Helsinki

[Tumpe]

Myös laivojen hiukkaspäästöihin tulisi puuttua. Kokeilin Verkkokaupan katolla olemista tuttavani kanssa, kun venäläinen alus lähti vierestä. Oli melkoinen kokemus. En suosittele, aluksen piiput suht samalla korkeudella, ja päästöt näki ja koki.

Tuo Pietarin laiva muuten siirtyy muistaakseni kevättalvella Eteläsatamaan ja Makasiiniterminaaliin, syynä muistaakseni tietyöt jotka suoritetaan tuon nykyisen laituripaikan kohdalla. Alunperinhän nuo Pietarin laivat siirtyivät Olympiaterminaalista pois kun Helsingin kaupunki (Satama) ei antanut lupaa rahtiliikenteelle tuolta Eteläsatamasta, vaikka Tallink (Silja) Ja Viking Line sitä kuitenkin tekevät.

 

[Cobol]

Tuo Pietarin laiva muuten siirtyy muistaakseni kevättalvella Eteläsatamaan ja Makasiiniterminaaliin, syynä muistaakseni tietyöt jotka suoritetaan tuon nykyisen laituripaikan kohdalla. Alunperinhän nuo Pietarin laivat siirtyivät Olympiaterminaalista pois kun Helsingin kaupunki (Satama) ei antanut lupaa rahtiliikenteelle tuolta Eteläsatamasta, vaikka Tallink (Silja) Ja Viking Line sitä kuitenkin tekevät.

Hyvä tietää. Ja myös laivoille voisi asettaa sitovia päästövaatimuksia. Pienhiukkaset tappavat, mutta toki hidastavat ilmastonmuutosta. Ensi vuonna pitäisi olla puhtaammat polttoaineet mm. rikin osalta, ja Itämerellä on kuljettu jo hyvän tovin parempaan suuntaan. Silti mm. venäläiset laivat voivat olla ongelma jatkosssakin.

 

[DonTirri]

En näe yhteyttä. Satamaliikenteen kasvu yhdistettynä Jätkäsaaren asuinalueen kasvuun on ruuhkauttanut alueen ja kantakaupunginkin liikennettä pahoin. Nyt Helsingin kaupunki ja Helsingin Satama pohtii yhdessä, miten ongelmia voitaisiin ratkaista.

On siinä yhteys. Jos muuttaa alueelle jonka hallitseva piirre on vilkas satama (Länsiterminaalihan on ollut jätkäsaaressa kauan ennenkuin asuntorakentaminen alkoi) niin ei pitäisi tulla yllätyksenä että liikenne alueella ruuhkautuu. Asiasta valittaminen jälkeenpäin menee samaan kategoriaan malmin lentokentän melusta valittamisen kanssa. Etsä voi muuttaa lentokentän lähelle ja sitte alkaa valittaa kuinka lentokoneet on äänekkäitä.

 

[heavy]

On siinä yhteys. Jos muuttaa alueelle jonka hallitseva piirre on vilkas satama (Länsiterminaalihan on ollut jätkäsaaressa kauan ennenkuin asuntorakentaminen alkoi) niin ei pitäisi tulla yllätyksenä että liikenne alueella ruuhkautuu. Asiasta valittaminen jälkeenpäin menee samaan kategoriaan malmin lentokentän melusta valittamisen kanssa. Etsä voi muuttaa lentokentän lähelle ja sitte alkaa valittaa kuinka lentokoneet on äänekkäitä.

Uusi Länsiterminaali valmistui kaksi vuotta sitten, eli paljon myöhemmin kuin Jätkäsaaren asuttaminen todella alkoi.

 

[DonTirri]

Uusi Länsiterminaali valmistui kaksi vuotta sitten, eli paljon myöhemmin kuin Jätkäsaaren asuttaminen todella alkoi.

