Helsinki

[palle fontän]

@Konsta Kepuli mielestäni vastasitkin tuossa maaseutuasiassa itse itsellesi. Toki kirjoitin ehkä epätarkasti: tarkoitin maaseutukuntien elpymistä 1970-luvulta alkaen. Näin todella tapahtui monessa kunnassa ja monesta syystä: tukipaketit, teollisuuden elpyminen ja taajamien parantuneet palvelut olivat keskeisimpien joukossa. Maastamuutto oli yksi tekijä, mutta kun tilastoja tutkin, niin maaseudun kunnat alkoivat monella seudulla kasvaa tai ainakin asukasmäärän lasku lakkasi. Samalla Helsingin asukasmäärä pieneni merkittävästi. Tässä voi olla kyseessä joko suora korrelaatio tai sidonnainen vaikutus. Todellisuudessa varmasti molemmat.

Samalla tietysti on pakko todeta, että Espoo ja Vantaa menivät ihan eri suuntaan, esim. Espoon väkiluku kasvoi n. 50000:lla 70-luvulla. Pääkaupunkiseutu ei todellakaan pienentynyt. Helsingistä muutettiin ennemminkin Espooseen ja Vantaalle kuin maaseutukuntiin.

Mitä tulee höpinöihin Malmin betonipaaluista, niin melkoinen puusilmä saa olla, jos puuttuu tällaiseen nyanssiin ilman kokonaisuuden katsomista.

 

[V-G-]

Mitä tulee höpinöihin Malmin betonipaaluista, niin melkoinen puusilmä saa olla, jos puuttuu tällaiseen nyanssiin ilman kokonaisuuden katsomista.

Mitä tämä nollatason huutelu tarkoittaa?

 

[palle fontän]

Mitä tämä nollatason huutelu tarkoittaa?

Se on keksimällä keksitty argumentti, ja jos sellaisen tuo keskusteluun, niin silloin ansaitsee saada osakseen hieman nollatason huutelua. Kuten jo muissakin viesteissä todettu, niin Helsinki on keskimäärin huonoa rakentaa ja vaatii paalua ja paljon.

Toisaalta saattoi mennä ihan väärään osoitteeseen, kun sinuun tämän kohdistin, vaikkakin olet puhunut poikkeuksillisista piikeistä ja ympäristövaikutuksista.

 

[jussi_j]

Mitä lumelle tapahtuisi jos sen pudottaisi maan sisään? Sanotaan kallioon 10m halkaisjalla 100m syvä reikä maahan. Sehän sulaisi ja vesi voitaisiin pumpata suodattimen läpi kastelukäyttöön kesällä. Monta noita tarvitaan stadiin korvaamaan mereen kaato?

 

[V-G-]

Se on keksimällä keksitty argumentti, ja jos sellaisen tuo keskusteluun, niin silloin ansaitsee saada osakseen hieman nollatason huutelua. Kuten jo muissakin viesteissä todettu, niin Helsinki on keskimäärin huonoa rakentaa ja vaatii paalua ja paljon.

Tämä taas on vain osittain totta ja vain sellaisessa tapauksessa, että rakennetaan uusia alueita. MLK:n ja Keski-Pasilan alueilla tuota ongelmaa ei ole. Toisaalta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on aivan hirvittävän paljon tyhjänä tai lähes täydellisellä vajaakäytöllä olevia kiinteistöjä. Pelkästään Valimon/Pitäjänmäen teollisuusalueen alueilla on tyhjiä rakennuksia niin paljon, että ne korjausrakentamalla voitaisiin säästää koko Vihdintien itäpuolinen Riistavuoren metsä lähialueineen. Mutta kaavaa ei haluttu avata...

Korjausrakentaminen säästää 60-70% ilmastopäästöistä uudisrakentamiseen verrattuna. Enemmän jos maaperää joudutaan lujittamaan. Malmin lentokentän alueen tiedot tästä näkökulmasta ovat toki julkisia ja niistä on kirjoitettu paljon myös lehtiin.

