En ole ihan varma oliko tähän jo vastattu, mutta millä perusteella Roponen ei ole lahjakas hiihtäjä, kun taas Pärmäkoski on? Sen ymmärrän, että Roponen ei ollut kaikkein lupaavin hiihtäjä, jos menestystä ei heti nuorena tullut, mutta tämä ei suoranaisesti kerro lahjoista mitään. Eikö voisi olla ihan mahdollista, että molemmat ovat olleet lähtökohtaisesti yhtä lahjakkaita, mutta Pärmäkoski on saanut heti nuorella iällä parempaa valmennusta, tehnyt kovemmin töitä, sekä ylipäätään tehnyt asioita enemmän oikein, jonka vuoksi on noussut huipulle jo varhaisessa vaiheessa?
Jos näin ei ole, niin odottaisin perusteluja sille väitteelle, että Roponen ei ollut lähtökohtaisesti yhtä lahjakas, kuin Pärmäkoski.
Tässä on Nelforilta asiallinen kirjoitus.
Otetaan vielä tämä Jylhän kommentti Roposesta silloin, kun hän oli vielä nuori. Jylhä oli sanonut Roposelle, että hänestä ei koskaan tule hiihtäjää - korkeintaan joku viestihiihtäjä.
Ehkä nämä valmentajat ja Jylhät vain eivät tajunneet Roposen lahjakkuutta. Miksi siksi, että Roponen on vahva vapaalla eikä perinteisellä ja Suomessa tuijotetaan vain - varsinkin silloin 90-luvulla - vain perinteistä hiihtoa.
Miksi Suomi on perinteinen perinteisen hiihdon maa?
Näen tähän kaksi isoa syytä.
1. Perinteet. Suomi on perinteikäs hiihtomaa, jolla on lukuisia olympiavoittoja wanhalta ajalta. Tuolloin hiihdettiin tietenkin vain perinteistä. Näitä esikuvia ja sankareita on matkittu ja imitoitu aina tähän päivään saakka. Ollaan haluttu olla kuin Veikko Hakulinen tai Marja-Liisa Kirvesniemi.
2. Yleisurheilun vahva asema maassa. Se tiedetään, että perinteinen hiihto muistuttaa enemmän juoksemista ja sillä on vahva korrelaatio, että jos olet hyvä juoksija olet myös vahva perinteisellä. Esim. Harri Kirvesniemi oli vahva juoksija ja hiihti oikeastaan vain perinteistä. Iivo Niskanen on vahva juoksija ja vahva perinteisellä.
Tässä tulemmekin siihen, että aika monella suomalaisella maastohiihtäjällä on vahva yleisurheilutausta. Esim.Saarisella joka oli vahva myös juoksussa. Esim. Matintalo, joka on Kalevalan kisojen 800m Suomenmestari. Lähes kaikilla on jonkinlainen yleisurheilutausta paitsi yhdellä - Riitta-Liisa Roposella.
Ritulla on lyhyet jalat ja ei ole juoksussa vahva. Mutta se mitä Jylhät ja kummpanit eivät ole nähneet on se, että Ritulla on aivan valtavat jalkavoimat, kova hapenotto ja tähän höystettynä brilliantti hiihtotekniikka. Ritu onkin ollut vallankumouksellinen hiihtäjä. Ritun aikakaudella on tullut esille ensimmäistä kertaa nämä Björgenin kaltaiset voimahiihtäjät, jotka hakevat sekuntteja pururadan sijaan punttisalilta. Ehkä tätä punttisalia Jylhä ei ole huomannut.
Niin. Tarkoitat varmaan, että Roponen oli tuolloin kymmenisen vuotta sitten se Suomen kolmos- tai neloslenkki, joka pääsi nauttimaan Sarasvuon ja Saarisen hedelmistä. Tuo kaksikko oli kuitenkin tuolloin naishiihdon äärimmäisellä huipulla, ja jotka petasivat Suomelle Liberecin ja Sapporon kultamitalit. Samassa roolissa olisi voinut olla yhtä hyvin Kerttu Niskanen tai Pärmäkoski. Tai jopa Laura Mononen.
Otetaan tähän tämä tuolta ampumahiihton puolelta tuotu juttu.
Mennään tähän lajin levinneisyys teemaan.
Otetaan yksi esimerkki tältä kaudelta perinteinen hiihto vs vapaa hiihto.
Aino-Kaisa Saarinen: Lahti 10km perinteisellä. Sijoitus 9. ja ero kärkeen 59s.
Riitta-Liisa Roponen: Ruka 10km vapaalla. Sijioitus 23. ja ero kärkeen 57s.
Tästä näemme sen kuinka vapaan kisat ovat huomattavasti kovempi tasoisia perinteisen kisoihin nähden. Jos tuossa vapaan kisassa joku olisi jäänyt saman, mitä Saarinen perinteisen kisassa Lahden 10km:llä, hän olisi sijoittunut sijalle 25., siinä missä perinteisen kisassa sijalle 9..
Aino-Kaisa Saarinen 15 mitalia vs Riitta-Liisa Roponen 7 arvokisamitalia.
Mutta Aino-Kaisa Saarisen mitalit ovat tulleet lähes kaikki perinteisellä, jossa taso on maailmanlaajuisesti selvästi heikompi. Perinteistä hiihdetään vain Suomessa ja jossain ryssissä. Vapaata hiihdetään myös Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa - kehittyneissä länsimaissa
Mutta sitten katsotaan sitä kuinka paljon nämä hiihtäjät ovat jääneet kärkeen keskimäärin koko urallaan distanssimatkoilla.
Aino-Kaisa Saarinen: 1.16
Riitta-Liisa Roponen: 1.07
Konkreettisena esimerkkinä tältä kaudelta Saarinen sijoittui siis tuolla Lahden mc:ssa tänä vuonna 9. 59s kärkeen, mutta seuraavalla viikolla Oslon mc:ssa vapaalla hän oli 39. 6.56s(30km) kärkeen. Riitta-Liisa Roponen sijoittui Planican perinteisen kisassa 16., mutta seuraavalla viikolla Seefeldin vapaan kisassa 18..
Eli jopa Roponen sijoittui kuluvalla kaudella perinteisen kisassa korkeamalle kuin vapaan kisassa. Tämän mukaan Roponen on vahvempi perinteisellä kuin vapaalla, mutta ei kukaan näin ajattele. Roponen vain sijoittui paremmin perinteisen kisassa, koska se oli niin paljon heikompi tasoinen kuin vapaan kisat. Tämä sama kuvio kuvastaa oikeastaan heidän koko uraansa.
Summasummarum.
Saarinen on sijoituksellisesti lähempänä maailman kärkeä perinteisellä, kuin Roponen vapaalla, mutta Roponen on sijoituksellisesti lähempänä maailman kärkeä perinteisellä, mitä Saarinen vapaaalla. Tämä johtuu siitä, että perinteisen kisat ovat heikompitasoisia kuin vapaan kisat, mutta myös siitä, että Roposen perinteinen on suhteessa parempaa kuin Saarisen vapaa. Yhteisajaltaan kun lasketaan perinteinen ja vapaa yhteen, Roponen on vahvempi distanssihiihtäjä.