Länsisatamassa on ollut risteilytoimintaa kauan ennenkuin jätkäsatama rakennettiin. Tottakai liikenne lisääntyi uuden terminaalin myötä mutta luulisi jokaisen puolikkaan aivosolun omaavan ymmärtäneen että A) risteilybisnes, varsinkin Tallinnaan tulee vain kasvamaan ja B) laajennus tapahtuu länsisatamaan pääasiallisen rahtitoiminnan siirryttyä vuosaareen.

 

[Tumpe]

Mä ainakin pidin positiivisena että täällä on matkustajasatama, kun muutin Jätkään. Ja olin erittäin tietoinen asiasta. 7 vuoden aikana ei ole laivat tai rekat haitanneet elämää yhtään. Suurimmalle osalle asukkaista satama naapurina on täysin fine.

 

[heavy]

Länsisatamassa on ollut risteilytoimintaa kauan ennenkuin jätkäsatama rakennettiin. Tottakai liikenne lisääntyi uuden terminaalin myötä mutta luulisi jokaisen puolikkaan aivosolun omaavan ymmärtäneen että A) risteilybisnes, varsinkin Tallinnaan tulee vain kasvamaan ja B) laajennus tapahtuu länsisatamaan pääasiallisen rahtitoiminnan siirryttyä vuosaareen.

Ainakin Helsingin kaupungin virkamiehille tämä näyttää tulleen yllätyksenä, vaikka he ovat koko alueen toimintoineen suunnitelleet. Toki myös se että Tallink on ottanut käyttöön uuden mallisen laivan joka kasvatti auto kapasiteettia kymmeniä prosentteja on varmasti lisännyt liikennettä. Ja uusi vastaava alus on rakenteilla. Aika kohtuutonta vaatia asukkailta tällaisten huomionottamista kodin sijaintia valitessaan.

 

[Cobol]

On siinä yhteys. Jos muuttaa alueelle jonka hallitseva piirre on vilkas satama (Länsiterminaalihan on ollut jätkäsaaressa kauan ennenkuin asuntorakentaminen alkoi) niin ei pitäisi tulla yllätyksenä että liikenne alueella ruuhkautuu. Asiasta valittaminen jälkeenpäin menee samaan kategoriaan malmin lentokentän melusta valittamisen kanssa. Etsä voi muuttaa lentokentän lähelle ja sitte alkaa valittaa kuinka lentokoneet on äänekkäitä.

Itselläni on sellainen käsitys, että liikenteen kasvu on yllättänyt. Kuten @heavy toteaa, kyse on kaupungin virkamiehistä, jotka ainakin omien sanojensa mukaan yllättyivät. Vuonna 2018 Helsingin ja Tallinnan välillä kulki viime vuonna yli yhdeksän miljoonaa matkustajaa. Kuorma-autoja ja perävaunuja näistä on noin 300 000. Henkilöautoja kulki 1 400 000 jo vuonna 2017.

Mä ainakin pidin positiivisena että täällä on matkustajasatama, kun muutin Jätkään. Ja olin erittäin tietoinen asiasta. 7 vuoden aikana ei ole laivat tai rekat haitanneet elämää yhtään. Suurimmalle osalle asukkaista satama naapurina on täysin fine.

Tuskinpa satama on muillekaan Jätkäsaaressa muuta kuin positiivinen asia. Mutta uskon mm. yllä olevia lukuja ja HS:n kuvia sekä virkamiehiä siitä, että liika on liikaa. En ikinä aio muuttaa Jätkäsaareen, joten henkilökohtaisesti en koe asiaa millään tavalla. Lähestyn ainoastaan periaatetasolla sekä toki tuttuni kertomuksin. Ilman niitäkin pidän typeränä, että osin halki kantakaupungin ajatetaan rekka-, bussi- ja autorallia noilla luvuilla. Ja ne ovat edelleen kasvussa. Jos keskustatunneli ei käy, sitten kannattaa leikata liikennettä.

 

[heavy]

Jos Baanan nykyisen pyörä-kävelytien paikalla olisi pikaraitioyhteys, joka olisi suhteellisen esteettömästi voitu kääntää kulkemaan Jätkäsaareen, ei laivojen aiheuttamaa ruuhkaongelmaa ainakaan henkilöliikenteen osalta olisi lainkaan.

