Joulupäivällisillä juttelin lukioikäisen sukulaispojan kanssa, joka pelaa IFK:n junnuissa ykköskentässä. Hän on vaihtamassa seuraa ensi kaudeksi, koska kokee, että Tapparassa, Tepsissä tai Ilveksessä hänen kehittymismahdollisuutensa olisivat paljon paremmat. Poika sanoi, että se mitä Saku Koivu tekee kehitysjohtajana Tepsissä ei olisi mahdollista IFK:ssa. Siellä piiri pieni pyörii. Suhteet ja raha ratkaisevat valmentajavalinnat ja myös heikompien pelaajien pelipaikkoja joukkueissa. Onko tämä vain yhden juniorin näkemys vai yleisempikin ilmiö IFK:ssa?
Vaikka tuntuukin tällä hetkellä siltä, että tässä seurassa kaikki on paskaa paitsi kusi niin onhan tuolta junnuista viime aikoina noussut hyviä pelaajia joten tuskin HIFK:n junioripolku mikään este kehittymiselle ja mahdolliselle läpilyönnille on. Voihan se olla, että näissä muissa kyseisissä seuroissa tehdään parempaa duunia ei itsellä tästä mitään tietoa ole, mutta jos toinen pelaa kerta ykkösketjussa ja tällöin peliajasta tuskin pulaa on (eikä nämä mainitut suhteet&raha vaikuta hänen pelipaikkaansa) niin ettei vaan kävisi perinteiset "ruoho näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella" vaikka sama ruoho kyseessä. Kyllähän Saku Koivu varmasti on erittäin osaava henkilö omassa työssään ja mielenkiintoinen nimi, mutta kyllä kaikki kuitenkin lähtee urheilijasta itsestään loppupeleissä. Ei tämä junioripolku ole ollut este Heiskaselle, Lundellille, Nordgrenille, Jääskälle jne.