Meillä on varmaan eri taustat urheilun suhteen ja voin peilata näitä vain omien kokemuksien kautta. Joukkue-urheilun haaste on, että joukkueiden tasapaino, pelaajien onnistumiset ja epäonnistumiset, loukkaantumiset ja valmennuksen dynamiikka vaihtelee joka vuosi. Tällöin lopullisia totuuksia on muokattava aina vuosikohtaisesti. Eli näissähän ei välttämättä ole yhtä totuutta, vaan monta variaatiota erilaisten variaatioiden sisällä. Hyvä UJ ja koutsi sitten muokkaavat vuosikohtaisesti näitä päämääriä ja toimintamalleja.
En minäkään osaa varmasti sanoa, miksi isossa roolissa pelasi Pitkänen eikä Engberg. Jos arvata pitää, niin sanoisin Atun ja Pikun nähneen Pitkäsen parempana pelaajana ko. rooliin. Johan pelkästään tuo Pitkäsen ajaminen ohi kertoo aika karua kieltä siitä potentiaalista mitä IFK:n valmennuksessa nähdään Engbergin osalta.
Ei se välttämättä kerro. Oma veikkaus on, että homma oli vain niin sekaisin viime vuonna, että turvauduttiin "kokemukseen" kaiken paskan keskellä. Se on aika yleinen toimintamalli koutseilla, kun paskat on housussa. Kun Selin lähti, Pitkäsen vastuu pieneni aikalailla.
Mitä tulee kahteen linjaan, en voisi olla enempää erimieltä. IFK:n tehtävä on pyrkiä koulunaan pelaavistaan parhaita mahdollisia jääkiekkoilijoita, niin edareista kuin junnuista. Joillakin paras mahdollinen riittää NHL:ään, joillakin IFK:n kautta Puolaan. Tärkeintä on saada maksimaalinen potentiaali irti pelaajamassasta. Kun se onnistuu toistuvasti valtaosan pelaajista kohdalla, alkaa massa muovautumaan tavalla, jonka lopputulemana on enemmän ja enemmän Heiskasia ja Lundelleja. Tästä massan muovautumisesta on nyt ollut hyviä merkkejä viimeaikoina, näkyvimpinä ehkä Myllylän ja Lambertin saapumiset Stadiin. Mutta ei herranjestas mitään eri "putkia" pystyyn oletetun potentiaalin mukaan.
En ymmärrä mistä olemme eri mieltä? Ainahan tavoitellaan parasta onnistumista. Eri pelaajilla on eri polkuja ja jälleen hyvä koutsi ja UJ näkee ne. Toiset kehittyy NHL-miehiksi 18-vuotiaana ja toiset EHT-miehiksi 28-vuotiaana. Aina on eri "putkia" ja hyvässä organisaatiossa osataan lukea yksilöitä ja heidän tarpeitaan. Se palvelee yksilöä ja se palvelee seuraa.
Se missä itse haluaisin nähdä muutoksen on välimallin jätkien (anteeksi ruma nimitys) hankkiminen ja mukana toimittaminen. Nykyjoukkueesta mainitsen esimerkkinä Aleksi Laakson. Mikä on se erityisominaisuus, minkä tämä kiistatta laadukas jääkiekkoilija, tuo mukanaan joukkueeseen? Näillä kokoonpanon rajamailla keikkuvilla paikoilla näkisin itse paljon mielummin nuoria eteenpäin meneviä pelaajia.
Ihan samaa mieltä.
Sama ajatus toimii vaikkapa parilla Engberg > Åsten. Mutta tuolloinkin se Engbergin paikka olisi siellä nelosessa. Vaikka olisi kuinka vaikeaa pelata hyvin kuuden minuutin peliajalla puukäsien kanssa, pitää ne mahdollisuudet käyttää ja näyttää, että ansaitsee enemmän ja parempaa.
Tästä täysin eri mieltä. Itsekin siellä nelosessa joskus pelaajana olleena voin kuvitella Engbergin fiilikset:
1) Jos nelonen on mallia "junnut" Engberg-Janhonen-Myllylä, eli pelaajia, joilla on kaikilla vähän peliälyä ja samanlainen pelisysteemitausta, niin siinä pystyy jo jotain näyttämään. Pelaajat ajattelevat edes jollain tasolla samalla lailla ja kaikilla on joku osaaminen viedä peliä maalitilanteisiin.
2) Jos nelonen on mallia "kouhottajat" Pitkänen/Åsten-Nykopp-Engberg... niin on se vittu selviytymistä. Siinä on pari "VL-pelaajaa", joiden maksimi jääkiekkoilijana on olla rikkovassa ketjussa rikkovassa roolissa. Vaikka kiekko saataisiin karvattua, niin on suorastaan harvinaisuus, että se päättyisi hyökkäyspeliä edistävään suoritukseen. Todennäköisyys on avuton kiertely päädyssä. Kiekoton syöttölinjojen hakeminen on ihan onnetonta jne. Oma pelikin kärsii ja tuntuu, ettei mitään saa aikaiseksi. Sitä vain roiskii kiekkoa yli oman sinisen. Siinä ei näytä tasan yhtään mitään. Jokainen pelimies tietää tän. Paskojen tai "kärsivien" pelaajien kanssa pelaaminen on yhtä tuskaa.