Ruuhkia aiheuttavat erityisesti laivaan/laivasta ajavat autot, sekä henkilö- että raskasliikenne. Ei siihen voi vaikuttaa ratikoilla. Ennemmin muutoksia saa aikaan tietulleilla ja alkoholiverotuksen alentamisella.

 

[Mediakuutio]

Vuosaaren satamaan pitäisi rakentaa metroasema, lisää raidetta ja muuta siihen liittyvää, sekä matkustajaterminaali.

Vuosaari on nyt jo ahdas ja sijaitsee Natura-alueen vieressä joten laajentamisen pitäisi kai tapahtua merelle päin. Lisäksi meriväyliä pitäisi ilmeisesti parantaa nykyisestä.

 

[finnjewel]

Miten tämä pitäisi ymmärtää? Vai onko kiinnostus pieniä omistusasuntoja kohtaan niin vähäistä verrattuna kiinnostukseen pieniä vuokra-asuntoja kohtaan?

Satoja uusia asuntoja myymättä – Maankäytön pomo myöntää: rakentaminen meni Kivistössä överiksi

Etuovi-verkkopalvelussa on myytävänä noin 800 Vantaalla sijaitsevaa kerrostaloasuntoa, joiden valmistumisvuosi on 2018 tai 2019.

www.vantaansanomat.fi

Kisa vuokra-asunnoista on muuttunut tuolileikiksi – ekonomisti: ”Tuoleja on aina yksi vähemmän kuin leikkiin osallistuvia”

Rakentamalla voidaan hillitä vuokrien nousua, mutta ei välttämättä painaa niitä alaspäin, asiantuntijat arvioivat.

www.is.fi

 

[Malmi]

Miten tämä pitäisi ymmärtää? Vai onko kiinnostus pieniä omistusasuntoja kohtaan niin vähäistä verrattuna kiinnostukseen pieniä vuokra-asuntoja kohtaan?

Satoja uusia asuntoja myymättä – Maankäytön pomo myöntää: rakentaminen meni Kivistössä överiksi

Etuovi-verkkopalvelussa on myytävänä noin 800 Vantaalla sijaitsevaa kerrostaloasuntoa, joiden valmistumisvuosi on 2018 tai 2019.

www.vantaansanomat.fi

Kisa vuokra-asunnoista on muuttunut tuolileikiksi – ekonomisti: ”Tuoleja on aina yksi vähemmän kuin leikkiin osallistuvia”

Rakentamalla voidaan hillitä vuokrien nousua, mutta ei välttämättä painaa niitä alaspäin, asiantuntijat arvioivat.

www.is.fi

Kiinnostus on varmasti valtavan kova, mutta asuntomarkkina on muutenkin hieman rauhoittunut ihan jo pelkästään epävarmojen talouden näkymien, koventuneiden laina-ehtojen, uusien asuntojen todella korkeiden hintojen, riskialttiiden yhtiölainojen ja kaupunkien vuokratonteille rakentamisen myötä. Vuokra-asuntoon pääsee lähes kuka tahansa käsiksi Helsingissä, omistusasuntoon eivät läheskään kaikki.

 

[Cobol]

Miten tämä pitäisi ymmärtää? Vai onko kiinnostus pieniä omistusasuntoja kohtaan niin vähäistä verrattuna kiinnostukseen pieniä vuokra-asuntoja kohtaan?

Ensimmäinen linkkisi on Kivistöstä ja toinen Helsingistä. Siinä se. Näitä ei kannata sotkea keskenään.

Yhden tutun asuntosijoittajan mukaan asunnot on liian kalliita, koska ne ovat Kivistössä. Ei kuulemma ole ainoa paikka Helsingin ulkopuolella, mutta lähellä Helsinkiä, jossa pyynti ylittää järkevyyden rajan.

