Helsinki

[Oto Hascak]

Maalaisena lainasin siis Espoosta Kokoomuksen kansanedustajana toimivaa Mia Laihoa, onko espoolainen maalainen, siitä en nyt oikein osaa sanoa. Hyviä pointteja näin maalaijärjellä ajateltuna Kokoomuslaiseksi. Ja eihän Laiho Kokoomuksessakaan yksin ole.

Nyt olisi tosiaan Elokapina liikkeellä hyvä tsäänssi olla kerrankin oikeassa paikassa, onhan tuolla Malmin lentokentällä kerrankin oikea syys suojella ilmastoa, luontoa, sillä onhan tuo aivan törkeää ympäristöä kohtaan, siis tuon kentän rakentaminen. Ei täällä maalla tuollaseen ryhdyttäisi, ei koskettaisi pitkällä tikullakaan, ja jos koskettaisiin, olisihan vaikka minkälaista ympäristöjärjestöä sitomassa itseään kauhakuormaajiin esim.
Pahaa pelkään vaan, että tässä tapauksessa Vihreitäkään ei kiinnosta pätkääkään, eikös se niin ollut, että kun nuo betonitolpat tehdään muualla, ei se koske helsinkiläisiä, ainoastaan maalaisia.

 

[Oto Hascak]

Muistaakseni joku nimimerkki oli hyvin huolissaan avohakkuista ja niiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja eräille uhanalaisille lajeille. No valikoivaa tuo tietty on, jos ei sovi omaan agendaan, niin hei, mitä välii.

Maria, Petteri ja Sanna - eikö teitä hävetä? Puolueenne hassaavat 300 miljoonaa veroeuroa ja tuhoavat 100 hehtaaria uhanalaista luontoa | Uusi Suomi Puheenvuoro

 

[Oto Hascak]

@Oto Hascak Miksi Malmin kentän lanaaminen on ympäristörikoksi luokiteltavaa?

Tässä tälläinen pintapuolinen raapaisu tuosta.

Malmin rakentaminen aiheuttaisi jättipäästöt

Toisaalta Vihreäthän ovat ilmoittaneet, ettei tuosta betonin valmistuksesta tule päästöjä, kun ne valmistetaan muualla, eli ongelma koskee valmistuspaikkoja.

 

[V-G-]

Tässä tälläinen pintapuolinen raapaisu tuosta.

Malmin rakentaminen aiheuttaisi jättipäästöt

Toisaalta Vihreäthän ovat ilmoittaneet, ettei tuosta betonin valmistuksesta tule päästöjä, kun ne valmistetaan muualla, eli ongelma koskee valmistuspaikkoja.

Korjataan sen verran, että vaikka Vihreät tuota argumenttia ovat käyttäneetkin, niin se on perua Malmin kentän rakentamissuunnittelusta vastanneen Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Jari Viinasen antamasta lausunnosta. Olen keskustellut Jarin kanssa aiheesta silloin kun hän oli vielä Helsingillä hommissa, ja sen jälkeenkin, ja syy tuollaiseen laskutapaan oli päästöjen sijaintiluokittelun vaikeudet. Poliittisessa puheessa tämä tietysti kääntyy tuollaiseksi hölmöilyksi, kuten tuossa implikoitkin, eli Helsingin poliitikot eivät katso ongelman olevan heidän. Tämä heijastelee kaupunkien siiloutumista; vain oma napa ja omat päästöt merkitsevät, laajempi valtakunnallinen tai globaali näkökulma ei kiinnosta. Samalla tavallahan valtiot ulkoistavat päästöjään muille ja ilmoittavat vain yleviä päästövähennystoimiaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin globaali ongelma.

