Helsinki

  • 571 400
  • 3 516
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Kelan päätaloahan pidetään Aallon listassa ihan kohtalaisessa arvossa. On muuten sisältä erittäin hieno rakennus.
Aallon tuotokset Lakeuden Ristin tapulia lukuunottamatta ovat yleensä karmeaa shaissia. Aallon töryn paikalta on purettu aivan liian komea Norrménin talo. Aivan anteeksiantamatonta.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Aallon tuotokset Lakeuden Ristin tapulia lukuunottamatta ovat yleensä karmeaa shaissia. Aallon töryn paikalta on purettu aivan liian komea Norrménin talo. Aivan anteeksiantamatonta.
Sitä Aallon sokeripalaahan vihataan lähinnä siksi, että se tuli tuon Norrménin talon paikalle. Ja toki Norrménin talo olisi pitänyt säilyttää, mutta ei se ole nykyisen rakennuksen vaan silloisten typerien päättäjien vika. Se sokeripalahan on erittäin puhdasoppista modernismia, siitä joko tykkää tai ei. Minä tykkään.

Aallon sivuilta voi käydä katsomassa töitä. Minusta monet noista ovat hienoja. Esimerkiksi Sunilan alue Kotkassa on upea. Aalto on piirtänyt myös muutaman tornitalon, esimerkiksi Viitatorni Jyväskylässä on komea.

Aaltoa kehuttaessa tulee Suomessa varmaan hivenen suomalaislisää, mutta kyllä hän hyvä arkkitehti oli. Keskeisin arkkitehti siinä, kun Suomi muuttui maatalousmaasta teollisuusmaaksi.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Aallon tuotokset Lakeuden Ristin tapulia lukuunottamatta ovat yleensä karmeaa shaissia. Aallon töryn paikalta on purettu aivan liian komea Norrménin talo. Aivan anteeksiantamatonta.
Tuosta pahat kielet väittävät että se on enemmänkin Aino Aallon käsialaa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Norrmenin talolla oli mm. neuvostohistoriansa, mutta mitenkään arkkitehtonisesti erityinenhän se ei lopulta ollut. Ei varmaan nykyään purettaisi, mutta talo oli myös historiateosten mukaan täysin rämä, käytännössä purkukuntoinen.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Norrmenin talolla oli mm. neuvostohistoriansa, mutta mitenkään arkkitehtonisesti erityinenhän se ei lopulta ollut. Ei varmaan nykyään purettaisi, mutta talo oli myös historiateosten mukaan täysin rämä, käytännössä purkukuntoinen.
Näin olen käsittänyt itsekin, että yksi Norrménin talon purkamisen syy oli juuri sen huono kunto. Sitä vain ihmettelen, miten tuollainen vanha kivitalo voi mennä niin huonoon kuntoon. Sisältä se voi tietysti olla vaikka miten laho, mutta tuollaisten vanhojen kivitalojen rungot ovat käsittääkseni hyvin kestäviä. Sen takiahan niitä on niin harvoin purettu. Uudemmat rakennukset ovat kestävyydeltään paljon heikompia. Norrménin talohan oli purkamisen aikoihin vasta vähän päälle 60-vuotias, ja sehän ei ole tuollaiselle kivitalolle ikä eikä mikään. Nehän voivat kestää satoja vuosia.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Ettei nyt tarvi pelkällä mutulla mennä suuntaan tai toiseen, niin tässä faktaa;


Esimerkiksi syyskuussa 2019 keskustassa tehtiin keskimäärin 202 400 käyntiä päivässä. Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana syyskuussa 2020 luku oli 121 700 ja 115 300 syyskuussa 2021. Koronapandemian helpottaessa tämän vuoden syyskuussa luku oli 124 900.

Eli kyllähän tilanne on haastava, Helsingin kaupungin pitää miettiä miten keskusta pidetään elinvoimaisena - ei mulla ole vastaavia lukuja Tukholmasta, mutta sen mitä siellä on käynyt niin mutulla tuntuu voivan paljon paremmin - analyysin pohjana jos on ihmisten määrä ja tyhjä liiketila.

