Jos ajatellaan vaikkapa 2000-luvun suomalaisia naishiihtäjiä, niin kyllä jo tältä jaksolta aika moni kiilaa Roposen edelle. Virpi Sarasvuo, Aino-Kaisa Saarinen, Pirjo Muranen ja Krista Pärmäkoski ainakin. Sen lisäksi vaikkapa Kerttu Niskasesta hänet erottaa vain pidempi ura.
Roponen on vähän samanlainen kuin miesten puolella Jauhojärvi. Pakko antaa rispektiä pitkästä urasta ja tasaisuudesta. Tärkeä osa Suomen joukkuetta ollut jo pitkälti yli vuosikymmenen, mutta aina vähän muiden varjossa. Ei ole ainoallakaan kaudella ollut se Suomen ykköstykki.
Ei Pirjo Murasen suoritukset kaikella kunnioituksella voi millään logiikalla olla Roposen edellä. Naisten sprintit varsinkin 2000-luvulla olivat todella huono tasoisia ja ihan lasten hiihtoja. Mitä se kertoo tasosta, että tässä ensimmäisessä Lahden 2001 sprintissä finaalissa oli vain 4 hiihtäjää ja finaalissa joku näytti tekevän varaslähdön, mutta mitään ei reagoitu. TV-kuvista näyttää ihan amatöörimäiseltä toiminnalta. Itse asiassa Murasen pronssi Liberecistä oli mielestäni paljon kovempi suoritus ja arvostan sitä paljon korkeamalle. Se on ihan sama asia, jos arvostaa Teemu Selänteen uraa korkeamalle kuin Jari Litmasen. Selänne edustaa lilliputtilajia ja Litmanen ei. Ei siinä mitään Muranen oli omalla tavallaan yksi osa tätä dynastiaa - ainoaa aikakautta, jolloin Suomi voitti 2007 ja 2009 naisten nations cupin. Oli kova sprinttihiihtäjä.
Virpi Kuitunen oli kova, mutta hänellä on dopingtausta, mutta ei hänkään ollut kovempi distanssihiihtäjä kuin Roponen. Kuitunen oli myös vahva sprinteissä ja tästä syystä menestyi mc:ssa hyvin.
Aino-Kaisa Saarista voidaan pitää Roposta parempana. Hänen kunniakseen täytyy sanoa, että hän kykeni venymään arvokisoissa....ja kun näitä arvokisoja suuri yleisö seuraa herkemällä silmällä, hän on saanut suurempaa huomiota kuin Roponen. Sen sijaan asiantuntijat ja hiihtoa laajemmin seuraavat tietävät kuitenkin, että Roponen on kokonaisvaltaisesti kovempitasoinen distanssihiihtäjä. Nämä keskiarvot sen kertovat jo tältäkin kaudelta. Roponen on voittanut enemmän SM-mestaruuksia ja mc:n kokonaiskisoja, sillä plakkarissa on Suomessa vähemälle huomillle jäänyt marathon cupin kokonaiskisan voitto, jota minä arvostan korkeamalle kuin näitä lastenhiihtoja sprintticupin voittoja. Roposella on plakkarissa Suomen cupin voitto ja taistelee myös tänä vuonna kokonaiskisan voitosta, sillä on vain joitaikin pisteitä jäljessä cupia johtavasta Kyllösestä. Arvostan myös vapaalla hiihdettyjä suorituksia korkeamalle kuin perinteisellä. Tämä johtuu siitä, että mielestäni perinteinen on ihan sama asia kuin pelattaisiin jalkapallossa jollain 70-luvun taktiikoilla.
Pärmäkoski ja Niskanen eivät ole vielä voittaneet mitään kansainvälisellä tasolla. Northugin mielestä kaikki muut kuin 1.tila ovat hänelle ihan jonnin joutavia sijoituksia. Toki Pärmäkoskella on potentiaalia, mutta niin kuin tässä olen yrittänyt tuoda esille, jos olet joku Caster Semenya niin kuin Pärmäkoski vähän on sinun kuuluukin voittaa ne tittelit. Se on peruslahjakkuudesta kiinni.
Tässä vielä sanon sen, että Kaisa Mäkäräisessä on paljon samaa Rituun nähden. Ei ole juniori menestystä. Saman tyylinen hiihtäjä. Nousi vasta myöhemällä iällä huipulle. Ei voi olla ajattelematta, että 4-vuotta vanhempi urheilija on toiminut innoittajana.
Kikkan Randall, joka on USA:n maastohiihdon nousun takana, taistelee 5:ä olympialaisissaan mitalista ensi keskiviikkona vapaalla hiihdettävissä parisprintissä todennäköisesti Digginsin parina. Suurin kanto kaskessa lienee se, että mahtuuko joukkueeseen, sillä tyrkyllä on myös Björnsen.