Ja palaan vielä tuohon esittämääni tarpeeseen antaa näille junnuille reilusti pelejä kunnon pelimiesten kanssa:
3) pääsetkin sitten pelaamaan jossakin Jääskä-Lundell/Paajanen-Engberg ketjussa vaikka 5-10 peliä, niin itseluottamus kasvaa. Pelistä tuntuu löytyvän rytmi, syötöt alkaa löytämään osoitetta ja pelistä alkaa nauttimaan. Sitten yhtäkkiä maalipaikoissa sen kiekon reppuun laittaminen on vain helpompaa. Luistin liikkuu ja tuntuu, ettei väsytä. Kaikki on vain helpompaa. Sitten uskaltaa heittää yhden kaksi ylimääräistä kikkaa ja pitää kiekkoa hieman kauemmin. Uskaltaa imeä itseensä pari vastustajaa ennen kuin pistää sen vapauttavan syötön niiden ohi. Kaikki vain tuntuu menevän paremmin. Tuntuu siltä, että peliä pystyy hallitsemaan.
Olen itse ollut kaikissa noissa 1,2,3 tilanteissa ja oma kokemus oli, että tilanne 2 ei vienyt itseäni yhtään eteenpäin ja melkein päädyin lopettamaan pelaamisen.
Joo nyt on jokin helvetillinne pakko työntää hyviä laitureita keskelle ja selittää sitten että miten loistavalta sentteritilanne näytää, mutta samalla huononnetaan hyvin tarkoitushakuisen oloisesti sitä laitojen tasoa? Ei ymmärrä moista, vaan ilmeisestikin Salmelaisella ei vaan ole kykyä löytää senttereitä. Ja ei kannata nyt jäädä kiinni siihen Paajaseen, koska vaikka olikin HPK:n ykkössentteri, niin ihan vielä en näe että pitäisi olla IFK:ssa ykkösentterin statuksella. Mutta jos on -niinkuin tilanne nyt näyttää - niin ei pitäis sitten ainakaan jättää arvailujen varaan siellä alemmissa kentissä. En vieläkään pidä ajatuksesta että Sallisesta - sekä ilmeisestikin Keräsestä- halutaan ihan väkisin sentterit.
Ei kait ketään ole sitä mieltä, että sentteritilanne on loistava. Sallisen muutaman pelin Saarisen ja Dykin kanssa (Ja MM-Kisat) nähtyäni, totean vain että rauhotuin tuon osaston suhteen ihan eri tavalla. Hätää ei ole. Kauden voi starttaa. Minä ja kaikki muut täällä on varmaan kaikki silti sitä mieltä, että se yksi sentteri olisi kiva jossain vaiheessa.
Se missä kunnossa yleisesti meidän jengi on suhteessa muihin... Ei mulla ole mitään varmuutta tästä. Sallinen voi onnistua helvetin hyvin tai sitten ei. Paajanen voi onnistua helvetin hyvin tai sitten ei. Kausihan sen näyttää. Tuntuu vahvasti, että tärkeää olisi saada se yksi "Järvinen/Jokipakka/Melart" tuonne. Muuten on tosi hyvä fiilis.
Ja kyllä.
@Lemieaux on oikealla hajulla. Jos Sallinen poistuu laitureista, niin aika selvää on, että jossain vaiheessa sinne yksi laatulaituri tulee. Mutta noita junnulaitureita on sen verran, ettei silläkään ole kiire. Kauden voi aloittaa. Meidän 1. ja 2. ketjut on niin vahvoja, että voidaan hyvin vetää yksi junnuketju linjalla aika pitkälle kauteen.
Eli musta jengi ei ole valmis mestaruuteen, mutta se on valmis kauden alkuun. Jengi on todella paljon laadukkaampi kuin viime vuonna samaan aikaan. Millään sarjan jengeistä se ei ole vielä valmista. Meillä ja Tapparalla on vahvinta pohjaa materiaalin suhteen.
Ei kait tässä vaiheessa kautta vielä voi sanoa mitään varmuutta. Kaikkihan me vain elämme fiiliksen mukaan.
Tosin jotkuhan fanithan vouhottaa miten näiden neljän harkkapelin perusteella näkee suurinpiirtein kaiken. Jos näin olisi, niin näiden harkkapelien perusteella Ilves on mestari sentterikokoonpanolla: Leino, Saarela, Ikonen, Mieho, Vainionpää.
Hyvä tästä tulee. Upea kausi edessä.