisia esimerkkejä, niin sitten meillä todellakin on melkoinen näkemysero.
Edelleen kaipailen sitä nimilistaa niistä kansan pilkkaamista epäonnistujista. Ilmeisesti sitä et kuitenkaan aio kertoa, josta voinee vetää johtopäätöksen, että tavoillesi uskollisena jauhoit vain omaa harhaista propagandaasi vailla mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.
Läpäti läpäti keskenäsi harhaisen propagandan ja nimilistojen kanssa. Mistä minulle muka on koitunut jonkinlainen velvollisuus järjestää joitakin nimilistoja? Pitääkö tehdä kyselytutkimus kohdistuen yrittäjinä toimiviin ja toimineisiin, jotka kertoisivat sitten kohtaamisistaan kateellisten yksityishenkilöiden ja kateutta tihkuvien viskaalien kanssa? Onko ihan uusi asia sinulle, että monilla suomalaisilla yrittäjillä on tällaisia kokemuksia?
Taloustutkimus voi tehdä samalla kysymysasetannalla tutkimuksen ihan millä riittävän isolla n-luvulla tahansa, se ei muuta tilannetta. Itse kysymysasetelma ratkaisee täysin, mitä tutkimus antaa tämän yhden mittarin pohjalta vastausjakaumaksi. On myös erittäin olennaista, mistä asiasta vastaajien mielipidettä kysytään. Vastausjakauman perusteella ei voi lähteä vetämään ihan kaikenlaisia johtopäätösketjuja.
Otetaan nyt jokin esimerkki. Kuvitellaan että tehdään tutkimus, jonka yhteydessä esitetään kahdelle riittävän kokoiselle ja vastaavantyyppiselle vastaajaryhmälle kaksi erilaista samaa mieltä - eri mieltä -kysymystä.
Ryhmältä A kysytään: Tuloverojen väliaikainen kiristäminen on nykytilanteessa välttämätöntä, jotta Suomen taloustilanne saadaan tasapainotettua.
Ryhmältä B kysytään: Tuloverojen väliaikainen kiristäminen on nykytilanteessa välttämätöntä, jotta Suomi voisi lainoittaa Kreikkaa selviytymään veloistaan.
Molemmissa väittämissä on kysymys samasta ydinasiasta, mutta ydinasiaa perustellaan "hieman" eri tavoin. Perustelut tai olosuhdetekijät ratkaisevat pitkälle sen, kuinka väittämään suhtaudutaan. Esimerkissäsi, tai siis Taloustutkimuksen esimerkissä, väittämä oli hyvin pelkistetty. Esimerkki ei kuvaa tyhjentävästi suomalaisten tuntoja varallisuuden muodostumista ja yrittämisellä varallisuutta hankkineita ihmisiä kohtaan. Sen perusteella ei kerta kaikkiaan voi vetää johtopäätöstä, ettei yrittämisellä vaurastumista kadehdita, vaikka 98 % suomalaista on vastannut Taloustutkimuksen kyselyssä pitävänsä hyväksyttävänä, sitä että "yrittäjä rikastuu riskipitoisen yritystoiminnan seurauksena". Ymmärrätkö eron?
