L&S vieras Pirjo Muranen muisteli ohimennen Sapporoa 07 ja Liberecia 09 viestien näkökulmasta.
Itekin muistan tuon ensimmäisen kahden maailmanluokan perinteisen tykin riemukulkueena, jossa taktiikka meni nappiin. Sai siinä ankkurikin toki tehdä vielä oman osuutensa. Jälkimmäisessä oli sitten draamaa se kun Ritulla ei kulkenut nappiin (en toki tähän hätään osaa sanoa oliko osuusajoissa jotain yllättävää) ja kaukaa takaa ohi tulleen Steiran lisäksi Saksa tuli iholle. No, Aikku sitten ratkaisi draaman kaaren syömällä norjalaisia pikkutyttöjä, Kristofferssenin hyytyessä vikoilla sadoilla metreillä jopa mitalien ulkopuolelle Kallan ja Nystadin tykittäessä ohi.
Joka tapauksessa, olisko jälkimmäisen kisan haastiksessa kaksinkertainen kolmososuuden panoksen maailmanmestarijoukkueelle antanut hiihtäjä ollut voitonkin hetkellä hyvin haavoittuvainen. Tai tunsi varmasti maailman painon harteillaan niinä hetkinä kun etu syötiin hänen osuudellaan eikä ollut paras päivänsä. Näitä tunteiluja sitten varmasti puitu vuosien aikana, jossain määrin.
Ja nyt ollaan tässä. Ura jatkuu 12-14 vuotta myöhemmin, kilpasiskojen laitettua luistimet naulaan jo ajat sitten. Mm-10 vapaalla ja laadukas kolmososuus mitalin tuoneessa viestijoukkueessa. Paljon on asioita joita ei olisi uskonut tapahtuvan...12 vuotta sitten, 7 vuotta sitten, 2 vuotta sitten, kuukausi sitten.