On selvää, että Malmin kentän rakentaminen aiheuttaa aivan poikkeuksellisen hiilipiikin. Lisäksi on selvää, että Helsinki hyötyisi lähes mittaamattomasti, jos se pystyisi houkuttelemaan sähköisen lentämisen kehittäjäyrityksiä Malmin kentälle. Sijoitusvinkki: sähkölentofirmat. Se ala tulee paisumaan kuin pullataikina. Mutta Helsinkiä, ja etenkin Vihreitä kiinnostaa vain lyhyen tähtäimen kasvu, joka tulee ensin vain maahanmuutosta ja lakkaa sitten kokonaan. Asuntojen hintoihin se tuskin tulee juurikaan vaikuttamaan. Sääli, miten paljon menetämme myös kaupunkiluontoa tässä hölmöilyssä.

 

[V-G-]

@Telaketju viittasin siis tuohon paaluttamisen yms. maaperän lujittamiseen liittyvän aiheuttamaan hiilipiikkiin. Se on poikkeuksellisen suuri Suomen rakentamisen historiassa.

Helsinki varautuu siihen, että kaupungissa asuisi 2050 n. 850 000 ihmistä. Tämä on varsin ongelmallinen oletus todella monesta syystä, mutta niistä joskus myöhemmin. Sen verran kuitenkin, että hauska anekdootti on se, että edellisen kaupungistumisaallon alussa 1950-luvulla arvioitiin samaa asukasmäärää vuodelle 1985. No, arviosta jäätiin vain reilut 300 000 ihmistä, kun muuttoliike lakkasi 1969 ja asukasmäärä kääntyi laskuun. Näin käynee nytkin.

 

[sekolust]

Sen verran kuitenkin, että hauska anekdootti on se, että edellisen kaupungistumisaallon alussa 1950-luvulla arvioitiin samaa asukasmäärää vuodelle 1985. No, arviosta jäätiin vain reilut 300 000 ihmistä, kun muuttoliike lakkasi 1969 ja asukasmäärä kääntyi laskuun.

Ihan mielenkiinnosta, satutko tietämään vaikuttiko tuohon miten paljon Espoo ja Vantaa? Nuohan olivat vähän kärjistäen pelkkää peltoa vielä 1950-luvulla, muuttuivat "kaupungeiksi" vasta myöhemmin ja vielä tänäkin päivänä hyppy Malminkartanon tai Kannelmäen puolelta Myyrmäkeen tai Puistolasta Tikkurilaan ei varsinaisesti tunnu siirtymiseltä kaupungista toiseen.

 

[molari]

@Telaketju viittasin siis tuohon paaluttamisen yms. maaperän lujittamiseen liittyvän aiheuttamaan hiilipiikkiin. Se on poikkeuksellisen suuri Suomen rakentamisen historiassa.

Helsinki varautuu siihen, että kaupungissa asuisi 2050 n. 850 000 ihmistä. Tämä on varsin ongelmallinen oletus todella monesta syystä, mutta niistä joskus myöhemmin. Sen verran kuitenkin, että hauska anekdootti on se, että edellisen kaupungistumisaallon alussa 1950-luvulla arvioitiin samaa asukasmäärää vuodelle 1985. No, arviosta jäätiin vain reilut 300 000 ihmistä, kun muuttoliike lakkasi 1969 ja asukasmäärä kääntyi laskuun. Näin käynee nytkin.

Määrä ei aina korvaa laatua, onkohan Stadin päättäjillä visiota, minkälaiset (minkälaisia) ihmiset tulevaa Malmin lentokentän aluetta asuttaisivat.

 

[V-G-]

Ihan mielenkiinnosta, satutko tietämään vaikuttiko tuohon miten paljon Espoo ja Vantaa? Nuohan olivat vähän kärjistäen pelkkää peltoa vielä 1950-luvulla, muuttuivat "kaupungeiksi" vasta myöhemmin ja vielä tänäkin päivänä hyppy Malminkartanon tai Kannelmäen puolelta Myyrmäkeen tai Puistolasta Tikkurilaan ei varsinaisesti tunnu siirtymiseltä kaupungista toiseen.