Koronan uusien tottumuksien lisäksi, itseä kyllä keskustasta ja rautatieaseman ympäristöstä on pitänyt poissa selvästi lisääntynyt häiriökäyttäytyminen siellä. Ennen (15v sitten) olin yöduunissa keskustassa ja jouduin odotamaan assan kulmilla junaa tunninkin, ja rauhallista oli mitä nyt sitten joku suomi-spuge siellä täällä. Nyt on nistien ja älämölöttävien jengien määrä lisääntynyt "kiitettävästi", joka kyllä saa mielellään välttämään assan seutua mahdollisuuksien mukaan.

Kyllähän maan pääkaupungin pitää olla houkutteleva ja elinvoimainen, jo kansainvälistä turismiakin tai sijoittajia miettiessä. Tähän ei nyt kaistojen sulku espalla ja nastarengaskielto lönkalla hirveästi auta.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Koronan uusien tottumuksien lisäksi, itseä kyllä keskustasta ja rautatieaseman ympäristöstä on pitänyt poissa selvästi lisääntynyt häiriökäyttäytyminen siellä. Ennen (15v sitten) olin yöduunissa keskustassa ja jouduin odotamaan assan kulmilla junaa tunninkin, ja rauhallista oli mitä nyt sitten joku suomi-spuge siellä täällä. Nyt on nistien ja älämölöttävien jengien määrä lisääntynyt "kiitettävästi", joka kyllä saa mielellään välttämään assan seutua mahdollisuuksien mukaan.
Samaan olen kiinnittänyt huomiota viimeisten vuosien aikana. Nistejä, tappeluita, häiritseviä "torikokouksia" ja yleistä rauhattomuutta kuten tiettyjen kansanosien riitelyitä on nyt paljon enemmän kuin aikaisemmin. Itse aloitin yliopisto-opinnot vuonna 2009, ja tuolloin tilanne oli täysin erilainen kuin nykyään. Ihmisiä oli paljon, mutta silmin havaittavia järjestyshäiriöitä vähän. Nyt tilanne on toisinpäin: ihmisiä on yllättävän vähän liikkeellä, mutta ihmeellistä sekoilua ja pahansuopaa äänimaailmaa todella paljon.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tukholma on kyllä eläväinen kaupunki, muistui taas mieleen kun vietin viikonlopun siellä. Samanlaista loskaa kadut täynnä, mutta silti kansa sankoin joukoin kaupungilla. Ravintola pitää varata pari kuukautta etukäteen, jos lauantaina haluaa illastamaan (varasin pöydän ravintola Tennstopetiin, vahva suositus). Ihan kuin palvelun tasokin olisi ollut kaikkialla parempaa, tosin Helsingissä nyt ravintoloiden palvelutaso on ihan ö-luokkaa.

Mitään kävelykeskustaa en Tukholmassa havainnut, kaikki kadut täynnä autoja. Lisäksi tuollahan on hyvä metroverkosto. Ollaan kyllä aikamoinen pikkuveli, helvetti soikoon.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Tukholma on kyllä eläväinen kaupunki, muistui taas mieleen kun vietin viikonlopun siellä. Samanlaista loskaa kadut täynnä, mutta silti kansa sankoin joukoin kaupungilla. Ravintola pitää varata pari kuukautta etukäteen, jos lauantaina haluaa illastamaan (varasin pöydän ravintola Tennstopetiin, vahva suositus). Ihan kuin palvelun tasokin olisi ollut kaikkialla parempaa, tosin Helsingissä nyt ravintoloiden palvelutaso on ihan ö-luokkaa.

