Enää täytyy vain miettiä, että Jokerit vai HIFK...
Pienenä piti itsekin näistä kahdesta valita, ja koska en ole suomenruotsalainen, oli valinta helppo.
Helsingin huonona puolena on se, että täällä asuntojen hinnat ovat helposti liian kalliita. Vuokralla ei oikein kannata enää yli 50 neliön asunnossa olla, mutta omaankaan ei oikein ole varaa. Varsinkin juuri valmistuneelle DI:lle, jonka pitää elättää toistaiseksi kaksi ja kohta kolme ihmistä, 200 000 euron asuntolainan ottaminen ei oikein ole järkevää. Kaiken lisäksi sillä summalla ei saa vielä kovinkaan kummoista kämppää.
Tällä hetkellä tulee asuttua vielä vuokralla tässä Marian sairaalan takana, eikä alueessa ole sen kummemmin valittamista. Matka keskustaan on käytännössä olematon, ja liikkuminen julkisilla onnistuu melkein minne vain kätevästi. Huonona puolena keskusta-asumisessa on liikuntamahdollisuuksien niukkuus. Hiihtolatuja ei ole lähellä (nykytalvina tosin aika pieni puute) ja rullaluistelu tai pyöräilykin on hankalaa. Asiaan tulee muutos keväällä, kun muutamme parikymmentä kilometriä pohjoisempaan, eli Tammistoon. Siellä ainakin urheilumahdollisuudet paranevat.
Ruoholahti on alueena hyvin pitkälle samaa luokkaa, kun tämä osa Kamppiakin. Matka keskustaan julkisilla taittuu nopeasti ja kävelykään ei ole ongelma. Lauttasaari on alueena "yllättävän sivussa", eli keskusta melkein näkyy, mutta matka-aika voi kestää yli parikymmentä minuuttia. Muuten alue on todella viihtyisä. Töölössä asuminen voisi jollain muulla hintatasolla olla myös kivaa. Toisaalta mielummin muuttaa vähän kauemmas, kun saa uuden asunnon halvemmalla kuin keskustan läheltä jonkun huonokuntoisen 1920-luvulla rakennetun ahtaan kaksion.
Pikku-Huopalahti taitaa olla jo Töölöä selvästi edullisempaa aluetta. Matka keskustaan on lyhyt ja merenläheisyys kiva lisä. Jos ei pidä kiroilevista somaliteineistä, niin kannattaa ehkä ottaa vielä se yksi askel kauemmas, ja etsiä kämppää Haagasta. Itä-Helsinkiin muuttamista en puolestaan edes harkitsisi.
Julkisesta liikenteestä sen verran, että poikittaisliikenne toimii edelleen aika huonosti. Julkiset ovat käteviä tasan siihen asti, kun pääsee suoralla bussilla, junalla, metrolla tai sporalla johonkin. Heti, kun joutuu vaihtamaan, alkaa matka-aika olla yli puolen tunnin luokkaa. Mielummin ainakin itse istun 45 minuuttia omassa autossa kuin käytän sen julkisilla. Joku on tietysti toista mieltä.