 

[Oles]

Eikö Helsinki ole pääosin hyvä paikka rakentaa, koska täällä on peruskalliota, mikä on tukeva rakennusalusta?

 

[Dynamo]

Provosoivasta heitosta huolimatta kysymys on hyvä. Yhdessä lumikuutiossa on kymmentuhatkertaisia määriä mikroroskaa verrattuna esimerkiksi puhdistetun yhdyskuntajäteveden määrään. Näitä voidaan ajaa tuhat kuoma-auton lavallista mereen joka vuorokausi.

Outona pidän, että Helsinki ei ole hakenut riittävästi muita ratkaisuja. Suurin osa lumenottopaikoista on mantereella, mutta muistaakseni kaksi on meren rannassa, joissa lumikuormat kipataan mereen. Maallikkona en osta Staran selitystä, jonka mukaan jos keskustan lumia ajettaisiin kauemmaksi, jo kuljetuksista aiheutuvat päästöt olisivat todella suuria.

Suuria verrattuna mihin? Ei ainakaan mikroroskan levittämiseen mereen.

Ymmärtääkseni ne lumimäärät ovat lumisina talvina sellaisia, että kovin kauaksi niitä ei voi viedä. Kuljetuskalusto ei yksinkertaisesti riitä. Mutta Helsinki / Stara on hakenut tähän uusia ratkaisuja: hankintamenettelynä on ollut innovaatiokumppanuus, jossa eri toimijoilta on pyydetty uusia ratkaisuja tähän lumiongelmaan.

 

[vetti]

Eikö Helsinki ole pääosin hyvä paikka rakentaa, koska täällä on peruskalliota, mikä on tukeva rakennusalusta?

No ei ole.

Vanhaa merenpohjaa rakennetaan.

Helsingin rautatieaseman perustukset lahoamassa

Helsingin maamerkkeihin kuuluvan rautatieaseman perustukset ovat vaarassa lahota. Edessä on todennäköisesti sata miljoonaa markkaa maksava remontti. Saman ongelman kanssa kamppailevat monet muutkin puupaaluille rakennetut keskustan kivitalot.

www.mtvuutiset.fi

Töölönlahdella tutkitaan uutta merenpohjien kunnostuksen menetelmää | Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkien läheisyydessä merenpohja on usein ihmistoiminnasta lähtöisin olevien haitallisten aineiden pilaamaa. Samat ympäristöt kärsivät usein myös rehevöitymisestä. Töölönlahdella toteutetaan tutkimushanke, jossa selvitetään miten maaperäkunnostuksessa aikaisemmin käytetty menetelmä vaikuttaa...

www.sttinfo.fi

Merenpohjasta kaivetaan pois kaksi metriä Vuosaaren edustalla, louhe tuodaan Etelä-Helsinkiin uudeksi rakennusmaaksi | Rakennuslehti

Helsingin edustalla Vuosaaren satamaan johtava meriväylä ja satama-allas syvennetään 11 metristä 13 metrin kulkusyvyysvaatimusten mukaiseksi.

www.rakennuslehti.fi

Malmikin rakennetaan entiselle suolle.

 

[disco-stu]

1. Pyörävarkauksien täysin järjetön määrä

Tämä on kyllä aivan saatanallinen ongelma ja aivan järjetön "maan tapa" ainakin Helsingissä. Muutenhan omaisuus kyllä säilyy melkoisen mukavasti tallessa, mutta polkupyörät ovat joku musta aukko, mille ei jostain syystä muka pystytä tekemään mitään. Poliisia ei kiinnosta ja vakuutusyhtiötkin näemmä maksavat korvauksen ilman sen kummempia kyselyitä. Tälle kyllä tarttis tehdä jotain, mutta lähinnä noilla pyöräparkeilla jne. korjataan ongelmaa jota ei pitäisi edes olla - juurisyy on jossain muualla. En tiedä miten ko. parkkisysteemiä meinataan toteuttaa, mutta onhan tuo hinta kuitenkin ihan päätön.