Mitään kävelykeskustaa en Tukholmassa havainnut, kaikki kadut täynnä autoja. Lisäksi tuollahan on hyvä metroverkosto. Ollaan kyllä aikamoinen pikkuveli, helvetti soikoon.
Tukholma on kiva ja keskusta elävä, totta. Autoilu siellä ei ole sen helpompaa tai halvempaa kuin Helsingissäkään, joten vapaat, ilmaiset autopaikat eivät voi olla syynä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Tukholma on kiva ja keskusta elävä, totta. Autoilu siellä ei ole sen helpompaa tai halvempaa kuin Helsingissäkään, joten vapaat, ilmaiset autopaikat eivät voi olla syynä.
Joo eipä kyllä äkkiä tule mieleen yhtäkään about Helsingin kokoista kaupunkia, jossa autoilu olisi yhtään sen sujuvampaa saati että olisi jotain ilmaisia parkkipaikkoja ja vieläpä kaikille riittämiin. Tää on vissiin suomalaisille sama kun ilmaiset ämpärit. Jos sillä pirssillä nyt väkisin pitää pästä ihan keskustaan, niin luulisi nyt kykenevän sen kympin siitä maksamaan - ja vaikea uskoa, että syy olla menemättä keskustaan olisi se, ettei pääse autolla ILMAISEKSI parkkiin.
Mutta mistä sitä tietää, omituisia ovat ihmiset.

Toi rautatieaseman ympäristö on kyllä aivan perseestä ja jotenkin eroaa koko muusta kaupungista ihan oleellisesti. Mutta jos taas vertaa muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, niin tuppaa ne steissit oleen vastaavia joka paikassa. Voisi tota silti koittaa jotenkin siivota, en kyllä tiedä miten.

Muuten "keskustan näivettyminen" taitaa olla melkoinen megatrendi maailmallakin koronan jälkeen, ja vielä muut talouden sakkaukset siihen päälle. Vähän harmi sinänsä, kun olin ainakin itse havaitsevani Helsingissä sellaista jonkinlaista pöhinää ruokailukulttuurissa ja muutenkin ulkona käymisessä mm. panimobaarin - mutta korona tuli ja tappoi.

En tiedä mitä jengi yleensä on keskustassa duunannut, mutta onhan tässä omalla kohdallakin käymiset tippuneet ihan murto-osaan koronaa edeltävästä ajasta. Silloin käytiin about kerran viikossa syömässä, kaljalla ja elokuvissa tai konsertissa tms. Nyt on hyvä jos kerran kuussa. Osittain johtuu varmaankin hintatason noususta, mutta suurimmaksi osaksi vain siitä, että tavat ehtivät muuttua aika reilusti tossa parissa vuodessa.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Kuka niitä ilmaisia parkkipaikkoja yms. on kaipaillut? Itse olen törmännyt lähinnä argumentointiin toisin päin, eli että on helpompi mennä asioille sellaisiin paikkoihin joissa parkin saa ilmaiseksi, eli esim. kauppakeskuksiin. Mutta tuohan ei siis sinänsä ole mikään vetoomus keskustaparkkeeraamisen maksuttomuuden puolesta, tuossa kun on muutenkin kyse myös nopeudesta ja helppoudesta.

Itse kyllä melkein kannattaisin kadunvarsiparkin ensimmäisen 10-15 minuutin maksuttomuutta, koska tuo on nimenomaan nopean asioinnin helpottamista, mutta eipä tämäkään mikään kynnyskysymys ole.

Enemmän minusta on tuntunut siltä, että näitä Espan parkkipaikkojen poistamisia ja sen sellaisia on pidetty detaljitason näpertelynä. Keskustan ongelmina on yrittäjien mukaan vuokratason jatkuva nousu, asiakkaiden katoaminen etätyön, nettikaupan, kauppakeskusten ja alueiden välisen kilpailun myötä sekä melko voimakas sääntely (ja kankeat menettelyt), mitä tulee esim. markkinointilupiin, aukioloaikoihin, anniskeluun yms. Tuollaisten ongelmien purkamisen sijaan Helsinki on päättänyt tehdä lisää pyöräkaistoja parkkipaikkojen tilalle ja jättää kaiken muun about samalle tolalle, niin kyllähän se ehkä vähän huvittaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olenko ainoa, jonka mielestä "random pummien" ym. häiriköiden määrä on lisääntynyt Helsingissä? Liikun keskustassa eri vuorokauden aikoina käytännössä päivittäin ja tuntuu, että miltei joka kerta joku koittaa keplotella rahaa, tai tulee muuten vain häiritsemään ihan ripeäänkin tahtiin kävelevää. Asialla niin kantikset, kuin englannin kielellä lähestyvät.