Espoo ja Vantaa vaikuttivat myöhemmin, siis selkeimmin 1980-luvulta alkaen. Tuon väkiluvun katsoisin johtuneen muusta, monistakin asioista, mutta selkeästi yksi keskeinen syy oli maaseudun elpyminen. Sitten myöhemminhän PKS-kaupunkien kasvulukemat ovat heitelleet aaltoliikettä, kunnes nyt on taas isoa kasvua.

Määrä ei aina korvaa laatua, onkohan Stadin päättäjillä visiota, minkälaiset (minkälaisia) ihmiset tulevaa Malmin lentokentän aluetta asuttaisivat.

Helsinkihän kasvaa keskeisimmin maahanmuutolla. Maan sisäinen muuttoliike alkoi 2017 kääntyä poispäin pääkaupunkiseudulta, paitsi Vantaan kohdalla, joka kasvoi selkeästi myös muualla Suomessa -pääasiassa Helsingissä - asuneiden voimin. Aluksi sisäinen muuttoliike koostui pääasiassa keskiluokkaisista perheellisistä, nyttemmin vastaavat erot ovat hälvenneet. Keskeistä on kuitenkin se, ettei tämä ole vain koronavuoden trendi, vaan alkoi jo aiemmin.

Muistaakseni Helsingin kaupungin maarakennuspuolen asiantuntijat totesivat, että Malmi ei olennaisesti poikkea muusta vapaana olevasta maa-alasta. Ongelmallisia paalutettavia alueita siis muuallakin.

Ei aivan näin, mutta melkein. Isoimmat tyhjät alueet ovat toki soisia, mutta Malmin lentokentän paalutus tulisi silti olemaan ennen kokematon pilotti. Samalla poikkeuksellista olisi se, kuinka syvälle pitäisi paaluttaa. Tämä siis Viinasen mukaan.

Toki Helsingin väkiluku saadaan pysähtymään, jos ei ole tarjolla asuntoja ja hinnat pääsevät tämänkin vuoksi nousemaan pilviin.

Kyse ei kylläkään ole mistään keinotekoisesta kasvun pysäyttämisestä! Hintakehitys on ollut suhteellisen loogista, eikä se oli missään tapauksessa ainoa faktori tässä. Muutenkin kritisoisin tätä aivan liian yksinkertaista kysyntä-tarjonta -akselin käyttöä. Jotta asuntojen hintakehitystä voitaisiin oikeasti hillitä, tyhjänä pitäisi olla todella suuri määrä asuntoja, joista voisi valita itselleen sopivan. Tämä olisi rakennusyhtiöille kestämätön tilanne, joten he tulevat huolehtimaan niukkuuden pysymisestä - ja siten hintojen kehittymisen ylläpitämisestä.

Perinteisesti kaupunkien kasvua ja siten myös talouskasvua on jarrutettu maansisäisillä tulonsiirtoilla, joilla on toisaalta pidetty maaseutu asuttuna.

Tähän kommentoisin, että Helsingin ja maaseudun vastakkainasettelu on käynyt vanhaksi. Olen itsekin sitä mieltä, että maaseudun perinteisen mallinen tukeminen on liian kallista ja siksi kestämätöntä, mutta enemmän kyse on nyt muista kauounkialueista Suomessa. Eritoten pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa näyttäisi muuntuvan vetovoimaisemmaksi. Samoin on Tampereen ja Turun seutujen osalla.

 

[V-G-]

En oikein usko mihinkään Nurmijärvi-ilmiöön, vaikka korona hiukan ihmisiä säikyttelikin takaisin metsäläisiksi.

Kuten kirjoitin, muuttodatan perusteella maan sisäinen muutto näyttäisi kääntyneen pois Helsingistä. Ja tämä siis alkoi jo ennen koronaa. Kyllä Helsinki tulee edelleen kasvamaan, mutta kasvu tapahtuu pääasiassa (vuosittaisia vaihteluita kyllä tulee tapahtumaan kuten 70-90-luvuillakin) maahanmuutolla. Koronan vaikutus on ollut lopulta varsin pientä, ainakin MDI:n mukaan.