Onneksi kesäisin on nuo Alepa-fillarit, joita tosin ilmeisesti niitäkin on alettu enenevissä määrin tuhoamaan ja pöllimään ynnä heittelemään mereen ynnä muuta fiksua. Vittu kun pitäisi vedellä vaan aina turpaan kun näkee näitä vandaaleja, kun ei kukaan asialle muuten tunnu mitään tekevän.

Seuraavaan fillariini - jos nyt viitsin enää sellaista ostaa - asennan sellaisen saatanallisen ansan, että jos siihen koskee joku pitkäkynsi niin saa niin vitullisen sähköshokin, että tukka palaa ja tärinä jatkuu viikon. Saan siitä sitten varmaan jonkun syytteen, mutta ihan sama, antakaa kakkua saatana. Maailman alhaisinta sakkia ovat pyörävarkaat ja mitättömällä hyödyllä aiheuttavat aivan suunnatonta vaivaa ja vitutusta. Itseräjähtävä fillari vois olla myös hyvä keksintö, semmosella viuhkamiinan kohdistetulla teholla mielellään. Yksi vaihtoehto olisi tietysti palkata joku pitkäaikaistyötön istumaan haulikon kanssa noille mestoille, mihin fillareita yleensä jätetään ja sitten vaan luvat kuntoon.

Onhan se nyt jumalauta ihan absurdia, että fillari täytyy raahata sisätiloihin yöksi, ettei se tai osa siitä häviä yön aikana. Vittu mikä kehitysmaa.

 

[Outsider]

Narkit ja muut pikku nilkit noita fillareita keikkaa. Kerran tuli sattumalta kaverin fillari Torissa vastaan, niin yllättäen samalla "myyjällä" oli tarjolla lähes kymmenen muuta fillaria missä yhdistävänä tekijänä suurimmassa osassa oli toisen renkaan puuttuminen. Toki tarjolla oli myös tuttuun tapaan vähän raksakamppeita ja autosoittimia.

 

[V-G-]

Kannattaa tosiaan huvikseen kurkata huuto.net ja tori.fi pyörien osalta. Todella epäilyttäviä ilmoituksia alkaa löytyä het lumien sulamisen jälkeen. Nistit ja romanialaiset noita eniten varastelevat, tiemmä. Kaverin fillari löytyi kesällä Arabian "romanialaisvarastosta", jonka poliisi ratsasi. Onneksi oli laitattanut rekisteritiedon siihen, vai mikä lie tunnistusnumero onkaan.

 

[cottonmouth]

Eikö Helsinki ole pääosin hyvä paikka rakentaa, koska täällä on peruskalliota, mikä on tukeva rakennusalusta?

No ei ole.

Vanhaa merenpohjaa rakennetaan.

Molemmat ovat jäljillä eli kun tällä GTK:n Maankamara-karttapalvelulla katselette Helsingin maaperäkarttaa, niin kyllähän esim. kantakaupungin, Kallion, Pasilan ja Haagan alueella on paljonkin kalliopaljastumia ja toisaalta savialueitakin on puolestaan niitäkin reilusti Helsingin alueella. Sitten keskustassa on alueita, jotka ovat varsin äskettäinkin nousseet maankohoamisen seurauksena kuiville, kuten vaikkapa Kluuvi, noh, nimensä mukaan.

Vanhaa merenpohjaahan koko pk-seutu teknisesti on ollut viimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen, mutta osa on kohonnut siten ettei esim. savikkoja tai muuta sedimenttiä ole ehtinyt muodostua kovinkaan paljon.

Malmikin rakennetaan entiselle suolle.

Malmin suurin pelkohan taisi olla sulfiittisavi, mutta ilmeisesti sitä olikin onneksi luultua vähemmän, mutta soistahan tuo on ollut. Vieressähän on myös Tattarisuon teollisuus alue, johon vesi oli kertynyt suoksi ja onhan tuolla ollut pohjavesikin korkealla muodostaen lähteitä.

Maankamara

gtkdata.gtk.fi

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2017_kaava/4844_1_savialueen_geologia_GTK_2017.pdf

Tuhoisa savi syövyttää rakennuksia ja tappaa kaloja – Erikoistutkija: Riskialueita selvästi luultua enemmän Suomessa

Pinta- ja pohjavesille, kaloille ja rakentamiselle haitallisia riskialueita on koko rannikolla, myös Etelä-Suomessa.

www.hs.fi

Usein kysyttyä Malmin lentokentän alueesta - Helsinki-Malmi Airport

Helsingin kaupunki on julkaissut näkemyksensä Malmin lentokentän alueesta useimmiten kysyttyihin kysymyksiin. Valitettavasti kaupunki on vastannut kysymyksiin osin harhaanjohtavasti, asian vierestä, vajavaisesti tai jopa väärillä tiedoilla. Tähän tekstiin on koottu dokumentteihin ja...

www.malmiairport.fi

Lähteestä löytyi kuolleiden käsiä, päitä ja jalkoja Tattarisuolla – yli 50 ruumista silvottiin, tekijäksi paljastui kuusihenkinen noitapiiri

Pienestä lähteestä löytyi ihmisen ruumiinosia Helsingin Tattarisuolla vuonna 1931. Karmiva ja erikoinen löytö ravisteli koko Suomea 30-luvulla, ja arvoitus kiehtoo edelleen salaperäisyytensä ja raakuutensa vuoksi.

www.mtvuutiset.fi

 

[Orava]

Eikö pyörille ole nykyään noita GPS pohjaisia seurantalaitteita ja hälyttimiä, joilla voisi ehkäistä varkauksia? Ainakin Briteissä käyttävät niitä. Mun käsittääkseni osassa menee jopa hälyt päälle jos lähtee siirtämään pyörää luvatta. Ihan tälleen ohi aiheen.

Miten muuten on, tuleeko pyöräparkista maksullinen?

 

[Trenchtown]

Maallikkona en osta Staran selitystä, jonka mukaan jos keskustan lumia ajettaisiin kauemmaksi, jo kuljetuksista aiheutuvat päästöt olisivat todella suuria.

Paha tosiaan näin tietämättömänä sanoa, että kuinka paljon siitä kauemmaksi kuskaamisesta päästöjä tulisi, tai toisaalta paljonko päästöt vähenisivät, jos lumen mereen kippaaminen lopetettaisiin. Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen äsken seiskan uutisissa totesi jotenkin, että "Helsinki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035 ja jos näitä lumia ajettaisiin jonnekin 10-20 kilometrin päähän kymmeniä tuhansia kuorma-autolastillisia, niin ei se kovin hyvin tätä tarkoitusta palvelisi".

Tottahan hän tuossa haasteli, visainen on ongelma. Kysyttäessä koska lumen mereen tumppaaminen loppuu, vastasi Nikunen ettei uskalla sanoa vuotta, mutta että varmasti lumenkaato mereen jatkuu vielä useamman vuoden.

 

[stunt cock]

Outona pidän, että Helsinki ei ole hakenut riittävästi muita ratkaisuja. Suurin osa lumenottopaikoista on mantereella, mutta muistaakseni kaksi on meren rannassa, joissa lumikuormat kipataan mereen. Maallikkona en osta Staran selitystä, jonka mukaan jos keskustan lumia ajettaisiin kauemmaksi, jo kuljetuksista aiheutuvat päästöt olisivat todella suuria.

Suuria verrattuna mihin? Ei ainakaan mikroroskan levittämiseen mereen.

Mitä sille mikromuoville tapahtuu lumen sulaessa? Eikö se kulkeudu silloin joka tapauksessa mereen? Ainakin lähellä merta sulamisvedet kulkeutuvat varmasti mereen.

Hiilidioksidipäästöjen suhteen, jos mietitään yhteen kuorma-autolliseen mahtuvan 10 m3 lunta ja ajomatka molempiin suuntiin olisi 15 km, kulutus 25 litraa per 100 km ja 10 cm lunta neliökilometrille -> 100000 m3, niin kyllä siinä aika reilut päästöt tuosta rallista syntyy. No tämä oli karkea esimerkki, mutta kyllä se lumen määrä ihan merkittävä on ja ei se itsekseen mihinkään liiku.

Ei liity varsinaisesti mitenkään lainattuun viestiin, mutta jossain törmäsin maininta sitä, että puhdistettu jätevesi sisältää about tuhat kertaa vastaavaa lumimäärää vähemmän mikromuovia. Tämä on harhaan johtavaa, koska hulevesiä ei puhdisteta missään vedenpuhdistamossa. Kiinteistöistä lähtevillä jätevesillä ei ole mitään tekemistä sulamisvesien ja sadevesien suhteen.

 

[molari]

Mitä sille mikromuoville tapahtuu lumen sulaessa? Eikö se kulkeudu silloin joka tapauksessa mereen? Ainakin lähellä merta sulamisvedet kulkeutuvat varmasti mereen.

Hiilidioksidipäästöjen suhteen, jos mietitään yhteen kuorma-autolliseen mahtuvan 10 m3 lunta ja ajomatka molempiin suuntiin olisi 15 km, kulutus 25 litraa per 100 km ja 10 cm lunta neliökilometrille -> 100000 m3, niin kyllä siinä aika reilut päästöt tuosta rallista syntyy. No tämä oli karkea esimerkki, mutta kyllä se lumen määrä ihan merkittävä on ja ei se itsekseen mihinkään liiku.

Ei liity varsinaisesti mitenkään lainattuun viestiin, mutta jossain törmäsin maininta sitä, että puhdistettu jätevesi sisältää about tuhat kertaa vastaavaa lumimäärää vähemmän mikromuovia. Tämä on harhaan johtavaa, koska hulevesiä ei puhdisteta missään vedenpuhdistamossa. Kiinteistöistä lähtevillä jätevesillä ei ole mitään tekemistä sulamisvesien ja sadevesien suhteen.

Jostain luin, että vanhoissa "viemärijärjestelmissä" (Kantakaupunki??) sekä hule- että viemärivedet sekoittuvat keskenään ja kaikki menee puhdistamon kautta. Uudemmat ja uudet järjestelmät rakennetaan kaiketi sitten niin, että hulevedet kulkeutuvat suoraan vesistöön. LVI-alan tietäjät osaavat varmasti kertoa aiheesta tarkemmin.

Jos kantakaupungista lähdetään lunta kuljettamaan sisämaahan, lumen vastaanottopaikkoja löytyy (vasta) Kehä I:n molemmin puolin, on sekin melkoinen ralli, käytännössä tunnin saa laskea yhteen reissuun.

 

[Cobol]

Mitä sille mikromuoville tapahtuu lumen sulaessa? Eikö se kulkeudu silloin joka tapauksessa mereen? Ainakin lähellä merta sulamisvedet kulkeutuvat varmasti mereen.

Hiilidioksidipäästöjen suhteen, jos mietitään yhteen kuorma-autolliseen mahtuvan 10 m3 lunta ja ajomatka molempiin suuntiin olisi 15 km, kulutus 25 litraa per 100 km ja 10 cm lunta neliökilometrille -> 100000 m3, niin kyllä siinä aika reilut päästöt tuosta rallista syntyy. No tämä oli karkea esimerkki, mutta kyllä se lumen määrä ihan merkittävä on ja ei se itsekseen mihinkään liiku.

Ei liity varsinaisesti mitenkään lainattuun viestiin, mutta jossain törmäsin maininta sitä, että puhdistettu jätevesi sisältää about tuhat kertaa vastaavaa lumimäärää vähemmän mikromuovia. Tämä on harhaan johtavaa, koska hulevesiä ei puhdisteta missään vedenpuhdistamossa. Kiinteistöistä lähtevillä jätevesillä ei ole mitään tekemistä sulamisvesien ja sadevesien suhteen.

Enpä ole asiantuntija mikromuovin osalta. Mutta katselin, jos tietoa olisi ja tässä on ainakin jotain:

Kotien mikromuovit jäävät kiikkiin Viikissä

Suomen ja Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäessä käsittelee päivittäin jopa 800 000 talouden jätevesiä. Likaveden mukana jätevedenpuhdistamoon tulee myös mikromuoveja…

wwf.fi

 

[cottonmouth]

Jostain luin, että vanhoissa "viemärijärjestelmissä" (Kantakaupunki??) sekä hule- että viemärivedet sekoittuvat keskenään ja kaikki menee puhdistamon kautta. Uudemmat ja uudet järjestelmät rakennetaan kaiketi sitten niin, että hulevedet kulkeutuvat suoraan vesistöön.

En ole minäkään LVI-asiantuntija, mutta useammankin kerran Viikin puhdistamolle vierailleena, niin noinhan se heidän mukaansa menee.

Kannattaa muuten käydä kun on usein esim. Helsinki-päivinä auki myös yleisölle, vaikuttava laitos.

 

[stunt cock]

Tuossahan on juuri se väärä olettama, että hulevedet kulkeutuisivat johonkin jäteveden puhdistamoon. Helsingin kantakaupungin osuus lienee tässä harvinainen poikkeus. Normaalisti sulava lumi kulkeutuu hulevetenä ihan siihen lähimpään vesistöön. Helsingin lumistakin varmasti suurin osa kulkeutuu luonnollisesti sulaessaan mereen.

 

[Hukkakaato]

Mitä lumelle tapahtuisi jos sen pudottaisi maan sisään? Sanotaan kallioon 10m halkaisjalla 100m syvä reikä maahan. Sehän sulaisi ja vesi voitaisiin pumpata suodattimen läpi kastelukäyttöön kesällä. Monta noita tarvitaan stadiin korvaamaan mereen kaato?

Itse rupesin miettimään jotain systeemiä, missä siellä mereenkaatopaikoilla olisi joku laitos/järjestelmä joka ensin sulattaisi veden ja sitten ottaisi suodattimilla niin paljon roskaa pois kuin pystyy ennen kuin vesi päätyisi mereen. Tuo sinun ehdottamasi ratkaisu olisi varmaan ainakin tätä omaa ideaani järkevämpi, minä näistä mitään tiedä.

Joka tapauksessa kuitenkin kuulostaa, että siellä nyt kipataan lumia mereen koska niin on aina ennenkin tehty ja ketään ei kiinnosta oikeasti ratkaista asiaa. Ainoat vaihtoehdot vissiin joko lumen kuljettaminen pirun kauas tai sen kaataminen sellaisenaan mereen. Oikealla insentiivillä tääkin varmaan ratkeaisi jonkun VTT:n tms. toimesta, ei nyt suoraan sanoen vaikuta miltään Riemannin hypoteesilta.

 

[Dennis]

Tuossahan on juuri se väärä olettama, että hulevedet kulkeutuisivat johonkin jäteveden puhdistamoon. Helsingin kantakaupungin osuus lienee tässä harvinainen poikkeus. Normaalisti sulava lumi kulkeutuu hulevetenä ihan siihen lähimpään vesistöön. Helsingin lumistakin varmasti suurin osa kulkeutuu luonnollisesti sulaessaan mereen.

Kaupungeissa hulevesien hallinta on yleisesti ottaen tärkeä asia liittyen vesistönsuojeluun ja esim. Helsingissä on tällä hetkellä monia pilottiprojekteja liittyen hulevesien hallintaan, esimerkkinä vaikkapa Keskuspuiston kulmalla Metsälässä. Voisi kuvitella, että lumenkaatopaikkojen yhteyteen olisi helppoa rakentaa jotain imeytysaltaita, johon sulamisvedet seisahtuisi siksi aikaa, että orgaaninen ja vesistöihin kuulumaton aines laskeutuu pohjalle ja laskuojiin valuu sitten "puhdasta" vettä. Jotenkin toivoisi, että esim. Vihreät ympäristöpuolueena panostaisi julkisesti tällaisiin hankkeisiin sen sijaan, että halaavat Kela Gold -porukkaa kuoliaaksi tai tekevät helsinkiläistä siltarumpupolitiikkaa fillariparkkien muodossa.

Jostain luin, että vanhoissa "viemärijärjestelmissä" (Kantakaupunki??) sekä hule- että viemärivedet sekoittuvat keskenään ja kaikki menee puhdistamon kautta. Uudemmat ja uudet järjestelmät rakennetaan kaiketi sitten niin, että hulevedet kulkeutuvat suoraan vesistöön. LVI-alan tietäjät osaavat varmasti kertoa aiheesta tarkemmin.

Jep, näin asia on ja tuossa ongelmana on sitten se, että esim. kovien sateiden yhteydessä saattaa kuormitus järjestelmälle olla niin kovaa, että hule- ja viemäriveden sekoitusta joudutaan ajamaan ohi vedenpuhdistamon suoraan mereen.

 

[Dynamo]

Tuore uutinen Helsingin kaupungilta, jossa kerrotaan, että Helsinki on rahoittanut uusien innovaatioiden kokeiluja Itämeren muoviroskan torjuntaan. Neljä erilaista kokeilua, veroeuroja kului yhteensä 50k€. Sanoisin, että money well spent. Hienoa, että Helsingillä on varaa ja halua rahoittaa tällaista toimintaa (raportit kokeiluista).

 

[Tadu]

Harva tietää, että Helsingissä oli ennen useita järviä, jotka ovat nyt kadonneet – katso, miten ne vaikuttavat edelleen elämään kaupungissa

Kaava mahdollistaisi Kluuvinlahden uudelleenavauksen.

yle.fi

Mielenkiintoinen artikkeli Helsingin kadonneista järvistä. Oli uutta tietoa ainakin minulle.

 

[Everton]

Harva tietää, että Helsingissä oli ennen useita järviä, jotka ovat nyt kadonneet – katso, miten ne vaikuttavat edelleen elämään kaupungissa

Kaava mahdollistaisi Kluuvinlahden uudelleenavauksen.

yle.fi

Mielenkiintoinen artikkeli Helsingin kadonneista järvistä. Oli uutta tietoa ainakin minulle.

Jep. Se oli tiedossa jo ennestään, että ydinkeskustaa on rakennettu "meren päälle", mutta Töölön järvestä tai Sörnäisten järvestä en muista lukeneeni aiemmin. Harmi että operaatiot on toteutettu jo 1800-luvulla, niin valokuvia ei tosiaan taida juurikaan löytyä.

 

[Oles]

Vesialueista tuli mieleen, että tiesittekö että Hesperian puistoon suunniteltiin reilu sata vuotta sitten kanavaa Töölönlahden ja Taivallahden välile? Vähän harmi ettei toteutunut. Olisi varmasti todella nätti tänä päivänä ja sen varrella voisi istua baarissa tai ravintolassa maisemista nautiskellen. Tuolla on monesti hienoja auringonlaskuja, kun aurinko laskee Taivallahden päähän puistoa. Voisi olla astetta hienompi kanavan kera.

Hesperian kanavasta ja muista toteutumattomista kanavista voi lukea Otso Kivekkään blogijulkaisusta.