Toki Helsinkiin muiden suurkaupunkien tapaan on kautta historian kasaantunut "hämärämiehiä", narkomaaneja ym. epäsosiaalista porukkaa, mutta vielä hiljan nämä tuntuivat tulevan paljon vähemmän iholle.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Itse kyllä melkein kannattaisin kadunvarsiparkin ensimmäisen 10-15 minuutin maksuttomuutta, koska tuo on nimenomaan nopean asioinnin helpottamista, mutta eipä tämäkään mikään kynnyskysymys ole.

Erittäin hyvä ehdotus keskustan elävöittämiseksi. Yhdessä tunnissa saadaan yhdellä parkkipaikalla 4 - 6 kävijää. Kuinka monta kävijää tuo olisikaan päivässä.

Mutta kun näyttää siltä, että pääsy autolla helposti ja ilmainen parkki ovat tarpeellisia, niin olisi hyvä markkinarako rakentaa sellaisia rakennuksia, jota olisivat helposti autolla saavutettavissa ja joissa olisi ilmainen pysäköinti ainakin jonkin aikaa ja sitten tässä rakennuksessa voisi olla paljon kauppoja ja ravintoloita ja vaikka sellainen paikka, johon voisi lapset jättää leikkimään. Ehkä tällaista paikkaa voisi kutsua vaikka kauppakeskukseksi? Luulen että voisi olla kysyntää vaikka metro- tai junaradan asemien kohdalla ja voisi ehkä myös siirtää liityntäliikenteen noihin paikkoihin?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Lyhyehkö, mutta hyvä kirjoitus täälläkin keskustelua herättäneestä ydinkeskustan tilanteesta.

Vaikka pysäköinnin helpottamisen monet tuntuvatkin näkevän jopa eräänlaisena patenttiratkaisuna keskustan haasteisiin ja autoilun rajoittamista pidetään likipitäen myrkkynä, en toivoisi itse autoliikenteen ainakaan lisääntyvän nykyisestä, vaikka autot enenevissä määrin sähköllä kulkevatkin.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Aleksin liiketilojen vuokrat ja voittoa tavoitteleva myymälä on jo lähtökohtaisesti mahdottoman kuuloinen yhtälö. Enpä muista, milloin olisin lähtenyt Aleksille ihan ostamaan jotain. Marimekosta olen jotain lahjoja ostanut, mutta niitä myymälöitä nyt on vaikka ja missä (ja nuo keskustan myymälät lienevät paikallaan lähinnä brändin takia).

Lindroosilta käytiin rouvalle neuvottelemassa Omegan kello, mutta ei sielläkään nyt ihan jatkuvasti tarvitse ravata.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Helsinki suunnittelee Forumin Kalevankadun puoleisen osan purkamista koska liiketilat ovst tyhjillään ja tilalle kaivataan modernimpaa taloa houkuttelemaan uusia yrityksiä.

Meinasin ensin tukehtua omiin kämmeniini ja nyt olen saanut ison joukon hengenvaarallisilta tuntuneita naurukohtauksia.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Helsinki suunnittelee Forumin Kalevankadun puoleisen osan purkamista koska liiketilat ovst tyhjillään ja tilalle kaivataan modernimpaa taloa houkuttelemaan uusia yrityksiä.

Meinasin ensin tukehtua omiin kämmeniini ja nyt olen saanut ison joukon hengenvaarallisilta tuntuneita naurukohtauksia.
Kai se oli kuitenkin rakennuksen omistaja Sponda, eikä Helsinki, joka tuota haaveilee
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Kai se oli kuitenkin rakennuksen omistaja Sponda, eikä Helsinki, joka tuota haaveilee
Juu. Ja tuosta uudestahan on tulossa kerrosalaltaan pienempi. Nykyisen huonekorkeus kun on vain 2,85m - uudessa tarkoitus nostaa. Kerroksia tullee siis yksi vähemmän, mutta noin suurinpiirtein tilavuus säilyy samana.