Kivistön keskihinta on 4 929 neliöltä:

Asuminen alueella Kivistö - Vantaa: Katso asuntojen hinnat ja Kivistö - Vantaa asuinalueena - Etuovi.com

Katso myytävät asunnot paikassa Kivistö, Vantaa! Etuovi.comissa on myynnissä juuri nyt 288 kohdetta. Helppo haku auttaa löytämään juuri sinulle sopivat myytävät asunnot. Kivistö, Vantaa tarjoaa runsaan valikoiman erityyppisiä ja -hintaisia asuntoja. Löytyykö niiden joukosta sinun uusi kotisi...

www.etuovi.com

Pienissä asunnoissa mennään yli 5 000 ,jopa lähelle 7 000 euroa neliöltä. Sanoisin, että kalliita.

 

[V-G-]

Kivistön keskihinta on 4 900 neliöltä:

Tämä todellakin ylittää kaikki mahdollisuudet järjellisyyden rippeetkin. Itsehän ostimme vuosi sitten Etelä-Haagasta ylimmän kerroksen kolmion omalle tontille paikalleen muuratusta talosta ja neliöhinta oli rapiat alle 5000 euroa. Uudiskohteiden hinnat ovat aivan naurettavia juuri nyt.

 

[finnjewel]

Ensimmäinen linkkisi on Kivistöstä ja toinen Helsingistä. Siinä se. Näitä ei kannata sotkea keskenään.

Yhden tutun asuntosijoittajan mukaan asunnot on liian kalliita, koska ne ovat Kivistössä. Ei kuulemma ole ainoa paikka Helsingin ulkopuolella, mutta lähellä Helsinkiä, jossa pyynti ylittää järkevyyden rajan.

Kivistön keskihinta on 4 929 neliöltä:

Pienissä asunnoissa mennään yli 5 000 ,jopa lähelle 7 000 euroa neliöltä. Sanoisin, että kalliita.

Joo, näköjään vain marginaaliseti halvempia kuin vastaavan kokoiset Helsingissä. Mutta silti, epävarmat talousnäkymät ilmeisesti karkottavat ostajia, eivätkä nuo työn perässä pääkaupunkiseudulle halajavat tahdo perinteisiksi asuntosäästäjiksi. Mutta silti, jos tosissaan harmittelee vuokra-asuntojen puutetta, niin ei siinä minun mielestäni kovin suuri ero olisi vaikka maksaisi asuntolainaa yksiöstä.

 

[Cobol]

Tämä todellakin ylittää kaikki mahdollisuudet järjellisyyden rippeetkin. Itsehän ostimme vuosi sitten Etelä-Haagasta ylimmän kerroksen kolmion omalle tontille paikalleen muuratusta talosta ja neliöhinta oli rapiat alle 5000 euroa. Uudiskohteiden hinnat ovat aivan naurettavia juuri nyt.

Kivistö nyt varsinkin, jossa yksiön nelihinta huitelee ensimmäisessä Etuoven yksiössä noin 7 000 eurossa. Lähes Helsingin kantakaupungin tai sen välittömän läheisyyden hinnoissa. Ellei ylikin.

Ei järkeä.

 

[Tadu]

Tämä todellakin ylittää kaikki mahdollisuudet järjellisyyden rippeetkin. Itsehän ostimme vuosi sitten Etelä-Haagasta ylimmän kerroksen kolmion omalle tontille paikalleen muuratusta talosta ja neliöhinta oli rapiat alle 5000 euroa. Uudiskohteiden hinnat ovat aivan naurettavia juuri nyt.

Minä vuonna tämä Haagan asunto on rakennettu ja mitä remppoja on tulossa esimerkiksi 20 tulevan vuoden aikana? Kun nämä laskee asunnon hankintahintaan, niin näyttäytyvät luvut vähän erilaisina. Uudiskohteiden hintoja ei pidä verrata 1:1 käytettyihin kohteisiin.

Siitä olen samaa mieltä, että nuo Kivistön hinnat ovat naurettavia, mutta niin on Haagan 70 vuotiaissa taloissakin.

Tosin hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan ja ovat aina oikeat.

Edit: Pakko toki lisätä, että myös omasta mielestäni Haaga on 100 kertaa miellyttävämpi asuinalue kuin Kivistö. Ettei jää väärä kuva mun viestistä:)

 

[Cobol]

Joo, näköjään vain marginaaliseti halvempia kuin vastaavan kokoiset Helsingissä. Mutta silti, epävarmat talousnäkymät ilmeisesti karkottavat ostajia, eivätkä nuo työn perässä pääkaupunkiseudulle halajavat tahdo perinteisiksi asuntosäästäjiksi. Mutta silti, jos tosissaan harmittelee vuokra-asuntojen puutetta, niin ei siinä minun mielestäni kovin suuri ero olisi vaikka maksaisi asuntolainaa yksiöstä.

Minustakin olisi järkevää maksaa omaa asuntoa, ei vuokraa. Ja näin moni tekee. Mutta tämä ei ole mahdollista ainakaan alkuun valtaosalle Helsinkiin tuleville muuttajille näillä hinnoilla. Helsingin saamasta nettomuuttovoitosta noin 68 prosenttia on vieraskielisiä:

Helsinki: Muuttotappio naapurikuntiin kasvoi, syntyvyys historiallisen alhaalla, 16 prosenttia asukkaista on ulkomaalaistaustaisia

Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2018, samoin kasvoi muuttotappio naapurikuntiin.

www.iltalehti.fi

Tämä on saanut isot sijoittajat liikkelle. Viime vuosien uudet asunnot meni jopa pyyntihintaa kalliimmalla sijoittajien käsiin. Yhä enemmän ulkomaisten sijoittajien toimesta,

Ulkomaiset sijoittajat ostavat asuntoja Suomesta kiihtyvällä tahdilla – aasialaisten tulo on vain ajan kysymys

JLL:n ja Newsecin asiantuntijat arvelevat, että aasialaisten asuntosijoittajien ensimmäinen suora osto Suomessa on vain ajan kysymys.

www.is.fi

Asunnot laitetaan vuokralle ja tuotto tulee siitä sekä arvonnoususta. Johtuen siitä, että Helsingissäkin nettomuuttovoitto tulee Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikaan sekä Aasian alueilta, vuokra-asunnoilla on suuri kysyntä ja toimeentulotuki ja asumistuki tuottavat vuokranantajalle kivan tuloksen.

Mutta vuora-asuntomarkkinat tuhotaan siinä samassa, jos on Soininvaaran tekemään selvitykseen uskominen:

Toimeentulotuen vuokrakatto vuotaa ja tuhoaa osaltaan vuokramarkkinoita, Osmo Soininvaaran tuore raportti väittää

Osmo Soininvaaran asumistukiraportti on runsaudensarvi, joka osuu moneen asuntopolitiikan kipupisteeseen.

www.hs.fi

 

[steierwrass]

Joo, näköjään vain marginaaliseti halvempia kuin vastaavan kokoiset Helsingissä. Mutta silti, epävarmat talousnäkymät ilmeisesti karkottavat ostajia, eivätkä nuo työn perässä pääkaupunkiseudulle halajavat tahdo perinteisiksi asuntosäästäjiksi. Mutta silti, jos tosissaan harmittelee vuokra-asuntojen puutetta, niin ei siinä minun mielestäni kovin suuri ero olisi vaikka maksaisi asuntolainaa yksiöstä.

Aika monella pientä asuntoa haluavalla ei ole mitään mahdollisuuksia saada lainaa tuollaiseen. Helppo sanoa, että se olisi järkevää.

 

[V-G-]

Minä vuonna tämä Haagan asunto on rakennettu ja mitä remppoja on tulossa esimerkiksi 20 tulevan vuoden aikana? Kun nämä laskee asunnon hankintahintaan, niin näyttäytyvät luvut vähän erilaisina. Uudiskohteiden hintoja ei pidä verrata 1:1 käytettyihin kohteisiin.

Meidän talo on vuosimallia 1962. Kovin vähän on rempattu ylipäätään ja LVISkin tehtiin toissa vuonna. Parvekkeet ja ikkunat on tulossa, ja se on meidän kodin kohdalla yli 11k koska parvekkeita on kaksi ja ikkunoita kolmeen ilmansuuntaan. Silti en malta olla huomauttamatta, että uudiskohteissa on tyypillisesti korkean hinnan lisäksi typerän korkeat vastikkeet (siis yhtiö-, ei rahoitus-, vaikka ne vasta ovatkin!), mikä tekee asumisesta hintavaa. Itse maksamme yli 100e vähemmän vastiketta kuin viereen nousevissa HITAS-kohteissa joten kyllä sillä muutaman rempankin makselee. Eikä tule ylläreitä, koska huoltohistoria on niin hyvin kartoitettu. Meillä oli siksi kriteerinä, että kiinteistö oli rakennettu ennen vuotta 1967, jolloin elementtirakentamisen kausi alkoi.

 

[Mediakuutio]

Meidän talo on vuosimallia 1962. Kovin vähän on rempattu ylipäätään ja LVISkin tehtiin toissa vuonna. Parvekkeet ja ikkunat on tulossa, ja se on meidän kodin kohdalla yli 11k koska parvekkeita on kaksi ja ikkunoita kolmeen ilmansuuntaan. Silti en malta olla huomauttamatta, että uudiskohteissa on tyypillisesti korkean hinnan lisäksi typerän korkeat vastikkeet (siis yhtiö-, ei rahoitus-, vaikka ne vasta ovatkin!), mikä tekee asumisesta hintavaa. Itse maksamme yli 100e vähemmän vastiketta kuin viereen nousevissa HITAS-kohteissa joten kyllä sillä muutaman rempankin makselee. Eikä tule ylläreitä, koska huoltohistoria on niin hyvin kartoitettu. Meillä oli siksi kriteerinä, että kiinteistö oli rakennettu ennen vuotta 1967, jolloin elementtirakentamisen kausi alkoi.

Vastikehan on riippuvainen siitä kuinka paljon yhtiö käyttää rahaa joten ei se nyt lähtökohtaisesti uudiskohteissa mitenkään isompi ole kun verrataan vastaavaan vanhaan. Toki alussahan ne on vaan arvioita ja tasaantuvat sitten kun saadaan pari ensimmäistä kokonaista vuotta yhtiötä hoidettua.

 

[V-G-]

Vastikehan on riippuvainen siitä kuinka paljon yhtiö käyttää rahaa joten ei se nyt lähtökohtaisesti uudiskohteissa mitenkään isompi ole kun verrataan vastaavaan vanhaan. Toki alussahan ne on vaan arvioita ja tasaantuvat sitten kun saadaan pari ensimmäistä kokonaista vuotta yhtiötä hoidettua.

Kyllä. Ihanassa ja virheettömässä maailmassa homma menee noin. Mutta helsinkiläinen todellisuus rakentamisen laadusta on ollut elementtiaikakaudella muuta. Yllättäviä menoja alkaa tulla taloyhtiöille 5-10 vuoden sisällä talon valmistumisesta, mikä pakottaa korottamaan yhtiövastiketta sen lisäksi, että rahoitusvastikkeisiin saattaa tulla lainojen myötä lisäyksiä. Ei tuo tietenkään sääntö ilman poikkeusta ole, mutta iso riski silti, kun näkee mitä höttöä 1980-luvulta saakka on rakennettu.

Tein tuossa pienen haun oikotiellä, ja 1990- ja 2000-luvuilla valmistuneiden 65-75 neliöisten länsihelsinkiläiskolmioiden tyypillinen yhtiövastike oli yli 400 euroa kuussa. Meillä tuo on kesän korotuksen jäljiltä n. 260e jolle tasolle harvassa uudemmassa päästään. Itse asiassa viidessä vuodessa noin halvalla vastikkeella säästää hyvän pesämunan mahdollisia remontteja varten...

