Helsingin Sanomien urheilusivut ovat menneet viime vuosina aivan törkeän huonoiksi, enkä nyt tarkoita edes tätä Sneaksterin HIFK-uutisointi-kohtaa.
Voin kuvitella motiivit siellä taustalla, kun takavuosina kohkattiin urheilujournalismista puuttuvan sen journalismin. Sitten on istuttu kokouksissa ja mietitty, mitä se voisi olla, ja keksitty kopioida poltiikan / kotimaantoimituksesta toimintatavat. Nyt tabloidiin siirtymisen jälkeen koko osiosta isoin osa menee koko kansaa kosiskelevaan pseudo-tutkivaan/-älylliseen yli 10 000 merkin juttuun, jonka informaatioarvo on usein se, että siihen "alkuun nyt vaan on tarvittu joku yleisjuttu". Paikoitellen ovat tärkeitä ja hyviä, mutta usien vain pakollisia ja ympäripyöreitä, joita jossain vaiheessa jopa tehtaili lehden yleistoimittajat uskomattomine virheineen (vrt. HS:n urheilun esimies Kylmänen kirjoittamassa politiikan repparia - ja en tunne Kylmästä, mutta mitä siitä olen kuullut, niin ei hyvää päivää). Pitäisi mennä tarpeen, ei formaatin mukaan.
Muutama esimerkki, jotka ovat jääneet pois: lätkää ja futista lukuunottamatta kaikki kausi- ja pudotuspeliennakot, jotka nyt ovat vastaavien urheilusivujen ydintä kautta koko maailman. Esimerkiksi lisenssipelaajiensa määrällä maailman 2. harrastetuin talvilaji jääpallo - en edes ollut kuullut, että kausi alkoi, ennen kuin olin vahingossa pelissä. Säbä saa tolkuttoman vähän näkyvyyttä pl. maajoukkueet, vaikka on Suomen harrastetuimpia lajeja. Viime kaudella HIFK pelasi Ykkösessä futista - koko kaudella ei sanaakaan koko sarjatasosta / HIFK:sta, ennen nousumatsia; erikoista - Suomen harrastetuimman palloilulajin maan toiseksi korkein sarjataso, jossa vielä paikallinen ikoniseura. Koko se kiinnostava ennakot / raportointi -skene on ajettu alas, mikä tarkottaisi kulttuurisivuilla esim. sitä, että kaikki arvostelut poistettaisiin - ovathan ne toki hieman vähentyneet tutkitustikin Suomessa (eivät toki vastaavissa laatulehdissä maailmalla), mutteivät urheilun tapaan fataalisti. Nyt se ottelurapartointi-formaatti jää sellaiksi STT:n uutiset-luetteloinniksi robottitoimittajineen, kun tilaa perusteelliseen analyysiin ei näiden höttöisten ilmiöjuttujen jälkeen ole.
Nyt HS:n urheilu on kuin sen kaupunkisivujen alennustila 90-luvun lopulla, jolloin HS:stä oli poistettu kokonaan alataso/paikallisuus. Silloin ymmärsivät, että näin ei voi olla, että lehti ei voi olla pelkästään yläkvartaalissa operoiva Suomen virallinen media, vaikka osaltaan toki.
Osasyy on varmasti formatointi, jota ei uskalleta rikkoa, koska on päätetty, että urheilu pitää alkaa 2 sivun ilmiöyleisjutulla, jossa on isot kuvat. Voi mun mielestä ihan perustellusti kysyä, kuuluiko esim. 14.1. lehdessä ollut kahden sivun jääkiekon SM-liigan aivotärähdyksistä tehtyyn tutkimukseen / ulkomaisiin lätkän erikoislehtiin tukeutuva juttu yleisuutislehti HS:ään kahden sivun jutun laajuudella? Mielestäni oli juuri sellaista debattia, jota pitäisi käydä - tuossa laajuudessa - alan "b2b"-erikoislehdissä, koska suuntautuu hyvin voimakkaasti tuotantoon, ei kuluttamiseen.
Sikäli sääli, että HS on silti ainoa paikallinen lehti, jolla on edelleen oma toimitus ja oma uutisointi.