Varmaan tuo pitää rempata muutenkin lattiasta kattoon, ainakin talotekniikka lienee tiensä päässä. En jää kaipaamaan.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Helsinki suunnittelee Forumin Kalevankadun puoleisen osan purkamista koska liiketilat ovst tyhjillään ja tilalle kaivataan modernimpaa taloa houkuttelemaan uusia yrityksiä.

Meinasin ensin tukehtua omiin kämmeniini ja nyt olen saanut ison joukon hengenvaarallisilta tuntuneita naurukohtauksia.

Siis rakennus puretaan, koska rakennuksen peruskorjaus ei onnistu eikä sen takia, että tilat ovat tyhjät. Ei kovinkaan poikkeavaa. Veikkaisin, että vuokralaisten sopimuksia ei ole uusittu ja talo tyhjennetty vähitellen parin viime vuoden aikana.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Siis rakennus puretaan, koska rakennuksen peruskorjaus ei onnistu eikä sen takia, että tilat ovat tyhjät. Ei kovinkaan poikkeavaa. Veikkaisin, että vuokralaisten sopimuksia ei ole uusittu ja talo tyhjennetty vähitellen parin viime vuoden aikana.
Itse asiassa suurempi osa tyhjistä liiketiloista taitaa olla tuolla ei-purettavalla puolella, jos oikein käsitin tuon uutisen. Se, mikä tuossa huvittaa, on, että tuo rakennus on oikeasti verrattain uusi. Tämä kaikki vain vahvistaa näkemystä kertakäyttörakentamisesta. Nimim. Koskakohan Tripla puretaan uuden tieltä. Kaupunginvaltuuston väki taas iloitsi tästä nimenomaan siksi, että saadaan keskustaan uutta vetovoimaa. Sellaiseen en ihan tältä osin jaksa uskoa.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
@V-G- Eihän se talo tietenkään vetovoimaa tuo, vaan se mitä siellä on. En odota liikoja.

Toimistotilat (jotka vie suurimman osan) ovat Fiskarsin häivyttyä Keilaniemeen, tyhjiä.
 

Jeffrey

Jäsen
Itse asiassa suurempi osa tyhjistä liiketiloista taitaa olla tuolla ei-purettavalla puolella, jos oikein käsitin tuon uutisen. Se, mikä tuossa huvittaa, on, että tuo rakennus on oikeasti verrattain uusi. Tämä kaikki vain vahvistaa näkemystä kertakäyttörakentamisesta.

Rakennusmääräykset koskien tällaista ei-asuinkäyttöön tarkoitettua kiinteistömassaa on sen tyylisiä, että suuri perusremontti on aina huomattava riski kiinteistölle. Se on ihan totta, että tässä korostuu tietty "kertakäyttörakentaminen", jolla on toki hyötynsä ja myös haittansa. Hyötynä on se, että rakennuksia saadaan pystyyn verrattaen nopeasti, kustannustehokkaasti ja tietyllä tapaa myös laadukkaasti - täytyy muistaa se, että rakennuksien käyttöikä on kuitenkin noin perusinfran käyttöikä eli n. 60 vuotta.

Nyt taas kun kiinteistö sijaitsee aivan ydinkeskustassa, olisi peruskorjaus aivan käsittämätön riski myös sivullisille. Uskoisin, että tämä on yksi niistä syistä miksi hanke on viety läpi ns. vähin äänin myös kaupungin puolelta. Eli siis Suomeksi se riski on se, että kun tällaista kevyesti tuettua ei-asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta lähdetään purkamaan putkiston yms. tukielementtien osalta, niin koko rakennus sortuu hallitsemattomasti. Helsingin keskustaan vähän hurja riski kannettavaksi, vaikka sen todennäköisyys ei edes olisi kuin joitain prosentteja. Oman tulkintani mukaan myös Sponda viittasi vastaavaan riskiin muiden juuri tälle talolle ominaisten ratkaisuiden lisäksi.