Edit. Luku korjattu

 

[Tadu]

Kyllä. Ihanassa ja virheettömässä maailmassa homma menee noin. Mutta helsinkiläinen todellisuus rakentamisen laadusta on ollut elementtiaikakaudella muuta. Yllättäviä menoja alkaa tulla taloyhtiöille 5-10 vuoden sisällä talon valmistumisesta, mikä pakottaa korottamaan yhtiövastiketta sen lisäksi, että rahoitusvastikkeisiin saattaa tulla lainojen myötä lisäyksiä. Ei tuo tietenkään sääntö ilman poikkeusta ole, mutta iso riski silti, kun näkee mitä höttöä 1980-luvulta saakka on rakennettu.

Tein tuossa pienen haun oikotiellä, ja 1990- ja 2000-luvuilla valmistuneiden 65-75 neliöisten länsihelsinkiläiskolmioiden tyypillinen yhtiövastike oli yli 400 euroa kuussa. Meillä tuo on kesän korotuksen jäljiltä n. 260e jolle tasolle harvassa uudemmassa päästään. Itse asiassa viidessä vuodessa noin halvalla vastikkeella säästää hyvän pesämunan mahdollisia remontteja varten...

Edit. Luku korjattu

Tämä nyt on täysin mutua, mutta eikös noissa vanhoissa kohteessa ole useasti omistustontit tai halvemmat vuokratontit, kun kaupunki on tehnyt jotain 50 vuotisia maanvuokrasopimuksia, eivätkä yhtiöt ole joutuneet maksamaan tontista markkinavuokraa. Tästähän on ollut uutisia kun kaupunki on yhtäkkiä päättänyt moninkertaistaa tonttivuokran markkinatasolle.

Eli vanhaa kohdetta ostaessa kannattaa katsoa kuinka pitkä maavuokrasoppari on Stadin kanssa.

Uudet yleensä rakennetaan törkeän kalliille vuokratontille, mikä nostaa yhtiövastiketta.

 

[finnjewel]

Aika monella pientä asuntoa haluavalla ei ole mitään mahdollisuuksia saada lainaa tuollaiseen. Helppo sanoa, että se olisi järkevää.

Totta tämäkin. Toisaalta monella vuokra-asunnon löytämisestä purnaavalla, työpaikan takia pääkaupunkiseudulle muuttavalla asuntolainan saanti olisi mahdollista. Jos jollakin valittajalla periaate on ainoa syy olla lainaa hakematta, niin sitten se on vaan voi voi.

 

[Mediakuutio]

Kyllä. Ihanassa ja virheettömässä maailmassa homma menee noin. Mutta helsinkiläinen todellisuus rakentamisen laadusta on ollut elementtiaikakaudella muuta. Yllättäviä menoja alkaa tulla taloyhtiöille 5-10 vuoden sisällä talon valmistumisesta, mikä pakottaa korottamaan yhtiövastiketta sen lisäksi, että rahoitusvastikkeisiin saattaa tulla lainojen myötä lisäyksiä. Ei tuo tietenkään sääntö ilman poikkeusta ole, mutta iso riski silti, kun näkee mitä höttöä 1980-luvulta saakka on rakennettu.

Tein tuossa pienen haun oikotiellä, ja 1990- ja 2000-luvuilla valmistuneiden 65-70 neliöisten länsihelsinkiläiskolmioiden tyypillinen yhtiövastike oli yli 400 euroa kuussa. Meillä tuo on kesän korotuksen jäljiltä n. 260e jolle tasolle harvassa uudemmassa päästään. Itse asiassa viidessä vuodessa noin halvalla vastikkeella säästää hyvän pesämunan mahdollisia remontteja varten...

No eipä ole kyllä tullut ainakaan itselle hirveästi vastaan yhtiöitä joissa olisi tullut jotain suuria yllättäviä menoja 5-10 vuotta valmistumisesta, saatika mitään yhtiölainoja. Siinä kun on rakennuttajallakin vielä vastuu voimissaan.

Olethan nyt varmasti verrannut omalla tontilla olevia yhtiöitä keskenään? Minulla on useammasta uudemmasta yhtiöstä asuntoja ja itse asiassa jokaisessa mentäisiin maksimissaan tuonne 260€ tuon kokoisessa asunnossa.