 

[Cobol]

Helsinkihän kasvaa keskeisimmin maahanmuutolla. Maan sisäinen muuttoliike alkoi 2017 kääntyä poispäin pääkaupunkiseudulta, paitsi Vantaan kohdalla, joka kasvoi selkeästi myös muualla Suomessa -pääasiassa Helsingissä - asuneiden voimin. Aluksi sisäinen muuttoliike koostui pääasiassa keskiluokkaisista perheellisistä, nyttemmin vastaavat erot ovat hälvenneet. Keskeistä on kuitenkin se, ettei tämä ole vain koronavuoden trendi, vaan alkoi jo aiemmin.

Täydentävänä kommenttina sen verran, että yllä oleva ei tarkoita pääkaupunkiseudun nettomuuton kääntyneen alas. Ennätys tehtiin vuonna 2019, noin 14 000. Määrä on suurin ainakin 50 vuoteen. Vuoden 2020 tilastoa ei vielä taida ollakaan. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutosta vieraskielisten osuus oli 71 prosenttia.

 

[V-G-]

Täydentävänä kommenttina sen verran, että yllä oleva ei tarkoita pääkaupunkiseudun nettomuuton kääntyneen alas. Ennätys tehtiin vuonna 2019, noin 14 000. Määrä on suurin ainakin 50 vuoteen. Vuoden 2020 tilastoa ei vielä taida ollakaan. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutosta vieraskielisten osuus oli 71 prosenttia.

Toki. Ja kuten kirjoitin, Vantaa poikkeaa Helsingistä ja Espoosta sikäli, että sinne muuttaa väkeä muualta Suomesta enemmän kuin sieltä muutetaan muualle Suomeen. Nyt tosin sekin näyttää muuttuneen/muuttuvan. (Olen siis Vantaan kaupungilla töissä ja käytän näitä lukuja säännöllisesti).

 

[Cobol]

Toki. Ja kuten kirjoitin, Vantaa poikkeaa Helsingistä ja Espoosta sikäli, että sinne muuttaa väkeä muualta Suomesta enemmän kuin sieltä muutetaan muualle Suomeen. Nyt tosin sekin näyttää muuttuneen/muuttuvan. (Olen siis Vantaan kaupungilla töissä ja käytän näitä lukuja säännöllisesti).

Itse seuraan harrastuksena sekä ennusteita että toteutumia. Mitä Helsinkiin tulee, kaupunkiin muuttaa nuoria (15-18 vuotiaita) ja nuoria aikuisia sisään ja lapsiperheitä ulos, joiden osalta jossain yli 30-v Helsinki kärsii muuttotappiota. Niinpä kirjoittamasi asuntotuotanto on haastavaa ja yksi lisähaaste on Helsinkiin muuttaneiden työllisyys. Se poikkeaa negatiivisesti Helsingin seudulle muuttaneista. Otoskoko ei näissä ole kuin muutama vuosi, mutta nähdäkseni suuntaa antava silti.

 

[Oto Hascak]

Tiedän, etten maalaisena saisi tänne ehkä kirjoitella mutta onhan tämä aika , sanoiskos hyvä hintaista toimintaa.


Polkupyörille kaavaillaan 1 370 pysäköintipaikkaa ydinkeskustaan – yhden hinta 4 000 euroa

Tässä taas Sinnemäen selvitys kyseisten pyöräparkkien tarpeellisuudesta. Kommenttikentässä kylläkin joku täysin torppaa noin Sinnemäen syyt kyseisille parkeille.

Linkki: https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1351219269414113291

Linkki: https://twitter.com/j_makr/status/1351281484682977283/photo/1

 

[Fat Cat]

Tiedän, etten maalaisena saisi tänne ehkä kirjoitella mutta onhan tämä aika , sanoiskos hyvä hintaista toimintaa.


Polkupyörille kaavaillaan 1 370 pysäköintipaikkaa ydinkeskustaan – yhden hinta 4 000 euroa

Tässä taas Sinnemäen selvitys kyseisten pyöräparkkien tarpeellisuudesta. Kommenttikentässä kylläkin joku täysin torppaa noin Sinnemäen syyt kyseisille parkeille.

Linkki: https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1351219269414113291

Linkki: https://twitter.com/j_makr/status/1351281484682977283/photo/1

Tästä tulee mieleen, kun kotikylässä aikanaan lykättiin viisi isoa betoniteräshäkkyrää parkkipaikoille ja koulujen/urheilukentän lähipiiriin, jolla saataisiin talviset ralliajot pysäytettyä ko. alueella. Ei saatu, rata vaan vähän muuttui. Maksoivat 5000€ tsibale.

 

[Fat Cat]

Tiedän, etten maalaisena saisi tänne ehkä kirjoitella mutta onhan tämä aika , sanoiskos hyvä hintaista toimintaa.


Polkupyörille kaavaillaan 1 370 pysäköintipaikkaa ydinkeskustaan – yhden hinta 4 000 euroa

Tässä taas Sinnemäen selvitys kyseisten pyöräparkkien tarpeellisuudesta. Kommenttikentässä kylläkin joku täysin torppaa noin Sinnemäen syyt kyseisille parkeille.

Linkki: https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1351219269414113291

Linkki: https://twitter.com/j_makr/status/1351281484682977283/photo/1

Ja vielä sen verran tästä, kun Helsingissä asun ja en pyörää käytännössä käytä. Minulle ylivoimaisesti isoin syy tähän on se, kuinka vaarallista tuolla on paikoin konkeloida. Oma työmatka kulkisi Töölön läpi Runeberginkatua pitkin, johon ei todellakaan fillarit sovi aamuruuhkassa. Aktiivisena autoilijana näkee myös ihan tarpeeksi, minkälaista rattisankaria tuolla viilettää. Jätän väliin.

Toinen syy on jäätävä hikoilu ja duuniin raahattavat vaihtovaatteet, suihkukamat jne. Lisäksi pidän mielelläni päälläni sileää kauluspaitaa.

Ei tullut kyllä mieleenkään, etteikö pyörää saisi parkkiin.

 

[Tjapalala]

Tiedän, etten maalaisena saisi tänne ehkä kirjoitella mutta onhan tämä aika , sanoiskos hyvä hintaista toimintaa.


Polkupyörille kaavaillaan 1 370 pysäköintipaikkaa ydinkeskustaan – yhden hinta 4 000 euroa

Tässä taas Sinnemäen selvitys kyseisten pyöräparkkien tarpeellisuudesta. Kommenttikentässä kylläkin joku täysin torppaa noin Sinnemäen syyt kyseisille parkeille.

Linkki: https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/1351219269414113291

Linkki: https://twitter.com/j_makr/status/1351281484682977283/photo/1

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-29-20.pdf

Pyöräilybarometri 2020, (tuo mainitsemasi tyyppi käyttää ilmeisesti pyöräilybarometria 2018) osoittaa sivu 24 taulukko 11 niin kysymykseen Mikä saisi sinut pyöräilemää enemmän on eniten vastannut Jos pyörien pysäköintipaikat ja -alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta.

Joten miten tuo henkilö torppaa tämän?

Lisäys henkilö käyttää samaa barometria. Siinä on harvoin ja ei juurikaan pyöräilevien vastaukset. Tuossa minun mainitsemassani on yleisesti helsinkäläiset, jos nyt oikein ymmärsin.

 

[Tjapalala]

Ei tullut kyllä mieleenkään, etteikö pyörää saisi parkkiin.

Kysymys ei taida ollakkaan, että ei saa pyörää parkkiin vaan että pyöräparkit eivät ole turvallisia. Samasta syystä itse en käytä omaa pyörää vaan käytän kesäisin Alepa-fillareita.

 

[Cobol]

Tiedän, etten maalaisena saisi tänne ehkä kirjoitella mutta onhan tämä aika , sanoiskos hyvä hintaista toimintaa.

Hyvä nosto ja sanoisinko, että aiheellinen. Onhan tuo 5.6 miljoonaa karmea raha, jos verrataan esimerkiksi meidän kaupunkilaisten keskustatunneliin autoille tai kaavailtuun light-versioon Jätkäsaaresta... Luokkaa 200 miljoonaa - miljardi. Keskustaan tarvitaan hyviä pyöräpysäköintipaikkoja, ei vain autopaikkoja. Autopaikkoja on keskustan useissa pysäköintihalleissa useampi tuhat.

Kun on sanotaan vaikka 2 000 euron ja siitä ylöspäin oleva pyörä, mielellään sen laittaa paikkaan, josta se ei häviä aivan helposti. Toki halvemmankin katoaminen tai sen rikkominen paikan päällä kirpaisee.

 

[Lert]

Kansanedustaja suivaantui likaisen lumen kippaamisesta mereen – Teki rikosilmoituksen Helsingin kaupungista

Kansanedustaja Mikko Kärnä: ”Lumen mukana mereen päätyy tonnikaupalla roskaa ja miljoonia mikromuovipartikkeleita.”

www.iltalehti.fi

Onko kaupunki rakennettu vähän liian tiheäksi, jos lumelle ei ole missään tilaa? Siis sähköpyöriä joka paikkaan mutta saastutaann itse Itämerta käsittämättömällä määrillä. Tätäkö on se etelän järkivihreys?

 

[Konsta Kepuli]

Helsinki varautuu siihen, että kaupungissa asuisi 2050 n. 850 000 ihmistä. Tämä on varsin ongelmallinen oletus todella monesta syystä, mutta niistä joskus myöhemmin. Sen verran kuitenkin, että hauska anekdootti on se, että edellisen kaupungistumisaallon alussa 1950-luvulla arvioitiin samaa asukasmäärää vuodelle 1985. No, arviosta jäätiin vain reilut 300 000 ihmistä, kun muuttoliike lakkasi 1969 ja asukasmäärä kääntyi laskuun. Näin käynee nytkin.

Espoo ja Vantaa vaikuttivat myöhemmin, siis selkeimmin 1980-luvulta alkaen. Tuon väkiluvun katsoisin johtuneen muusta, monistakin asioista, mutta selkeästi yksi keskeinen syy oli maaseudun elpyminen.

Nyt on jo pakko puuttua näihin tarinoihin. Maaseudun elpyminen 1970-luvulta alkaen? Siis silloin kun pellot paketoitiin, lyötiin laudat töllien ikkunoihin ja lähdettiin Ruotsiin töihin? Pääasiassa maan sisäinen muutto väheni koska ihimiset lähtivät kokonaan pois maasta, eli Ruotsiin eivätkä Helsinkiin. Tuskin 1950-luvulla arvioita tehneet aavistivat että 60-70-luvun vaihteesta alkaen maasta muuttaa työikäistä (ja siis myös lisääntymisikäistä) väkeä jopa 40 000 ihmistä vuodessa.

1970-luvulla toki alkoivat Kepun ja Kekkosen toimesta voimaperäinen tekohengitys mutta maaseudun elpymisestä on turha puhua. Keskeisiä keinoja olivat teolliset projektit ja mm. korkeakouluverkon rakentaminen. Ja näitä ei rakennettu maaseudulle vaan maakuntien keskuksiin. Varmasti vaikuttivat siihen että muuttopaine etelään väheni. Tietysti jos määrittelee esimerkiksi Tornion, Imatran, Rovaniemen tai vaikkapa Uudenkaupungin maaseuduksi niin silloin toki elpymistä tapahtui. Tosin sekin valtion investoinneilla.

Ei aivan näin, mutta melkein. Isoimmat tyhjät alueet ovat toki soisia, mutta Malmin lentokentän paalutus tulisi silti olemaan ennen kokematon pilotti. Samalla poikkeuksellista olisi se, kuinka syvälle pitäisi paaluttaa. Tämä siis Viinasen mukaan.

Puoli Helsinkiä on rakennettu suolle tai savimaalle, tuten myös Turku ja muutkin rannikkokaupungit. itselläni on omakohtainen kokemus esimerkiksi Itäkeskuksen laajennusosan rakentamisesta. Aivan älytön paalumetsä sinnekin hakattiin ennen varsinaisen rakentamisen alkamista. Paalujen väli oli ehkä 3-4 metriä ja se ei ollut ihan pieni tontti. Vanhaa merenpohjaahan sekin oli.

Jos rakentamiskohteet päätettäisiin maaperän mukaan niin lopputuloksena olisi hauska nauhakaupunki pitkin Salpausselkää. Tampereellahan (Pyynikki, Pispala) tämä kai on jonkin verran näkyvissä vanhassa kaupunkirakenteessa? Harjuhan sielläkin kulkee? Manselaiset tuntevat tämän varmaan paremmin.

 

[Cobol]

Onko kaupunki rakennettu vähän liian tiheäksi, jos lumelle ei ole missään tilaa? Siis sähköpyöriä joka paikkaan mutta saastutaann itse Itämerta käsittämättömällä määrillä. Tätäkö on se etelän järkivihreys?

Provosoivasta heitosta huolimatta kysymys on hyvä. Yhdessä lumikuutiossa on kymmentuhatkertaisia määriä mikroroskaa verrattuna esimerkiksi puhdistetun yhdyskuntajäteveden määrään. Näitä voidaan ajaa tuhat kuoma-auton lavallista mereen joka vuorokausi.

Outona pidän, että Helsinki ei ole hakenut riittävästi muita ratkaisuja. Suurin osa lumenottopaikoista on mantereella, mutta muistaakseni kaksi on meren rannassa, joissa lumikuormat kipataan mereen. Maallikkona en osta Staran selitystä, jonka mukaan jos keskustan lumia ajettaisiin kauemmaksi, jo kuljetuksista aiheutuvat päästöt olisivat todella suuria.

Suuria verrattuna mihin? Ei ainakaan mikroroskan levittämiseen mereen.

 

[molari]

Provosoivasta heitosta huolimatta kysymys on hyvä. Yhdessä lumikuutiossa on kymmentuhatkertaisia määriä mikroroskaa verrattuna esimerkiksi puhdistetun yhdyskuntajäteveden määrään. Näitä voidaan ajaa tuhat kuoma-auton lavallista mereen joka vuorokausi.

Outona pidän, että Helsinki ei ole hakenut riittävästi muita ratkaisuja. Suurin osa lumenottopaikoista on mantereella, mutta muistaakseni kaksi on meren rannassa, joissa lumikuormat kipataan mereen. Maallikkona en osta Staran selitystä, jonka mukaan jos keskustan lumia ajettaisiin kauemmaksi, jo kuljetuksista aiheutuvat päästöt olisivat todella suuria.

Suuria verrattuna mihin? Ei ainakaan mikroroskan levittämiseen mereen.

Mereen kippaaminen on kai myös pinttynyt tapa, josta ei (haluta) päästä eroon, sitä on tehty 30-luvulta lähtien, helppoahan tuo toki on. Vielä 40-luvulla kerrostalojen pihoilla lumia sulateltiin, kun ei ollut "Bob Catteja", Espoossa on käytössä lumensulatuskone, mikä lie sitten laitteen teho eli kuinka paljon niitä pitäisi olla, että korvaavat lumenkuskauksen paikasta toiseen. Luultavasti tuollaisia sulatuskoneita pitäisi olla todella paljon ja miten lie hulevedet käsitellään?

Lumensijoitusongelma on siis vanha juttu, jota toki PK-seudun laajentuminen ja tihenevä rakentaminen lisää. Eihän mereen kippaamista nykytiedon valossa (mikromuovi) pitäisi enää jatkaa, toisaalta isojen alueiden varaaminen lumelle, jota tulee ehkä joka 3-4.s vuosi ei myöskään houkuttelevalta vaikuta. Espoo kasaa lunta Vanttilaan, joka sitten sulaa kesä-heinäkuuhun mennessä. Linkki: Katso video: Espoon lumensulatuskone pörisee nyt täysillä – sulattaa 150–300 kuutiota tunnissa | Paikalliset | Länsiväylä (lansivayla.fi)

 

[jussi_j]

Onhan toi pyöräilyparkkien surkeus aito ongelma. Vihreäthän tykkäävät hokea kuinka hyvää julkinen liikenne on. Minä tykkään vastata, että toki on, jos asuu metroasemalla ja on töissä toisella. Itse asun kilometrin päässä metrosta ja kyllähän minua vituttaa sinne kävellä, joten en kävele, vaan menen autolla määränpäähän. Kyllä itselleni kaikkein merkittävimmät vetovoimatekijät metron käyttäjäksi olisivat, että voisin mennä fillarilla metrolle, metroasemat olisivat viihtyisiä sisätiloja tai ainakin tuulettomia. Nythän tonne ei voi fillarilla mennä ja asemakin on kuin tuulitunneli. Kolmas olisi oma metrovaunu, mutta ei nyt sitä vielä vaadita, mutta kyllähän muut ihmiset häiritsevät matkantekoa.

 

[palle fontän]

Olen itse vastannut tuohon Helsingin kaupungin tekemään pyöräkyselyyn. Esim. omalla kohdalla ihan selkeästi kaksi asiaa nousee ylitse muiden, kun miettii pyöräilyn houkuttelevuutta liikkumismuotona.

1. Pyörävarkauksien täysin järjetön määrä
2. Hankalat risteykset jne.

Se, joka ei ymmärrä kohdan 1 merkitystä tälle asialle, ei ole kiinnostunut pyörällä liikkumisesta lainkaan. Käytännössä ei ole olemassa lukkoa, joka varkaita tällä hetkellä kunnolla pidättelisi. Varkaat ovat pääosin nistiosastoa, eli näitä hommia tehdään ihan kirkkaassa päivänvalossa ilman mitään halua piilotella tekemisiään. Pullotunkki, akkukäyttöinen rälläkkä jne. ovat tulleet varustevalikoimaan.

Toisaalta voi tietysti todeta, että suomalaiset ajavat liian hienoilla pyörillä, jos vertaa vaikkapa Kööpenhaminaan tai Amsterdamiin.

Kohtaan 2 Helsinki on panostanut jo vuosia.

 

[V-G-]

@Konsta Kepuli mielestäni vastasitkin tuossa maaseutuasiassa itse itsellesi. Toki kirjoitin ehkä epätarkasti: tarkoitin maaseutukuntien elpymistä 1970-luvulta alkaen. Näin todella tapahtui monessa kunnassa ja monesta syystä: tukipaketit, teollisuuden elpyminen ja taajamien parantuneet palvelut olivat keskeisimpien joukossa. Maastamuutto oli yksi tekijä, mutta kun tilastoja tutkin, niin maaseudun kunnat alkoivat monella seudulla kasvaa tai ainakin asukasmäärän lasku lakkasi. Samalla Helsingin asukasmäärä pieneni merkittävästi. Tässä voi olla kyseessä joko suora korrelaatio tai sidonnainen vaikutus. Todellisuudessa varmasti molemmat.

Mitä Malmin lentokentän alueen paalutukseen tulee, olen antanut itseni ymmärtää, että tavanomaista paljon suurempien päästöjen juurisyy on se, että paalut joudutaan junttaamaan tavanomaista syvemmälle.