Maailma muuttuu 60-vuodessa niin paljon ja toimitilojen vaatimukset muuttuvat niin huikeasti, että mielestäni tämänkaltaiseen rakennukseen tämä toimintatapa on ihan sopiva.


Purkulupa on nyt nuijittu läpi ja itse tervehdin tätä uudistusta ilomielin. Aika harva 1960 -luvun kiinteistömassa on sellaista, että se oikeasti kannattaisi säilyttää. Arkkitehtuurisesti voidaan toki olla montaa mieltä, mutta tuohon aikaan Suomen politiikkaa vaivasi valitettavan moni vanhan maailman asia, joka näkyi lopulta etenkin rakentamisessa. Nyt tehdyllä päätöksellä puretaan yksi keskeisimmistä nuhjuisista rakennuksista, ja toivottavasti saadaan tilalle joku valoisampi ratkaisu joka toimii osana kaupunkikulttuuria ja sen kehittämistä. Varsin mielenkiintoinen projekti tulossa kaikkineen, ja hauska seurata miten noin suurta ja noin keskeisellä sijainnilla sijaitsevaa työmaata johdetaan.
 

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tuo tilalle tuleva rakennus on ihan käsittämättömän ruma. Näyttää harmaassa Helsingin säässä juuri niin aneemiselta kuin voi.

Onko tässä todella paras, mihin meidän arkkitehdit pystyvät? Miksi muissa maissa rakennetaan oikeasti hienoja ja mielenkiintoisia uudiskohteita?
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Aika harva 1960 -luvun kiinteistömassa on sellaista, että se oikeasti kannattaisi säilyttää.
Vaikka arkkitehtien mielestä rakennukset ovat ensisijassa taideteoksia niin ne kuitenkin rakennetaan pääasiassa käyttöä varten ja jos kaikkea lähdetään museoimaan niin sekin on ongelmallista.

Tampereella on riippakivenä nyt TAYSin vanha sairaalarakennus samalta ajalta ja samoilla ongelmilla. Kerroskorkeus on niin matala, että nykyaikaisen sairaalan vaatimaa talotekniikkaa ja ilmanvaihtoa siihen ei saa mahtumaan. Toimistotilaksi sen teoriassa voisi saneerata, mutta tulee kalliiksi eikä sellaiselle ei ole kauheasti kysyntää vähän keskustasta syrjässä. Nyt se nököttää orpona piruparkana modernien sairaalarakennusten keskellä mutta purkaakaan sitä ei saa kun se on rakennustaiteellisesti niin arvokas.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
täytyy muistaa se, että rakennuksien käyttöikä on kuitenkin noin perusinfran käyttöikä eli n. 60 vuotta.
Tässä tiivistyy se, mikä on omaan näkökulmaani ongelmallista. Jatkossa rakennukset tulisi suunnitella niin, että perusinfran, siis ainakin putket ja sähköt tulisi olla uusittavissa ilman purkua. Että jos tähdättäisiin jatkossa vaikka 200 vuoteen jne.

Mutta turha toivehan tämä on. Juttelin joskus muutama vuosi sitten yhden ikkunavalmistajan kanssa ja hän mainitsi, että perusteelliset, n. 50 vuoden välein tehtävät ikkunaremontitkin ovat nykyään iso ongelma rakennuksille. Tämä johtuu siitä, että yhdessä asuinrakennuksessa saattaa helposti olla todella usean kokoisia ikkuna-aukkoja ja varsinkin ikkunoita. Niinpä remonttien hinnat ovat karkaamassa käsistä etenkin kun ynnätään mukaan muita julkisivukorjauksia. Niinpä on helpompaa ja halvempaa purkaa. Tästä kärsii tietysti eniten ilmasto ja toiseksi eniten kaupunkilaiset, muutamallakin tavalla.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös